Cartman kirjoitti:Jos Auerin todetaan todennäköisesti surmanneen miehensä, voidaanko hänet jättää tuomitsematta sillä perusteella että tapahtumakulku jää epäselväksi? Käyttikö nauhuria vai ei, oliko mies kuollut jo ennen hätäpuhelua, lasten ristiriitaiset tarinat (toisiksi vanhimman tarina muuttunut 6 vuoden jälkeen, ei ollutkaan sängyssä vaan kertoo kuunnelleensa oven takana), ...
Ovatko nämä (
tämä tai
tämä) tapaukset verrattavissa tähän? Ensimmäinen koskee poliisimiehen vaimon hukkumista ja jälkimmäinen vauvan pahoinpitelyä. Käsittääkseni tapauksissa tapahtumien kulku jäi epäselväksi, kuka oli tehnyt ja mitä, eikä heitä voitu tuomita.
Eikö tuossa jälkimmäisessa tapahtumassa jäänyt kaikki epäselväksi? Vai luinko huolimattomasti? Eihän mitenkään voitu todistaa, kuka tai mikä vammat oli aiheuttanut, kun tekoaikaakaan ei pystytty kovin tarkasti arvioimaan, saatikka kuka silloin paikalla on ollut. Ovatko kaikki vauvan kanssa tekemisissä olleet todettu syyttömiksi, tai voidaanko osoittaa, ettei kukaan ulkopuolinen koskaan päässyt vauvan kanssa kahdestaan?
Kun ei syyllistä voida varmuudella osoittaa, ei voida tuomita.
Ulvilan keississä voidaan jopa syyttömyys osoittaa suurella varmuudella. Paljon suuremmalla, kuin syyllisyys. Syyttäjä ei ole pystynyt edes esittämään sellaista tapahtumakulkua, millä Auer saataisiin leivottua syylliseksi, ja kun kerran mitään taustanauhojakaan ei ole todettu käytetyn, ei Auer voi olla murhaaja. Länsimaisen oikeudenkäytön mukaan ei ole minkäänlaisia aineksia tuomioon, mutta tokihan tässä keississä on menty vähän itämaisissa tunnelmissa ennenkin.