KRIMINAALIpolitiikkaa

[Luupää]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 59344.html

HBL: Raaka rikosaalto uhkaa Suomea - poliisi aloitti varautumisen

Krp ja poliisin ylin johto varautuvat väkivaltaisten rikosten aaltoon Venäjältä.

Viisumivapaus Venäjän ja EU:n välillä lisäisi ja raaistaisi rikollisuutta, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

Keskusrikospoliisin päällikön Rauno Rannan mukaan viisumivapauden mukana on odotettavissa rikosaalto. Rajojen avauduttua Baltian maille Suomeen virtasi entistä väkivaltaisempaa rikollisuutta. Ranta uskoo näin käyvän myös Venäjän kohdalla.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero uskoo viisumivapauden toteutuvan EU:n ja Venäjän välillä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hänen mukaansa poliisi varautuu jo viisumivapauteen suunnittelutasolla

[Muutosmies]

http://xn--harrieerikinen-fib.fi/blogi/2012/08/26/77

Päivähoidon ja peruskoulun nykytilanne tulee tuskin suurimmalle osalle vanhemmista mitenkään yllätyksenä; suuret ryhmäkoot, tasoryhmien puute, kurinpidon ongelmat, henkilöstön kuormittuminen ja muualle hakeutuminen ovat jo pitkään päällä olleita ongelmia, joihin ei ole kehitetty toimivia lääkkeitä. Tämä yhdistyneenä monien lasten ja nuorten kohdalla ohentuneeseen vanhemmuuteen ja kasvatukseen osallistuvan lähiyhteisön puuttumiseen rakentaa sellaista jo osin näinä päivinä käsiin räjähtänyttä aikapommia, jonka olemassaolon kasvatuksen ja sosiologian asiantuntijat näkevät ja siitä varoittavat.

Alttius päihde- ja mielenterveysongelmiin saattaa olla osin periytyvää, ja ainakin ne näyttävät helposti siirtyvän sukupolvelta toiselle jonkinlaisena sosiaalisena perimänä, kuten rikostaustaisuus, erot, yksinhuoltajuus, heikko vanhemmuus ja erilaiset riippuvuussairaudetkin. Tämä selittänee eri kulttuureihin (tai alakulttuureihin) kuuluvien ihmisten selkeästi eritasoisia ÄO-tuloksia paljon paremmin kuin geneettiset tai rodulliset ominaisuudet. Voisikin ehkä puhua pikemminkin hyvinvointia ja suoriutumista paremmin tai huonommin tukevista kulttuureista ja sosiaalisista toimintaympäristöistä, eikä niinkään periytyvistä ominaisuuksista vaikka, kuten sanottu, niilläkin näyttäisi olevan oma osansa. Erilaiset oppimishäiriöt ja esim. ADHD ovat rikostaustaisilla henkilöillä monta kertaa yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin, johtuupa tämä sitten diagnosoinnin kehittymisestä tai näiden ongelmien lisääntymisestä väestössä.

Selvää on joka tapauksessa myös se, että yhä vaativammiksi tulevat työmarkkinat elinikäisen oppimisen vaatimuksineen aiheuttavat rakenteellista työttömyyttä ja sitä kautta lisäävät syrjäytymisalttiutta heille, joille jo peruskoulu tuotti vaikeuksia ja joilta arjen hallinta on kateissa. Kunniallisia, pysyviä työpaikkoja joihin he ennen olisivat sijoittuneet ei enää ole olemassa. Tälle todellisten työmarkkinoiden ja eläkekelpoisuuden väliin putoavalle työikäiselle joukolle on tarpeen mitä pikimmin rakentaa keskitetysti johdetut ja tosiasiat tunnustavat "välityömarkkinat" halpahintaisen tukityö- ja kuntouttava työtoiminta -temppuilun sijaan, kuten olen aiemmissa kirjoituksissani esittänyt.

Edellä esitetystä johtuen yhteiskunnallisesti suotuisasti vaikuttavien rikosseuraamusten tulee olla paitsi rikollisuutta ennaltaehkäiseviä pelotteita ja yhteiskuntaa suojelevaa vaarallisten yksilöiden eristämistä, myös kuntouttavaa vankeinhoitoa. Päihteettömät osastot, erilaiset kurssit ja toiminnat, opiskelu ja työskentely, erilaiset valvontarangaistukset kivitalojen rinnalla ja hyvin toimiva jälkihuolto ovat hyvää kriminaalipolitiikkaa. Sellaista, johon haluavat oppimismielessä tutustua lukuisat vierailijaryhmät niistä maista, joiden nykyistä kriminaalipolitiikkaa puolestaan erilaisten Internetissä toimivien keskustelufoorumien "asiantuntijat" ihailevat ja haikailevat Suomeenkin viisaudella ja varmuudella, jollaisen vain täydellinen tietämättömyys voi suoda.

"Hyvää kriminaalipolitiikkaa on huono-osaisistaan huolehtiva yhteiskuntapolitiikka".

[Luupää]

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/387349 ... skiellolla

Kaupoille aiotaan antaa oikeus hakea lähestymiskieltoa häirikköasiakkaille.

Turun Sanomien tietojen mukaan oikeusministeriö käynnistää tässä kuussa hankkeen, jonka aikana selvitetään kauppojen lähestymiskiellon mahdollisuutta ja siihen tarvittavia lakimuutoksia.

Sisäministeriön työryhmä ehdotti kauppojen lähestymiskielto-oikeutta jo neljä vuotta sitten, mutta silloin asia tyssäsi oikeusministeriön vastustukseen. Ministeriö näki, että lähestymiskielto on tarkoitettu yksilöille, eikä se sovellu omaisuuden suojaamiseen.

Nyt ministeriön kanta on muuttunut. Neljä vuotta sitten ongelmana olivat näpistelijät, mutta nyt kaupat haluavat suojautua väkivaltaisilta häiriköiltä ja ryöstäjiltä.

– Taustalla on todellinen ongelma, ja olisi tarkoitus, että ministeriössä löydettäisiin ratkaisu tämän hallituskauden aikana, oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Arto Kujala kertoo.

Vaikein ratkaistava asia liittyy yleispalveluvelvoitteeseen. Voiko häiriköivä asiakas saada lähestymiskiellon pienen paikkakunnan kauppaan, jossa toimii myös yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluva Posti?

Käynnistyvä lainsäädäntötyö kumpuaa viime kuussa julkistetusta kansallisesta yritysturvallisuusstrategiasta.

– On osoittautunut, että kauppojen työntekijöillä ei ole hirveästi keinoja suojautua häirikköasiakkaita vastaan. Eikä lähestymiskiellon hakeminen pitäisi olla työntekijän vastuulla, yritysturvallisuusstrategian kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin Leena Linnainmaa toteaa.

Suomen kaupan liiton mukaan lähestymiskieltoja tarvittaisiin vuosittain muutama kymmenen.

Mitenkähän on käytännön toimivuuden laita? Pahimmat häiriköt viis veisaavat mistään lähestymiskielloista. Tämä on nähty yksityishenkilöiden hakemien lähestymiskieltojen kohdalla monissa tapauksissa.

Tosin tämä madaltaa hölökunnan kynnystä soittaa patrulli paikalle. Ehkä jopa poistaa sen. Ja onpahan sinivuokoilla syy poistaa pahis pahnoille.

Hyvä idis sinänsä. Ja ilahduttavaa nähdä että ministeriö kykeni muuttamaan kantaansa muuttuneiden olosuhteiden mukaan. Jos oikein optimististen lasien läpi katsoo niin tässähän havaitsee piirteitä terveestä maalaisjärjestä!

[Arlene]

Yle uutiset

Virolaisten vankien passittaminen Viroon helpottuu

Virolaisvankien palauttamista kotimaahansa on vaikeuttanut muun muassa monivaiheinen valituskäytäntö. Asiaan on toivottu muutosta jo pitkään.

Suomessa vankeusrangaistustaan istuvien virolaisten vankien siirtäminen Viroon on helpottumassa.

Viro on ensi kesänä liittymässä EU-sopimukseen, jonka mukaan jäsenmaat hoitavat itse unionin alueella rikoksista tuomitut vangit.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi eduskunnan budjettikäsittelyssä, että suomalaisissa vankiloissa istuvat virolaiset voidaan sen jälkeen entistä helpommin passittaa suorittamaan rangaistuksensa Virossa.

Henriksson kertoi allekirjoittaneensa karkotusmääräyksiä myös nykyoloissa.

"Ei vankilalakkautuksia"

Oikeusministeri Henriksson myös rauhoitteli jälleen kansanedustajia vankilalakkautuksista. Eduskunnassa on ollut huolta Pelson ja Sukevan vankilan kohtalosta. Henrikssonin mukaan tämä hallitus ei sulje enää vankiloita.

Henrikssonin mukaan on selvää, että vankilajärjestemän ja -verkoston tulevaisuutta on tarkasteltava. Hän toivoo, että Rikosseuraamuslaitoksen ensi keväänä valmistuvassa ehdotuksessa toteuttamiskelpoisia vaihtohtoja. Laitos selvittää parhaillaan mahdollisuuksia säästää muun muassa tilakuluissa.

- Mutta tietysti on niin, että vankiloita tarvitaan joka puolella Suomea, korosti Henriksson.

Sukevan ja Pelson vankiloiden osalta kansanedustajien ei tarvitse olla huolissaan, vakuutti Henriksson. Sukevan osalta ei hänen mielestään ole edes käyty keskustelua sulkemisesta.

- Tämän hallituksen aikana ei tulla lakkauttamaan muita kuin Haminan vankila, joka sulkee ovensa 2013, korosti Henriksson.

Haminan vangit sijoitetaan ensisijaisesti Sulkavan tai Naarajärven vankilaan.

Eduskunnnan budjettikeskustelussa tiistaina mahdollisista vankilalakkautuksista olivat huolissaan opposition kansanedustajat, muun muassa keskustan Seppo Kääräinen ja Ari Torniainen sekä perussuomalaisten Pentti Kettunen.

Vihdoinkin!

[Aizerbaidzan]

http://www.ess.fi/?article=406883

Kovat konnat koviin vankiloihin
11.3.2013 5:40 - Jari Taari

Rikosseuraamuslaitoksessa pohditaan korkeimman riskitason vankien kokoamista pariin vankilaan Suomessa. Nyt monessa vankilassa on sekä lyhyitä että pitkiä tuomioita kärsiviä. Valvonta- ja vartiointi on järjestettävä riskivankien mukaan.

Keskittämisellä voitaisiin vähentää valvontaa ja vartijoita muista kuin kovien konnien vankiloista. Näin saataisiin säästöjä.

Rikosseuraamuslaitoksessa pohditaan myös pitkien kuntoutusohjelmien keskittämistä tiettyihin laitoksiin.

Molemmat uudistukset heikentäisivät nykyisin tärkeänä pidetyn kotipaikkaperiaatteen merkitystä. Nykyisin vangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaa. Näin sukulaisilla ja tuttavilla on lyhyt matka vierailuille.

Vankien kotiuttamisesta vastaavat pelkäävät, että kovista vankiloista tulisi pelkkiä säilytyspaikkoja, joissa olisi niukasti tai ei ollenkaan kuntouttavaa toimintaa.

Jos muitakin vankeja sijoitettaisiin kauas kotoa, kotipaikkakunnan toimijoiden tuki vapautushetkellä voisi jäädä heikoksi, mikä lisäisi vapautuneen riskiä ajautua takaisin rikolliseen elämäntapaan.

Aiheesta lisää maanantain Etelä-Suomen Sanomissa.

[Luupää]

^ YLE:ssä on myös ESS:n juttu luettu ja tehty siihen lisäyksiä:

http://yle.fi/uutiset/ess_vaarallisimmi ... ta/6531803

11.3.2013

ESS: Vaarallisimmille vangeille harkitaan omia vankiloita

Rikosseuraamuslaitoksen työryhmä pohtii kovimpien rikollisten keskittämistä omiin yksiköihinsä, kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Nykyisin vankien sijoittelussa painotetaan kotipaikkaa vierailujen helpottamiseksi.

Rikosseuraamuslaitos on perustanut kahden henkilön työryhmän, joka pohtii vaarallisimpien vankien sijoittamista omiin yksikköihinsä, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat. Lähtökohtana on, että Suomeen tulisi kaksi kovien rikollisten vankilaa.

Tähän asti vankien sijoittelussa on painotettu kotipaikkaa. Kun vanki on sijoitettu lähelle, sukulaisten ja tuttavien on ollut helppo käydä vierailulla.

Vaarallisimpien rikollisten sijoittaminen omiin yksikköihinsä tarjoasi mahdollisuuden säästöihin. Parissa tällaisessa vankilassa tarvittaisiin enemmän henkilökuntaa, mutta muissa vähemmän, lehti toteaa.

Nyt suljetuissa vankiloissa on usein sekaisin pitkäaikaisia ja lyhytaikaisia vankeja. Osalla vankilatuomio on ensimmäinen, muutamalla jopa kymmenes. Yli puolet ensikertalaisista ei palaa vankilaan.

Etelä-Suomen Sanomien mukaan Suomen vankilat aiotaan jakaa 4 - 5 turvaluokkaan. Ruotsissa luokkia on kolme.

Kääntöpuolena myös riski leimautumisesta

Etelä-Suomen Sanomien haastattelema Hämeenlinnan vankilan johtaja Samuli Laulumaa kannattaa korkean riskitason vankien keskittämistä tiettyihin laitoksiin.

- Korkean riskitason vankila tulee kalliiksi. Siksi siellä pitää olla vain korkean riskitason vankeja, Laulumaa sanoo. Hän toteaa kuitenkin kääntöpuolena olevan sen, että kovaan vankilaan sijoitettavat vangit leimataan vaarallisiksi ja leimasta on vaikea päästä eroon.

Lahden yhdyskuntaseyraamustoimiston johtaja Raimo Hurttila suhtautuu ajatukseen vankiloiden profiloinnista varauksellisesti. Hän tähdentää kotipaikkakunnan tukiverkoston tarpeellisuutta, kun vanki vapautuu.

- Ei riitä, että vankia on kuntoutettu vain Sukevalla tai muualla kaukana. Vapautumishetkestä riippuu, ajautuuko ihminen takaisin entiseen rikolliseen elämäntapaansa vai ei, hän sanoo.

Etelä-Suomen Sanomien mukaan Rikosseuraamusvirasto pyrkii saamaan selvityksensä valmiiksi toukokuussa. Siten näkemykset ehtivät oikeusministeriön työryhmään, joka pohtii vankeuslain muutostarpeita, lehti kertoo.

Suomessa on 26 vankilaa ja 1 400 vartijaa. Kovimpia rikollisia arvioidaan olevan noin 600.

Eikös tämän tyyppinen jaottelu ole ollut jossain määrin voimassa tähänkin asti? Ei se käkkimiskortteeri pelkästään asuinpaikan mukaan ole määräytynyt.

No, nyt tutkitaan josko tästä tehtäisiin oikein virallista.

[Luupää]

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/467164 ... lisairaita

Mielentilatutkimusten määrä romahtanut – vankiloihin päätyy mielisairaita
27.3.2013

Rikollisen mielentila tutkitaan aivan liian harvoin, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Mielentilatutkimusten määrä romahti kahdessakymmenessä vuodessa kolmannekseen aiemmasta. Kun vielä 1990-luvun alussa tutkimuksia tehtiin 300 vuodessa, tällä hetkellä määrä on noin sata.

Lauerman mukaan tutkimusten nykymäärä pitäisi tuplata.

– Kun selvityksiä tehdään näin vähän, vankiloihin tuntuu päätyvän suoranaisesti mielisairaita ihmisiä, Lauerma toteaa.

Tämä rikkoo rikollisten oikeutta saada lainmukaista hoitoa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneen hoitamatta jättäminen on myös turvallisuusriski.

Toisin kuin mielisairaalasta, vankilasta ihminen vapautuu tiettynä määräpäivänä.

– Jos mielisairautta ei ole hoidettu, hän voi olla vaaraksi itselleen ja muille ihmisille, Lauerma painottaa.

Lauerman mukaan mielisairaalasta vapauttaminen on asteittaista ja erittäin kontrolloitua. Pakkohoitoon määrätyt rikolliset uusivat erittäin harvoin rikoksiaan.

– Oikeuskäytännöt ovat tiukentuneet. Myös mielentilalausuntojen palaute on saattanut ohjata kehitystä, selvittää erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Mielentilalausunnoissa rikollisia jaotellaan vuosi vuodelta selvemmin joko syyntakeisiksi tai sairaiksi. Niemen arvion mukaan tuomioistuimet saattavat katsoa yhä useammin, ettei rajatapauksia kannata lähettää tutkimuksiin.

– Toisaalta tuomioistuimilla ei ole asiantuntijuutta arvioida ihmisten mielenterveyttä, joten tämän ei pitäisi vaikuttaa pyyntöjen määrään, Niemi toteaa.

Lauerman mukaan myös puolustus pyytää mielentilan selvittämistä yhä harvemmin, sillä raskaista rikoksista tuomitut pelkäävät päätyä määrättömäksi ajaksi pakkohoitoon.

[Luupää]

http://yle.fi/uutiset/suojelupoliisi_sa ... an/6558268

28.3.2013

Suojelupoliisi saa "merkittävästi" lisää rahaa terrorismin torjuntaan

Terrori-iskuja ennalta ehkäisevä toiminta saa ensi vuodesta lähtien 1,6 miljoonan euron määrärahan Supon varsinaisen budjetin päälle.

Hallituksen kehysriihessä on suojelupoliisille myönnetty terrorismin torjuntaan 1,6 miljoonan euron vuotuinen lisäys. Supon budjetti on kaikkiaan noin 18 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä karkeasti ottaen kolmannes kuluu terrorismin torjuntaan. Näin ollen iskujen vastainen työ saa kymmenien prosenttien piristysruiskeen, jota Supossa pidetään merkittävänä.

Terrorismin tutkija on satsauksesta yllättynyt.

- Tuo on sen verran iso lisäys, että mitähän ne oikein suunnittelee. Kuulostaisi, että olisi jokin tietty kehityskohde mielessä, pohtii tutkija Leena Malkki Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta.

Suojelupoliisin viestintäpäällikön Liinu Lehdon mukaan rahojen käytön suunnittelu on jo käynnistynyt.

- Mutta mitään yksittäistä asiaa tai operaatiota en tässä pysty vielä erittelemään, Lehto sanoo.


Supon osaamisesta hyötyä myös ulkomailla

Terrorismin torjunnan resursseja on lisätty syksyn 2001 jälkeen muutamaan otteeseen. Supon mukaan uutta määrärahaa ei pidä säikähtää.

- Suojelupoliisi arvioi edelleen, ettei Suomeen kohdistu mitään konkreettista terrorismin uhkaa, viestintäpäällikkö Lehto painottaa.

Lehto korostaa lisämäärärahan olevan tarpeellinen, koska toimintaympäristö on muuttunut ja edelleen muuttumassa haastavammaksi.

Hän huomauttaa, että terrorismin torjuntaan ei lisätä automaattisesti poliisivirkoja vaan tarvetta on yhtä lailla esimerkiksi analyytikoille.

Lisämäärärahoja voidaan käyttää myös terrorismin torjuntatyöhön Suomen rajojen ulkopuolella. Lehdon mukaan ne eivät kuitenkaan liity mitenkään spekulaatioihin ulkomailla toimivan siviilitiedustelupalvelun perustamisesta.

- Supon virkamiehiä on työskennellyt lyhytaikaisesti Suomen suurlähetystöissä kriisialueilla. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja sitä on tarkoitus jatkaa.


Supon voimavarat kansainvälisessä vertailussa pikkurahoja

Liinu Lehdon mukaan myönnetty lisärahoitus mahdollistaa suojelupoliisille sopivan maltillisen kasvun.

- Uuden henkilökunnan kouluttaminen juuri terrorismin torjuntaan vie kuitenkin aikaa ja sitoo nykyistä henkiökuntaa.

Muissa Pohjoismaissa turvallisuuspoliisin määrärahat ovat moninkertaiset verrattuna Suomeen.

Supon henkilöstöön kuuluu noin 220 ihmistä. Määrä oli ennen vuoden 2001 terrori-iskuja varsin samankaltainen myös Norjan ja Tanskan turvallisuuspoliiseissa. Nykyään turvallisuuspoliisin riveissä Norjassa on yli 500 ja Tanskassa yli 800 työntekijää.

Esimerkiksi Tanskassa syksyn 2005 pilakuvakriisi vaikutti uhkatason nousuun. Ruotsin Säkerhetspolisenin vahvuus on jo tuhatkunta työntekijää.

Terrorismin tutkija Leena Malkki huomauttaa, ettei tiedustelupoliisin kasvattaminen käy aina ilman vastaväitteitä edes radikaaleja tekoja kohdanneissa maissa.

- Esimerkiksi Hollannissa on käyty jo keskustelua, kuinka suuri tiedustelupalvelu voi länsimaisella demokratialla olla.

[Aizerbaidzan]

Kait tämä tänne kuuluu.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041 ... 8_uu.shtml

Suljettujen osastojen vangeilta saatetaan evätä toimeentulotuet
Lauantai 13.4.2013 klo 05.17 (päivitetty klo 05.22)


Suljettujen osastojen vangit eivät yleensä pysty osallistumaan työtoimintaan.

Suljettujen osastojen ja tutkintavankien taloudellinen asema voi jatkossa heiketä. Korkein hallinto-oikeus on linjannut kahdessa ratkaisussaan, etteivät kaksi vankia olleet oikeutettuja toimeentulotukiin, joita he olivat hakeneet vuonna 2010.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) ylitarkastajan Eila Lempiäisen mukaan päätös tarkoittaa sitä, että suljettujen osastojen ja tutkintavankien taloudellinen tilanne heikkenee.

- KHO:n päätöksen seurauksena käy todennäköisesti niin, etteivät vangit saa enää niin usein toimeentulotukea kunnasta kuin aiemmin.

Ongelmana ovat suljettujen osastojen vangit, jotka eivät yleensä pysty osallistumaan työtoimintaan. He saavat 42 euroa kuussa, kun vangin kuussa käytettävä raha on määritelty noin 97 euroon. Suljettujen osastojen vangit ovatkin hakeneet erotuksen toimeentulotukena.

- Meidän pitää jatkossa pystyä järjestämään asiat niin, että kaikki vangit voisivat osallistua toimintaan ja saada 97 euroa kuussa, Lempiäinen toteaa.

KHO:n mukaan kyseisillä vangeilla ei ollut toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita heidän vankilasta saamansa ylläpito ei olisi kattanut.

STT

[Luupää]

http://www.talouselama.fi/uutiset/halli ... n/a2181889

Hallitus käy järjestäytyneen rikollisuuden kimppuun
Talouselämä – STT


Hallitus aikoo tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa uudella strategialla.

Tänään hyväksyttyjen linjausten mukaan ensi sijalla on ennaltaehkäisy. Esimerkiksi halukkuutta liittyä rikollisryhmiin pyritään vähentämään. Lisäksi rikollisryhmän toimintaan osallistuminen pyritään tekemään kannattamattomaksi.

Hallituksen strategiassa on 20 erilaista keinoa. Muun muassa nimettömänä todistamisen mahdollisuutta harkitaan ja menetettäväksi tuomitun rikoshyödyn perintää tehostetaan.

Keskusrikospoliisin (KRP) arvion mukaan Suomessa toimii 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää. Yksi niiden päätoimialoista on ollut huumausainerikollisuus. Viime vuosina painopiste on siirtynyt yhä enemmän talousrikollisuuteen.

KRP:n mukaan järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä on viime vuosina lisääntynyt ja niiden toiminta on tullut entistä ammattimaisemmaksi.

[Arlene]

Keravan ja Pelson vankilat lakkautuslistalla

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisiossa esitetään myös Kestilän, Juuan, Sulkavan ja Käyrän avovankiloiden sulkemista säästösyistä.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisiossa esitetään kuuden vankilan sulkemista vuoteen 2025 mennessä. Lakkautuslistalla ovat Pelson ja Keravan suljetut vankilat. Avovankiloista lopetettaisiin Kestilän, Juuan, Sulkavan sekä Käyrän vankila. Esityksessä vähennettäisiin vankiloita eniten Itä- ja Pohjois-Suomesta.

Keravan vankila suljettaisiin jo vuonna 2016 ja Pelson vankila vuonna 2019. Kestilän avovankila lakkautettaisiin samaan aikaan Pelson kanssa. Juuan ja Sulkavan sekä Käyrän avovankilat vuoteen 2025 mennessä.

Lisäksi Laukaan vankila siirrettäisiin esityksessä Jyväskylään ja Vanajan vankilan Ojoisten osasto siirtyisi Hämeenlinnan vankilaan.

Lakkautettavien vankiloiden toiminnot siirretään samalla alueella oleviin muihin vankiloihin, joihin remontoidaan lisätiloja kasvaville vankimäärille. Vankipaikkojen määrä pysyisi sulkemisista huolimatta ennallaan.

Vankiloiden sulkemista perustellaan toimitilavisiossa vankeinhoitoon kohdistuvilla säästöillä sekä vankiloiden korkeilla vuokra-ja peruskorjauskustannuksilla. Esityksessä on huomioitu myös eri rikosseuraamusalueiden väestönkehityksen vaikutus alueen vankimääriin.

Rikosseuraamuslaitos ( Rise ) aikoo lausuntokierroksen jälkeen syksyllä tehdä oikeusministeriölle esityksen vankiloiden määrästä.

Mahdolliset lakkauttamispäätökset tullaan tekemään vasta seuraavan hallituskauden alussa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ( r.) on Haminan vankilan lakkautuspäätöksen jälkeen linjannut, että tällä vaalikaudella ei enää suljeta vankiloita.

[MEG]

Jyrki Virolainen selostaa blogissaan uutta mietintöä rikostodistelun uudistamiseksi. M.m anonyymitodistajien sallimista.

[Luupää]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013092 ... 3_uu.shtml

Poliisi saamassa paremmat keinot lasten nettiahdistelijoiden tarkkailemiseen

Perjantai 20.9.2013

Aamulehden mukaan poliisi on saamassa entistä paremmat keinot puuttua alaikäisiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin.

Mikäli eduskunnassa käsiteltävä lakipaketti menee läpi, poliisin kynnys telekuuntelun ja -valvonnan käyttämiseen laskee selvästi.

Telekuuntelu tarkoittaa, että poliisi seuraa puhelinta, sähköpostia, Facebookia ja pikaviestimiä, joilla ahdistelijat pitävät yhteyttä nuoreen uhriinsa.

Aamulehden mukaan tällä hetkellä telekuuntelu on sallittu vain, jos kyseessä on törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttötapaus. Helsingin poliisin väkivaltarikostutkinnassa työskentelevä rikosylikomisario Ritva Elomaa kertoo, että silloin hyväksikäyttö on edennyt jo yhdyntätasolle.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit voivat kuitenkin täyttyä jo valokuvien lähettelyllä tai seksuaalisviritteisellä keskustelussa netissä.

[Rescuer]

Vastataanpa tähän ketjun aloitusviestiin omat mielipiteetkin.

*kumpi on pahempi, talous- vai väkivaltarikos? Vai jokin muu?
Väkivaltarikos. Vaikka talousrikokset aiheuttavatkin yleensä suuremmalle joukolle harmia, niin väkivaltarikoksissa usein seuraukset ovat uhrin kannalta peruuttamattomat. Henki ja terveys eivät ole korvattavissa, raha on.

*ovatko jotkut ihmisryhmät rikollisempia kuin toiset?
Kyllä ovat. Johtui se sitten kultturillisesta perimästä tai muusta, niin tietyt ihmisryhmät syyllistyvät rikoksiin useammin kuin toiset.

*onko lainsäätäjä tilanteen tasalla?
Lainsäätäjä saattaa olla lähes tilanteen tasalla. Ongelmaksi vain tulee se, ettei lakia saada muutettua kuin vasta 3-4 vuoden päästä vireille tulosta. Ja siinä ajassa jo ehditään keksiä miten sitä voidaan kiertää.

[*]poliisille lisää valtuuksia - vai nykyisistäkin vähän pois?
Nykyiset valtuudet riittävät, pääsääntöisesti. Seksuaalirikoksissa, ja etenkin lapsiin kohdistuvissa pitäisi oikeuksia saada lisää "lievemmissä" tekomuodoissa.

*pitäisikö rangaistuksia muuttaa johonkin suuntaan?
Pitäisi. Rangaistusasteikko on nykyään suhteellisen kohdallaan, mutta oikeuskäytäntöä pitäisi muuttaa. Jos laissa tuomioksi on määrätty vaikka 2-8 vuotta, niin 5 vuotta on se mistä lähdetään katsomaan löytyykö lieventäviä tai koventavia perusteita. Eikä 2,5 vuotta niin kuin nykyään on tapana.

*onko linnassa liian hyvät oltavat?
Riippuu mihin vertaa. Amnesty itkee muutamista paljuselleistä, mutta samaan aikaan vanhainkodeissa lojuu monin kertainen määrä vanhuksia huomattavasti huonommassa asemassa. Ja kuitenkin heidän suurin rikoksensa on se, että he ovat eläneet liian pitkään...

*sanavapaus vai turpa kiinni?
Sananvapaus. Ja sananvapautta rajoittavat lakipykälät pois tai niiden muuttaminen sellaiseksi ettei niitä voida käyttää asioista erimieltä olevia vastaan. Nykyisillä tulkinnoilla on saatu jopa rkp:n naisministeri väännettyä "kansanryhmäksi", kun Astridin vastaisia kirjoitteluita tutkittiin kiihottamisena kansanryhmää vastaan kun ei enää muuta pykälää keksitty...

*kieltolaki vai kannabis R-kioskeihin?
Noista kumpikaan ei ole ratkaisu. Kannabis "vaarattomuudestaan" huolimatta aiheuttaa suhteessa huomattavasti enemmän mm. psykooseja kuin alkoholi.

*kenen syytä kaikki on?
Demlan, vihreiden, vasemmiston ja rkp:n, jotka "yliymmärtämällä" rikollisia ja vaatimalla rikollisille parempia ihmisoikeuksia kuin heidän uhreilleen aiheuttavat sen että tässä maassa alkaa todellakin rikos kannattamaan.

[gravedigger]

Kriminaalipolitiikkaa Yhdysvalloista.

Jenkkipojan ei kannata tehdä jekkua, jos perse ei kestä kakkua. Suomipoikien päästessä nuhteilla, veljet valloissa saa lifetime bannit siviiliin.

Hyvin ne sielä vetää, vai vetääkö?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201311 ... 3_ul.shtml

Elävä kuolema - ruma raportti USA:n vankiloista julki

Miten lompakon tai takin varastamisesta voi joutua loppuelämäkseen vankilaan?

Useassa Yhdysvaltain osavaltiossa on voimassa laki, jonka nojalla kolmannesta tai neljännestä rikoksesta tuomitaan pitkään vankeusrangaistukseen. Louisianassa tuomittu voi joutua vankilaan loppuiäkseen - riippumatta rikosten vakavuudesta.

Yli 3 000 väkivallattomista rikoksista tuomittua amerikkalaista viettää loppuelämänsä vankilassa.

Lompakon varastaminen hotellista. Huumeiden kuljettaminen väkivaltaisen poikaystävän puolesta. Takin anastaminen tavaratalosta. Bensan vieminen kuorma-autosta.

Kaikki nämä ovat rikoksia, joiden johdosta amerikkalaisia on tuomittu loppuiäkseen vankilaan.

Tammikuussa 1996 Timothy Jackson käveli ulos Maison Blanche -tavaratalosta New Orleansissa käsivarrellaan 159 dollarin (n. 120 euroa) arvoinen takki, jota hän ei ollut maksanut. Kaupan vartija sai hänet kiinni.

Rikoksensa johdosta Jackson, 52, on nyt istunut Angolan vankilassa Louisianassa 16 vuotta.

Hän tulee kuolemaan vankilassa.

Ennen takkivarkautta Jacksonilla oli tilillään kaksi automurtoa useamman vuoden takaa sekä aseeton ryöstö, jonka hän teki 17-vuotiaana.

Pelkästä myymälävarkaudesta maksimirangaistus olisi tuolloin ollut kaksi vuotta, nykylain mukaan kuusi kuukautta.

Neljä hutia
Kansalaisoikeusjärjestö ACLU:n raportti A Living Death (Elävä kuolema) kertoo tuhansista ihmisistä, joilla on sama kohtalo kuin Timothy Jacksonilla.

Amerikkalaisissa vankiloissa istuu kaikkiaan 3 281 väkivallattomiin rikoksiin syyllistynyttä vankia, jotka on tuomittu elinkautiseen vailla mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen.

Kaikkiaan yhdeksässä osavaltiossa vanki voidaan tuomita väkivallattomista rikoksista loppuiäkseen vankilaan. Tuomioista peräti 98 prosenttia on annettu Louisianassa. Käytännöt vaihtelevat osavaltioittain, mutta Louisianassa niin sanottu "neljän hudin" laki edellyttää elinkautista neljännestä rikoksesta - riippumatta rikosten laadusta.

Kaikista näistä vangeista 65 prosenttia on afroamerikkalaisia niin kuin Jackson. Louisianassa osuus on 91 prosenttia.

Vankien maa
Väkilukuun suhteutettuna Yhdysvalloissa on enemmän vankeja kuin missään muussa maassa. Heitä on kaikkiaan noin 2,3 miljoonaa ihmistä, kertoo Guardian-lehti.

Vankiloita on täyttänyt erityisesti huumeiden vastainen sota. ACLU:n raportin vangeista lähes 80 prosenttia on tuomittu huumausainerikoksista.

Nämäkin rikokset voivat olla hyvin vähäisiä. ACLU:n raportissa kerrotaan elinkautiseen tuomitusta miehestä, joka toimi välikätenä 20 dollarin kannabiskaupoissa.

Toisella rikollisella oli hallussaan pullonkorkki, josta löytyi niin pieni määrä heroiinia, ettei sitä voitu edes punnita. Kolmas tulee kuolemaan vankilassa, koska hänen hallustaan löytyi crack-piippu.

Myös Timothy Jackson myöntää olleensa huumeiden vaikutusten alaisena, kun hän varasti takin tavaratalosta.

Hän sai ensimmäisen kerran hoitoa huumeongelmaansa sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu elinkautiseen.

Riistetty elämä
ACLU vaatii, että liittovaltion hallinto ja osavaltiot lakkaavat langettamasta väkivallattomille rikollisille elinkautisia vankeusrangaistuksia. Järjestö myös toivoo, että nykyiset tuomiot käsitellään uudelleen.

Valitustuomioistuin piti aikoinaan Timothy Jacksonin tuomiota "epäoikeudenmukaisena" ja "kohtuuttomana". Osavaltion korkein oikeus kuitenkin katsoi, että tuomarit voivat poiketa laista vain harvoissa tapauksissa, ja palautti tuomion ennalleen.

- Minua pidetään lukkojen takana kuin olisin tappanut jonkun. Täällä on ihmisiä, jotka ovat tappaneet ja joilla on lyhyempi tuomio, Jackson sanoo ACLU:n raportissa.

Jacksonin sisko Loretta Lumar sanoo rukoilevansa joka päivä, että hänen veljensä pääsisi pois vankilasta.

- On kuin hän ei enää olisi olemassa, koska he veivät hänen elämänsä. Hän ei ole koskaan ollut naimisissa. Hänellä ei ole lapsia. On sääli nähdä hänen elämänsä valuvan hukkaan.

STEFAN LEPPÄNEN
[email protected]

Linkki ehkä vähän OT ketjun keskittyessä kotimaahan.

OP:n kysyessä pitäisikö rangaistuksia muuttaa johonkin suuntaan, saa miettiä neljän tuulen hattu päässä, missäpäin maailmaa nyt sattuu seisomaan.