Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Xerxes, ei näitä "porsaanreikiä" tarvitse arvuuteella! Tässä lainaamassani kohdassa mies, psykiatri ja vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma on sen kys. asian sanonut suoraan itse.

”Hypnoosi on oikein käytettynä mielekäs hoidon apuväline”, hän vain toteaa.

Hän on luennoinut siitä, kuinka hän kyseenalaisti oikeudessa Nils Gustafssonin hypnoosikokeen vuodelta 1960, kun Bodom-järven surmia tutkittiin uudelleen. Anneli Auerin hypnotisoinnista hän ei pukahdakaan, sillä Aueria syytetään rikoksista, joiden käsittely on kesken."

Ja tässä alla linkki, josta saa hyvän yleiskatsauksen Psykiatri Hannu Lauermasta joka oli yksi asiantuntijalääkäri Bodomin-surmien oikeudenkäynnissä..

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... imuloivaa/

[Xerxes]

^ Xerxes, ei näitä "porsaanreikiä" tarvitse arvuuteella! Tässä lainaamassani kohdassa mies, psykiatri ja vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma on sen kys. asian sanonut suoraan itse.

”Hypnoosi on oikein käytettynä mielekäs hoidon apuväline”, hän vain toteaa.

Hän on luennoinut siitä, kuinka hän kyseenalaisti oikeudessa Nils Gustafssonin hypnoosikokeen vuodelta 1960, kun Bodom-järven surmia tutkittiin uudelleen. Anneli Auerin hypnotisoinnista hän ei pukahdakaan, sillä Aueria syytetään rikoksista, joiden käsittely on kesken."

Ja tässä alla linkki, josta saa hyvän yleiskatsauksen Psykiatri Hannu Lauermasta joka oli yksi asiantuntijalääkäri Bodomin-surmien oikeudenkäynnissä..

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... imuloivaa/

-------------------------------------------------------------------
MISRI ei ymmärrä asiaa...

Tuossa Misrin lainaamassa kohdassa Lauerma toteaa Bodomiin liittyen vain seuraavaa. Muu ei liity Bodomiin:

”Hypnoosi on oikein käytettynä mielekäs hoidon apuväline”, hän vain toteaa. Hän on luennoinut siitä, kuinka hän kyseenalaisti oikeudessa Nils Gustafssonin hypnoosikokeen vuodelta 1960, kun Bodom-järven surmia tutkittiin uudelleen."

Kuka tahansa psykiatri tai muukin asiaan perehtynyt olisi voinut yhtä hyvin kyseenalaistaa "hypnoosikokeen". Se on yleinen ja hyvin tunnettu totuus, että hypnoosissa saatu tieto voi olla "totta" tai myös "valemuistoja", siis alitajunnan kehittämiä valheellisia muistoja. Niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa ja usein mahdotonta. Sitä paitsi hypnoosikoetta ei yrittänyt hyväksi käyttää kumpikaan osapuoli, ei syyttäjä, eikä puolustus, joten sitä ei olisi tarvinnut edes kyseenalaistaa. Hypnoosikertomus ei siis kelpaa muutenkaan oikeudessa todisteeksi, ja kaikki sen tietävät.

Sensijaan on totta, että Lauerma ei oikeudessa täysin tyrmännyt myöskään sitä vaihtoehtoa, että hypnoosikertomus saattoi olla myös totta. Tämä ilmenee selvästi asiakirjoista, käräjäoikeuden tuomiosta ja ETP:sta.

Tuo Misrin viittaus Lauerman sanomisiin ei siis mitenkään liity merkittävästi Bodomin tapaukseen, se on itsestäänselvyys. Tuo keseenalaistaminen ei mitekään ole merkittävä asia, koska se tiedetään muutenkin.

Taisi muuten psykiatri ja professori Asser Stenbäck olla myös vankimielisairaalan ylilääkäri. Hyvin vastaavat tutkinnot ja vastaavat virat. Molemmat lisäksi tunnettuja hypnoosin taitajia. Lauerma mainitsee kirjoituksissaan Stenbäckin hypnoosin suureksi taitajaksi ja opettajaksi. Stenbäck piti Assmannia pääepäiltynä, ja hypnoosikertomusta mahdollisena totena. Kyllä hänkin varmaan tiesi, että hypnoosikertomusta ei voi käyttää oikeudessa todisteena. Näillä kahdella professorilla oli se yhteistä hypnoosin suhteen, että heidän mielestään oli mahdollista, että Bodomilla hypnoosikertomus oli totta. Lauerman mielestä oli todennäköistä, että se oli "valemuistoja" (se sisältää olettamuksen, että toinenkin vaihtoehto on mahdollinen), mutta Stenbäckin mielestä se saattoi hyvin olla totta ja pitää paikkansa. Käsityksillä oli vain vivahde-ero. Misri voi tarkistaa nämä tiedot noista asiakirjoista - sieltä löytyy vahvistus, että näin on.

Totean vielä tässä yhteydessä, että Misri ei vaikuta järkevältä eikä johdonmukaiselta. Esim. että "lääkäriryhmä oli samaa mieltä", ja lähinnä samaa mieltä kuin hän. Kun lukee kyseisten lääkärien lausuntoja, niin huomaa helposti että jokaisella oikeudessa esiintyneellä lääkärillä oli erilainen ja muista lääkäreistä poikkeava kanta. Vielä kummallisempi on käsitys, että hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio oli Misrin mielestä näistä lääkäriestä pätevin arvioimaan, oliko NG:llä ollut aivovammaa vai ei, ja minkä tasoinen aivovamma. Pidän suorastaan typeryksenä, joka väittää näin. Ei ole yleissivistystä, tai korvien välissä heittää. Muuten tuota ei voi selittää. Kun asia on näin, ei Misrin kanssa kannata keskustella, koska hänen mielipiteensä menee omia ratojaan välittämättä faktatiedoista. Nurinkurinen päättelytapa: 1) Päätetään miten asia on 2) koetetaan asetella ja selitellä asiatietoja uuteen uskoon, että ne tukisivat valmiiksi päätettyä lopputulosta - siinä täytyy hypätä yli kiusallisista faktatiedoista. Mielestäni Misri ajattelee ja toimii juuri näin.

[Misri]

^ " Oikeudessa kuultiin myös vankimielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman arvio Gustafssonille tehdyn hypnoosin luotettavuudesta. Hänen mukaansa hypnoosissa voi huijata eikä se siksi toimi valheenpaljastusmenetelmä. Hän ei esimerkiksi pidä Gustafssonin hypnoosissa antamia murhamiehen erittäin tarkkoja tuntomerkkejä uskottavina.

- Hypnoosi lisää todentuntuisten valemuistojen määrää ja synnyttää fantasiamielikuvia. Hypnoosissa on vaikea erottaa valemuistoja siitä, mikä perustuu aitoihin muistoihin tapahtumasta, Lauerma sanoi.

Lauerman mukaan Gustafssonin oletettu muistinmenetys on harvinainen. Se koostuu psykologisesta muistinmenetyksestä ja lisäksi päähän kohdistuneesta iskusta syntyneestä elimellisestä muistinmenetyksestä."

Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.

" Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on *totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.

- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi."

[Xerxes]

^ " Oikeudessa kuultiin myös vankimielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman arvio Gustafssonille tehdyn hypnoosin luotettavuudesta. Hänen mukaansa hypnoosissa voi huijata eikä se siksi toimi valheenpaljastusmenetelmä. Hän ei esimerkiksi pidä Gustafssonin hypnoosissa antamia murhamiehen erittäin tarkkoja tuntomerkkejä uskottavina.

- Hypnoosi lisää todentuntuisten valemuistojen määrää ja synnyttää fantasiamielikuvia. Hypnoosissa on vaikea erottaa valemuistoja siitä, mikä perustuu aitoihin muistoihin tapahtumasta, Lauerma sanoi.

Lauerman mukaan Gustafssonin oletettu muistinmenetys on harvinainen. Se koostuu psykologisesta muistinmenetyksestä ja lisäksi päähän kohdistuneesta iskusta syntyneestä elimellisestä muistinmenetyksestä."

Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.

" Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on *totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.

- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi."
KOMMENTTI: Niinpä, mutta Lauerma ei sano, että nimenomaan tässä tässä olisi teeskennelty.

-----------------------------------------------------------------------

Noista korostamistani kohdista ilmenee, että Lauerma ei sulkenut täysin pois myöskään sitä vaihtoehtoa, että hypnoosikertomus olisikin totta. Toinen psykiatri ja tohtori ja hypnoosin tuntija Stenbäck piti hypnoosikertomusta totena. Stenbäck arvioi, että hypnoosikuvaus kuvasi Assmannia. Syyttäjä tai puolustus eivät käyttäneet tätä hypnoosikertomusta perusteluna siksi että oli "valemuistojen mahdollisuus". Kumpikin puoli tiesi tämän ilman Lauermaakin. Mutta kukaan ei voinut kertoa varmuudella, että hypnoosikertomus oli nimenomaan ja varmasti "valemuistoja". Ei edes Lauerma.

[ANDYROM]

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi."
KOMMENTTI: Niinpä, mutta Lauerma ei sano, että nimenomaan tässä tässä olisi teeskennelty.

Voidaan tietysti myös kysyä, voiko hypnoositilaa teeskennellä. Olisikohan tätä kysytty/vastattu?

[Misri]

^ Xerkes, sinulle en voi muuta sanoa kuin, että olisi syytä perehtyä siihen kuinka ihmisen muisti toimii ja miten se ylipäätään tuottaa näitä muistikuviaan. Eli ei nämä asiat pelkällä uskomisella selity. Näitä tieteellisiä muistitutkimuksia on tehty meillä ja myöskin maailmalla. Jos aikoinaan nämä Asserit ja muut hypnonaattorit olisivat tienneet sen mitä nykyisin tiedetään ihmisen muististista. Niin varmasti he olisivat tajunneet sen, ettei hypnoosilla saada kaivettua ihmisen muistista niitä todellisia muistikuvia tapahtumista, videonauhan tavoin. Täällä vammakeskustelussa en kuitenkaan halua laajemmin käydä hypnoosikeskustelua kanssasi, koska se on kanssasi loputon "suo". Hypnoosikeskustelussa olen jo tuonut osaltani riittävästi esiin sen mitä tieteellinen tutkimus on osoittanut meillä ja muualla hypnoosin käytön luetettavuudesta esim. rikostutukumuksessa.

Laitan vielä tämän Lauerman kirjoituksen esiin tänne vammakeskustelun puolelle.

Muistikuvien manipuloiminen on helppoa

Bodom-järven murhaoikeudenkäynnin syytetty kiistää muistavansa mitään kohtalokkaan aamuyön tapahtumista telttaleirillä. Voiko tuollainen asia todella kadota ihmisen muistista. Entä voidaanko tapahtumat "kaivaa esille" esimerkiksi hypnoosin avulla, Turun yliopiston psykiatrian dosentti, Vankimielisairaalan ylilääkäri ja Tieteellinen Hypnoosi ry:n puheenjohtaja Hannu Lauerma?

- Osallistun itse elokuun lopussa todistajana Bodom-oikeudenkäyntiin. Siksi käsittelen tässä kysymyksiä vain yleisellä tasolla. Kokeellisen muistitutkimuksen tulokset eivät tue sitä näkemystä, että traumaattiset tapahtumat yleisesti "torjuttaisiin" tietoisuudesta. Tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää koskemaan kaikenlaisia traumoja, kuten syvää häpeäntunnetta aiheuttaneita kokemuksia.

Muistikuvien värittyminen, muokkautuminen ja vääristyminen on lievänä osana normaalia psyyken toimintaa. Psyykkisten kriisien yhteydessä sekä intensiivisissä vuorovaikutustilanteissa, kuten psykoterapia- tai hypnoosi-istunnoissa, ilmiö voimistuu. Niinpä muistikuvien manipuloiminen hypnoosin tai psykoterapiana markkinoitavan puoskaroinnin keinoin on mahdollista, eikä edes erityisen vaikeaa.
Muistikuvat rakentuvat muistellessa

Muistitutkimus on tehnyt yksiselitteisen selväksi sen, että muistikuvat eivät tallennu aivoihimme videonauhan tai kovalevyllä olevan tiedoston kaltaisena kopiona alkuperäisistä tapahtumainkuluista, vaan ne rakennetaan muistelemisen aikana heränneistä mielikuvista. Muistikuvien rakentamisessa taas käytetään hyväksi monenlaisia vihjeitä ja olettamuksia. Meillä on aiheettoman vahva usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia totuudenmukaisesti.

Muisti jaetaan erilaisiin alajärjestelmiin sen mukaan, minkälaista informaatiota järjestelmä tallettaa. Proseduraalinen muisti tallettaa motorisia taitojamme, vaikkapa polkupyörällä ajamisen. Semanttinen eli asiamuisti puolestaan tallettaa asiatietoja. Episodinen eli tapahtumamuisti ja omaelämäkerrallinen muisti sen sijaan tallentavat tietoa elämistämme hetkistä ja kokemuksista. Omaelämäkerralliseen muistiin vaikuttaa olennaisesti se, minkälainen käsitys yksilöllä on itsestään ja missä rajoissa tämä käsitys voi muuttua suistamatta ihmistä esimerkiksi hallitsemattomaan raivoon, epätoivoon tai itsemurhaan.
Hypnoosi on todisteena absurdi

Muistikuvien luotettavuutta arvioitaessa pitää huomiota kiinnittää sekä niihin olosuhteisiin, joissa ne ovat syntyneet, että niihin joissa mieleen palauttaminen on tapahtunut. Hypnoosin käyttö luo olosuhteet, joissa syntyy erittäin eläviä visuaalisia mielikuvia ja jossa ollaan taipuvaisia pitämään mitä tahansa heränneitä mielikuvia aitoina muistikuvina. Suomessa ei ole hypnoosilainsäädäntöä, ja eräät asiantuntijoina esiintyneet maallikot ovatkin pyrkineet esittelemään rikoksesta syytetyn hypnotisointia keinona tuottaa"autenttisia"muistikuvia, joilla todistettaisiin syyttömyyttä tai syyllisyyttä jopa henkirikokseen. Menettely on absurdi.

Hypnoosia on käytetty rikosten esitutkinnassa puolueettomien todistajien muistisuoritusten parantamiseen. Siinä todistajia autetaan muistamaan rikoksen selvittämisen kannalta tärkeitä yksityiskohtia, jotka eivät spontaanisti palaudu heidän mieleensä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi satunnaisesti havaitun auton väri, tyyppi ja rekisterinumero. Keskeinen periaate on, että syyllisyyden toteamiseen johtava päättely tapahtuu hypnoosista riippumattoman aineiston varassa, jolloin hypnoosi toimii vain keinona mahdollistaa tutkimusten eteneminen. Se ei tuota itsenäisiä langettavia todisteita, sillä hypnoosissa syntyy myös paljon todentuntuisia valemuistoja.
Uskottavuusongelman ohella muitakin vaaroja

Näyttö hypnoosin kelpoisuudesta esitutkinnassa on pitkästä historiastaan huolimatta edelleen anekdotaalista. Rikoksesta syytetyn hypnotisointia voidaan harkita, jos tarkoituksena on saada hänet muistamaan vaikkapa syyttömyyttä todistavan mutta kadonneen materiaalisen todisteen sijainti, jolloin esimerkiksi asiapaperin löytyminen itsessään on pitävä todiste. Syytetyn hypnotisointiin siinä tarkoituksessa, että hänen muistinsa manipuloitaisiin kokemaan uudelleen itse rikostapahtuma, liittyy puolestaan uskottavuusongelmien lisäksi muitakin vaaroja.

Hypnoosissa saaduista harhaanjohtavista todistuksista on lukuisia esimerkkejä puolueettomienkin todistajien kohdalta. Eräässä murhaoikeudenkäynnissä hypnoosin avulla lausuntonsa antanut todistaja pysyi istunnon jälkeenkin vakuuttuneena siitä, että hän oli antanut tarkat tiedot murhaajan kasvoista, vaikka silmälääkärin lausunnon mukaan havaintojen tekeminen 75 metrin päästä puolipimeässä oli täysin mahdotonta.

Hypnoosissa syntyneiden muistikuvien jäykistyminen osaksi henkilön kokemusta voikin viedä mielekkyyden todistajan ristikuulustelulta. Asiantuntijat eivät ole pystyneet erottamaan toisistaan aitoja muistoja, tahallista valehtelua, muistiaukkojen spontaania täyttymistä eli konfabulointia, ja hypnotisoijan huomaamattomiin vihjeisiin perustuvia valemuistoja. Hypnoosin vaarana on valemuistojen tai konfabuloinnin jäykistyminen osaksi todelta tuntuvaa kokemusmaailmaa.
Muistia voi virkistää

Todistajien muistisuoritusten parantamisessa hypnoosilla on siis harvinaisissa tilanteissa paikkansa. Olennaista on kuitenkin ensin harkita muita muistinvirkistyskeinoja, joita pidetään vähemmän alttiina provosoimaan vääristymiä. On mahdollista, että hypnoosilla saavutetut tulokset olisi joissain tapauksissa saatu yksinkertaisesti antamalla ajan kulua ja toistamalla yhä uudestaan ja uudestaan pyyntö muistaa, mitä tietyssä tilanteessa on tapahtunut.

Myös sijoittamalla todistaja uudestaan siihen fyysiseen ympäristöön, missä muistijäljen oletetaan syntyneen, voidaan olennaisesti auttaa muistikuvien palautumista. Tutkijan asenne ja olemuskin voivat vaikuttaa siihen, kuinka kuulusteltava pystyy palauttamaan mieleensä asioita. Poliisi on enenevästi kiinnittänyt huomiota rauhallisen, ei-autoritaarisen kuulustelutavan hyötyihin. Kokeellinen muistitutkimus ei tue käsitystä hypnoosin ainutlaatuisuudesta.

[ANDYROM]

SKEPSIS-yhdistyksen keskusteluissa joku väitti:

"Hypnoosissa oleva ihminen voi valehdella ja tuottaa mielikuvituksellisia fantasioita. Hypnotisoitava ihminen pyrkii lähes aina miellyttämään hypnotisoijaa, osa hypnoosista lienee aina teeskentelyä. Herkkyys hypnotismiin vaihtelee."

[Misri]

SKEPSIS-yhdistyksen keskusteluissa joku väitti:

"Hypnoosissa oleva ihminen voi valehdella ja tuottaa mielikuvituksellisia fantasioita. Hypnotisoitava ihminen pyrkii lähes aina miellyttämään hypnotisoijaa, osa hypnoosista lienee aina teeskentelyä. Herkkyys hypnotismiin vaihtelee."

Hypnoosikeskustelusta lainattu omia sinne laittamiani asiantuntijoiden kirjoituksia:

Ihmisen muistin luonteenpiirteitä

Muistiaineksella on taipumus muokkautua ajan myötä. Uusia muistikuvia syntyy alkuperäisten muistikuvien tilalle
Muistissa olevien tapahtumien aikajärjestys voi muuttua Muistiainekseen sekoittuu helposti muuta ulkopuolista tietoa. Muisti ei toimi videonauhan tavoin, johon tapahtumat rekisteröityvät tarkasti ja jota voidaan kelata halutulla tavalla toistuvasti edestakaisin. Muistiainekseen sekoittunut ulkopuolinen tieto muuttaa alkuperäisen muistitiedon sisältöä ja muuttuu hypnoosin myötä asianomaiselle todellisuudeksi asioita toistuvasti kerrattaessa.
Hypnoosissa kerrotut muistiin perustuvat tapahtumat muuttuvat helposti asianomaisen todella kokemiksi, vaikka niihin olisi sekoittunut tapahtumaan kuulumattomia asioita. Siten hypnoosi tuottaa valemuistoja

Hypnoosissa esitettyjen lausumien luotettavuus

USAssa oikeuksien valamiehistöt ovat jo ainakin 30 vuoden ajan lähes säännöllisesti hylänneet hypnoosissa saadut todistajalausunnot niiden epäluotettavuuden vuoksi.
Kanadan Korkein Oikeus (Supreme Court) on vuoden 2007 alussa poistanut hypnoosin käytön oikeuslaitoksen menettelylistalta hypnoosin epäluotettavuuden vuoksi. Rikostutkintaan Suomen viranomaiset käyttävät hypnoosia vain valikoiduissa tilanteissa.

TIIVISTELMÄ

* Hypnoosin luotettavuus totuuden selvittämisessä on suuresti yliarvostettu
* Syvässäkin hypnoosissa voi tietoisesti valehdella. Ammattilaistenkin pettäminen on mahdollista
* Hypnoosissa oloa voi teeskennellä
* Ei tiedetä keinoa tarkistaa kertomuksen todenperäisyys ilman ulkopuolista ja riippumatonta vahvistusta
* Hypnootikon suorittama tietoinen tai tiedostamaton johdattelu on suuri riskitekijä
* Hypnoosi-istunnossa noudatettava tiettyjä sääntöjä, jolloin riskejä voidaan vähentää

[ANDYROM]

Hypnoosin käytön pitäisi rajoittua puolueettomaan todistajaan. Tämä ajatus on Lauermalta ja löytyy poliisi.fi - sivustoilta. Joten jälkikäteen spekulointi NG:n hypnoosimielikuvilla on aivan turhaa. Ymmärrettävää, että hypnoosia yritettiin NG: kohdalla, koska hän ei ollut epäilty.

[Xerxes]

Noissa edellä olevissa puheenvuoroissa ei millään tavalla ole kumottu sitä tosiasiaa, että on vaikea ja joskus mahdotonta erottaa erottaa hypnoosissa annettua tietoa, onko se "totta", vai "valemuistoja". Valemuisto ei kylläkään ole valehtelemista, vaan alitajunnan kehittelemä tapahtumisen kulku, joka ei pidä yhtä totuuden kanssa.

Sekä Lauerman, että tuossa edellä kirjoittaneiden kirjoituksissa ei kielletä sitä mahdollisuutta, että hypnoosiussa kerrottu onkin "totta". Se on se toinen mahdollisuus. Tämän ilmiön vuoksi hypnoositieto ei kelpaa todistukseksi, mutta ei se poista sitä mahdollisuutta, että hypnoosissa kerrottu tieto voi olla myös totta.

Hypnoosin asiantuntijoista lääkäri-professori-psykiatri Stenbäck arveli tuon hypnoosikertomuksen olevan totta, kun taas lääkäri-professori-psykiatri Lauerma arveli tuon hypnoosikertomuksen olevan todennäköisesti (huom! ei varmasti) "valemuistoja".

Sehän on koko ajan selvää kaikille, että hypnoositieto ei kelpaa sellaisenaan todisteeksi, mutta vihjeeksi tutkijoille se kelpaa. Rikosta tutkiva poliisi saattaa saada siitä ehkä ratkaisevia vihjeitä, niin että rikos ratkaistaan ja oikeudelle kelvolliset todisteet löydetään. Historia tuntee runsaasti tapauksia, joissa hypnoosissa annettu tieto on johtanut rikoksen ratkaisuun ja oikea tekijä on löydetty.

Kannattaa huomata, että hypnoosin taitaja Lauerma suhtautuu hyvin kunnioittavasti hypnoosin taitaja Stenbäckiin, nimittäen hänet yhdeksi suurimmista hypnoosin taitajista ja opettajista, mitä koskaan on esiintynyt Suomessa. Misri on varmaan lukenut tämän Lauerman mielipiteen hänen kirjoituksistaan. Misri näyttää olevan jyrkästi vastakkaista mieltä. Miksi? Kyllä Lauerma on pätevämpi arvioimaan tätä asiaa. Misrin asiantuntemus on tässä asiassa kuin pieru Saharassa.

Älkää nyt hyvät kirjoittajat, sitä jankuttako, että hypnoositieto ei kelpaa oikeudessa. Se tiedetään hyvin muutenkin ja yleisesti.

Sensijaan voisitte mainita, että

hypnoosissa kerrottu tieto voi olla myös totta. Näin on sekä Lauerman, että Stenbäckin mukaan. Nämä molemmat ovat ja ovat olleet hyviä hypnoosin asiantuntijoita.

Tosin hypnoositiedon paikkansa pitävyydestä ei voi olla varma, koska on "valemuistojen" mahdollisuus. Ja "valemuisto" on sen kertojalle yhtä totta, kuin aivan oikea totuus, sillä kertojan mielestä se on "aivan totta". Yhtä totta kuin oikea totuus.

[Misri]

^ Xerxes, ei täällä tietääkseni kukaan ole väittänytkään, että valemuistot ovat totta. Niitä valemuistoja voisi verrata sadun tai unenomaisiin tarinoihin. Sensijaan muistikuvat syntyvät aina muistellessa.

" Muistitutkimusilla on osoitettu, että muistiaineksella on taipumus muokkautua ajan myötä. Uusia muistikuvia syntyy alkuperäisten muistikuvien tilalle
Muistissa olevien tapahtumien aikajärjestys voi muuttua. Muistiainekseen sekoittuu helposti muuta ulkopuolista tietoa. Muisti ei toimi videonauhan tavoin, johon tapahtumat rekisteröityvät tarkasti ja jota voidaan kelata halutulla tavalla toistuvasti edestakaisin. Muistiainekseen sekoittunut ulkopuolinen tieto muuttaa alkuperäisen muistitiedon sisältöä ja muuttuu hypnoosin myötä asianomaiselle todellisuudeksi asioita toistuvasti kerrattaessa.
Hypnoosissa kerrotut muistiin perustuvat tapahtumat muuttuvat helposti asianomaisen todella kokemiksi, vaikka niihin olisi sekoittunut tapahtumaan kuulumattomia asioita. Siten hypnoosi tuottaa valemuistoja."

Eli niin kuin tuossa tekstissä todetaan, että yleensä ihminen luottaa omaan muistiinsa ja sen tuottamiin muistikuviin.. Ja varsinkin hypnoositilassa tämä uskomus vahvistuu.

Varmasti Stenbäck itse uskoi tekemiseensä. Kuitenkin hypnoosin käyttö rikoksiin liittyvissä todistajakuulemisissa oli meillä silloin vielä uutta ja kokematonta. Ja sitä se oli myös hypnonaattori Stenbäckille. Jos hänellä olisi ollut käytössään kaikki se se tieto mitä myöhemmin on muistitukimuksissa saatu, miten ihmisen muisti toimii ja miten muistikuvat oikein syntyvät. Niin varmasti ne omat uskomukset olisivat vaihtuneet tiedossaoleviin todennäköisyyksiin. Lauerma ei pitänyt NGn hypnoosikertomusta todellisena. Mutta ei hän tietenkään herrasmiehenä lähde arvioimaan kollegansa tekemisiä.

Olen lukenut tuon Lauerman kys. tekstin. Enkä minä siitä mitään ylikorostunutta hehkutusta löytänyt. Lauerma totesi siinä, että lääkätieteellisellä hypnoosilla Suomessa on pitkä oma historiallinen perinteensä jne... ja siinä yhteydessä hän luetteli nimilistan johon kuului myös Stenbäckin nimi.

Se jos joku hynoositarinassa kerrottu asia, kyetään vahvistamaan jollakin toisella konkreettisella asialla, todisteella. Niin silloin tietenkin sen hypnoosissa saadun tiedon arvo todisteena muuttaa luonnettaan.

Ja täytyy muistaa sekin, että tämä hypnoosissa syntynyt kertomus. Olisi voinut yhtä hyvin syntyä ns. normaalitilassa palaamalla toistuvasti kysymyksillä tapahtumahetkeen, tai viemällä henkilö fyysisesti muistelemaan itse tapahtumapaikalle. NGllä on vain tämä iänikuinen muistiaukko, "sen jälkeen kun he menivät telttaan nukkumaan filmi katkesi". Lauerma on todennut, että ihminen yleensä muistaa vaaralliset tilanteet koska niistä oppii ja niistä jää siten pysyvä muistijälki muistiin. Elimellistä muistamattomuutta hän ei pitänyt todennäköisenä. Elimellisen ja psykogeenisen muistiaukon samanaikaisuutta hän ei myöskään pitänyt uskottavana.

[ANDYROM]

Sekä Lauerman, että tuossa edellä kirjoittaneiden kirjoituksissa ei kielletä sitä mahdollisuutta, että hypnoosiussa kerrottu onkin "totta". Se on se toinen mahdollisuus. Tämän ilmiön vuoksi hypnoositieto ei kelpaa todistukseksi, mutta ei se poista sitä mahdollisuutta, että hypnoosissa kerrottu tieto voi olla myös totta.

Sory, että jänkään vähän tähän vastaan, mutta tämän logiikan perusteella pitäisi lähes kaikkien lausumien perusteella heittää kruunaa ja klaavaa siitä, onko se totta vai ei, eli joku spekulaatio on totta tai ei.
Todennäköisyydestäkään ei voine puhua, koska siis tiedetään, että hypnoosissa voi tulla täyttä soopaa esiin.
Mutta sinänsä mielenkiintoinen pointti, että NG saatiin hypnoosiin, vai saatiinko?

[Misri]

^ Käsittääkseni hypnoosi on unta ylempi vireystason välitila. Eli siis sellaisessa rentoutuneessa tilassa joka on edeltää unitilaa. Joten näin ajatellen NG on ilm. ollut hypnoositilassa. NGn kohdalla tämä rentoutuminen vaati kaksi yritystä ja kolmannella yrityksellä vasta saavutettiin tämä ns. rentoutumis/hypnoositila.

[Matlock]

NG:n hypnoosikokeesta tuskin voi vetää mitään johtopäätöksiä sen enempää syyllisyyden kuin syyttömyydenkään puolesta. Ei ole tässä keississä mitenkään olennainen asia.

[Misri]

^ Kerrankin voin olla Matlock kanssasi samaa mieltä. Samanlaisen kertomuksen, kuin minkä NGn alitajunta tuotti hypnoosissa, voi antaa yhtä hyvin niin syytön kuin syyllinenkin. Hypnoosiketju on sille keskustelulle se oikea paikka. Se mitä tulee muistiaukkoon, oliko se NGn muistamattomuus luonteeltaan psykogeenistä vaiko elimellistä, sitä voidaan täällä vammaketjussa "olennaisesti" pohdiskella.