HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[Pieni liekki]

Kiva, kun palstalle tulee uusia keskustelijoita, niin saadaan ehkä vähän uusia näkökulmia asioihin. Toivottavasti joku on toimittanut mustanaam1olle häkenauhan kuunneltavaksi, jotta hän pääsee kunnolla mukaan keskusteluihin.

On ollut paljon kommentointia, miten kuullaan mitäkin kohtia, ja totta lienee, että mielikuvitus alkaa helposti värittää niitä epäselvimpiä osioita kunkin haluamaan suuntaan. Olkoon mielikuvitusta tai ei, niin itse kuulen kohdassa 1:46 uhrin sanomana: "Tuu jo auttaa!". Toiset kuulevat samassa kohdassa "Pyyjääpää".

[arkibaldi]

Minun kantani ennen häke nauhan kuulemista oli neutraali, tutkimus oli sössitty niin täysin etten uskonut ketään voitaneen tuomita sen perusteella.
Mutta ei toi häke nauha mitään epäselvyyksiä jätä, Jukka hiljeni pian sen jälkeen kun Anneli pyysi tyttärensä puhelimeen.
Jopa Joutsenlahden olisi pitänyt tajuta se.

[alpo holisti]

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... 0ovest.3gp
Kylmä hattua nostan niille, jotka kuulee tästä "helpostí" ja "selvästi"
"TULEE OVEST"

tai tästä sanan "TUU":
https://dl.dropboxusercontent.com/u/60578268/NO.wav

[Pieni liekki]

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... 0ovest.3gp
Kylmä hattua nostan niille, jotka kuulee tästä "helpostí" ja "selvästi"
"TULEE OVEST"

tai tästä sanan "TUU":
https://dl.dropboxusercontent.com/u/60578268/NO.wav

Ensimmäinen ääni kuulostaa siltä kuin oven lukkoa renkutettaisiin moneen kertaan. En kuule siinä mitään ihmisen ääntä.

Jälkimmäisessä hoetaan mielestäni moneen kertaan tuujo, tuujo jne. Ääni kuulostaa kyllä jotenkin kaikumaiselta ja mekaaniselta.

[Satinique]

Alpolle ,seitsemän henkilöä kuuli tuossa sanan NO. Ääntä verrattiin jopa sirkkelin ääneksi.
Toisessa pätkässä niin rätinää, ei mitään puheeksi tunnistettavaa.
Voiko äänen kuuleminen muuttua noin paljon.
Pidemmässä lauseessa, kun kuulen sanan "Tuu"

[matahari]

Tuostahan voi kuunnella vaikka mitä mm. Joo, ei oo, no. Kolme ihmistä ja kaikki kuulivat erilaisesti.

[kerroush]

Käännetäänpä juttua hieman toiseen asentoon.

Mitäpä jos uskoisimme vaikkapa nimimerkki turumurren kuvaa, jossa puhelimessa olija on laitettu syvälle keittiöön.



AA sanoo L1:lle kutsuessaan tämän puhelimeen: "Mun täytyy mennä tonne." Minne tonne?

Mitäpä, jos AA lähtikin omaa työhuonettaan kohti, oikealle siis ja hieman tuulikaapin ovea edemmäs. Huuteli työhuoneen ovella mitä huuteli. Lähti sitten juoksemaan...

Juoksi keittiön läpi ja puhelimen ohi, aukaisi kodinhoitohuoneen ovan ja kolautti sen seinään, aukaisi pesuhuoneen oven ja meni siitä takkahuoneeseen. JL ei siinä vaiheessa vielä ollut oven avautumisen esteenä.

Nyt AA onkin sijoitettu siksi ajaksi rikospaikalle kun hän on itse väittänyt olleensa ulkona. Kaikki täsmää, askeleet alkavat riittävän kaukaa ja ohittavat puhelimen. Nimimerkki turumurren kuvassa AA ei itse asiassa ohittaisi puhelinta ja puhujaa, jos hän olisi juossaut olohuoneesta ulko-ovelle (muistakaa, että puhelin oli syvällä keittiössä).

Tässä kohdassa nimimerkki turumurre joutuu itsensä kanssa ristiriitaan. Onhan hän väittänyt, että kuvassa olevan punaisen 1. pallukan kohdalta ei olisi suoraa näkyvyyttä terassin ovelle (jossa minusta olisi luonnollisin paikka olla puhelimessa), jos puhelimessa olija on syvällä keittiössä, niin AA ei missään vaiheessa juokse puhujan ohi! Miten se siis oli?

Tämä selittäisi myös nauhalla olevat äänten voimakkuuserot. AA huutaa kovasti ja raivokkaasti takkahuoneen ja pesuhuoneen perukoilta, kun taas L1 kirkaisee olohuoneessa ja siis lähempänä puhelinta. Samoin muut äänitasoissa olevat erot voidaan selittää.

[matahari]

Bravo! Miksiköhän se tytär painotti ettei kylppärin kautta kuljeta koskaan......

[Fela Shakara]

Erittäin kiinnostava vaihtoehto kerroush. Selittäisi erikoisia juoksuääniä ja äänen voimakkuuden vaihteluita.

Tämä menee taas saman jankkaamiseksi. Vaan edelleen olen ihmeissäni esimerkiksi siitä, miten rauhallisesti lapsi kysyy äidiltään puhelimeen mennessään, että "Niih" (1:38) ja "Mitä mä sanon" (1:42). Samaan aikaan talossa "mäiskii" tappaja, joka tyttären tullessa aulan kautta keittiöön suorastaan "teurastaa" uhriaan. Tyttären ollessa puhelimessa tappaja juoksee äidin perässä etuovesta ulos, palaa takaisin ja on ilmeisesti paikalla ainakin 2:56 ("Se men takas?") Sitten äiti palaa puhelimeen 2:58 ja kysyy tytöltä: "Oliks se viel siel?" (3:40). Vastaus: "Joo se lähti"??? Missä asti kävi toteamassa tämän? Välissä rääkäisy (noin 3:14 alkaen).

Minkä ihmeen takia Anneli Auer huutaa itse teossa olevalle murhamiehelle: vittikö?

Tuntomerkit hän kertoo häkeen: mustat vaatteet, 180 cm, tukeva (3:47-3:59) lapsen kuullen.

Kuuluko tallenteelta muiden lasten aiheuttamia ääniä? Oven aukaisu?

[alpo holisti]

Alpolle ,seitsemän henkilöä kuuli tuossa sanan NO. Ääntä verrattiin jopa sirkkelin ääneksi.
Toisessa pätkässä niin rätinää, ei mitään puheeksi tunnistettavaa.
Voiko äänen kuuleminen muuttua noin paljon.
Pidemmässä lauseessa, kun kuulen sanan "Tuu"

Olet asian ytimessä. Juuri tätä Hemmi tarkoitti sanoessaan, kuinka paljon ihmisiä häiritsee poikkeavat äänet. Ne häiritsevät kuultua kohdetta sen molemmin puolin.

Toistan jälleen: kuulo ei ole mikrofoni, kuulo perustuu hahmottamiseen.
Jos kuulo olisi kuin mikrofoni, kuka tahansa toistaisi Venäjää kuin natiivi.
No, tämä ei nyt ole paras esimerkki, mutta menköön Suomen hienon pelin piikkiin...
Jopa eri murteet tuottavat suomalaisillkein vaikeuksia...menee aika hukkaan...

Tämän vuoksi erottelutaitoa opiskellaan...

PS
jos nyt joku kuulee NO-sanan "tuujo", niin on ehkä parempi keskittyä muihin asioihin...

Musiikkiharrastus muokkaa aivoja
Musiikki, Aivojen kehitys

Musiikkia ja muuta harrastavien lasten aivovasteet erilaisiin muutoksiin äänissä eivät aluksi eronneet toisistaan.

Soittoharrastuksen myötä aivovasteet alkoivat kuitenkin voimistua, ja noin 11 vuoden iässä ne olivat jo selkeästi voimakkaampia kuin muita asioita harrastavien lasten. Nämä havainnot teki Vesa Putkinen väitöskirjassaan.

Tutkimuksissa Putkinen käytti aivovastemenetelmää, jolla voidaan mitata aivojen reaktioita äänissä tapahtuviin muutoksiin.

– Lasten tutkiminen on haastavaa perinteisillä aivovastekoeasetelmilla, minkä vuoksi kehitimme uudentyyppisiä koeasetelmia tutkimuksia varten. Uusien asetelmien avulla tutkimukseen vaadittava aika lyheni huomattavasti, Putkinen kertoo.

Osassa tutkimuksista mitattiin äänien synnyttämiä aivovasteita aivosähkökäyrällä helsinkiläisiltä 7-vuotiaina musiikkiharrastuksen aloittaneilta lapsilta kahden vuoden välein.

Putkinen tarkasteli myös erilaisten arkipäiväisten musiikillisten toimintojen yhteyksiä äänien erotteluun liittyviin aivovasteisiin 2–3 vuoden iässä. Paljon kotonaan musiikillisia leikkejä leikkivien lasten aivovasteet viittasivat kehittyneeseen äänien erotteluun ja tehostuneeseen tarkkaavaisuuteen.

– Toisin kuin monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, keskityimme ohjatun musiikkiharrastuksen sijasta omaehtoiseen musiikilliseen toimintaan, kuten kotona lauleskeluun ja tanssimiseen. Tulokset viittaavat siihen, että tällainen epämuodollinen musiikillinen toiminta on yhteydessä aivojen toiminnan tehostumiseen taaperoiässä.

Putkisen toteaa, että tehostuneesta kuulotiedon käsittelystä saattaa olla hyötyä muussakin kuin musiikin käsittelyssä.

– Tutkimuksessa mitatut aivovasteet liittyvät monenlaisten äänien prosessointiin, eivät pelkästään musiikin käsittelyyn. Tulokset viittaavat yleiseen kuulojärjestelmän ja tarkkaavuuden säätelyn kehitykseen paljon musisoivilla lapsilla.

Psykologian maisteri Vesa Putkisen väitöskirja Musical activities and the development of neural sound discrimination tarkastetaan 18.2.2014 Helsingin yliopistossa.

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

[kerroush]

Paljon puheen tunnistamiseen vaikuttaa murrealue, josta puhuja ja kuulija ovat kotoisin. Minä olen syntynyt Raisiossa, asunut n. 10 vuotta Turussa ja saman ajan Porissa.

Tämän kohdan "1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)" (Tämän ketjun avausviestistä) kuulin ensikuulemalla puoli vuotta sitten, ennen kuin olin yhtään litterointia lukenut seuraavasti:

"Mitäsä teet!?"

Tuo oli minusta sanottu yllättyneesti, Sanoja yllättyi näkemästään tai kokemastaan.

Vertauksena voisi pitää öistä grillijonoa, jossa joku tuntematon mies tarttuu edellä olevan naisen rintoihin takaapäin. Nainen kääntyy ja sanoo hämmästyneenä raivokkaasti: "Mitäsä teet!?", ennekuin tirvasee miestä turpiin.

[zem]

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... 0ovest.3gp
Kylmä hattua nostan niille, jotka kuulee tästä "helpostí" ja "selvästi"
"TULEE OVEST"

tai tästä sanan "TUU":
https://dl.dropboxusercontent.com/u/60578268/NO.wav

päätin että en puutu, mutta Alpo kun toistaa virhettään.

Oasoitin Alpolle paikan, jossa hänen suodattamassaan pätkässä on kuultavissa
tuo "Tulee ovest". Vahvistin paikan Alpolle, tarkoittaen että kyseinen kuiskaus ALKAA
hänen katkoviivastaan:



Sitten hän tekee (jotenkin absurdisti) fileen, jossa on n. sekuntin kymmenesosan verran ääntä, ja "nostaa hattua" nille, jotka kuulee siinä "tulee ovest". Alla olevasta Audacityn aaltomuodosta (vastaavasta kohdasta) näkee, että kuiskaus kestää n. 4 kymmenesosa sekuntia:



En oikein tykkää, että pakotetaan tämmöiseen vänkäykseen , terveiset vaan.
Siis se "tulee ovet" kuuluu juuri ennen Alpon kuulemaa "Ariko" kuiskausta.
Jokainen päättäköön tykönään, onko aaveääntä ja missä, kohden, käsittely jää osaltani tähän, vaikka väärinkäsitykset taas moninkeraistuisivat...

... samaan tapaan kuin tytön takkahuonekäyntien/puhelimessaolon osalta.
Tässä muuten näkymä takkahuoneeseen:



Näkyy, että tuosta kohdasta näkyisi jo uhri vyötärölle asti.
Ei tytön ole tarvinnut mennä paljon pidemmälle, että myös "kappaleiksi lyöty" (Valkama)
pää näkyisi.

(Ja - OT - näkyy myös, että jos Auer on paennut tekijää selkä ikkunaan (ja terassinoveen)
päin, hän on voinut saada iskun juuri vasemmalle puolelle rintakehää, jos iskijä on
oikeakätinen - ja jos on ollut "syvemmällä" huoneessa kuin tekijä, veitseä vedettäessä
pois verijälkiä on tullut paidassa oikealle ja alas. Vai?)

[kaljaloota]

Paljon puheen tunnistamiseen vaikuttaa murrealue, josta puhuja ja kuulija ovat kotoisin. Minä olen syntynyt Raisiossa, asunut n. 10 vuotta Turussa ja saman ajan Porissa.

Tämän kohdan "1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)" (Tämän ketjun avausviestistä) kuulin ensikuulemalla puoli vuotta sitten, ennen kuin olin yhtään litterointia lukenut seuraavasti:

"Mitäsä teet!?"

Tuo oli minusta sanottu yllättyneesti, Sanoja yllättyi näkemästään tai kokemastaan.

Vertauksena voisi pitää öistä grillijonoa, jossa joku tuntematon mies tarttuu edellä olevan naisen rintoihin takaapäin. Nainen kääntyy ja sanoo hämmästyneenä raivokkaasti: "Mitäsä teet!?", ennekuin tirvasee miestä turpiin.

Kyllä, murteet pitää ottaa homioon, tähän murteeseen kuulu turun, niin kuin vähäsen saaristolaismurretta. Se murre on kyllä tuttua niille jotka ovat asiaan perehtyneet, pitää oikeilla sanoilla tulkita A:n puhetta.

[Fela Shakara]

OT: miten tuo hutera pulpetti lehtipinoineen on pysynytkin pystyssä edestakaisin kun pimeässä tolskataan ja juoksennellaan.

Sänky on vinossa. Ei ole kiinni ikkunaseinässä. Sängyn siirtäminen/siirtyminen kuuluu nauhalta? (Kuuluu sellainen "laahaava kraah" -ääni niinkuin jotain painavaa vedettäisiin tai raahattaisiin niin että se hankaa lattiaan).

[Sirpa]

(Ja - OT - näkyy myös, että jos Auer on paennut tekijää selkä ikkunaan (ja terassinoveen)
päin, hän on voinut saada iskun juuri vasemmalle puolelle rintakehää, jos iskijä on
oikeakätinen - ja jos on ollut "syvemmällä" huoneessa kuin tekijä, veitseä vedettäessä
pois verijälkiä on tullut paidassa oikealle ja alas. Vai?)

Eikö Mäkisen pystypainiteorian mukaan (tekijä roikkui Lahden kaulassa takaapäin) tekijä ole määriteltävissä vasenkätiseksi, koska on iskenyt syvät iskut nimenomaan vasempaan kylkeen?