Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Tämä lisäys jäi pois edellisestä viestistäni. Lisään sen nyt tähän.

" Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.

- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi."

Andyrom, ympäristötekijöillä on suuri vaikutus aggressiokäyttäytymiseen. Kuten opitut mallit, väkivaltainen kasvuympäristo yms..

Näinhän se Hirvensalokin totesi, että lukua on iskujen jälkeen voitu ottaa. Mutta pidempikestoiseen tajuttomuuteen ja useita tunteja kestäneeseen tajunnantason alenemiseen, josta aiheutusi 4-5 vrk totaalinen muistiaukko, sille ei löytynyt aikoinaan eikä 2004 suoritetuissa tutkimuksissa mitään lääketieteellistä perustetta.

[Uta]

Hei,
siirrän tämän Hautajaiskuviin laittamani linkin tänne, koska tännehän se paremmin sopii... http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrm%C3%A4ys

En ole lääkäri, en ole sairaanhoitaja, enkä ole mitenkään muutenkaan tekemisissä lääketieteen kanssa, mutta linkki selittää kyllä hyvin tyrmäys -vammojen syntyjä syviä, eikö ? Ja nuo tyrmäys -jutut sopivat kyllä mm. NG:n leuka- ja korvantausta- vammoihin.

Tyrmäyksen biomekaniikka (wikitekstiä siis) :

Puhtaaseen tyrmäykseen johtava tajunnan menetys on seurausta aivotärähdyksestä. Päähän kohdistuva voimakas isku saa kallon liikahtamaan nopeasti. Inertian vuoksi aivot eivät liiku samaa vauhtia vaan kallon sisäpinta iskeytyy niihin. Osuma häiritsee aivojen toimintaa ja voi saada hermosolut aktivoitumaan satunnaisesti, aiheuttaen tajunnan tason alenemista, koordinaatiovaikeuksia tai tajuttomuuden.[6][7]

Suoraan edestä suuntautuvassa iskussa molemmat aivopuoliskot iskeytyvät otsaluuhun. Suoraan edestä tulevan iskun aiheuttamaa pään liikettä torjuu lisäksi vain yksi lihaspari. Pään sivuun, korvan taakse osuvaa iskua vastustaa puolestaan vain toinen näistä lihaksista, mikä lisää tyrmäykseen riittävän pään heilahduksen mahdollisuutta entisestään. Paras mahdollisuus tyrmäykseen on kuitenkin osumalla leukaan, joko sivulta tai alhaalta suuntautuvalla iskulla. Tällöin leuka toimii vipuvartena ja saa kallon kääntymään huomattavan suurella nopeudella. Periaatteessa myös takaraivo on otollinen alue tyrmäysiskulle koska iskua on vaikeampi ennakoida ja kaulan ja niskan lihaksisto ei kykene hillitsemään kallon liikettä yhtä tehokkaasti. Takaraivoon kohdistuvat iskut voivat kuitenkin vaurioittaa aivokuoren takaosassa sijaitsevia, tärkeitä elintoimintoja säänteleviä aivojen osia sekä aivojen ja selkäytimen liitosta.[8] Tästä syystä iskut takaraivoon on kielletty kaikissa kamppailulajeissa.

Lääketieteellinen todistusaineisto viittaa yhä vahvemmin siihen, että toistuvat päähän osuvat iskut voivat aiheuttaa aivokudokselle pysyvää vauriota ja altistaa erilaisille hermostoperäisille sairauksille. Haitallisiin seuraamuksiin ei tarvita tyrmäysiskua, vaan ilmiö on havaittu myös esimerkiksi palloa puskevilla jalkapalloilijoilla. Toistuvat tyrmäysiskut ovat kuitenkin erityisen haitallisia. Niistä seuraava henkisten kykyjen heikkeneminen tunnetaan nimellä dementia pugilistica, joka suomennettuna tarkoittaa nyrkkeilijän dementiaa. Pian aivotärähdyksen jälkeen päähän kohdistuva isku voi myös joissain tilanteissa johtaa vaaralliseen aivokudoksen turpoamiseen, johon viitataan toisen iskun syndroomana

Andyromin aspektista:
On tutkittu, että raa at elokuvat lisäävät raakaa käyttäytymismallia. Ainakin Hichcocin "Psyko" oli katsottavissa jo 1960-luvun alussa.( Elokuvaa tehtiin 1959 )[/quote]

Varmaankin totta, ja onhan se tietysti mahdollista, että retkeilijät (tai jotkut heistä, tai joku muu) olisivat ennättäneet ennen sitä vuoden 1960 helluntaita käydä katsomassa Psykoa, vaikka en kyllä ollenkaan tiedä milloin elokuva näytettiin ensimmäisen kerran Suomessa. Mutta ehkä se oli katsottavissa jo silloin. Itse taisin nähdä sen vasta telkkarista, eli paljon myöhemmin.

t.Uta

[Misri]

^ Nyrkkeily on rankka laji, ja etenkin ammattinyrkkeily jossa tähdätään tyrmäyksiin. Nämä otteluissa toistuvat tyrmäkset voivat aiheuttaa aivoissa monenlaisia vauriota. Muhamad Alilla on diagnosoitu alzheimerintauti . Itse hän ajattelee, että ne ammattilaisuralla saadut toistuvat iskut ovat voineet edesauttaa taudin puhkeamista. Mutta lääketieteellistä yhteyttä, näyttöä ei siitä ole saatu. Alzheimerin tautia kun esiintyy myös ihmisillä jotka eivät ole koskaan nyrkkeilleet.

Nyrkkeilystä puheen ollen tässä linkki joka ainakin todistaa Leukakirurgi R. Kontion väitteen todeksi, "että tappelu voi jatkua vaikka leukaluu olisi poikki."

http://www.mtv.fi/sport/muutlajit/uutis ... murtuneena

[Xerxes]

Kirjoittaja Misri » Su Maalis 09, 2014 10:19 am

^ "Öhman tarkasteli NGn muistiaukkoa täysin elimellisestä näkökulmasta. Ja kuten tiedät hyvin, vaikka et jostainsyystä halua hyväksyä. MUISTIAUKON PITUUS KORRELOI AINA SUORAAN AIVOVAMMAN VAKAVUUSASTEESEEN. "

======================================================

Misrin tekstiä ei tarvitse lukea kuin yksi virke, niin törmää VÄÄRÄÄN TIETOON. Kun tuossa on lisäksi AINA sana, niin voitaneen puhua tahallisesta harhaanjohtamisesta. Tuo Misrin kirjoituksen ensimmäinen virke on jo potaskaa! Vertaa mitä sanoo KÄYPÄ HOITO Internetissä.

======================================================

KÄYPÄ HOITO aivovammat. Tekstin laatijat:

Käypä hoito 16.12.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologisen yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä

..... ..... .....

Suomessa sairaaloissa hoidetuista aivovammoista syntyy liikenneonnettomuuksissa noin 20 %
kaatumis- tai putoamistapaturmissa noin 65 %
väkivaltatapahtumissa noin 5 % ja
loput sekalaisista syistä

..... ..... .....

Usein vammaa myös edeltää vaihtelevanpituinen muistiaukko. Tämän niin sanotun retrogradisen muistiaukon pituus korreloi vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen 24, 25, 26, mutta asian merkitys tunnetaan huonosti.
Tajunnan taso sairaalaan tullessa korreloi muistiaukon kestoon, mutta ei täydellisesti. Vaikka GCS osoittaa lievää vammaa voi muistiaukko olla yli viikon pituinen C, ja toisaalta lyhyeen muistiaukkoon voi liittyä vaikeaa vammaa osoittava GCS-pistemäärä 27, 28, 6.

..... ..... .....

Vamman vaikeusastetta määritettäessä tulee käyttää sekä tajunnan tason (GCS) että muistiaukon (PTA) arviointia tai nämä yhdistävää 36 mittaria. Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.
Lisäksi tulee kirjata, onko vammaan liittynyt tajunnan menetystä tai retrogradista muistiaukkoa, ja näiden kesto.
Alkuvaiheen vaikeusasteen arviointiin vaikuttavat myös kuvantamislöydökset
kliinisen tutkimuksen löydökset ja
mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet.

Kaikkien näiden perusteella aivovamman vähimmäiskriteerien täyttyessä vaikeusaste luokitellaan taulukossa 2 kuvatulla tavalla. Tämän taulukon luokittelua suositellaan aivovammojen vaikeusasteen viralliseksi luokitteluksi (D).
Nimitys aivotärähdys (commotio cerebri) tulee harhaanjohtavana jättää pois virallisesta lääketieteellisestä termistöstä.
Potilaille suullisesti annettavassa informaatiossa vain hyvin lieviä vammoja (ks. taulukko 2) voidaan kutsua aivotärähdykseksi 7.



Taulukko 1. Aivovamman vaikeusasteen luokittelut tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko, GCS) ja muistiaukon keston (PTA) mukaan.


Luokittelu Vaikeusaste Taso

GCS 13 - 15 Lievä
9-12 Keskivaikea
8 tai alle Vaikea

PTA < 24 h Lievä
1-7 vrk Keskivaikea
7 vrk Vaikea
4 viikkoa Erittäin vaikea

PTA:n alkuperäinen jaottelu on esitetty suluissa, ja sitä ennen nykyisin useimmiten käytetty versio. Joissain tutkimuksissa GCS-pistemäärän vamma 13 on luokiteltu keskivaikeaksi.

==============================================

Kirjoittajan kommentti: PTA tarkoittaa iskun jälkeisen muistiaukon pituutta. GCS oireiden mukaan annettuja pisteitä. Tenovuon arvio keskivaikeasta aivovammasta näyttää oikeaan osuneelta. Lisäksi tuossa aikaisemmin todetaan: " Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.". Ei siis esim. 44 vuoden kuluttua. Tämän mukaan syyttäjän yritys tehdä diagnoosi 44 vuotta myöhemmin vaikuttaa enemmän huumorilta kuin vakavalta yritykseltä. Mynkäänhän se menikin. Toivoton yritys. Kaikki oireet ovat olleet vain hoitavan lääkärin tiedossa - ei esim. 44 vuotta myöhemmin.

LÄHDE: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu

LISÄYS: Samalta sivulta vielä lainaus:

Keskivaikea
Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
* GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
* PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
* Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa.

Huom! Tarvitaan vain yksi noista kolmesta.

[Misri]

^ Tajunnantason kesto ja muistamattomuuden kesto ovat (AINA) keskeisempiä tekijöitä kun määritellään aivovamman vakavuusastetta.

Lievä aivovamma on jo astetta vakavampi tila, johon voi liittyä tajunnan menetyskin. Puolen tunnin kuluttua vammasta tajunta saa kuitenkin olla enintään vähän alentunut (potilas voi olla hieman unelias tai sekava) ja muistiaukko ei saa kestää yli vuorokautta. *Aivokuvausten löydösten tulee tässäkin olla *normaaleita, ja vamma ei saa olla edellyttänyt neurokirurgisia toimenpiteitä. Suurin osa lievän vamman saaneista toipuu ennalleen, yleensä muutamassa päivässä tai viikossa.

Keskivaikeassa aivovammassa potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta tajunnaltaan usein selvästi alentunut mutta ei tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli vuorokauden mutta kuitenkin alle viikon. Vammaa pidetään vähintään *keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia *kallonsisäisiä *muutoksia. Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita.



Tajuttomuus ja muistiaukko


Kuten edellä käy ilmi, vammaan liittyvät *tajuttomuus ja *muistiaukko ovat tärkeitä arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut itse ei voi tietää onko hän ollut tajuttomana, vai onko hänellä vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta mitataan tietyllä arviointiasteikolla, ns. Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvio tehdään yleensä sekä sairaankuljettajien että ensiavun henkilökunnan toimesta.

[ANDYROM]

Lainaan Wikipediaa

Aivovamma on traumaattinen aivovaurio, joka syntyy tapaturmaisesti päähän kohdistuvasta iskusta. Aivovamman yleisimpiä oireita ovat väsymys (unihäiriö tai lisääntynyt unentarve), ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikentyminen, toiminnan suunnittelun vaikeus, toimintojen hitaus ja muistivaikeudet.
Useimmat aivovammat syntyvät putoamisen tai kaatumisen seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, urheillessa tai pahoinpitelyn seurauksena. Useimmista päähän kohdistuneista iskuista ei kuitenkaan synny aivovammaa. Aivovamman saa vuosittain 15 000–20 000 ihmistä, ja kuolinsyytilastoissa se on pääsyynä 1 000 kuolemaan vuosittain. Aivovamma on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy.
Aivovammaa hoidetaan kohentamalla menetettyä toimintakykyä. Neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi käytetään esimerkiksi toimintaterapiaa, fysioterapiaa, puheterapiaa ja sopeutumisvalmennusta vamman vaikeusasteesta ja laadusta riippuen.
Aivotärähdys tai hyvin lievä aivovamma
Tähän luokkaan kuuluu yli 90% kaikista aivovammoista. Hyvin lievään vammaan ei liity tajunnan menetystä eikä tajunnan laskua viiveellä. Muistikatko ei ylitä kymmentä minuuttia. Aivojen kuvauksissa ei löydy poikkeamia, eikä oireisto ole niin voimakas, että vaadittaisiin seurantaa sairaalassa. Toipuminen on täydellistä, ja pysyvien seurauksien riski on lähes olematon.
Lievä aivovamma
Aivotärähdystä astetta vakavampi tila, johon saattaa liittyä tajunnan menetys. Puolen tunnin kuluttua tajunta on enää korkeintaan hiukan alentunut, eikä muistikatko kestä vuorokautta kauempaa. Aivokuvauksissa ei löydy poikkeamia, eikä vamma edellytä neurokirurgisia toimenpiteitä. Suurin osa lievän aivovamman saaneista toipuu ennalleen muutamassa päivässä tai viikossa, mutta noin 15%:lle jää pitkäaikaisia tai pysyviä oireita.
Keskivaikea aivovamma
Potilaan tajunta on puolen tunnin kuluttua selvästi alentunut, mutta hän ei ole tajuton. Muistiaukko kestää kauemmin kuin vuorokauden, mutta alle viikon. Vammaa pidetään keskivaikeana myös mikäli aivojen kuvauksissa löytyy kallonsisäisiä muutoksia. Suurelle osalle jää pysyviä oireita, mutta täydellinen toipuminen on kuitenkin mahdollista.
Vaikea aivovamma
Potilas on puolen tunnin jälkeenkin tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli viikon. Vammaa pidetään vaikeana myös mikäli se vaatii neurokirurgisia toimenpiteitä. Pysyviä oireita jää lähes aina.
Erittäin vaikea aivovamma
Tajuttomuus kestää yli viikon, tai muistiaukko yli kuukauden. Pysyviä oireita jää aina, ja potilas saattaa jäädä pysyvästi tajuttomaksi.

En lähde muuten ottamaan kantaa NG:n aivovammaan, kuulusteluissa hän kertoi, että jälkiseuraukset liittyivät käytöksessä ilmenneisiin ärtyneisyysreaktiohin. Olihan hän ollut sen tyyppinen jo muutenkin.
Jokainen tehköön itse johtopäätöksensä vammatasosta sen mukaan, miten hän sairaalasta kotiutui.

[Misri]

^ Aikalaisdiagnoosi oli aivoruhje (Contusio cerebri).

Todistaja Antti Servo (kuulusteltu 7.9.2004), kertoo toimineensa röntgenlääkärinä Töölön sairaalassa vuosina 1973-2004. Tutustuttuaan Gustafssonia koskeviin sairaalan hoitotietoihin todistaja kertoo PEG-tutkimuksen eli nk. ilmakallokuvauksen tarkoituksena olleen sulkea pois aivojen alueen kasvaimet, verenpurkaumat, surkastuminen tai esim. synnynnäiset kehityshäiriöt. Muutokset aivoissa (esim. epäsymmetriat ja siirtymät) nähtiin aivoihin ruiskutettavan ilman ja röntgenkuvauksen avulla. Tutkimuksen sivuvaikutuksena oli päänsärkyä ja pahoinvointia ja tutkimus lisäsi potilaan sairaalassaolopäiviä yleensä noin viikon verran. Viitaten Gustafssonille tutkimuksen tehneen röntgenlääkärin lausuntoon todistaja toteaa lausunnon olevan huolellinen ja hoitokirjoista ilmenevän, että mahdollista aivovauriota on monella tapaa etsitty, mutta mitään viitteitä sellaisesta ei ole havaittu.

Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”.

Neurokirurgi Juha Öhman - Potilaan mahdollisesta aivovauriosta on ollut osoituksena potilaan täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Kuinka todellinen tällainen täydellinen muistikatkos on, sitä on mahdotonta sanoa. Tuntuisi todennäköisemmältä, että potilaalla oli jotakin muistisaarekkeita kyseiseltä ajalta. Ottaen huomioon, että aivoselkäydinnesteessä ei kaksi päivää tapahtuman jälkeen ollut verta, asettaa tämä kyseenalaiseksi sen, että potilaalla olisi aivoruhjetasoinen vamma. Kokemuksen mukaan on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon.” (Liite 15).

9.3 NILS GUSTAFSSONIIN KOHDISTETUT LÄÄKETIETEELLISET TUTKIMUKSET VUONNA 2004

Omalla suostumuksella Nils Gustafssonille suoritettiin 6.4.2004 Töölön sairaalassa röntgen-, tietokonekerros- ja magneettikuvaus, sekä leukakirurgian erikoislääkärin ja oikeuslääkärin tutkimukset vammojen todentamiseksi sekä niiden vakavuuden arvioimiseksi.

LT ja radiologian dosentti, osastonylilääkäri, Seppo K. Koskinen toteaa lausunnossaan:

”Aivojen tietokonetomografiassa ja magneettikuvauksessa kallon sisäiset rakenteet ovat ikää vastaavat, jälkiä vammoista ei ole, lievää pikkuaivoatrofiaa on. Myöskään yläosassa ei ole murtumia.” Yhteenvetona Seppo Koskinen toteaa; ”vasemmalla alaleuassa, poskiluussa ja yläleuan luussa on merkit parantuneista, hyväasentoisista murtumista, jotka vastaavat hammaslääketieteen laitoksen Nils Gustafssonia koskevissa potilastiedoissa kuvattuja murtumia. Näitä lukuun ottamatta kallon luissa ei ole murtuman jälkiä. Kallon sisäisissä rakenteissa ei ole merkkejä vammoista. Oikean käden kämmenluussa on vanha murtuman jälkitila.” Osastonylilääkäri Seppo Koskisen lausunnon liitteenä on neuroradiologi Kristiina Poussan lausunto. (Liite 15).

Elikkä kaiken tämän tiedon perusteella sanoisin ja sanonkin, että NGn kallon sisäiset rakenteet ovat säilyneet koskemattomina, kuin neitsyen (se) paikka. Lukuunottamatta iän tuomaa pikkuaivoatrofiaa. Joten jos ei todettu vanhaa airuhjeen jättämää jälkeä aivoissa. Ei voi myöskään olla 99,99% varmuudella aivovammasta aiheuttavia toiminnallisia jälkiseuraamuksiakaan. Joten NGn lyhytjännitteisyydelle ja äkkipikaisuudelle tapahtumien jälkeen täytyy etsiä syitä, muista tekijöistä.

[Xerxes]

^ Tajunnantason kesto ja muistamattomuuden kesto ovat (AINA) keskeisempiä tekijöitä kun määritellään aivovamman vakavuusastetta. ..... ..... .....

Sekavaa ilmausta. Tuo ilmaus "tajunnantason kesto" pitäisi korvata esim.
* oireiden mukaiset pisteet (GCS)
ja tuo toinen ilmaus "muistamattomuuden kesto" pitäisi korvata termillä
* muistiaukon pituus (PTA)

sitten olisi selvempää ilmausta. Nämä kaksi tekijää ovat tärkeitä tason määrittelyssä.

Nyt ilmeisesti Misri huomasi, että vaikka kahdella henkilöllä on aivan saman tasoiset aivovammat ja sama GCS lukema, niin toisella voi olla hyvin lyhyt muistiaukko ja toisella hyvin pitkä muistiaukko. Tämä kävi noista KÄYPÄ HOITO lainauksista. Siis Öhmanin arvio, että esitetty muistiaukko on hänen mielestään liian pitkä, ei ole merkittävä lausunto. Syy on se, että saman tasoisissakin aivovammoissa muistiaukon pituus vaihtelee suuresti. Tässä mielipiteessä on vahva asiantuntemus takana (KÄYPÄ HOITO).

Samanlaiset epäjohdonmukaisuudet ja epätarkkuudet vaivaavat Misrin kirjoituksen loppuosaakin.

[Misri]

^ Aivovamman kuvaaminen:

Glasgow Coma Scale ( GCS) on aivovamman numereeninen luokitus, joka on käytössä kaikkialla. Siinä tutkitaan mm, tajunnantasoa, spontaania hengitystä, mustuaisia, silmien avaamista, puhevastetta, parasta liikevastetta jne.. Luokituksen suurin merkitys on aineiston tieteellisessä vertauksessa.

Kliinisessä tutkimuskäytössä sanalliset ilmaisut ovat parempia. Aivovammapotilaan tilan seuraaminen ja oireiden kuvaaminen, ovat kuitenkin yhä edelleen se oleellisin, tärkein asia. Oireiden pahentuminen tai odotettua hitaampi pareneminen ovat hälyyttävä merkki, syynä voi olla kirurgista hoitoa vaativa prosessi. Koska sama henkilö ei voi tarkkailla potilasta jatkuvasti, siksi sanallisen viestinnän pitää olla selkeää, että potilaan tilasta tai tilan muutoksista kertova tieto siirtyy seuraavalle vuorossa olevalle potilaan tarkkailijalle. Xerxes, ei siis ole mitään syytä korvata näitä kliinisessä käytössä olevia hyväksi havaittuja ilmaisuja, kuten muistiaukkoa ja tajunnantasoa näillä numereenisillä luokituksilla.

Neurokirurgi Juha Öhman - " Potilaan mahdollisesta aivovauriosta on ollut osoituksena potilaan täydellinen *muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Kuinka todellinen tällainen täydellinen muistikatkos on, sitä on mahdotonta sanoa. Tuntuisi todennäköisemmältä, että potilaalla oli jotakin muistisaarekkeita kyseiseltä ajalta. Ottaen huomioon, että aivoselkäydinnesteessä ei kaksi päivää tapahtuman jälkeen ollut verta, asettaa tämä kyseenalaiseksi sen, että potilaalla olisi aivoruhjetasoinen vamma. Kokemuksen mukaan on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon." (Liite 15).

[groot]

Misri, älä lähde ex-Sariolan kanssa jankkaamaan. Se ei johda mihinkään. Sen ovat vuodet jo osoittaneet. Kiitos kuitenkin panoksestasi tälle keskustelulle.

[Misri]

^ Tutuksi on tulleet jo nämä vanhojen kirjoittajien keskustelutyylit. Xerxes on ainakin tyylilleen uskollinen. Näihin "jankkaamisiin" en kuitenkaan jumitu. Tärkeintä kuitenkin minulle on se, että keskustelu jatkuu eikä Bodomin-surmat unohdu. Oli tyyli sitten perinteinen tai vapaa. Kiva huomata, että vanhat aktiivikirjoittajat ovat vielä ainakin hengessä mukana keskustelussa. Kiitos sinulle groot näistä lämpimistä sanoistasi!

[Xerxes]

Kummallista, että Misri takertuu tuohon neurokirurgi Öhmanin arvioon, että muistiaukko on hänen mielestään liian pitkä. Ja että olisi todennäköisempää, että potilas muistaisi jotakin saarekkeita sieltä muistiaukon ajalta.

KÄYPÄ HOITO on hyvin monien hyvien asiantuntijoiden laatima pätevä asiakirja, ja sen mukaan 1) muistiaukon pituus voi vaihdella suuresti, vaikka aivovamman vaikeusaste on samaa tasoa. Siis tuo Öhmanin ensimmäinen arvio ei ole merkittävä. Myös tuo toinen Öhmanin mainitsema perustelu on yhtä merkityksetön, sillä tuo 2) aivovamman aiheuttaneen iskun jälkeinen muistiaukko (PTA) on tunnetusti hyvin tarkkarajainen, eikä muistisaarekkeita siltä ajalta esiinny yleensä lainkaan, vaan muistiaukko on "totaali". Eri asia on iskua edeltävä muistiaukko, jolta ajalta muistia yleensä palautuu enemmän tai vähemmän ajan mittaan. Siis nuo Öhmanin kaksi arviota eivät ole juuri minkään arvoisia todisteina, koska muista pätevistä lähteistä ilmenee, että nuo Öhmanin kaksi arviota eivät ole linjassa tosiasioiden kanssa. Neurokirurgi Karikoski on siis kirjoittanut potilaan tietoihin: "Muistiaukko on edelleen totaali". Se on hoitavan lääkärin lausunto tapahtuman aikana. 44 vuotta myöhemmin syyttäjän kokoon kutsumien lääkärien arviot eivät ole läheskään saman veroisia. Siinä suhteessa käräjäoikeus arvioi aivan oikein.

Minun mielestäni Nimenomaan Misri "jankkaa" ja Groot on myös vanhastaan tunnettu "jankkaaja". Kummankin mielestä syyllinen tiedetään varmasti. Käräjäoikeus ei arvioinut samoin. Minä en voi nimetä varmaa syyllistä, mutta minun mielestäni Gustafsson ei ole todennäköinen tekijä, vaan se "oikea syyllinen" on todennäköisesti tuon seurueen ulkopuolinen henkilö. Tätä asiaa ovat pohtineet monet tehokkaat aivot mm. käräjäoikeudessa, eikä siellä ole voitu päätyä Misrin kanssa samoihin ajatuksiin. Groot on samaa tyyppiä - ensin valitaan sopiva syyllinen - ja sitten tosiasioita sovitetaan oman mielen mukaan ja vääristäen tukemaan omaa tunnepitoista mielipidettä. Niin, te olette jääneet vähemmistöön, ja mm. käräjäoikeus on eri mieltä teidän kanssanne. Kukaan syyttäjän lääkäreistä ei väittänyt vastaan käräjäoikeudessa, kun Tenovuo totesi mielipiteenään, että 44 vuotta myöhemmin ei voida todeta, onko potilaalla ollut silloin joskus aivovamma vai ei. Diagnoosi on auttamatta 44 vuotta myöhemmin pahasti myöhässä. Misri olisi voinut väittää vastaan, mutta nämä koulutuksen saaneet lääkärit eivät sentään halunneet tulla naurunalaisiksi, ja olivat hiljaa.

[ANDYROM]

Syytekynnys ylittyi. Oikeus ei ratkaissut nimenomaan sitä, että NG olisi totaalisesti syytön. Eihän se näin mene, kuten jo aiemmin olen todennut. NG:n kohdalla ei ollut tarpeeksi aukotonta näyttöä. Suomen oikeus ei ota riskiä, että syytön tuomittaisiin. Ja Leppiniemi lisäsi vielä loppupuheenvuoroon takaportin, jos tuomitaan, niin taposta, joka on vanhentunut

Mutta periaattessa: totta se on, juridisesti NG on syytön.

On toinen asia, kannattako asialla spekuloida. Joka tapauksessa, kun epäily jäi, niin kyllähän se askarruttaa.

[Misri]

Xerxes! Olkoon vaikka kuinka "tehokkaat aivot" käräjäoikeuden jäsenillä. Asia on kuitenkin niin, että käräjäoikeuden oli tehtävä päätöksensä näiden asiantuntija lausuntojen perusteella. Ja päätös oli on "mahdollista", että Gustafssonilla on ollut sellainen aivovamma joka on vienyt toimintakyvyn jne. Huom! Päätös vammoista ei ollut kirjattu muotoon, että on toteennäytetty, että Gustafssonilla on ollut sellainen aivovamma joka on vienyt toimintakyvyn jne...ja perustelut perään, että Tenovuo on ollut vain ja ainostaan yksi ainoa ehdoton asiantuntija joka pystyi tämän asian osoittamaan, näillä esittämillään todennäköisyyksillään - eli luonnontieteen suomilla lukemattomilla vaihtoehdoilla ja sen suomilla mahdollisuuksillaan todeksi näyttämään. Näin se ilm. sinun Xerxes ajatusmaailmasi mukaan täytyy olla.

Mutta minä ja muut kaltaiseni, jotka haluavat itse tietää NGn vammojen todellisen tason. Meitä ei sido käräjäoikeuden päätös, eikä lain kirjain syytetyn vahvasta syytesuojasta. Meitä kiinnostaa vain ja ainostaan ne todennäköisyydet mitä näissä NGn vammatutkimuksissa tuli esiin. Ja kaikki asiantuntilääkäreiden lausunnot niistä.

Kuinka monta kertaa se pitää sinulle sanoa, että viesti menisi perille. Ettei totuus löydy, käräjäoikeuden päätöksestä. Koska tiedän, että myös tätä vammateema katsottiin koko jutun kokonaisuutena. EIi meidän oikeusjärjestelmässämme muunlainen päätös ei olisi ollut mahdollinen, näin vanhassa jutussa, että syytetyn oikeusturva olisi myös lainkirjaimen osaltalta täyttynyt. Mutta tämä päätös ei tietenkään estä minua perehtymästä, NGn vammatutkimukseen ja niihin todennäköisyyksiin mitä niissä tuli esiin. Eli vielä kerran minua kiinnostaa vain ja ainostaan nämä NGn vammatiedot ja kaikki annetut lausunnot niistä. Näiden tietojen valossa olen päätynyt omaan näkemykseeni. Enkä kovin arvosta sellaisia näkemyksiä joissa piiloudutaan käräjäoikeuden näkemyksen seläntaakse piiloon ja huudellaan sieltä käsin näitä ("käyppä")-hoitoon perustuvia näkemyksiä jonkinlaisina mukamas varmoina totuuksina.

Miksi sitten tuon esiin toistuvasti tämän Öhmanin lausunnon. Ensiksi siksi, koska hän on se aivovamma spesialisti, joka vastaa aivotraumatiimissä aivovammapotilaiden hoidosta ja tekee hoitopäätökset. Joten näitä päätöksiä tehdessään hänen täytyy tietää ne luotettavimmat neurologiset oireet ja tutkimukset joihin hän arviointinsa ja päätöksensä niistä perustaa. Eli veretön aivoselkäydin näyte antoi ja antaa vahvan viitteen siitä, ettei merkittäväntasoista aivoruhjetta ole voinut ollut. NGn vammoista oli ainoana osoituksen totaalinen muistiaukko, kuten kotiuttamispaperista näkyy ja on luettavissa. Öhman totesi; kuinka todellista on, että on näin pitkä totaalinen muistiaukko, jonka pituus viitaa jo vaikeaan aivovammaan? Etteikö sellainen näkyisi verenä aivoselkäydinnäytteessä. Öhman totesi viittaamalla kokemukseensa ja näkemykseensä, että se on epätodennäköistä. Eli Öhman näki tässä ristiriidan vahvan näytön antavan neurologisen tutkimuksen ja totaalisen muistiaukon välillä.

Kuitenkin muistamattomuus on se keskeisin oire kun tehdään arviointeja aivovamma tasosta. Tajunnantason arviointi tulee seuraavaksi, koska sen arvioimista saattaa vaikeuttaa myös muut syyt jotka voivat häiritä arvioimista. Yksikin näistä oireista riittää jo aivovamman epäilyyn. Mutta muistamattomuuden ja tajunnantason todellisen arvioimisen lisäksi täytyy kuitenkin aina löytyä aivovamman varmentamiseki jokin neurologinen löydös. Tämän saman asian totesi myös Tenovuo tuossa aiemmin tänne lainaamassani aivovammojen arviointia käsittelevässä tekstiversiossaan.

Tässä kys lainaus; " Vammaa pidetään vähintään *keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia *kallonsisäisiä *muutoksia. Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita."

Tiedät, että näitä "muutoksia" kovasti eritavoin tutkimuksilla aikoinaan etsittiin. Mutta viitteitä ei aivovauriosta saatu. Ja tiedät, että aivoruhje jättää aivokudokseen iän ikuisen vaurion. Eli se vaurio on peruuttamaton. Ja tiedät kyllä senkin, että ainostaan lapset voivat toipua oireettomiksi näistä merkittäväntasoisista / keskivaikeista aivovammoista.

[Matlock]

Syytekynnys ylittyi. .

Näkisin niin, että syyte nostettiin liian hatarin todistein. Kun kuulin NG:n pidätyksestä ja syytteen nostamisesta, oletin ilman muuta, että murha-ase tai hukkuneet tavarat on ainakin löydetty, mutta uutta konkreettista oli kovin vähän. Noilla eväillä ei pitkälle pötkitä ja sen syyttäjäkin ymmärsi, kun ei valittanut tuomiosta.