Gustafssonin vammat (ketju 2)

[ANDYROM]

Aktiivikeskustelijat olivat aikanaan sitä mieltä, että koko juttu oli NG:n tunnustusta vaille. Ehkä sitä haettiin. Ymmärsin, että syytekynnys ylittyi, kun oli tehty veritutkimuksia mm NG:n kenkien sisäpuolelta ei löytynyt verta. ( mikähän oli ollut syy ) Tuominen totesi, että syytetty oli laukaissut jonkinlaisen tunnustuksen, joka olikin "tsoukki". Tuomiokin olisi tullut ehkä ilman tyynyliinaa.

Saattaa olla, että oli tarkoitus tutkia asiaa vastapainoksi Jorma Palon nostamalle omalle teorialle.

Itselläni ei ole asiantuntemusta sanoa, oliko syytekynnyksen ylittäminen liian heppoinen, nostettiin ja sillä sipuli.

Saa nähdä, miten tulee käymään Pistoriuksen jutussa. Aika selvä peli, mutta puolustuskin on kova.

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art ... 30734.html

[Misri]

^ Syyttäjä tekee syyteharkintansa riippumattomasti ja itsenäisesti hän ei siis ole mikään tuomari eikä poliisi. Syyttäjä käy esitutkinta-aineiston lävitse ja hänen tulee olla täysin vakuuttunut siitä osoittaako esitutkinta-aineisto enemmän syyttömyyttä vaiko syyllisyyttä. En yhtään ihmettele, että syyte nostettiin vammateema ja verijälkitutkimus olivat ne keskeisemmät pääteemat.. Myös tekojen kuvaus lavastuksineen oli loogisen uskottava. Tuominen on itse todennut, että tunnustukseen tähdättiin. Siinä esitutkinta kuitenkin epäonnistui, saatiin vain kuuluisa "sellitunnustus". Tiedä olisiko sekään kuitenkaan oikeudessa riittänyt? Jorma Palon teorialla tuskin oli vaikutusta tutkintaan. Vaikka Palo itse olisi sen, kunnian ottanut kaiketi mielellään vastaan.

[Misri]

Näkisin niin, että syyte nostettiin liian hatarin todistein. Kun kuulin NG:n pidätyksestä ja syytteen nostamisesta, oletin ilman muuta, että murha-ase tai hukkuneet tavarat on ainakin löydetty, mutta uutta konkreettista oli kovin vähän. Noilla eväillä ei pitkälle pötkitä ja sen syyttäjäkin ymmärsi, kun ei valittanut tuomiosta.

Minä näkisin, että syyteharkinnassa syyttäjän objektiivisuuden periaate on korkein. Tuolloin syyttäjä on syyteharkinnassaan itsenäinen ja puolueeton. Hän siis punnitsee syytteen puolesta ja vastaan puhuvat asiat, seikat. Oikeudessa syyttäjän asema muuttuu ja hänestä tulee rikosasian asianosainen ja näin syytetyn vastapuoli.

[Xerxes]

MISRILLÄ ON VÄÄRINYMMÄRRYKSIÄ YKSI TOISENSA JÄLKEEN. Oikaistaan muutama.


1) Misri on sitä mieltä, että Öhmanin mielestä oli näin:

NGn vammoista oli ainoana osoituksen totaalinen muistiaukko ...

Todellisuudessa näistä lääkäreistä Öhman esitti parhaan vammaluettelon. Eikä totaalinen muistiaukko ollut Öhmanin korostama.
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut
1) murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2) ja nivelnastan kohdalla,
3) vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4) sekä poskikaaressa,
5) minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6) sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7) Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8. poskessa,
9) ja leuassa
10) sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa
Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, mutta myös tylpällä astalolla, tai potkaisemalla.

SIIS VAMMOJA ON OLLUT JA NE OVAT OLLEET VAKAVIA ÖHMANIN MUKAAN. Misri kertoo päinvastoin Öhmanin kannan.

------------------------------------------------------------------------

2) Misri esittää tällaisen perustelun, joka ei ole totta:

Mutta muistamattomuuden ja tajunnantason todellisen arvioimisen lisäksi täytyy kuitenkin aina löytyä aivovamman varmentamiseki jokin neurologinen löydös.

KÄYPÄ HOITO on hyvin monien tunnettujen asiantuntijoiden laatima ohje. Sen mukaan Misrin perustelu on täysin väärä.
Keskivaikea aivovamma:
Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
* GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
* PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
* Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa.
Huom! Neurologista köydöstä ei tarvita. Tarvitaan vain yksi noista kolmesta.

-------------------------------------------------------------------------

3) Misri on lainannut Tenovuon lausuntoa: Tässä kyseinen lainaus: "Vammaa pidetään vähintään *keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia *kallonsisäisiä *muutoksia."

Tuon lainaamansa lauseen Misri on käsittänyt täsmälleen päinvastoin mitä se todella tarkoittaa. Huomaa: AINA MYÖS SILLOIN. Tuohan tarkoittaa sitä, että kuvauksissa ei välttämättä tarvitse nähdä mitään poikkeavaa, mutta silti muiden seikkojen perusteella diagnoosi voi olla "keskivaikea aivovamma". Siis aivovamma diagnoosi tehdään usein, vaikka kuvauksissa ei ole löydetty mitään poikkeavaa. Ihmettelen Misrin tapaa tulkita näitä lausuntoja juuri päinvastoin kuin mitä ne todella tarkoittavat?! Hm!

-------------------------------------------------------------------------

Tietysti Misri voi olla syyllisyyskysymyksestä mitä mieltä haluaa, mutta tosiasioiden vääristäminen ei ole oikein. Näyttää kyllä tahalliselta valehtelemiselta, mutta ehkä tunnepitoisessa mielessä lausuntojen sisältökin muuttuu vastakohdakseen. Jos on rehellinen, niin tuo Öhmanin vammaluettelo kuvaa melko pahoja vammoja. Sitäpaitsi aivovamma voi syntyä, vaikka ei olisi mitään ulkonaista vammaa päässä. Pään äkkinäinen heilahdus, voi aiheuttaa aivojen heilahtamisen ja iskeytymisen pääkallon luihin, niin että aivoihin tulee vamma. Nyrkkeilyssä tyrmäys syntyy juuri näin. Ja joskus siinä syntyy aivovamma, vaikka mitään päälle päin näkyvää vammaa ei ole. Sama tilanne se on pahoinpitelyssäkin. Aina ei näy vammaa päällepäin, vaikka on voinut syntyä aivovamma. Se on pötypuhetta, että esim. tällaiset vammat, joita Öhman on luetellut, eivät voi aiheuttaa "vakavaa aivovammaa". Kyllä voivat. Esim. keskivaikea aivovamma voi syntyä vaikka ei olisi päällepäin näkyviä vammoja lainkaan. Aivot ovat herkkä elin - kuin hyytelöä. Ne voivat vahingoittua tai voivat säilyä vahingoittumatta tapauskohtaisesti, mitään suoria sääntöjä ei siihen ole olemassa. Tenovuo totesi kyllä niinkin, että näillä ilmoitetuilla vammoilla aivovamman syntyminen on ollut todennäköistä.

[awa]

3) Misri on lainannut Tenovuon lausuntoa: Tässä kyseinen lainaus: "Vammaa pidetään vähintään *keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia *kallonsisäisiä *muutoksia."

Tuon lainaamansa lauseen Misri on käsittänyt täsmälleen päinvastoin mitä se todella tarkoittaa. Huomaa: AINA MYÖS SILLOIN. Tuohan tarkoittaa sitä, että kuvauksissa ei välttämättä tarvitse nähdä mitään poikkeavaa, mutta silti muiden seikkojen perusteella diagnoosi voi olla "keskivaikea aivovamma". Siis aivovamma diagnoosi tehdään usein, vaikka kuvauksissa ei ole löydetty mitään poikkeavaa. Ihmettelen Misrin tapaa tulkita näitä lausuntoja juuri päinvastoin kuin mitä ne todella tarkoittavat?! Hm!

En tiedä mikä sinä Xerxes olet selittämään mitä Tenovuo tarkoitti sanomisillaan, mutta sen tiedän, että neurologi Tenovuo ei ole vammakirurgian asiantuntija. Joskus sanoja tarkoituksellisesti harhaanjohtaa kuulijaa kikkailemalla mielikuvilla ja termeillä. Tätä olen ollut huomaavinani Tenovuon soperruksista.

Toisaalta herää epäily, että Tenovuon käytännön työkokemus taitaa olla myös silloin jokseenkin vaatimatonta? Ansiot ovat jälleen myös silloin kirjoituspuolella ja esitelmät vakuutusyhtiöiden toivomia?

Tämän epäilyn voi paremmin tietävät oikaista. En ole siitä pahoillani.

[Misri]

^ Xerxes, tuosta edellisestä viestistäni jossa siteerasin Öhmanin lausuntoa, jäi pois tuo (aivo) sana vamma sanan edeltä. Korjaan sen nyt, ettei pasmasi mene enempää sekaisin. Jos pilkuntarkasti mennään, niin se Öhmanin käyttämä täsmäsana oli "aivovauriosta".

" Potilaan mahdollisesta *aivovauriosta* on ollut osoituksena potilaan täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Kuinka todellinen tällainen täydellinen muistikatkos on, sitä on mahdotonta sanoa. Tuntuisi todennäköisemmältä, että potilaalla oli jotakin muistisaarekkeita kyseiseltä ajalta. Ottaen huomioon, että aivoselkäydinnesteessä ei kaksi päivää tapahtuman jälkeen ollut verta, asettaa tämä kyseenalaiseksi sen, että potilaalla olisi aivoruhjetasoinen vamma. Kokemuksen mukaan on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon.” (Liite 15).

Niin ainoana osoituksena aivovauriosta oli siis täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Näinhän se oli. Vai onko siinäkin taas "jokin" sinun mentävä aukko?

En nyt ottanut tuossa edellisessä viestissäni kantaa NGllä todettuihin vammoihin. Olen niitä päänalueen murtumavammoja sinulle jo selvittänyt riittävästi. Mutta jos niistä on vielä jotain kysyttävää, niin vastaan niihin kyllä mielelläni.

Siis aivovamman epäilyyn huom. se on vasta epäily sanan varsinaisessa merkityksessä, riittää yksikin oire. Mutta sen varmentamiseen tarvitaan aina kuvauksissa todettu kallonsisäinen muutos, tämä siis keskivaikeassa aivovammoissa. Selkeästi sanottu. NGn aikalaisdiagnoosi oli aivoruhje. Joten eipäs nyt kikkailla taas niillä näkymättömillä DAI- tyyppisillä - solutason vaurioilla. Näillä NGllä olleilla matalaenergisillä vammoilla, ei sellaisia kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimia saavutettu.

[sipoonperuna]

tapaus bodom
oli minulle nuorena iso asia kun silläkin tuli nuorena pyörittyä
poliisit tutki laajasti juttua.tästä asiasta on monta juorua
yksi on että NG oli myöntänyt teot ulkopuolisille henkilöille mutta
tietenkin kiistää kun joutuu asia uudelleen valoon tämä asia on aina
mielenkiintoinen että mitä todellisuudessa tapahtui nua NG vammat ovat hyvin voineet
tulla edellis illan esim tappelun seurauksena jolloin ng on saatanut kostaa teot.
Vaihto ehtoja on monia

[Nätti_Jussi]

Bodom-keskustelua sabotoivat edelleenkin nämä kaksi aivovammapotilasta, joiden nimet ovat awa ja Misri.

[Misri]

tapaus bodom
oli minulle nuorena iso asia kun silläkin tuli nuorena pyörittyä
poliisit tutki laajasti juttua.tästä asiasta on monta juorua
yksi on että NG oli myöntänyt teot ulkopuolisille henkilöille mutta
tietenkin kiistää kun joutuu asia uudelleen valoon tämä asia on aina
mielenkiintoinen että mitä todellisuudessa tapahtui nua NG vammat ovat hyvin voineet
tulla edellis illan esim tappelun seurauksena jolloin ng on saatanut kostaa teot.
Vaihto ehtoja on monia

Näitä mainitsemiasi asioita on hyvin vähän täällä keskustelussa tuotu esille. Syystä, että niistä voidaan vain spekuloida. Ja nämä retken tapahtumat ovat suurimmaksi osaksi yhden muistinsa menettäneen kertojan varassa. Näissä NG vammoissa kun ei ollut niitä kellonaikoja eikä päivämäärää. Itse pidän hyvinkin mahdollisena ja jopa todennäköisenä (lavastusvamma) sitä, että osa vammoista on voinut syntyä tietyistä syistä eriaikaan.

[Matlock]

Jos vammoja olisi syntynyt jo aiemmin, laulukirjan merkinnät olisivat toisenlaisia. Teoria ei vain toimi.

[Misri]

Jos vammoja olisi syntynyt jo aiemmin, laulukirjan merkinnät olisivat toisenlaisia. Teoria ei vain toimi.

Tässä tämän punakantisen lauluvihkon tiedot:

5.3 PUNAKANTINEN LAULUVIHKO

Rikospaikkatutkinnan mukaan tapahtumapaikalta teltan sisältä on löydetty Björklundille kuulunut punakantinen lauluvihko, jonka loppupään eräälle sivulle on kirjoitettu teksti:

5:pnä retkellä Poodomjärvellä
Sepi ja Nisse olivat kännissä
Ylös yöllä 2 aikaa
Sepi oli metskaamassa

Teksti on aloitettu kuulakärkikynällä ja jatkettu loppuun lyijykynällä.

Rikoslaboratorion tutkimuksissa on todettu punakantisen lauluvihkon osalta seuraavaa (Liite 11):

RTL 8087/3/03/8.10.2003 lausunnossa todetaan, että punakantisen lauluvihon tekstin ”5 päivänä Retkellä….jne” on kirjoittanut eri henkilö kuin lauluvihon laulunsanat. Lisätutkimuksia varten Anja Mäen sisarelta saatiin Mäen muistikirja. RTL 8087/7/03/17.11.2003 lausunnossa todetaan tutkimuksessa saadun viitteitä siitä, että ”5 päivänä Retkellä…. teksti on saman kirjoittajan käsialaa kuin Anja Mäen omaisilta saadun muistikirjan teksti.

RTL 8087/8/03/16.03.2004 lausunnossa todetaan, että sanoilla ”5 päivänä Retkellä…. olevan tekstin sisältö on kokonaisuudessaan seuraava: ”5 päivänä Retkellä Puudomjärvellä Sepi ja Nisse olivat kännissä ylös yöllä 2 aikaa Sepi oli metskaamassa”.

Eli kys. tekstin lauluvihkoon on käsialatutkimuksen perusteella kirjoittanut Tuulikki. Teksti on aloitettu ensin kuulakärkikynällä ja jatkettu loppuun lyijykynällä.

Tuskin tämä kirjoitus kuitenkaan oli tarkka tapahtumankuvaus. Joten ei sen perusteella voi tappelua sulkea poiskaan. "Päiväys" viittaa siihen, että kirjoitus on tapahtunut sunnuntai vuorokauden puolella. Ja tuo "kännissä" olo, viinaa oli mukana joku tai jotkut sitä olivat ilm. juoneetkin. NGn humatilasta on myöskin motiivitodistus. Tuo ylös yöllä 2 aikaa, on hieman outo, se tarkoitusta on alkuperäisen laulukirjan sivun tekstin perusteella pähkäilty monesti näillä Bodomaiheisilla foorumeilla ja yritetty ymmärtää mitä sillä oikein on tarkoitettu? Jos tuo (2) on kellonaika, niin siitä on vielä tunti 45min Karjalaisen tekemään metskaushavaintoon murhaniemen kärjestä. Mitä tällä ylösnousun ja Sepon metskauksen välisellä ajalla on tapahtunut, sitä ei laulukirjaan kirjoitettu teksti kerro? Sepin "metskaaminen" kuitenkin pitänee paikkana. Siitä Karjalaisen havainto ( klo. 03:45-04:45) NG on myös itse kertonut siitä onkimisesta, ensimmäisessä kuulusteluissaan. Tästä onkitapahtumasta kerrotaan Ilta-Sanomissa seuraavasti:..


ILTA-SANOMAT Nro 146 -1960 Tiistaina kesäkuun 28. pnä

Gustafsson ei voi muistaa - nukkui murhamiehen tullessa

Bodominjärven kolmoismurhaajan pahoinpitelemä Nils Gustafsson muistaa helluntaiaaton tapahtumat. Hän muistaa olleensa kalassa Seppo Boismanin kanssa verityöaamuna ja menneensä kello 4 telttaan nukkumaan ja heränneensä sitten sairaalassa. Näin ollen vain yksi henkilö, joka tietää kuka ja millainen
oli miehiään nukkuvien nuorten kimppuun käynyt mies. Nimittäin murhamies itse. (:roll:)?

[awa]

Jos vammoja olisi syntynyt jo aiemmin, laulukirjan merkinnät olisivat toisenlaisia. Teoria ei vain toimi.

Laulukirjaa ei kannata liioin vammakeskusteluun sotkea, varsinkin kun siitä vihkosesta oli joku repinyt sivuja, eli poistanut kirjoituksia! Hävittänyt ehkä hänelle epämieluisia tietoja. Murhaaja kenties?

[Xerxes]

^ Xerxes, tuosta edellisestä viestistäni jossa siteerasin Öhmanin lausuntoa, jäi pois tuo (aivo) sana vamma sanan edeltä. Korjaan sen nyt, ettei pasmasi mene enempää sekaisin. Jos pilkuntarkasti mennään, niin se Öhmanin käyttämä täsmäsana oli "aivovauriosta".

" Potilaan mahdollisesta *aivovauriosta* on ollut osoituksena potilaan täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Kuinka todellinen tällainen täydellinen muistikatkos on, sitä on mahdotonta sanoa.
Niin ainoana osoituksena aivovauriosta oli siis täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Näinhän se oli. Vai onko siinäkin taas "jokin" sinun mentävä aukko? ...

-----------------------------------------

On niin suuri aukko, että siitä voi ajaa vaikka junalla...

AIVOVAURIO (Wikipedian mukaan)

Aivovaurio-nimitystä käytetään lääketieteessä, kun aivot ja niihin liittyvät päähermot ovat vaurioituneet perinnöllisistä syistä (esimerkiksi ALS, MS) tai ovat vaurioituneet onnettomuuden seurauksena, jolloin aivovauriota kutsutaan aivovammaksi. Aivovaurion vaikutukset keholle voivat olla hyvin moninaisia, johtuen aivojen tärkeästä roolista koko elimistölle.

Yleisempiä aivovaurioita ovat Parkinsonin tauti, jossa lihasliikkeitä tukevat hermostoelimet rappeutuvat. Alzheimerin tauti, jossa tunnetusti hermostoalueella tapahtuu tuhoa, joka tappaa neuroneja tai katkaisee niiden yhteyksiä toisiinsa. Parkinsonin taudin etenemistä voidaan hidastaa lääkkeillä tai leikkauksella. Alzheimeria voidaan leikkauksella tai lääkkeillä yrittää lieventää.

Onnettomuuksissa sattuvat aivovammat yritetään hoitaa neurokirurgialla tai muulla mahdollisella toimenpiteellä.

KOMMENTTI: Jostain syystä Öhman on tuossa käyttänyt aivovaurio termiä. Aivovamma olisi sopinut paremmin. Tosin aivovamma on aina myös aivovaurio. Tämä käytetty termi ei vaikuta asiaan millään tavalla.

------------------------------------------------------------------------------------------

MISRI: "Niin ainoana osoituksena aivovauriosta oli siis täydellinen muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Näinhän se oli. Vai onko siinäkin taas "jokin" sinun mentävä aukko?
MISRI: Siis aivovamman epäilyyn huom. se on vasta epäily sanan varsinaisessa merkityksessä, riittää yksikin oire. Mutta sen varmentamiseen tarvitaan aina kuvauksissa todettu kallonsisäinen muutos, tämä siis keskivaikeassa aivovammoissa. Selkeästi sanottu."


KOMMENTTI:
KÄYPÄ HOITO on hyvin monien tunnettujen asiantuntijoiden laatima ohje. Sen mukaan Misrin perustelu on täysin väärä. Siellä on kriteerit, joiden perusteella määritellään aivovamman vaikeusaste. Tässä lainausta tuosta huolellisesti laaditusta ohjeesta, jota yleisesti noudatetaan:

Keskivaikea aivovamma. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä

1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa.

Huom! Vaikeusasteen määrittelyyn ja myös diagnoosin telkemiseen riittää noista kolmesta mainitusta jo yksi kohta. Neurologista löydöstä (kuvauksissa) ei välttämättä tarvita. Tarvitaan vain yksi noista kolmesta. Tämä "Käypä Hoito" kertoo erittäin pätevää ja luotettavaa tietoa mm. aivovammoista. Misri, käypä lukaisemassa Käypä Hoito sivulla tuo teksti. Ei todellakaan "täydellinen muistamattomuus" ole ollut ainoa perustelu diagnoosille, vaan erittäin todennäköisesti tuo kohta 1) GCS pisteet välillä 9-12 on ollut se tärkein perustelu - se sisältää kaikki potilaalla havaitut oireet siellä telttapaikalla ja sairaalaan tuotaessa ja sen jälkeen. Havaintojen tekoon on osallistunut useita tavallisia ihmisiä ja alan ammattilaisia, mm. useita lääkäreitä. Ja nimenomaan 1960 luvulla oireita seurattiin tarkasti ja niiden perusteella tehtiin diagnooseja. Se ei ollut suinkaan edes harvinaista 1960 luvulla, vaan tavanomaista. Diagnoosiin ei välttämättä tarvita kallonsisäistä löydöstä esim. TT tai magneettikuvauksessa. Tänä päivänäkään ei aina löydy kuvauksissa mitään, mutta silti voidaan diagnoosiksi kirjoittaa aivovamma ja osutaan aivan oikeaan. Tuo GCS pisteiden määrittäminen on tänä päivänäkin käytössä ja jo yksin se riittää diagnoosin tekemiseen, muuta ei välttämättä tarvita. Et kai väitä, että "Käypä hoito" kertoo perätöntä tietoa.

[Misri]

^ Xerxes, nuo lainauksesi alkavat jo mennä älyttömyyksiin. NGn aikalaidiagnoosi oli AIVORUHJE. Tiedetään se, että keskivaikean ja vaikean aivovammojen diagnostisissa määrityksissä ei ole vaikeutta. Oireet niissä ovat selkeät ja neurologiset tutkimuslöydökset vastaavat useimmiten oirekuvaa. Sen sijaan lievissä aivovammoissa diagnoosin tarkka määritys on usein vaikeaa koska niissä esintyy aivovammaan kuuluvia oireita, sekä usein myöskin niihin kuulumattoia epäspesifistisiä oireita. Yleensä kuitenkin lievissä aivovammoissa nämä keskeisimmät oireet ovat lyhytkestoisia ja poistuvat nopammin jättämättä jälkioireita, eikä neurologissa tutkimuksissa ole todettu kallonsisäisiä muutoksia ja lopullinen aivovammamääritys joututaankin tekemään niissä oireiden perusteella. Toisin kuin näissä keski ja vaikeissa aivovammoissa todetaan kallonsisäisiä muutoksia. NGn kohdalla nämä keskeisimmät aivovammaoireet, pitkä tajunnantason kesto ja totaalisen pitkä muistiaukko viittasivat jo vakavaan aivovammaan, niille ei löytynyt mitään neurologista tutkimuksellista muuta perustetta.

[Xerxes]

Monipuolista, painavaa ja paikkansa pitävää tietoa löytyy juuri tuolta KÄYPÄ HOITO sivulta:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi18020

Tässä muutama lainaus vielä noista ohjeista:

Aivovamman määritelmä
Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin joku seuraavista:
1.minkä tahansa pituinen tajunnan menetys
2.millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia
3.mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai
4.paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä 19
5.osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos.

Nämä ovat aivovamman niin sanotut vähimmäiskriteerit.
(KOMMENTTI: Kriteerit täyttyvät hyvin.)
-----------------------------

Tavallisimmin luokittelut ovat perustuneet joko tajunnan tasoon tai vamman jälkeisen muistiaukon (post-traumatic amnesia, PTA) kestoon. Tajunnan tasoon perustuvassa luokittelussa vaikeusaste määräytyy Glasgow'n kooma-asteikon (GCS) perusteella potilaan tullessa sairaalaan (taulukko 1), 22, 4. GCS on kansainvälisesti käytetyin tajunnan tason arvioinnin väline, ja sen käyttö tulee hallita kaikissa perusterveydenhuollon päivystyspisteissä.
Vammanjälkeisen muistiaukon pituuteen perustuvasta luokittelusta 19 suositellaan käytettäväksi uudempaa versiota (taulukko 1), 23.
(KOMMENTTI: Tuo Glasgowin kooma-asteikko (GCS) lienee tässä tapauksessa se tärkein lähde, vaikka tuota asteikkoa ei ehkä tunnettu vielä v.1960, silti oireet tunnettiin.)
-----------------------------

GCS-pistemäärä antaa virheellisen kuvan yhden vuoden ennusteesta ainakin noin 10 %:lla potilaista B.
Muistiaukon keston yhteydestä ennusteeseen on vähemmän tutkimustietoa, mutta virhearvion todennäköisyys näyttää olevan samanveroinen 29, 30, 31.
Arviointivirhe voi molemmilla mittareilla olla kumman suuntainen tahansa.
(KOMMENTTI: Diagnoosi perustuu usein lääkärin arvioon. Näillä kriteereillä ennuste osuu 90 %:n todennäköisyydellä. Lääketieteessä 100 %:n varmuus ei suinkaan ole aina selviö. Tietysti hoitavan lääkärin tekemä arvio ja diagnoosi on vahvin peruste aivovamman vaikeusasteen määrittämisessä. Se on voimassa.)

-----------------------------

Vamman vaikeusastetta määritettäessä tulee käyttää sekä tajunnan tason (GCS) että muistiaukon (PTA) arviointia tai nämä yhdistävää 36 mittaria. Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana.
(KOMMENTTI: Lukija huomaa, että tämä perustelu tekee aika tavalla "naurettavaksi" määritykset 44 vuotta myöhemmin.)

-----------------------------

Keskivaikea. Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä

1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
(KOMMENTTI: Siis yksi näistä riittää. Kaikkia ei tarvita.

------------------------------

Primaarisen aivovamman biomekaniikka 9 riippuu ulkoisen energian voimakkuudesta, kestosta ja suunnasta sekä kallon ja aivojen rakenteellisista ominaisuuksista.
Primaarivaurio on korjaantumaton.
Kliinisesti tärkeimmät ja yleisimmät vauriotyypit ovat
1) diffuusi aksonivaurio
2) aivoruhjeet
3) erilaiset verenvuodot.

Sekundaariset vauriot (taulukko 3), 10 syntyvät pääosin minuuttien–päivien kuluessa ja johtavat aivokudoksen lisävaurioon kallonulkoisilla ja -sisäisillä mekanismeilla. Niiden estäminen on ensihoidon pääkohde, sillä sekundaarivaurioiden esiintyminen on kaikissa vammoissa erittäin tärkeää ennusteen kannalta 37, 38

(KOMMENTTI: Primaarisen aivovamman syntymiseen ei vaikuta pelkästään se "onko vamma matalaenerginen vai korkeaenerginen". Kuten huomataan siihen vaikuttavat myös esim. a) energian voimakkuus b) kesto c) suunta d) aivojen rakenteelliset ominaisuudet. Eli toisin sanoen, aivovamman syntyminen on tapauskohtainen eikä suoraan riipu esim. siitä millä on lyöty. Lisäksi yleisin aivovammatyyppi on "diffuusi aksonivaurio" , joka on vaikeasti havaittavissa kuvantamismenettelyissä. Tässäkin tapauksessa se on hyvin mahdollista ja näyttää jopa todennäköiseltä. Se voi hyvin olla vaikeusasteeltaan aivan samaa tasoa kuin "aivoruhje", joka tässä on merkitty diagnoosiksi. Tältä osin diagnoosi on ehkä epätarkka, mutta hoidon kannalta se on todennäköisesti täysin oikeaan osunut. Alan kallistua siihen näkemykseen, että "täsmällisesti oikea diagnoosi" olisi ehkä ollut "diffuusi aksonovaurio". v.1960 tiedot aivojen vammoista eivät olleet aivan samalla tasolla kuin nykyään. Tämä "diffuusi aksonivaurio" voi olla vaikeusasteeltaan täysin saman veroinen kuin "keskivaikea aivovamma" tai "aivoruhje", mutta sitä on vaikea havaita. Se on tavallisin aivovamma. Voidaan vielä todeta, että NG on saanut vähintään 3 voimakasta iskua. 1) Ohimoon, johon on tullut noin 5 cm:n mittainen ruhjehaava. 2) Poskeen, johon tullut reikä, josta hampaat näkyivät 3) Alaleukaan, johon on tullut myös ruhjehaava ja on aiheuttanut alaleukaluuhun murtuman kahteen kohtaan ja monia muita kasvojen luiden murtumia. Vaikuttaa jälkien perusteella selvältä, että lyöntiväline ei ole ollut nyrkki, vaan joku kovapintainen väline, ja lyönnin voimakkuus on ollut suuri, kuin hevosen potku, ei mikään "tirvaisu" kuten awa on kuvannut. Näihin havaintoihin ei tarvita lääkärin tutkintoa, vaan riittävä määrä yleissivistystä ja rauhallista päättelyä. Nämä v. 2004 paperilääkärit ovat todistajina melko heiveröisiä, koska itse vamma on syntynyt jo 44 vuotta aikaisemmin. Niinpä myös käräjäoikeus on luottanut hoitavan lääkärin diagnoosiin ja arvioon, mm. "totaaliin muistiaukkoon". Ehdottomasti paras aivovammojen asiantuntija näistä v.2004 todistajista oli Tenovuo, joka on koko uransa perehtynyt juuri aivovammoihin. Hän on toiminut sekä käytännön lääkärinä, että tutkijana ja opettajana TYKS:issä (Turun Yliopistollinen keskussairaala). Hammaslääkäri Kontion arviot eivät ole "kovin painavia". Voi olla, että ortopedi Hirvensalo on erinomainen vammakirurgiassa, mutta ei suinkaan aivovammoissa. Tenovuo on nimenomaan erikoistunut aivovammoihin ja niiden diagnostisointiin, tutkimukseen ja niihin liittyvään käytännön hoitotyöhön. Aivan oikein käräjäoikeus arvosti hoitaneen lääkärin nerokirurgi Karikosken ja aivovammoihin koko ikänsä erikoistuneen ja perehtyneen Tenovuon arvioihin, eikä arvostanut esim. hammaslääkäri Kontion arvioita. Ortopedi Hirvensalo ei myöskään ole aivovammojen erityistuntija, kuten nuo mainitsemani lääkärit. Neurokirurgi Öhman on kyllä aivovammojen erityistuntija, ja hän on sentään laatinut hyvän yhteenvedon vammoista, ja lisäksi käräjäoikeudessa todennut sentään "on mahdollista, että potilas iskut saatuaan on ollut tajuton ja saanut aivovamman", mutta arvioinut muistiaukon liian pitkäksi. KÄYPÄ HOITO lähteestä taas ilmenee, että muistiaukon pituus voi vaihdella suuresti saman tasoisissa aivovammoissakin, joten tuo arvio liian pitkästä muistiaukosta ei ole merkittävä.)

Kun vastapuolella ovat Misri ja awa, täytyy vähän toistaa eli "jankata", sillä muutoin ei edes vahvalla fakatiedolla näytä olevan mitään vaikutusta, vaan samat virheelliset tiedot toistuvat heidän kirjoituksissaan.