Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Todistaja Antti Servo (kuulusteltu 7.9.2004), kertoo toimineensa röntgenlääkärinä Töölön sairaalassa vuosina 1973-2004. Tutustuttuaan Gustafssonia koskeviin sairaalan hoitotietoihin todistaja kertoo PEG-tutkimuksen eli nk. ilmakallokuvauksen tarkoituksena olleen sulkea pois aivojen alueen kasvaimet, verenpurkaumat, surkastuminen tai esim. synnynnäiset kehityshäiriöt. Muutokset aivoissa (esim. epäsymmetriat ja siirtymät) nähtiin aivoihin ruiskutettavan ilman ja röntgenkuvauksen avulla. Tutkimuksen sivuvaikutuksena oli päänsärkyä ja pahoinvointia ja tutkimus lisäsi potilaan sairaalassaolopäiviä yleensä noin viikon verran. *Viitaten Gustafssonille tutkimuksen tehneen röntgenlääkärin lausuntoon todistaja toteaa lausunnon olevan huolellinen ja hoitokirjoista ilmenevän, että mahdollista aivovauriota on monella tapaa etsitty, mutta mitään viitteitä sellaisesta ei ole havaittu*.

" Potilas toipunut vammoistaan hyvin, ainoastaan muistamattomuus on totaali." Hyvinhän ne NGllä "ainot" todetut vammat oli parantunut.

Tuo kyllä, ettei lintupojat nähneet NGtä teltanpäällä makaamassa. Se osoittaa, että unelias vammautunut potilas olikin hyvin hereillä.

[Xerxes]

Keskivaikea Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

Tämä jäi puuttumaan Gustafssonilla ja noita muita "löydöksiä" ei ole ollut kukaan todistamassa.

Tosin se, että lintupojat eivät nähneet Gustafssonia teltan päällä, vaan jonkun piiloutuvan töyrään taakse, vie GCS pisteitä, kun ptäisi olla tiedottomana siinä teltan päällä.

-----------------------------------------------------------------------------------

OIKEAT OIREET - OIKEA DIAGNOOSI

Magneettikuvausta v.1960 ei tehty. TT-kuvaus tehtiin silloinkin v.1960 liian myöhään, niin että sen kuvausmuodon "toteamisaika" oli jo ohi. TT-kuvaus toimii vain pian vamman syntymisen jälkeen tehtynä. Vuoden 2004 kuvaukset ovat jo auttamattomasti vuosikymmeniä myöhässä.

Niin, nuo kriteerit aivovamman vaikeusasteen määrittämiseksi on laatinut erittäin pätevä KÄYPÄ HOITO työryhmä, ja ne ovat yleisesti käytössä. Nimenomaan tuo kohta 1 on se varma peruste. GCS pisteet. Oireita on seurattu sairaalaan tulosta lähtien ja 2 päivää myöhemmin potilas on siirretty Neurologiseen klinikkaan, joka tarkoittaa, että oireet ovat viitanneet aivovammaan.

Noista KÄYPÄ HOITO kriteereistä tarvitaan vain yksi kohta, kuten ilmaus JOKIN SEURAAVISTA, ilmaisee. Oletan, että myös awa ymmärtää suomen kieltä. Tuo ei tarkoita yhtä oiretta, vaan kaikkia potilaan oireita yhdessä. Potilaan oireita sairaalassa ovat tarkkailleet useat lääkärit, ja muu hoitava henkilökunta. Se mitä lehdistä on ollut luettavissa viittaa myös keskivaikeaan aivovammaan. "Yritti keskustella vanhempiensa kanssa, mutta menetti tajuntansa" - "Luuli äitiään poliisiksi" - "Ensihoidon aikana reagoi poliisien kysymyksiin epämääräisellä ääntelyllä, josta ei saanut selvää, tai ei reagoinut mitenkään" - "ensihoidon antaneen amanuenssin mukaan potilas oli "stupor-tilassa" , joka on lähellä tajuttomuutta". Aamulla rannalla liikkuneiden silminnäkijöiden mukaan henkilö oli "muissa maailmoissa ja kärpäset pörisivät kasvoilla". Oli useita silminnäkijöitä. awan kuvaus on väärä: "Makoili rauhassa kädet ristissä rinnan päällä". Se kuvaus on väärä ja awan keskimä - hän ei ole ollut aamulla siellä rannassa tarkkailemassa. Kuulustelupöytäkirjoista voidaan lukea siellä todella olleiden henkilöiden aitoja kuvauksia. Onhan myös totta, että aivoissa on havaittu jo v.1960 poikkeavuutta. Aivoissa on havaittu laaja "hitaan toiminnan alue". Siitä ei tietysti varmuudella voi sanoa, onko se esim. "diffuusin aivovamman merkki" vai jostain muusta ja muuhun aikaan syntynyt. Sekä Öhman, että Tenovuo mainitsevat kuitenkin tässä yhteydessä, että "diffuusi aivovamma ei näy kuvauksissa". Mielestäni se viittaa siihen, että heistä kumpikin pitää mahdollisena, että kysymyksessä on ollut ehkä "diffuusi aksonivaurio" tai kuten myös sanotaan "diffuusi aivovamma". Itse pidän tätä hyvin mahdollisena, jopa todennäköisenä. Siinä tapauksessa diagnoosi "aivoruhje" voi todellakin olla väärä tai ainakin epätarkka, mutta hoidon kannalta sillä ei ole suurta merkitystä, sillä "diffuusi aivovamma" voi olla vaikeusasteeltaan juuri kuten "keskivaikea aivovamma" ja se on nimenomaan "keskivaikea aivovamma" jos oireet viittaavat keskivaikeaan aivovammaan. Kannattaa huomata, että Tenovuo käytti aina nimenomaan sanamuotoa "keskivaikea aivovamma". Sen mukaan se voi olla aivoruhje tai diffuusi aivovamma yhtä hyvin. Diagnoosia "aivoruhje" ei kuitenkaan ole kumottu, ja sitäpaitsi tuo diagnoosi ei vielä tarkkaan kuvaa aivovamman vaikeusastetta. Kyllähän tätä yritettiin, mutta huolellisen tutkimisen jälkeen käräjäoikeus totesi, että alkuperäistä diagnoosia ei voida kumota ja se on voimassa edelleen, ja niinhän se onkin. Aivovamman vaikeusaste näkyy selvimmin juuri oireista, siis nuo "GCS-pisteet", kuvauksissa näkyy jotakin tai ei näy merkittävää. Diagnoosia varten ei tarvita löydöstä magneettikuvauksissa - varsinkaan, jos kuvaukset tehdään vasta 44 vuotta myöhemmin. Jos vamma oli todella "keskivaikea aivovamma" ja nimenomaan "diffuusi aksonivaurio", niin löydöksiä magneettikuvauksissa ei tarvita, eikä välttämättä tarvita muutenkaan. Samoin tuon KÄYPÄ HOITO suosituksen mukaan jo GCS-pistemäärä riittää, jos se on välillä 9-12. Diagnoosi "keskivaikea aivovamma" on silloin se oikea. Huomaa edelleen sanamuoto JOKIN SEURAAVISTA. Se tarkoittaa nimenomaan, että yksi kohta noista kolmesta riittää. Ja tämä ei tarkoita yhtä oiretta vaan potilaan kaikkia oireita yhteensä tarkkailujakson aikana. Nuo potilaan oireet vaikuttavat niin hyviltä ja aidoilta, että näytteleminen ei mielestäni tule kysymykseen. Kyllä myös käräjäoikeus näyttää tulleen siihen tulokseen, että potilaan oireet olivat aitoja, ja diagnoosi oli "riittävän oikea" potilaan hoidon kannalta. Varmaan myös käräjäoikeuden asiantuntijat huomasivat "diffuusin aksonivaurion" mahdollisuuden. Tenovuon "diagnoosi" "keskivaikea aivovamma" näyttää hyvin oikealta. Ja muistetaan, että vielä v.1960 diagnoosi tehtiin nykyistä useammin oireiden perusteella, sillä ainoastaan pikaisesti heti tapauksen jälkeen tehty sen aikainen TT-kuvaus saattoi osoittaa aivovamman paikan. Tässäkin tapauksessa TT-kuvaus tehtiin liian myöhään v.1960, niin että TT-kuvauksen luotettava havaitsemisaika oli jo ohi. Olisi tarvittu magneettikuvaus, mutta sitä ei silloin tehty. Ja 44 vuotta myöhemmin tehty magneettikuvaus ei enää ole luotettava menetelmä, varsinkin, kun "keskivaikea aivovamma" ei näy luotettavasti aina edes missään vaiheessa magneettikuvauksessa, ottaen huomioon "keskivaikean aivovamman" eri variaatiot.

[Matlock]

^
Tuo kyllä, ettei lintupojat nähneet NGtä teltanpäällä makaamassa. Se osoittaa, että unelias vammautunut potilas olikin hyvin hereillä.

Eiköhän siinä nyt kuitenkin N.G. makoillut vaikka makoilijasta on sen seitsemän eri teoriaa. Ehdotonta varmuutta on tietenkin mahdotonta enää saavuttaa, kun elossa oleva lintupoikakaan ei voi mitenkään jokaista askeltaan telttapaikan lähellä muistaa eikä siten tiedetä, mistä näki mitäkin.

[Matlock]

Töölön sairaalan asiakirjojen mukaan Nils Gustafsson on tuotu poliklinikalle 5.6.1960 kello 14.00. Tulovaiheessa Gustafssonista on merkitty: ”unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoin joista ei saa selvää jne”.

Hassinen kertoo hoitaneensa 5.6.1960 ensiapuklinikalle tuotua mieshenkilöä. Ko. mieshenkilö oli vastannut Hassisen hänelle esittämiin kysymyksiin örähtämällä.

. Hassinen kertoo poliisin yrittäneen hoitotoimien aikana puhuttaa miestä, mutta tämä oli vastannut joko heikolla murahduksella tai sitten ei ollenkaan.

Ei tuommoinen käytös vaikuta teeskentelyltä. Aika vaikea puhua tahallaan epäselvästi ja onko siinä edes järkeä? Myöskin NG kuvaili kiertohuimauksen oireita uskottavasti, sehän häntä vaivasi myöhemmin sairaalassa.

Summa summarum en usko NG:n teeskennelleen olotilaansa vaan tosiaan olleen sairaalassa siinä kunnossa kuin kuvattu. Toki se ei ole mikään tae syyttömyydestäkään.

[awa]

Väärin menee Xerxes. Tai ehkä oikein, mutta tuo ei koske Gustafssonia. Sotket asioita, tai et osaa perustella niitä Gustafssoniin liittyen.

Ihminen ei tuntien tajuttomuutta aivovammasta johtuen kestä. Ei ainakaan niin, että siirretään ilman hoitoa tavalliselle vuodeosastolle. Kyllä tilanne on sairaalassa tulovaiheessa ollut aivan toinen kuin mitä Xerxes yrittää kertoa.

Tuon kestoinen tajuttomuus aivoruhjeesta johtuen jättää aina pysyvän jäljen aivoihin. Se on fakta. Eli aivoruhe diagnoosi voidaan todeta vääräksi. Diffuusin aivovamman voi todeta vääräksi, Gustafssoniin kohdistettujen välittömien hoitotoimien johdosta ja tai niiden puuttmisesta johtuen.

Sellaista aivovammaa ei yksinkertaisesti ole, joka selittää Gustafssonin oireet, hoidon ja "vammasta" tai oireista toipumisen.

Tässä täytyy hallita hieman suurempia ja laajempia kokonaisuuksia, kuin pelkkä Käypä hoito -sivusto ja sen kopioiminen. Siinä haasteita sinulle Xerxes.

[Misri]

^ Hyvin jäsennelty awa! Aivruhje on peruuttamaton tapahtuma. Jos päähän kohdistunut isku aiheuttaa ruhjepesäkkeen aivoissa, kyseinen aivoalue on ainakin osittain menetetty. Iskun aiheuttama vaurio aivoissa on ja pysyy.

Nuo "käypähoito" suositukset ovat liian yleisluontoisia. Ehkä niistä on tarkoituksella tehty siten ns. kansantajusempia. Kuitenkin jos haluaa perehtyä yksityiskohtaisesti aivovammapotilaan hoitoon, tutkimiseen ja oireiden kuvaamiseen ja aivovammojen vaikeusasteiden määrittelyyn. Niin parhaat lähteet mielestäni on ne jotka on neurokirurgian Dosentin opetustarkoituksiin laatimia kurssiaineistoja.

Ja kuten olen täällä jo aiemmin Xerxesille todennut, että aivovammapotilaan tutkiminen, tilan seuraaminen ja tilan kuvaaminen. On oleellisen tärkeää, koska oireiden paheneminen ja odotettua hitaampi paraneminen on hälyyttävä merkki. Syynä saattaa olla kirurgista hoitoa vaativa prosessi.

Aivovammapotilaan tutkiminen: Kliininen sanallinen arvio.

Tajunnantaso, spontaani hengitys, mustuaiset. Esim. tajunnataso. Potilas on tajuissaan jos häneen saa puheyhteyden. Vireys (virkeä/unelias). Spontaani hengitys: On/ei; hyvä, heikko, tasainen epäsäännöllinen jne..

Aivovamman kuvaaminen taas tapahtuu Glasgow Coma numeraalisella asteikolla ( GCS) Silmien liikevaste, puhevaste paras liikevaste. Ja sen suurin merkitys on tieteellisessä vertailussa.

[Misri]

^
Tuo kyllä, ettei lintupojat nähneet NGtä teltanpäällä makaamassa. Se osoittaa, että unelias vammautunut potilas olikin hyvin hereillä.

Eiköhän siinä nyt kuitenkin N.G. makoillut vaikka makoilijasta on sen seitsemän eri teoriaa. Ehdotonta varmuutta on tietenkin mahdotonta enää saavuttaa, kun elossa oleva lintupoikakaan ei voi mitenkään jokaista askeltaan telttapaikan lähellä muistaa eikä siten tiedetä, mistä näki mitäkin.

Matlock, ei tarvita "seitsemää teoriaa". Siinä vaiheessa kun lintupojat ovat havaintonsa tehneet, ei teltan päällä maannut vielä ketään. Ainostaan Irmelin jalat pilkottivat telttamytyn alta. (vaihe nro1). Vaihe nro 2 eli lopullinen uhriasetelma näkymä näkyykin sitten uhrikuvasta. Eli joku on muuttanut teltan uhrinäkymää vielä lintupoikien poistumisen jälkeen. Lintupoika Salonen on itse sanonut, Tuomiselle kuulustelussa, "että jos teltan päällä olisi silloin maannut alaston nainen he olisivat varmasti sen havainneet." Eli kumpi teistä siellä murhaniemessä, oli silloin aikoinaan oikein fyysisesti itse siellä näkemässä ?

[Misri]

^ Nyt on paikallaan selkeyttää Xerxesin pitkän viestin joitakin väittämiä.

NGlle tehty sähköinen EEG-tutkimus 16.6 jossa löydös on jäänyt epämääräiseksi ja epäselväksi joten sillä tutkimuksella joka tutkimus on epätarkka/epäspesifisti, sillä tutkimuksella ei voitu, kyetty myöskään osoittamaan sitä aivovammaa. Joten kokeen tehnyt neurologi on päätynyt lausunnossaan, "että ei ole todettu aivovammaa, mikä asettaa kyseenalaiseksi muistiaukon tapahtumayön suhteen". Tehdyssä 17.6 PEG-tutkimuksessa eikä myöskään aivokammoissa todettu turvotuksen aiheuttamia siirtymiä joten senkin tulos oli normaali. Eikä myöskään 7.6 tehdyssä aivoselkäydinnäytteen tutkimuksessa (Aivo-selkäydinneste eli likvori (lat. liquor cerebrospinalis) on nestettä, joka suojaa sekä aivoja että selkäydintä iskuilta), todettu verta, joka kys. tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, ettei sitä aivojenruhjetasoista vauriota ole voinut olla. Eli mitään viitteitä NGlle tehdyt tutkimukset eivät näin osoittaneet merkittäväntasoisesta aivoruhjeesta. Myöskään tehdyt aivojen tietokonekerros-magneettikuvaukset, eivät osoittaneet minkäälaista vanhaa arpeumaa jälkeä aivokudoksessa. Jos siellä aivokudoksessa olisi ollut aikoinaan aivoruhje, niin se olisi pitänyt näkyä jälkenä näissä uusissa kuvauksissa, sillä ne jäljet aivokudoksessa jäävät sinne aivoihin ikuisesti. Aivan kuten esim. NGllä on jäänyt ne ruhjeiden tuottamat arvetkin jälkinä kasvoihin.

Diffuusitasoista aivovammaa, EI NGllä ole todettu! Joten ne aivovamma-tyypin todennäköisyydet jäivät näin vain pelkiksi luonnontieteen tarjoamiksi mahdollisuuksiksi. Diffuusi aksoniavaurioita ei ollut mahdollista kuvauksilla todeta vuonna 60, kuten varsin hyvin tiedät. Eikä sitä todettu myöskään näissä uusissa mangettikuvauksissa. Joten tämä Dai--vamma jäi nyt vain luonnontieteen yhdeksi mahdollisuudeksi aivovammojen avaruudessa.. Sellaista mitä ei ole lääketiellisin tutkimuksin koskaan voitu todea, siitä ei voi näin ollen antaa mitään asiantuntijalausuntoa, edes oikeudessa. Eli näitä mikroskooppisia solutasonvaurioita on hyvin vaikea todentaa vielä nykyisinkin näillä TT ja MIR-kuvauksilla. Diffuusi-tyyppiset mikroskooppiset aivojensolutasonvauriot on aivan erityyppinen aivojen solutasonvaurio kuin primääri aivoruhje. Syntyäkseen DAI- vaatii nopeiden kiihtyvyys ja hidastuvuusluokan voimia. Siksi näitä DAI- vauriota esiintyykin eniten liikenneonnettomuuksissa vammautuneilla. Aivoruhjetasoinen aivovamma mahdollisuus on lääketieteen osoittamilla todennäköisyksillä näin kyetty sulkemaan pois 99.99% prosentin varmuudella. Olemattomalla aivoruhjeella ei siis voi olla syntyaikaa. Tuo 44-vuotta ei merkkaa mitään, koska aivoruhjeen jättämä jälki on aivokudoksessa iätön, sen on siellä ja pysyy. (MIR) eli Mangeettikuvauksella kyetään se pieni hemosiderdiinin ympröimä jälki näkemään. Tai vastaavasti jos kyse ei ole ollut vuotavasta ruhjeesta, niin jälki näkyy enkefalomalasiana.

[Xerxes]

Väärin menee Xerxes. Tai ehkä oikein, mutta tuo ei koske Gustafssonia. Sotket asioita, tai et osaa perustella niitä Gustafssoniin liittyen.

Ihminen ei tuntien tajuttomuutta aivovammasta johtuen kestä. Ei ainakaan niin, että siirretään ilman hoitoa tavalliselle vuodeosastolle. Kyllä tilanne on sairaalassa tulovaiheessa ollut aivan toinen kuin mitä Xerxes yrittää kertoa.

Tuon kestoinen tajuttomuus aivoruhjeesta johtuen jättää aina pysyvän jäljen aivoihin. Se on fakta. Eli aivoruhe diagnoosi voidaan todeta vääräksi. Diffuusin aivovamman voi todeta vääräksi, Gustafssoniin kohdistettujen välittömien hoitotoimien johdosta ja tai niiden puuttmisesta johtuen.

Sellaista aivovammaa ei yksinkertaisesti ole, joka selittää Gustafssonin oireet, hoidon ja "vammasta" tai oireista toipumisen.

Tässä täytyy hallita hieman suurempia ja laajempia kokonaisuuksia, kuin pelkkä Käypä hoito -sivusto ja sen kopioiminen. Siinä haasteita sinulle Xerxes.

NIINPÄ! awa uskoo hallitsevansa hieman suurempia ja laajempia kokonaisuuksia kuin KÄYPÄ HOITO tai TEENOVUO!

--------------------------------------------------------------

Kumpi seuraavista "asiantuntijoista" on vakuuttavampi?



AWA: "Sellaista aivovammaa ei yksinkertaisesti ole, joka selittää Gustafssonin oireet, hoidon ja "vammasta" tai oireista toipumisen."



Lausunnon vuonna 2005 antaneen ja todistajana kuullun neurologi Olli Tenovuon mukaan käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.

Tärkeimpiä tietoja tässä suhteessa ovat objektiiviset seikat eli se, että Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja murtumat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa sekä kallonpohjassa ohimoluussa. Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta. Aivovammojen syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat on aiheutettu, vaan sillä että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita luunmurtumia. Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa. Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Aivoselkäydinnesteen verettömyys ei osoita mitään aivovamman olemassaolosta, ja nyt lisäksi Gustafssonin aivoselkäydinnesteen punasolujen määrä ja valkosolujen määrä oli ollut kohonnut. Tulinnanvaraiset seikat eli havainnot tajunnan alenemasta, jolta osin kliinisessä kuvauksessa ei ole mitään sellaista joka viittaisi teeskentelyyn, sopivat juuri naivovammaan. Muistiaukon olemassaoloa ei voida arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii muihin perusteisiin. ..... ..... .....



Kyllä minun mielestäni tämä jälkimmäinen on oikeassa. Veikkaan siis jälkimmäistä! Tuo ensimmäinen "asiantuntija" ei vaikuta lainkaan asiantuntijalta. Jälkimmäinen taas tunnetaan hyvin aivovammojen erityisasiantuntijana ja on siinä erittäin tunnettu. Hän on osallistunut aivovammapotilaiden hoitoon, tutkimukseen ja opettamiseen vuosikymmenten ajan. Suomen tunnetuimpia aivovammojen asiantuntijoita kautta aikojen. Hänen toimipaikkansa on Turussa Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa. Hänen ansioitaan aivovammojen asiantuntijana ei kukaan järkevä lukija voi kiistää. Jostain syystä käräjäoikeuskaan ei uskonut tuota awan:n näkemystä, vaan arvosti Tenovuon näkemyksiiä. Sitä en lainkaan ihmettele.

[awa]

Tenovuon olisi pitänyt esittää sellainen aivovamma, joka selittää Gustafssonin oireet, hoidon ja "vammasta" tai oireista toipumisen. Sitä ei tapahtunut. Tenovuo ei kyennyt liittämään esitelmäänsä Gustafssoniin. Lautamiehet taisivat kuitenkin kuvitella niin, ja yleinen aivovamma liirum laarum ja termeillä kikkailu kirjaimellisesti harhautti näitä maallikkolautamiehiä.

Minä puolestani sanon, että sellaista aivovammaa ei ole, joka selittää Gustafssonin oireet, hoidon ja toipumisen. Tosin sen ymmärtämiseen on hallittava laajempi kokonaisuus.

Tenovuon liirum laarum vain sotkee asioita. Ehkä tarkoituksellisesti? Sitä höpötystä ei kannata lukea.

NIINPÄ! awa uskoo hallitsevansa hieman suurempia ja laajempia kokonaisuuksia kuin KÄYPÄ HOITO tai TEENOVUO!

Minä en ole tälläistä uskomusta esittänyt, vaan sinä. Saatat olla oikeassakin. KÄYPÄ HOITO tuskin tietää Gustafssonin tapauksesta yhtään mitään ja TEENOVUON esitelmän olen "nähnyt" ja ymmärtänyt.

[Misri]

Xerxes kirjoitti,

" Lausunnon vuonna 2005 antaneen ja todistajana kuullun neurologi Olli Tenovuon mukaan käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.

Tärkeimpiä tietoja tässä suhteessa ovat objektiiviset seikat eli se, että Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja murtumat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa sekä kallonpohjassa ohimoluussa."

Tenovuon objektiiviset seikat, "että Gustafsson on saanut päänalueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja murtumat? Tässä huomaa, että Tenovuo ohitti täysin käytetyn vammaenergian MERKITYKSEN, joka tulee aina ottaa huomioon kun näitä aivovammamäärityksiä tehdään. Se sanotaan jopa käypähoitosivuilla, että vammamekanismilla on merkitystä kun luokitellaan ja määritellään aivovammatasoa.

Aivovaurion kehittyminen ja vaikeusasteen luokittelu:

" Primaarinen aivovaurio on korjaantumaton. Aivojen sekundaarisia vaurioita syntyy minuuttien tai päivien kuluessa vamman jälkeen, ja niitä esiintyy jopa 90 %:lla sairaalaan otetuista potilaista.

Vamman luokittelussa ja vaikeusasteen arvioinnissa tärkeitä seikkoja ovat *vammamekanismi*, tajunnan taso (Glasgow'n kooma-asteikko), muistikatkon kesto, sekavuus ja muut neurologiset oireet (tiedot silminnäkijöiltä ja ensihoitajilta tärkeitä), kallonmurtumat, aivokuvauslöydökset ja muiden vammojen vakavuus."

Tenovuo on lääkärinä hyvin tietoinen vamma-energian merkityksestä kun arvioidaan aivovammoja. Eräässä vakuutusoikeudenkäynnissä hän huomio hyvinkin matalaenergisen voiman merkitystä omassa asiantuntijalausunnossaan. Eli suo siellä ja joskus vetelä täällä.

Faktaa kuitenkin on, ettei kaikista päänalueelle kohdistuneista iskuista synny edes minkääntasoista aivovammaa. Suurin osa aivovammoista on onneksi lieviä. Löytyy myös tutkimuksellista tietoa. Tämän kaltaisilla matalaenergisillä pahoinpitelyvammoilla kuin NGllä oli on Suomalaistutkimuksen mukaan mahdollisuudet saada jonkinasteinen aivovamma on 1-2% luokkaa.

[Misri]

^ Xerxes joskus ei voi kuin nauraa sinun logiikallesi. Kuten tuo, että korotat neurologi Tenovuon Suomen parhaaksi aivovammojen kaikkitietäväksi guruksi. Aiemmin sinun guru-asteikolla on ollut kaikkein suurin neurokirurgi Karikoski. Millä kulkupelillä se Tenovuo nyt ohitti lääkintäneuvos Karikosken? Tästä ylistämästäsi Karikoskesta olisi mielenkiintoista tietää vähän enemmänkin. Esim. minä vuosina hän on työskennellyt Töölön sairaalan neurokirurgisella klinikalla? Ja oliko hän tämän kys. klinikan ylilääkäri? Sen tiedän, että hänestä tuli Kaunialan sotavammasairaalan ylilääkäri. Hän siis toimi Kaunialan sotavammasairaalan konsultoivana lääkärinä 1946-51 ja sen jälkeen sairaalan ylilääkärinä vuoteen 1978. Eli missä vaiheessa hän on ehtinyt hoitaa NGtä jos hän toimi vuodesta -51 alkaen vuoteen -78 asti Kaunialan sotavammasairaalan ylilääkärinä?

[awa]

Tenovuo on vammakirurgiassa täysi noviisi, tietämätön untuvikko, jos näin kauniisti sanotaan. Tenovuon kokemus ja ammattitaito ei vammakirurgiassa yllä lähellekään samalle tasolle kuin oikeudessa todistaneilla syyttäjän kutsumilla asiantuntijalääkäreillä. He olivat ammattilaisia.

Öhman, Hirvensalo ja Kontio hoitavat, tutkivat ja leikkaavat, pahoinpitelyjen seurauksena syntyneitä vammapotilaita päivittäin.

Tenovuo on neurologina tuskin ollut tekemisissä kirurgisten potilaiden ensihoidossa koskaan. Oppilaana ehkä? Ainakaan Töölön sairaalassa ei työskentele ainoatakaan neurologia. Neurologia ei tarvita näiden aivovammapotilaiden ensihoidossa. Piste. Olen tämän kysynyt ja varmistanut Töölön sairaalasta.

Eikä Gustafssonkaan ole koskaan elämässään neurologia tarvinnut. Ainakaan siitä ei ole kerrottu. Voisin kuvitella, että jos neurologia olisi tarvittu, Tenovuo olisi sen maininnut esitelmässään.

Tenovuon kokemus ja taito taitaa olla vammakirurgiassa jokseenkin vaatimatonta. Hänen meriitit keskittyvät estelmien esittämiseen ja siihen, että sen esitelmän saa, minkä tilaa. Aivovammojen osalta se on mahdollista.

Tosiaan - joskus on niin, että sitä saa mitä tilaa, kun vain löytää se p..kan puhujan, joka tulee halukkaasti siitä esitelmöimään ja tilaajan toiveet toteuttamaan. Ja ketä kysytään - taitaa olla yleisesti tiedossa. Hatara moraali ja löysä ammattietiikka siihen tarvitaan. (ei liity suoranaisesti Gustafssonin tapaukseen)

[Misri]

^ Näköjään riitti kun oikeudessa oli jonkun sortin asiantuntija, joka toi näitä luonnontieteen tarjoamia mahdollisuuksia esiin. Ja sellaisiksi ne jäivätkin. Mahdollisuuksilla ja esimerkeillä ei vielä tehdä NGlle aivoruhjetasoista aivovamma. Siihen tarvitaan todennäköisyyksiä. Näillä NGn vammat tutkineilla asiantuntijalääkäreillä oli nämä aivoruhjeen vaatimat lääketieteelliset todennäköisyydet halussa. Heidän ei tarvinnut kikkailla vammaenergian tiedostamisen vähättelyillä, eikä aivovamma termillä, eikä DAI- tyyppisillä solutason vaurioilla, jotka tarvitsevat syntyäkseen suuren luokan kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimia. NGn murtumavammat olivat tyypilliset matalaenergisen voiman tuottamat vammat, jonka energian tuhovoima eskaloitui lopulta suoran iskun (leukakulma) epäsuorana seurauksena murtamaan lopulta vain mikroskooppisen pienen korvakäytävän luun. Siihen loppui se matalaenergisen iskun tuhovoima. Kallonmurtumia ei NGllä todettu. Tenovuokin joutui lopulta peräytymään oikeudessa "aivovamma objektiivisuudestaan". Kun häneltä suoraan kysyttiin. " Voiko nyrkinisku aiheuttaa aivovamman?" Tenovuo vastasi kysymykseen tosin kiemurellen. "Ei yleensä, mutta nyrkkeilyssä kylläkin."

[Matlock]

[ Siinä vaiheessa kun lintupojat ovat havaintonsa tehneet, ei teltan päällä maannut vielä ketään. Ainostaan Irmelin jalat pilkottivat telttamytyn alta. (vaihe nro1). Vaihe nro 2 eli lopullinen uhriasetelma näkymä näkyykin sitten uhrikuvasta. Eli joku on muuttanut teltan uhrinäkymää vielä lintupoikien poistumisen jälkeen. Lintupoika Salonen on itse sanonut, Tuomiselle kuulustelussa, "että jos teltan päällä olisi silloin maannut alaston nainen he olisivat varmasti sen havainneet." ?

Eihän niiden jalkojen omistajasta lopultakaan oikeudessa saatu selvyyttä, vaikka asiaa pyöriteltiin sinne tänne. Miehen jaloiksi ne lintupojat alun perin mielsivät joten tuskin Irmelin olivat. Myöskin auringonottajaksi olettivat, mitä ei helposti "telttamytyn alta pilkottavista" jaloista tule ensimmäiseksi mieleen.

Telttanäkymä saattoi hyvinkin muuttua poikien lähdön jälkeen, koska Irmeliä ehkä siirreltiin. Mitään todisteita siitä, etteikö NG olisi maannut tuolloin teltan päällä tai että hän olisi ollut töyrään taakse piiloutunut henkilö, ei ole.