HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[Matlock]

Tulipa kuunneltua nauha muutamaan kertaan. Teatteria ei ole vaan kyllä siellä tilanne päällä on, mutta sitä ei pysty sanomaan, onko huppis vai Anneli pistänyt miehen tuohon kuntoon. Anneli on toki hätääntynyt molemmissa vaihtoehdoissa. Amandan hätäännys on kamalaa kuultavaa.

Kuten joku aiemmin kirjoitti, riippuu millä korvilla nauhaa kuuntelee ; jos Anneli ei olisi epäillyn asemassa, puhelu ménisi normaalina häkepuheluna. Mutta tässä tilanteessa puhelun keskivaiheilla on joitain hiukan kummastusta herättäviä kommentteja. Menevätkö sitten vain hätäännyksen piikkiin, vaikea sanoa.

[zem]

Nimimerkki Sisotalo perustaa kantansa huppumiehen lähtöhetkestä Alpo Holistin videoon
(mikä puolestaan perustuu Auerin sairaalassa kertomaan siitä, mitä tapahtui).

Tytön kertomasta 1.12.2006 hän hyväksyy vain seuraavat osat:

1) Axxxxx: Mää näin - - ku mää katoin sin kolme kertaa, et sil kertaa mää näin, ett äiti ja
iskä oli jo hereillä.

2)Axxxxx: Sit ku mä menin pois ja mä tulin vähän ajan päästä ...

3)Axxxxx: Oli - sit kun mä tulin...

4) Axxxxx: Ne oli nousseet sängystä.

5) Axxxxx: Huoneeseeni. Sit muli niinko tota, ku mä .... Mul o lukuvalo, mä meinasin
sytyttää sen, mut mä en uskaltanut. Mä pelkäsin, et jos siel on joku rosvo, ni jos se sit yrittää hyökät mun kimppuuni.

6) Axxxxx: Sit mää en ottanu sit ku mää menin uudestaan kattoon mää näin iskän
lattialla.

(Kuulustelusta 1.12.2006, repliikkien numeorinti Zem.)

Näiden lapsen repliikkien perusteella voisi päätellä, että tytön käydessä ensimmäistä kertaa äiti ja isä olivat vuoteessa, joskin hereillä, eikä ikkunaa olut vielä rikottu.

Tytön käydessä toisen kerran nämä olivat vuoteen vierellä ( ”nouseet sängystä”).

Tytön tullessa kolmannen kerran tämä näki ”iskän lattialla”: tällöin tyttö on kirkaissut, mikä kuullaan hätäpuhelussa. Tekijä on Sisotalon mukaan tällöin jo poistunut.

Ensimmäinen kuuleminen voidaan ymmärtää näin ainoastaan silloin, kun jätetään osa tytön repliikeistä sekä tyttöä kuulevien poliisien repliikit kokonaan pois.

Työtn yllä siteerattuja repliikkejä (1 – 6) edeltää kuitenkin esimerkiksi seuraava:

Axxxxx: No, siihen, kun mä kuulin et --- joku paukutti meiän ikkunaa. Mää luulin eka,
ett pakkanen paukku, mut sit mää kuulin, että äiti tai iskä kilju.
Koskinen: Joo, no sä menit huoneest sit sinne?
Axxxxx: Kattomaan. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanu, ku siel,
siel oli koko huone täynnä lasinsiruja. (Kuuleminen 1.12.2006, ital. Zem.)

Nähdään, että ensimmäisellä käynnillä huoneessa oli lasinsiruja, ja vanhemmat olivat nousseet sängystä:

Koskinen: Sillon ku sä menit eka kerran siihen ni oliko se lasi viäl rikki – tai rikki jo?
Axxxxx: Oli - sit kun mä tulin...
Koskinen: Ja siel oli äiti ja isä vaan sillon?
Lapinniemi: Misä ne oli äiti ja isi silloin?
Axxxxx: Ne oli nousseet sängystä.
(= repliikki no. 6 yllä - lisäys Zem)

Sen, että kuulija keskeyttää tytön puheen, sisotalo tulkitsee virheellisesti johdatteluksi. Kuulijat kuitenkin vain asianmukaisesti pysäyttävät tarinan nopean etenemisen ja tarkentavat yksityiskohtia, tässä ilman minkäänlaista johdattelua.

Sisotalo katsoo myös, että tekijä on poistunut silloin, kun tyttö palauttaa puhelimen äidilleen ajassa 2:38 – 2:42. Surmateko olisi silloin jo tehty, eikä tekijä jäisi takkahuoneeseen odottelemaan. Lisäksi tyttö olisi nähnyt tekijän, mikäli tämä ei olisi poistunut ennen kuin tyttö näki isänsä lattialla ajassa 3:14.

Sisotalo siis katsoo – Santaojan tavoin – että puhelimen luota näki takkahuoneen ulko-ovelle, tai sitten tyttö oli tullut äitiään vastaan tuulikaapin ovelle, mistä hän näki poistujan ojentaessaan luuria äidille, joka puolestaan oli selin olohuoneeseen.

Tyttö ei kuitenkaan mainitse mitään tästä olennaista muutoksesta (tekijän poistuminen) tuolloin vieressään olleelle äidille. Se paremmin hän ei heti etene takkahuoneen ovelle isää katsomaan: voi sanoa, että tyttö näkee isänsä vasta 35 sekuntia sen jälkeen, kun hän on ojentanut luurin äidilleen (n. 2:40 – 3:15).

Missä tyttö oli tämän ajan? Sisotalo osaa vastata, miksi tyttö ei mennyt suoran takkahuoneeseen? Miksi viivytteli tai epäröi?

Sisotalo yhtyy syyttäjän kantaan, että huppumies ei voinut olla takkahuoneessa tytön käyntien aikana. Ne, jotka katsovat, että tyttö kävi kaksikin kertaa takkahuoneen oven lähettyvillä näkemättä huppumiestä, ajavat siis syyttäjän asiaa ja edesauttavat Auerin murhatuomiota.

Katson kuitenkin, että kamppailussa on ollut vaiheensa.

Tyttö kävi takkahuoneen suunnalla niin pitkällä kuin lasinpalojen vuoksi pääsi, ja näki isänsä lattialla – juuri tällöin hätäpuhelussa kuullaan tauko kamppailussa ja vain Jukan avunpyyntöjä
(ei siis tuskankarjaisuja kuten aikaisemmin), koska surmaaja on luopunut veitsestä ja tarvitsee toista välinettä (sorkkarautaa, astaloa, [kiipeily]hakkua).

Toisen kerran tyttö näkee isänsä samoin olohuoneen puolelta – ja mikäli isän pää on alla olevan kuvan osoittamalla tavalla lähellä kylpyhuoneen oven sarapuolta (tosin kuin reko-kuvissa), hänen on voinut havaita isänsä kokonaan melkein ”olohuoneen puolivälistä”. Tällöin takan syrjään jää merkittävä katvealue.



Tärkeintä tytön todistuksessa on kuitenkin se, että hän ei kuule riitelyä, ei näe äitiään surmatyössä eikä kerro mitään tämän laajamittaisista lavastuksista sen paremmin kuulemisissa kuin tilakuuntelussakaan. Ulkopuolisen havaitseminen on sopusoinnussa sen kanssa, että äiti ei tekoon näytä syyllistyneen.

[Kuolemannaakka]

N
Toisen kerran tyttö näkee isänsä samoin olohuoneen puolelta – ja mikäli isän pää on alla olevan kuvan osoittamalla tavalla lähellä kylpyhuoneen oven sarapuolta (tosin kuin reko-kuvissa), hänen on voinut havaita isänsä kokonaan melkein ”olohuoneen puolivälistä”. Tällöin takan syrjään jää merkittävä katvealue.

Tyttö kertoi, että "ei ole koskaan nähnyt isää kuolleena siinä kohtaa" mistä hän löytyi. Eli merkitsi kohdan lähempänä sängyn tolppaa / olohuonetta, kun poliisit näyttivät hänelle pohjapiirrosta. Erikseen kielsi, että Jukka olisi maannut siinä, mihin poliisit olivat hänet piirtäneet (löytöpaikkaan).

Jos tämä seikka on totta, siitä seuraa kaksikin merkittävää asiaa:
1.) Jukka tulee näkyviin vieläkin aikaisemmin keittiön suunnasta lähestyvälle tytölle ja takan katve kasvaa entisestään ja huppumiehen paikka takan katveessa on liki ainoa järkevä missä hän voi ylipäätään olla.

2.) Murhaajan täytyy olla tuolloin vielä paikalla ja Jukka astaloimatta, koska Jukka siirtyy/siirretään vielä nurkkaan tytön vierailun jälkeen. Reikä päässä ei siirrytä omin voimin minnekään. Jukkaa ei ole mahtunut (todennäköisesti) astaloimaan siellä nurkassa, eli tämäkin kertoo siitä, että astaloinnin jälkeen hänet on kieräytetty nurkkaan, ehkäpä vasemmalta kyljeltään selälleen. Veriroiskeista voitaisiin varmaankin astalointipaikka tulkita, mutta jostain kumman syystä ei verijäljistä ole tässä keississä kukaan osannut sanoa juuri yhtään mitään, vaikka ne ovat täysin objektiivisia eivätkä ota kantaa siihen, kuka on tekijä. Sen verran tiedetään, että veriroiskeita on runsaasti koko pesuhuoneen oven alueella, kaapissa ja "takkapuutason" alla. Pääasiassa roiskeet ovat matalalla, korkeimmat metrin korkeudessa. Astalointi siis tapahtunut Jukan maatessa maassa, mikä sopii todistajien kertomuksiin.

[sisotalo]

Sisotalo siis katsoo – Santaojan tavoin – että puhelimen luota näki takkahuoneen ulko-ovelle, tai sitten tyttö oli tullut äitiään vastaan tuulikaapin ovelle, mistä hän näki poistujan ojentaessaan luuria äidille, joka puolestaan oli selin olohuoneeseen.
Kommentti
Tässä on aivan korrektisti sanottu se, mitä olen tavan takaa toistanut, että Amanda ojensi puhelinta äidilleen ja meni niin pitkälle olohuoneeseen kun puhelimen kaksi johtoa riittivät, siis keittiön pöytätason päähän. Siitä näkee murhaajan hypyn ulos ikkunasta.
Santaoja ja Valkama sen sijaan valehtelevat, että keittiöstä näkee takkahuoneen ovelle. Valitettavasti puolustus ei tätä kumoa oikeussalissa.
…
Sisotalo yhtyy syyttäjän kantaan, että huppumies ei voinut olla takkahuoneessa tytön käyntien aikana. Ne, jotka katsovat, että tyttö kävi kaksikin kertaa takkahuoneen oven lähettyvillä näkemättä huppumiestä, ajavat siis syyttäjän asiaa ja edesauttavat Auerin murhatuomiota.
Kommentti
Olemme todella syyttäjän kanssa samaa mieltä, että murhaaja ei ollut enää ajassa 03.14 kun Amanda näki sen ainoa kerran isänsä kuolleena. Amanda kävi kaksi kertaa takkahuoneen ovella ennen kuin murhaaja oli päässyt sisään.
ZEM'illä on toinen käsitys murhayön tapahtumista, joka on yhtä sekava kuin Mannerin nyt jätetyssä valituksessa, mutta ilmeisesti erilainen
…
Tärkeintä tytön todistuksessa on kuitenkin se, että hän ei kuule riitelyä, ei näe äitiään surmatyössä eikä kerro mitään tämän laajamittaisista lavastuksista sen paremmin kuulemisissa kuin tilakuuntelussakaan.
Kommentti
Valitettavasti tytön todistusta ei ole olemassa kun hän ainoassa 2013 todistuksessaan sanoi unohtaneensa kaikki tapahtumat murhapaikalla. Se oli ainoa kerta kun Amanda todisti.

Lukuisissa kuulusteluissa on sekoitettu tapahtumien järjestys niin, että Amanda olisi nähnyt murhaajan poistuvan joskus 03.14 jälkeen, vaikka hän poistui jo 02.40. Tämän on puolustus hyväksynyt ja sillä hävittiin juttu Porissa. Amandan kaikissa kuulusteluissa toistama murhaajan näkeminen mitätöitiin. Mannerin valituksessa on tästä väärästä tapahtumien järjestyksestä luovuttu, mutta uutta kuvausta tapahtumista ei ole annettu

[kaljaloota]

Ei kai siinä riitelyä synny kun toinen on tainnutettu jollakin konstilla(klapilla?), siis sen jälkeen tyttö oli käynyt katsomassa, tuo katsomassa käyntikin on teennäinen ja epäilyttävä juttu kuten on häke-nauhakin, lisäksi häke-nauha on tietyiltä osin falski.
Sitäpaitsi Elokuvissakin on rankempaa settiä kuin mikään häke-nauhan repliikki tai äänitehosteeksi tarkoitettu juttu, niin että tällä tavalla.

[Piu]

Heippa!
Olen seurannut Ulvila-casea alusta asti enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Joskus tänne oli tunnuksetkin, mutta ei aavistustakaan millä nimellä ja millä meiliosoitteella, joten rekisteröidyin uudestaan.

Olen kuunnellut häkenauhan vain kymmenisen kertaa, mutta joka kerralla samoin, eli muutamassa kohdassa toisin, kuin useimmat.

Mielestäni se "Mite mä pääse linjoil" on ehdottomasti ihan höpöä. Siinähän A jatkaa "Mä soitan poliisil, siel pyydettiin et..." -lausetta sanomalla "...pysytään niitten linjoil" tms. Luuri vain vaihtaa kesken lausetta lapsen käteen, joka luultavasti painaa sen rintaansa vasten, jonka vuoksi vastauksen loppu ei meinaa kuulua/kuuluu oudosti. Niinhän lankapuhelimen kanssa automaattisesti tehtiin, jos puhuttiin jonkun muun, kuin puhelimessaolijan kanssa.

"Mitäkö/pitääkö/mitätön" -huuto on taas mielestäni tavallaan nielaistu "Mitä tää on?" -huuto, siis "Mittääo?"

Se "Vittikö" on taas ihan selvästi "Vittuko" tai "Vittu, ko...".
Itse äitinä olen huomannut, että kirosanat ovat jääneet sanavarastosta pois ja vaikka sattuisi pahasti, tulee suusta helposti pelkkä napakka "VIT!"

Tällä hetkellä tämä juttu kiinnostaa taas, koska haluaisin valita puoleni, siis uskotella edes itselleni tietäväni, mitä on tapahtunut. Välillä olen ollut täysin vakuuttunut syyllisyydestä, välillä syyttömyydestäkin. Juuri nyt tuntuu siltä, ettei kumpikaan ole mahdollinen. Taustanauhoituksiin tai lapsen tai muun rikoskumppanin mukanaoloon en pysty uskomaan.

Jossain vaiheessa olin täysin vakuuttunut, että A on syyllinen, ja siitä on pitävät todisteet, mutta tutkimus on sössitty niin, ettei todisteita voida käyttää ja sen vuoksi mukaan vedettiin kaikenmaailman saatananpalvonnat ja muut. Sain rauhan pitkäksi aikaa, mutta nyt taas en usko tuohonkaan.

[Kuolemannaakka]

Heippa!
Olen seurannut Ulvila-casea alusta asti enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Joskus tänne oli tunnuksetkin, mutta ei aavistustakaan millä nimellä ja millä meiliosoitteella, joten rekisteröidyin uudestaan.

Olen kuunnellut häkenauhan vain kymmenisen kertaa, mutta joka kerralla samoin, eli muutamassa kohdassa toisin, kuin useimmat.

Mielestäni se "Mite mä pääse linjoil" on ehdottomasti ihan höpöä. Siinähän A jatkaa "Mä soitan poliisil, siel pyydettiin et..." -lausetta sanomalla "...pysytään niitten linjoil" tms. Luuri vain vaihtaa kesken lausetta lapsen käteen, joka luultavasti painaa sen rintaansa vasten, jonka vuoksi vastauksen loppu ei meinaa kuulua/kuuluu oudosti. Niinhän lankapuhelimen kanssa automaattisesti tehtiin, jos puhuttiin jonkun muun, kuin puhelimessaolijan kanssa.

"Mitäkö/pitääkö/mitätön" -huuto on taas mielestäni tavallaan nielaistu "Mitä tää on?" -huuto, siis "Mittääo?"

Se "Vittikö" on taas ihan selvästi "Vittuko" tai "Vittu, ko...".
Itse äitinä olen huomannut, että kirosanat ovat jääneet sanavarastosta pois ja vaikka sattuisi pahasti, tulee suusta helposti pelkkä napakka "VIT!"

Samanlaisesti olet kuullut kuin minäkin:
http://niinaberg.com/2013/09/16/hatapuh ... ysi-osa-2/

[zem]

- -
Tyttö kertoi, että "ei ole koskaan nähnyt isää kuolleena siinä kohtaa" mistä hän löytyi. Eli merkitsi kohdan lähempänä sängyn tolppaa / olohuonetta, kun poliisit näyttivät hänelle pohjapiirrosta. Erikseen kielsi, että Jukka olisi maannut siinä, mihin poliisit olivat hänet piirtäneet (löytöpaikkaan).

Jos tämä seikka on totta, siitä seuraa kaksikin merkittävää asiaa:
1.) Jukka tulee näkyviin vieläkin aikaisemmin keittiön suunnasta lähestyvälle tytölle ja takan katve kasvaa entisestään ja huppumiehen paikka takan katveessa on liki ainoa järkevä missä hän voi ylipäätään olla.

2.) Murhaajan täytyy olla tuolloin vielä paikalla ja Jukka astaloimatta, koska Jukka siirtyy/siirretään vielä nurkkaan tytön vierailun jälkeen. Reikä päässä ei siirrytä omin voimin minnekään. Jukkaa ei ole mahtunut (todennäköisesti) astaloimaan siellä nurkassa, eli tämäkin kertoo siitä, että astaloinnin jälkeen hänet on kieräytetty nurkkaan, ehkäpä vasemmalta kyljeltään selälleen. Veriroiskeista voitaisiin varmaankin astalointipaikka tulkita, mutta jostain kumman syystä ei verijäljistä ole tässä keississä kukaan osannut sanoa juuri yhtään mitään, vaikka ne ovat täysin objektiivisia eivätkä ota kantaa siihen, kuka on tekijä. Sen verran tiedetään, että veriroiskeita on runsaasti koko pesuhuoneen oven alueella, kaapissa ja "takkapuutason" alla. Pääasiassa roiskeet ovat matalalla, korkeimmat metrin korkeudessa. Astalointi siis tapahtunut Jukan maatessa maassa, mikä sopii todistajien kertomuksiin.

Hätäpuhelusta kuullaan, että yksi vaihe kamppauilusta päättyy n. 1:16 - tämän jälkeen
ei kuullaa niinkään uhrin tuskankarjaisuja, vaan avunhuutoja - alla omaa litteraatiotani:

1:16,00 Käskevä miesääni: Ylös + Ta-taks.
Uhri: ...auto tai apua.
- -
1:28 Uhri: Apuun
- -
1:31 Uhri: (?)uha tule tänne apuun

Pian tämän jälkeen tyttö tekee toisen käyntinsä takkahuoneen suunnalla,jolloin näkee isänsä
lattialla:

Sä näit et iskästä tuli verta?
Niinku jokapaikast oli sitä verta, ei sitä varmaan tullu jokapaikasta...
Ja lattialla oli verta?
Joo.
Mihin suuntaan iskän pää oli?
Saunalle päin.
Hän oli vatsallaan?
Iskä oli makaamassa ja sen pää osoitti
sinne kylppäriin.
Pystytkö erottamaan oliko iskä selällään vai vatsallaan?
Vatsallaan. (Kuuleminen 7.12.2007, ital. Zem.)

On huomattava , että tämä oli nopea käväity. Myöhemmin tyttö tarkentaa isän sijainnin:

Mitä näit toisella kerralla?
Ne lasinsirut ja sit iskän siel lattialla ja oli tullu hirveesti verta.
Mun mielestä iskä oli mahallaan. Ja osotti sitä takan vieressä ollutta millä voi istua ni iskä pää osotti siihen. (Kuuleminen 7.12.2006, ital. Zem.)

Tässä uhri on selvästi eri asennossa kuin löydettäessä - vaikka toisaalla tyttö sanookin
kolmannella käyntikerralla isän olleen "ihan samassa asennossa":

Olin huoneessani vähän aikaa ja sit kun tulin kolmannen kerran
ni iskä oli lattialla ja ei ollu liikkunu yhtään - - (Kuuleminen 7.12.2006.)

Auer puolestaan tytön toisen käyntikerran jälkeen luovuttaa puhelimen tytölle ja suuntaa takkahuoneeseen päin kaksi kertaa:

Toisella kerralla muistan, että Jukka oli huoneen keskivaiheilla, jollakin tavalla lattialla, mutta ei täysin makaavassa asennossa eli joko polvillaan taikka istuallaan ja tekijä oli Jukan kimpussa jollakin tavalla kumarassa Jukan päällä. Minun tullessa oviaukolle lähti tekijä välittömästi ja nopeasti minua kohden ja tällöin hänen ollessa minusta noin 2-3 metrin päässä näin hänen kasvonsa ja tällä perusteella olen kertonut tuntomerkkejä. Minulla ja tekijällä oli lyhyt katsekontakti ja sitten lähdin karkuun   (Kuulustelu 20.09.2009, ital. Zem.)

Uhrin avunpyynnöt muuttuvat jälleen valituksiksi juuri ennen Auerin ensimmäistä käyntiä,
(esim. 1:55 uhri: yöh; 2:00 uhri: valittaa; 2:02 Uhri: A-laalalala [ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä]; 2:22 Uhri: Aiih.)

Hätäpuhelun mukaan uhri Auerin toisen käynnin aikana siis vielä valittaa, ehkä kampaileekin.
2:29 kuullaan karjaisu ja isku - Auer on tätä ennen äänistä päätelleen juossut ulko-ovelle.

Eli vaikuttaa, että "tilanne on elänyt", ja uhri joutui löytyöpaikalleen vasta tytön ja Auerin käyntien jälkeen. Tällöin tytön ei tietysti tarvinnut mennä lasien päällä lähellekään huoneiden rajaa nähdäkseen isän.

[zem]

Hätäkeskustallennetta on väitetty sekavaksi, eikä kukaan ole kyennyt antamaan kokonaiskuvaa. Tuija Niemi on päätynyt siihen, että uhri on ollut kuollut hätäpuhelun alkaessa: tallenteen taustaäänet on nauhoitettu etukäteen ja nauha soitetaan puhelun aikana.

Hätäkeskusnauhalla kuullaan kuitenkin johdonmukainen tapahtumakulku, mikä pitää yhtä sekä teknisten todisteiden että tapahtumaa todistaneiden Anneli Auerin sekä tämän tyttären kertomusten kanssa.

Puhelun alkupuolella taustalla kuullaan iskuihin liittyviä uhrin tuskanparahduksia. Alla Niemen litterointia, mistä kuitenkin puuttuvat selkeästi kuultavat iskujen kolahdukset:

0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä.Heti.
Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu.

Tässä kohta tallenteella:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/jukanvalitus.wav

Ajassa 0:48 päivystäjä lähtee pois linjoilta, minkä jälkeen kamppailuäänet selkiytyvät, koska puhe ei peitä niitä ja luuri on ilmeisesti enemmän takkahuoneen suuntaan. Kuullaan kamppailuun liittyviä huudahduksia, kolahduksia ja huonekalun siirtymisääniä aikaan 1:16 asti:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/alamenepois.wav

Tätä seuraa jakso, jolloin kamppailun ääniä sekä niihin liittyviä tuskankarjaisuja ei kuulla. Sen sijaan kuullaan uhrin toistuvia avunhuutoja (alla omaa litterointia, koska Niemen litterointi on selkeästi vääristelevä):

1:28 Uhri: Apuun.
- -
1:31 Uhri: ?uha tule tänne apuun.
- -
1:46 Uhri: Pyydä Jannea.
1:48 Uhri: No lähe Annu auttaa.
- -
1:53 Uhri: Lähe aut(kops)taa!

Tyttö on kertonut käyneensä takkahuoneen suunnalla, ennen kuin hän on tullut puhelimeen (1:42) eli noin ajassa 1:25 - 35. Hän on kertonut nähneensä isän lattialla sekä veitsen siinä, mistä se löydettiin. Kamppailu vuoteen päällä veitsellä iskien on tuolloin siis ollut ohi, ja hätäpuhelusta päätellen se on päättynyt ajassa 1:16.

Uhri on tuolloin – tytön käydessä – ollut avuttomana lattialla ja kyennyt vain avunhuutoihin. Tekijä puolestaan on ilmeisesti tarvinnut aikaa toisen tekovälineen esille ottamiseen ja on ollut sivummalla. Kuullaan siis vain uhrin toistuvia avunhuutoja, mutta ei iskujen synnyttämää valitusta (tyttöhän näki veitsen lattialla).

Iskujen ja tuskanparahdusten vaikeneminen ajassa 1:16 johtaa ilmeisesti myös siihen, että tyttö uskaltaa lähestyä takkahuonetta, minkä jälkeen myös Auer tiedustelee kamppailun tauosta johtuen:

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

Tämän jälkeen Auer lähestyy takkahuonetta ajassa 1:55, missä hän näkee tekijän uhrin kimpussa, kuullaan Auerin huudahdus ”Vittikö”, mitä seuraavat juoksuaskeleet ulko-ovelle. Tällöin aletaan kuulla jälleen uhrin valitusta. Alla Niemen litteraatio:

1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.

Tekijä on siis selvästikin jo toisen tekovälineen kanssa uhrin kimpussa, koska kuullaan jälleen parahduksia, joita säestävät kolahdukset ja iskujen äänet. Ja Auer on nähnyt uhrin tekevän vastarintaa:

Minulla on sellainen mielikuva, että Jukka makasi lattialla ja he tappelivat. Konkreettista muistikuvaa minulla ei ole. Mies lähti tulemaan minua kohti ja lähdin karkuun. (Kuulustelu 09.12.2006.)

Tekovälineen esille ottamiseen on siis kulunut aikaa vähän yli puoli minuuttia (1:16 – 1:55), mikä tuntuu uskottavalta, mikäli astalo on ollut esimerkiksi tekijän vaatteissa. Tällöin tekijä ei tietenkään ole uhrin kimpussa eikä tyttö näin ollen nähnyt tekijää (vaikka näkikin isänsä ja toisen tekovälineen lattialla).

Ja kun Auer tulee toisen kerran takkahuoneen ovelle, tekijä on jälleen uhrin kimpussa. Taustalla kuullan uhrin valitusääniä, ja ilmeisesti uhri tekee edelleen vastarintaa:

Toisella kerralla muistan, että Jukka oli huoneen keskivaiheilla, jollakin tavalla lattialla, mutta ei täysin makaavassa asennossa eli joko polvillaan taikka istuallaan ja tekijä oli Jukan kimpussa jollakin tavalla kumarassa Jukan päällä.

Välittömästi toisen kerran tapahtuneen Auerin karkottamisen jälkeen kuullaan yksi ratkaisevista surmaniskuista (omaa litterointia):

Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä (Rauuuh + voimakas isku) voi huonosti, jooko. (Kolme kolahdusta: "Tum tu-tum")

Uhrin valitusta kuuluu kuitenkin ainakin aikaan 2:44 asti. Tämän jälkeen kuuluu kolahduksia ainakin ajassa 2:51, 3:09 sekä 3:13. Tekijä ilmeisesti varmistaa, että uhri on kuollut (päähän oli kohdistunut useampi isku):

3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni.

Tätä seuraa tytön kirkaisu, kun hän näkee isänsä lattialla verissä päin (”hirveesti verta”)
Mahdolliset tekijän poistumisäänet sijoittuvat tämän jälkeiseen aikaan, mikä pitää yhtä lapsen ilmoittaman poistumisajankohdan kanssa 10 – 15 sekuntia kirkaisun jälkeen (omaa litterointia):

3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. (+ krr-klop) Meneks mä kattomaa?
3:30 Tu-tum.

Eli kaikkiaan hätäpuhelutallenteen tulkinnassa ei päästä mihinkään, mikäli ei oteta huomioon kamppailun vaiheita eri paikoissa: ensin lattialla ennen hätäpuhelua, sitten vuoteen päällä veitsen kanssa hätäpuheluaikaan 1:16 asti. Tätä seuraa – noin puolen minuutin tauon jälkeen – siirtyminen astalon käyttämiseen, millä on saatu aikaan kuolettavat vammat.

Uhri ei lähde hengiltä pelkästään veitsellä, tarvitaan myös astaloa sekä tauko sen esiin kaivamiseksi, jolloin uhri on vielä niin voimissaan että kykenee huutamaan toistuvasti apua, minkä jälkeen kamppailusta ja iskuista johtuvat parahdukset alkavat uudestaan.

Juuri nämä tallenteen erityispiirteet puhuvat ennemmin syyttömyyden kuin syyllisyyden puolesta, koska todistajien (tytön ja Auerin) kertomuksessa on piirteitä, jotka tukevat tallenteella ilmeneviä seikkoja. Miksi "etukäteistallenne" olisi rakennettu tämänkaltaiseksi?

[Caldera]

Tätä seuraa jakso, jolloin kamppailun ääniä sekä niihin liittyviä tuskankarjaisuja ei kuulla. Sen sijaan kuullaan uhrin toistuvia avunhuutoja (alla omaa litterointia, koska Niemen litterointi on selkeästi vääristelevä):
1:28 Uhri: Apuun.
- -
1:31 Uhri: ?uha tule tänne apuun.
- -
1:46 Uhri: Pyydä Jannea.
1:48 Uhri: No lähe Annu auttaa.
- -
1:53 Uhri: Lähe aut(kops)taa!

Tämä kohta on mua aina kummastuttanut että eikö kukaan kuule samalla lailla kuin minä kun asia on mun mielestä ihan selvä... Kuuntelin nauhan saatuani sitä aluksi ilman mitään litterointia ja aina kuulin Jukan huudot näin:

1:28 Uhri: Ärpyyn!! (hyvin epäselvä)
- -
1:31 Uhri: Tule Annu vähän tänne apuun!
(Annu kuulosta hannumaiselta ihan niinkuin Auer kertoi sairaalavideolla. Lisäksi Anneli lähtee tämän jälkeen HETI auttamaan ihan kuin olisi ollut kahden vaiheilla ja tämä Jukan huuto olisi kääntänyt päätöksen samantien lähtemisen puolelle)
- -
1:46 Uhri: Pyydä Jannea.
1:48 Uhri: No lähe Annu auttaa. Tule Annuuuu!!!
- -
1:53 Uhri: Tule aut(kops)taa!

Kyllä minäkin pystyin tuolta ne "Juha tule tänne apuun" ja "Kylhän nous" kuulemaan jos yritän, mutta mun mielestä kummassakaan ei ole mitään järkeä.

[Kuolemannaakka]

Tämä kohta on mua aina kummastuttanut että eikö kukaan kuule samalla lailla kuin minä kun asia on mun mielestä ihan selvä... Kuuntelin nauhan saatuani sitä aluksi ilman mitään litterointia ja aina kuulin Jukan huudot näin:

1:28 Uhri: Ärpyyn!! (hyvin epäselvä)
- -
1:31 Uhri: Tule Annu vähän tänne apuun!
(Annu kuulosta hannumaiselta ihan niinkuin Auer kertoi sairaalavideolla. Lisäksi Anneli lähtee tämän jälkeen HETI auttamaan ihan kuin olisi ollut kahden vaiheilla ja tämä Jukan huuto olisi kääntänyt päätöksen samantien lähtemisen puolelle)
- -
1:46 Uhri: Pyydä Jannea.
1:48 Uhri: No lähe Annu auttaa. Tule Annuuuu!!!
- -
1:53 Uhri: Tule aut(kops)taa!

Kyllä minäkin pystyin tuolta ne "Juha tule tänne apuun" ja "Kylhän nous" kuulemaan jos yritän, mutta mun mielestä kummassakaan ei ole mitään järkeä.

Minä, joka en oikeastaan ole kuunnellut nauhalta Jukan huutoja lainkaan, muodostan hänen huutojensa sisällön vain päättelemällä, ja sillä lähtökohtaisella oletuksella, että huutojen täytyy olla järkeviä ja tilanteeseen sopivia. Pitää muistaa, että uhrilta oli lyöty hampaat suusta, häntä oli puukotettu ja hakattu, joten ulosanti on tämänkin vuoksi epäselvää.

Koska repliikkien pitää tarkoittaa jotain ja olla järkeviä, on hankala uskoa, että uhri pyytäisi jotain mystistä Jannea jonnekin, kun kukaan ei mitään Jannea kaiketi tämän tapauksen yhteydessä edes tunne. Ja toisekseen, tuntuisi oudolta, että uhri pyytää kuolemanhädässä vaimoaan "vähän" apuun. Toki jos on puolikuollut, pökertyneenä jne., ei välttämättä joka repliikki ole tarkoin punnittu, mutta siltikin.

Tuo 1:28 lienee "Apuun" rikotulla suulla, suu täynnä verta.
1:31 kuulin "tule tule tänne apuun!", eli saman toisto "kerätyin voimin".

Ja kaikki muutkin huudot lienevät ihan sitä samaa sisältönsä puolesta. Siis pakokauhuista avunhuutamista tilanteessa, jossa Annu ei edes pahemmin olisi voinut auttaa. TOSIN: jos/kun tuolla huutamishetkellä huppumies oli hylännyt vääntyneen veitsensä, ehkä Jukka toivoi, ettei tällä olisi enää asetta, ja näin Anneli olisi ehkä itse veitsellä aseistettuna voinut pistää kampoihin tai saada huppiksen häipymään. Huutohetkellä huppumies ei ollut Jukan kimpussa, koska tälle ylipäätään jäi tilaisuus huutaa. Kesken tappelun ei huudeta apua, koska siinä yritetään vain väistellä ja pysyä hengissä.

Näistä pitkistä tuskanhuudoista, liikkumisesta ja mölyämisestä pitäisi todella tyhmänkin tajuta, ettei mies makaile lattialla yksinään puoli tuntia sitten puukotettuna. Mutkun ei vaan kaikille ole samalla lailla järkeä suotu.

[Caldera]

Koska repliikkien pitää tarkoittaa jotain ja olla järkeviä, on hankala uskoa, että uhri pyytäisi jotain mystistä Jannea jonnekin, kun kukaan ei mitään Jannea kaiketi tämän tapauksen yhteydessä edes tunne.

Tämä on tosi kummallinen kohta. Suskin litteroinnissa on sinänsä järkevä "Tule pjaa, pjaa" (pian pian). Jaanneeaa -> PjaanPjaan. Toivon että voisin kuulla sieltä "Tule pjaa pjaa" ja korvat verillä yritän, mutta ei vaan onnistu . Joten toi Pyydä Jaanneaaa on kyllä lähinnä sitä mitä itse kykenen kuulemaan. Mistä se Janne sitten voisi löytyä? Luvata, Porvoon poliisi? Kai se olisi tullut ilmi jos joku olisi ollut.

Ja toisekseen, tuntuisi oudolta, että uhri pyytää kuolemanhädässä vaimoaan "vähän" apuun.

Mä olen ajatellut että se "vähän" on siinä tavallaan moite, Jukka on huutanut aikaisemmin Tuu joo!! Eli odottaa että Anneli tulis apuun, ei vaan kuulu. Eli sanoma on jotain tyyliin tule edes vähän auttamaan (vaikka pelottaa, tai siitä näkökulmasta että Jukka olettaa Annelilla olevan jotain muuta tärkeää menossa). Mutta ihan hyvä pointti. Olis kyllä todella mielenkiintoista päästä näkemään se hypermedialabran litterointi että mitä ne on siellä saaneet aikaan tästä sotkusta.

Näistä pitkistä tuskanhuudoista, liikkumisesta ja mölyämisestä pitäisi todella tyhmänkin tajuta, ettei mies makaile lattialla yksinään puoli tuntia sitten puukotettuna.

No niinpä.

[ruffe]

Näistä pitkistä tuskanhuudoista, liikkumisesta ja mölyämisestä pitäisi todella tyhmänkin tajuta, ettei mies makaile lattialla yksinään puoli tuntia sitten puukotettuna. Mutkun ei vaan kaikille ole samalla lailla järkeä suotu.

7.12.2006 videolla vanhin lapsi kertoo käydessään katsomassa takkahuoneeseen:
ensimmäisellä kerralla isä ja äiti sängyn vieressä
toisella kerralla isä vatsallaan lähellä sänkyä
kolmannella kerralla huppis vilahtaa ikkuna-aukosta ja isä edelleen samassa kohtaa lähellä sänkyä vatsallaan, ei ole liikkunut yhtään Hän korostaa ettei missään vaiheessa nähnyt isää pesuhuoneen oven edessä mistä poliisi Jukan löytää.

Jukka todella makaa koko puhelun ajan samassa kohtaa, vatsallaan, liikkumatta yhtään. Ainakin vanhimman lapsen kertomusten mukaan, niiden kertomusten, jotka videoitiin 2006 ja joita pidetään luotettavimpina.

[zem]

Caldera yllä:

(Annu kuulosta hannumaiselta ihan niin kuin Auer kertoi sairaalavideolla. Lisäksi Anneli lähtee tämän jälkeen HETI auttamaan ihan kuin olisi ollut kahden vaiheilla ja tämä Jukan huuto olisi kääntänyt päätöksen samantien lähtemisen puolelle)

Auer tosiaan ryhtyy toimiin, kun kuulee toisiaan seuraavat avunpyynnöt (viiden sekunnin aikana kolme) – hän pyytää tyttöä puhelimeen. Hän ei ole varma, onko tekijä enää läsnä, koska tallenteellakaan ei kuulla enää mäiskettä ja sitä säestävää tuskanparahduksia:

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

Tekijällä on siis muuta tekemistä, hänen täytyy saada toinen väline käsiin – sitä, mikä astalo on sekä mistä ja miten se saadaan käsiin, sietänee pohtia.

Caldera yllä:

Kyllä minäkin pystyin tuolta ne "Juha tule tänne apuun" ja "Kylhän nous" kuulemaan jos yritän, mutta mun mielestä kummassakaan ei ole mitään järkeä.

Huuto ”kylhän nous” kuullaan vaimeampana jo kohdassa n. 1:43, selvemmin n. 1.51.
Oli järkeä tai ei, sanat kuuluvat selkeinä – voiko ne muuten kuulla? Ehkä viittavat siihen, että tekijä ei ole enää kimpussa, ja varoittaa näin (nopea huudahdus) näköpiiriin ilmestyvää Aueria?

Kuolemanaakka yllä:

TOSIN: jos/kun tuolla huutamishetkellä huppumies oli hylännyt vääntyneen veitsensä, ehkä Jukka toivoi, ettei tällä olisi enää asetta, ja näin Anneli olisi ehkä itse veitsellä aseistettuna voinut pistää kampoihin tai saada huppiksen häipymään. Huutohetkellä huppumies ei ollut Jukan kimpussa, koska tälle ylipäätään jäi tilaisuus huutaa. Kesken tappelun ei huudeta apua, koska siinä yritetään vain väistellä ja pysyä hengissä.

Kesken tappelun ei myöskään huudeta ”kylhän nous” – uhrilla on siis jonkin verran tilaa esimerkiksi myös huutaa ”Lähe auttaa!” ajassa 1:53. Tämän jälkeen avunpyyntöjä ei enää kuulla, vain kolahduksia ja tuskanparahduksia, eli tekijällä on toinen ase.

[Caldera]

Huuto ”kylhän nous” kuullaan vaimeampana jo kohdassa n. 1:43, selvemmin n. 1.51. Oli järkeä tai ei, sanat kuuluvat selkeinä – voiko ne muuten kuulla?

Tuossa 1:43 kohdassa mun laitteilla kuuluu vaan jotain epämääräistä mölinää, joten siitä en osaa sanoa. Ja tuon 1:51 kuulen Tule (H)Annuu!!! Kylä HÄnnnous... Jukka puhuu epäselvästi ja Annu kuulostaa Hannulta. Anneli sitten sairaalassa miettii että ihan kuin Jukka olisi Hannua huudellut. Näin on myös Suski litteroinut eli Tule Annu!