MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[kuolema]

Entäs miten termostaattiin ja näin ollen lattian lämpöön vaikuttaa ulkoa pari tuntia puhaltava pariasteinen joulukuinen ilma? Ja miten se vaikuttaa tutkijan aistinvaraiseen havaintoon lattian lämpimyydestä?

Ei vaikuta yhtään mitenkään. Lattialämmitys ei reagoi kahdessa tunnissa millään tavalla.

Perustelu:

- Lattialämmitys lämmittää talon perustuksen betonilaattaa, josta lämpö lopulta kumpuaa ylöspäin. Puhuttiin pesuhuoneen lattialämmöstä, jossa betonin jälkeen tulee praimerin jälkeen kolmen millin polymeeri-lasikuitumassa (vedeneriste) ja sen päälle laattalaasti, johon lattialaatat kiinnittyvät.

- Lattialämmitys toteutetaan joko sähköllä taikka nestekiertoisella järjestelmällä. Sähkölämitteiset paneelit ovat lähempänä pintaa, kun taas nestekiertoisen lämmityksen glykolilla täytetyt putket kiertävät perustusvalussa noin 3-5cm syvyydessä.

- Suoralla sähköllä toimiva lattialämmitys on nopeampi reagoimaan (koska lämpö on lähempänä pintaa), mutta erittäin kustannustehoton vaihtoehto. Nestekiertoisessa käytetään hyväksi fiksumpia lähteitä, kuten poistoilmalämpöpumppua taikka öljypolttimella varustetussa talossa toki öljylämmitystä. Kumpikaan lämmitysmuoto ei reagoi parissa tunnissa, vaan lattian selkeään lämpenemiseen tarvitaan jopa päivä tai kaksi.

=> Ulvilan talon pohjapiirroksessa oli öljysäiliö piirrettynä. Se viittaisi öljylämmitykseen, joka on tällöin automaattisesti nestekiertoinen ja se "hitaampi mutta halvempi" lämmitysmuoto. Lattialaatta lämpiää noin parissa vuorokaudessa, kun tapit sätää täysille.

Se, että joku muistelee 4 vuotta myöhemmin, että lattian lämmitys oli kuumemmalla kuin hänen omassa kodissaan, ei minusta nyt ole kyllä kovinkaan vahva argumentti sen puolesta, että kotirouva on sen "vääntänyt täysille".

Tästä olemme täysin samaa mieltä. Jotkut haluavat pitää lattiat wc- ja pesuhuonetiloissa "mukavan lämpininä". Mulle ne ovat "hirttävän kuumat".

[Nicht schuldig]

16:46 A: Joo, vähän ajan päästä kysyttiin, et et sanottiin, että apua on tulossa. Muistaakseni, ja sitten sieltä sanottiin, et pyydettii viel äitiä puhelimeen. Niin sit ma sanoi aitil, et sua tarvitaan puhelimee. Nii sit mä menin kattoo sinne ulos ni mä en nähny siel mitään. Ja sit vähä ajan päästä äiti meni kattoo sinne ulo ja sit siel ma ja aiti molemmat ko maaki tuli kattoo ni me nahtii siel et siel oli ne poliisiautot. Mut ne kiersi viela Tahtisentieta. Ne ei tienneet mis me ollaa.

Huomasin lukiessani tätä Amandan kuulustelua, että hän käyttää selvästi sanaa "sit" tai "ja sit" eri tavalla kuin esim. kuulustelija:

18:23 L: Et sul ei ollu sit enaa nakohavaintoo siit mihi se sit meni siel pihal mihipai

Minun mielestäni kuulustelija käyttää sanaa "sitten" ajallisessa mielessä. Esim. kuten voisi vaikka olla lauseessa "Mitä sinä sitten teit?" Siihen ihminen vastaisi, mitä tapahtui sen tapahtuman jälkeen, esim. "Menin nukkumaan."

Amandan sanomana "sit" Ja "ja sit" tarkoittaa, että hän haluaa lisätä jotain siihen, mitä vielä ikäänkuin tapahtui.

Esimerkki: Olin huoneessa , ja sit olin ulkona. Tämä tarkoittaisi; olin sekä huoneessa että ulkona. Kuulustelijan tavalla ajateltuna se tarkoittaisi, että olin ensin huoneessa ja sitten sen jälkeen olin ulkona.

Jossain kohdin tämä kuulustelija käyttää myös sit sanaa tarkoituksessa sitten. Eli ikään kuin johtopäätöksenä jostakin:

13:27 L: Sa et o sit niiko semmost nahny et sun iska ja taa vieras mies ois jotenki tapellu jossain vaiheessa?


________________________________

K: Ko aiti oli menny just puhelimeen, sa kavit kattomassa siella ja...
A: Iska oli lattialla.
14:58 K: Mihin sa menit sen jalkeen?
15:00 A: Takaisin omaan huoneeseen.
15:02 K: Olik sa kauan siella?
A: En.
15:06 K: Joo, sa tulit takasi sit siihen
15:08 A: Ja sit maa nain sen lahtevan sielta.

Tässä on aika hyvä esimerkki siitä, miten asiat voivat mennä aika sekaisin. Lapsi toistaa jutussa noin 8 kertaa samaa asiaa, iskä oli lattialla. Tässä yksi esimerkki. Jos ottaisi vain tämän kohdan ja alkaisi rekonstruoida tapahtumaa, voisi kirjoittaa sen mitä käräjäoikeus kirjoitti:

Näki isän lattialla, ja palasi takaisin huoneeseensa. Tuli pois huoneesta ja palasi takaisin takkahuoneen ovelle ja sitten näki murhaajan. Eli sama kuvio, jossa käyntikertoja on kolme.

Ylhäällä olleessa esimerkissä, lapsi sanoo "Niin sit mä mein kattoo sinne ulos..." ja tässä alemmassa esimerkissä taasen kertoo "takaisin omaan huoneeseen." Alemmassa esimerkissä toistuu taas tämä "ja sit" , jonka voi tulkita siten, että hän kertoo kertomukseen lisää eikä niin, että hän olisi "sitten" nähnyt sen lähtevän sieltä, kun tuli omasta huoneestaan.

Se, että hän sanoisi niin selvästi "takaisin omaan huoneeseen", ei kuulosta jostain syystä oikein uskottavalta. Se on niin selvästi sanottu, miksi kaikki muu tässä murteella ja lauseet alkavat hyvin usein sillä sit ilmauksella?

[peikonlehti]

Nyt menee tekstin sisällön analyysi överiksi.

Onko näillä lapsen käyntikerroilla kokonaisuuden kannalta yhtään mitään merkitystä? Kävi kolme kertaa tai oli käymättä. Lopputulema on kuitenkin se, että ei sanojensa mukaan nähnyt huppumiestä kuin poistumassa asunnosta takaoven ikkunan kautta.

Tämä todistus ei sulje pois AA:n syyllisyyttä tekoon. Havainto voi olla mielikuva, joka syntyy kun äiti asiasta puhelimeen kertoo. Tapahtumaa on voitu pohjustaa kertomuksin. "Äiti on nähnyt sellaisen ennakkonäyn, että kotiin tunkeutuu joku, joka.......".

Itse en olemattomaan ulkopuoliseen huppumieheen usko ja näköhavainnot hänestä tai näiden havaintojen puuttuminen eivät lopputulosta muuta. Kokonaan toinen juttu on se, että oliko AA:lla apuri, joka hälytettiin paikalle todistusaineistoa hävittämään. Auto parkkiin loitommas ja jätesäkkeihin kamppeet kenkiä myöden.

Vuorovaikutussuhde voi olla sellainen, että kummankin pitää suojella toistaan.

[tiinaliina]

Ylipäätään näissä kuulusteluissa minusta on ollut aika kyseenalaista, että poliisit ja vissiin psykologitkin vääntävät murretta. Näin ei saisi tehdä.

[Nicht schuldig]

"Ylipäätään näissä kuulusteluissa minusta on ollut aika kyseenalaista, että poliisit ja vissiin psykologitkin vääntävät murretta. Näin ei saisi tehdä."

Tiinaliina, hyvä huomio.

[peikonlehti]

Siinähän sitä vasta kuulusteltavaa lasta hämättäisiin, kun puhuttaisiin puhdasta kirjakieltä. Jos vekara on asunut ikänsä Ulvilassa tai sen liepeillä, niin mitä ihmeen merkitystä on sillä, että häntä puhutellaan omalla murteella?

Oma murteeni oli lapsuudessa sellainen, että nimenomaan tietyt kirjakielen ilmaukset olivat "hämäriä". Vasta aikuisena ymmärsin, että on olemassa koko joukko ilmauksia, jotka eripuolilla Suomea asuvat voivat käsittää eri tavalla. Itse asiassa vanhempieni ja läheisten puhetapa oli lähinnä Helsingin slangia ja mustalaisten murretta. En tajunnut koulun aloittaessani, että ns. sivistyneet ihmiset eivät käytä sellaisia sanoja kuin esimerkiksi bläägät tai skutsi.

Olisikin aika hupaisaa ajatella itseäni 9-vuotiaana kuulusteltavaksi (olkoot että asiayhteys ei naurata sinänsä). Kuulustelija olisi kysynyt vaikka, että näitkö jonkun juoksevan pihasta pois. Paremmin olisin ymmärtänyt, jos olisi tiedusteltu, että luffasiko joku dumalle.

[sisotalo]

Voi kun joskus päästäisiin irti näistä Amandan kuulustelujen tulkinnasta tavu tavulta. Ne pitää mielummin nähdä videona tai kuulla äänitteinä. Yksi esimerkki. Amanda sanoo: Mä näin sit… Siihen perään tulee kuulustelija arvaus siitä mitä Amanda olisi voinut tehdä seuraavaksi.

Kuulusteluissa pyritään koko ajan johonkin muuhun kuin murhaajan kiinni saamiseen. Vain muutama kerta sitä kysytään ja Amandalla ei ole mitään muuta havaintoa kuin murhaajan selkä tämän hypätessä ulos. Hätäpuhelusta ilmenee, että Jukka kuoli 02.29 ja murhaaja poistui 02.40. Amandalla ei tähän ajankohtaan ole muuta annettavaa kuin, että hyppy ei tapahtunut ajassa 03.14 kun hän kirkaisi. Murhaajan ja isän näkemisen järjestyksen poliisi sekottaa jo ensimmäisessä kuulustelussa.

Lukuisten kuulustelujen avulla on lukittu käsitystä, että Amanda on puhunut omiaan, kuten että murhaaja oli käynyt kylpyhuoneessa.

[zem]

Se varsinainen ongelma, jota kukaan ei voi sotkea on, että Amanda sano nähneensä isän vatsallaan. Epäilyttävää on lisäksi että hän näki isänsä kun tämä todellisuudessa makasi kylpyhuoneen oven edessä. Amandan olisi tarvinnut mennä pitkälle lasisirujen joukkoon nähdäkseen sinne.

Amandan käynnit takka huoneella ovat selvillä: kaksi kertaa kun murhaaja ei ollut sisällä ja sitten kun kun kirkaisi, siis kolme. Murhaajan hän näki keittiön ovelta. On aivan turha spekuloida sillä, että hän olisi mennyt murhapaikalle kun murhaaja siellä riehui.

Sisotalon kanta kahdesta käynnistä ennen hätäpuhelua myötäilee poliisin/syyttäjän kantaa.

1. käyntikerta vanhempien makuuhuoneen ovella:

Axxxxx Auer kertoo puhuttelussaan, että herännyt isän ja äidin ( Jukka Lahti ja Anneli Auer) kovaääniseen keskusteluun ja menneensä ensimmäisen kerran katsomaan olohuoneen ja vanhempien makuuhuoneen väliselle oviaukolle ja nähnyt, että isä istui sängyn reunalla ja äiti oli puolittaisessa makuu-asennossa sängyllä. Makuuhuoneessa oleva terassin oven lasi oli ollut ehjä. Isä Jukka Lahti oli käskenyt Axxxxxn mennä nukkumaan.

II käyntikerta vanhempien makuuhuoneen ovella:

Axxxxx oli mennyt omaan huoneeseensa ja jonkin ajan kuluttua oli alkanut kuulumaan kovaa ääntä ja tämän johdosta oli Axxxxx mennyt uudelleen toisen kerran katsomaan vanhempien makuuhuoneen ovelle, jolloin huomannut, että terassin oven lasi oli rikki. Isä Jukka Lahti oli seisonut sängyn päädyn vieressä ja äiti ollut edelleen sängyssä peitteen alla. Isä Jukka Lahti oli käskenyt Axxxxxn mennä nukkumaan.
Axxxxx oli mennyt takaisin omaan huoneeseensa vuoteeseen. Isän ja äidin makuuhuoneesta oli alkanut kuulua "kurjia ääniä ja huutoa". Äänet Axxxxx yhdisti isään ja äitiin, ei kenenkään ulkopuoliseen.

III käyntikerta vanhempien makuuhuoneen ovella:

Jonkin ajan kuluttua Axxxxx kertoo menneensä katsomaan kolmannen kerran vanhempien makuuhuoneen ovelle ja nähnyt isän Jukka Lahden makaavan makuuhuoneen lattialla. Lattialla isän Jukka Lahden vieressä oli ollut veitsi. Axxxxx ei ollut nähnyt äitiään missään. Axxxxx mennessä takaisin olohuoneeseen, oli äiti ollut keittiössä puhelimessa.

(Axxxxx Auerin videopuhuttelut VSSHP/TYKS:n Lastenpsykiatrian klinikalla

Ymmärrän, miksi asia tällaisena on tärkeä Sisotalolle. On hyvä ymmärtää myös, miksi syyttäjälle - eli kaksi käyntiä ennen hätäpuhelua todistaisi yltyvästä riidasta.

Auer on kertonut "tunnustuksessaan" 24.8.2009:

K: Onko sinun ja Jukan väillä ollut to 30.11 .2006 ja 01.12.2006 yöllä riitaa ja jos on, niin mistä se on johtunut?

V: Minulla on sellainen muistikuva, että olen ehkä suuttunut Jukalle Amandan,
vanhimman tyttäremme, joka silloin oli 9,5 v. , huonosta kohtelusta. Muistan, että olen
ehkä huutanut Jukalle yöllä tästä asiasta. Muistan lisäksi, että olen ehkä ollut aikeissa
alkaa pakata olohuoneessa olevia matkalaukkuja. Matkalaukut olivat muistaakseni
jääneet olohuoneen lattialle viimeisen ulkomaan matkamme jäljiltä. Olimme olleet
Espanjassa ja palasimme kotiin 30.10.2006.

Jukka inhosi itsekkäitä ihmisiä ja tyttäreni Amanda on ehkä sellainen. Tapahtumayönä
minun ja Jukan kanssa on tullut jotain sanomista ja ilmeisesti Amanda on tullut
paikalle ja mahdollisesti sanonut Jukalle jotain tai Jukka Amandalle. Olen ilmeisesti
tästä alkanut huutamaan Jukalle ja sanonut, että hän kohtelee Amandaa tosi huonosti.
Tällä hetkellä en saa näistä tapahtumista enempää kiinni. (Kuulustelu 24.08.2009.)

Jos tyttö on ollut riidan alkusyy, kuten "tunnustus" antaa ymmärtää, on luontevaa otaksua,
että tyttö olisi jotenkin osallinen - näin näyttää syyttäjä väittävän. Tapahtumista tulisi
monilta osin ymmärrettäviä: surma on tapahtunut aikaisemmin yöllä, tyttö on ollut tietoinen
riidasta ja yhteenotosta, poika todistaa kuulleensa korva ovessa tytön osallisuudesta.

Ja tyttö salaisi äidin osuuden ja äiti vannoisi, että tapaus ei ollut mitenkään tytön syytä.

Nyt herää vain kysymyksiä: onko kertomus riidasta ja sen syystä fabrikoitu? Jotenkin poliisin
johdattelemana?

Ja varhaisempi surma edellyttäisi hätäpuhelun taustanauhan editoimista, muun
lavastustyön ohella. Mutta eikö jokainen, joka on editoinut ääniraitoja, tiedä että ei
uskottava tai sujuva lopputulos kääden käänteessä hoidu, varsinkaan huonoilla välineillä
(Alpokin on kieltäytynyt "parantelemasta" videotaan, vaikka omaakin tod. näk. hyvät välineet...).

Yllä esitetyistä alustavista seikoista huolimatta en kuitenkaan uskaltaisi ottaa lähtökohdaksi
"kahta käyntiä takkahuoneessa ennen hätäpuhelua" (tuskin uskallan sen tässä edes mainita).

Tytön todistus ulkopuolisesta tietysti on ja pysyy, yhtä lailla todistus siitä, että tyttö ei
nähnyt äitiä surmatyössä tai sen lavastajana.

Edit. Olen aina ihmetellyt, miksi käyntikerroista tarvitaan Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian laitoksen lausunto?

[kaljaloota]

Vielkäkin ihmetyttää asia, että miten kengänjäljet oli tehty kun oli vain käytetty yhden ja saman puolen kenkää, "huppari" ampaissut karkuun yhdellä jalalla loikkien
Se taitaa onnistua vain jos jäljet on tehty ennen murhaa lattialle ja ketsupin kanssa, pöydällä niitä tyhjiä pulloja riitti poliisien mukaan ja johonkin ketsupit on käytetty, muuhunkin kuin kokkaamiseen.

[haulinippu]

Kuolemalle lattialämmityksestä sen verran että pysyttäis totuudessa:1990-ja vielä 2000-luvulla käytettiin kylpuhuoneissa suorasähkölämmitystä lattiassa vaikka muu talo olisi esim kaukolämmössä koska niin oli helpoin järjestää lattian kuivatus.Kannattaa tarkistaa miten itsellä koska:Jos kylppärin ovi on auki,kylppärin lattialämmitys alkaa lämmittää koko taloa koska sähkölämmitys reagoi nopeimmin aiheuttaen sähköstä hirviömäisen laskun (koirani tykkää pitää kylppärin ovea auki) ei sinänsä merkitystä koska poliisi huomasi lämmön oleva poikkeuksellisen korkealle säädetty katsomalla termostaatin säätimestä. Joku oli sen siis vartavasten niin säätänyt,miksi ja kuka?

[sisotalo]

]
Sisotalon kanta kahdesta käynnistä ennen hätäpuhelua myötäilee poliisin/syyttäjän kantaa.
[

Syyttäjä sijoitta Amandan toisen käynnin takkahuoneessa sellaiseen aikaan, jossa murhaaja jo oli paikalla. Se oli kai joskus ennen 01.38, jollon äiti pyysi Amandaa puhelimeen. ZEM on tällaisesta käynnistä myöskin spekuloinut, sitä syyttäjä tarvitsee. Syyttäjän väite on, että Amanda olisi käynyt takkahuoneessa, mutta ei nähnyt murhaajaa. Siis syyttäjän mielestä Amandan todistuksen mukaan murhaaja ei ollut lainkaan talossa

ZEM on ottanut erään Amandan myöhäisistä kuulusteluista, jossa vaan varmistetaan se mikä kuultiin jo 01/12/2006. Amanda kävi pikaisesti takkahuoneeessa ennen murhaajan tunkeutumista taloon.

Alpon animaatiossa ei kukaan ole vielä osoittanut mitään vikaa vaikka niitä kyllä on. Odotan edelleen, että joku keskustelijoista alkaisi kehittää Alpon näkemystä v 2010. Minä olen häneltä pyytänyt lisäystä, joka kertoo Amandan kahdesta käynnistä takkahuoneen ovella ennen kuin murhaaja on sisällä.

Keskustelijat kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa kokonaiskuvaa. Minulle se on syntynyt Alpon animaation pohjalta. Olen sen pelastanut tuholta Anneli syyttömyyttä osoittavan aineiston kanssa. Ilmoittakaa s-posti niin lähetän sen yhdessä kaiken todistusaineiston kanssa

[kaljaloota]

Tuon verran tiedetään täälläkin lämmityksestä, kylppärin lattialämmitys alkaa lämmittämään koko taloa kyllä ja riittää kun talvella aukaiset tuuletusikkunan niin kyllä alkaa pattereissa kohista ja öljyä palaa.

Olisiko jollakin ollut sittekin tarvetta käydä pikaisessa suihkussa, kuivatuksen tehostamiseksi piti laittaa ovi raolleen ja lattialämmitys täysille, että kerkeisi paikat kuivumaan ennen poliisien tuloa? Kiertävä ilma kuivattaa sisäilmaa ja korkea lattian lämpötila.

[tiinaliina]

Peikonlehti, taitaa olla ihan ohjeistuksenakin puhua yleiskieltä ja lapsen kehitystasoa vastaavasti, eli ilmaisut sen mukaisia. Vai pitäiskö haastatteluissa aina hankkia lapsen murretta taitavan ja ymmärtävän poliisi, perheet kun saattavat muuttaa murrealueelta toiselle. Jotenkin suorastaan rasittavia lukea niitä litterointeja, kun poliiseilla "kieli hukassa". Sitä satakuntalaista jahkaamista ja jappaamista on rasittava kuunnella saatikka lukea, heh.Annelin jahkaaminenkin on minun korviin/silmiin tuota veivaamista enemmänkin valehtelua vaikkei, lähimurteita. Olisiko "pohojalaaseet" saaneet vähemmän sotkua aikaan ?

[haulinippu]

Ei sitä kyllä huvikseen noin säädetä,on meinaan tosikallista lystiä,mulla tuli yhden kuukauden sähkölasku:500 egeä,lasku kouraan ja energialaitokselle jossa kerrottiin miten juttu menee

[turumurre]

...
Jos tyttö on ollut riidan alkusyy, kuten "tunnustus" antaa ymmärtää, on luontevaa otaksua,
että tyttö olisi jotenkin osallinen - näin näyttää syyttäjä väittävän. Tapahtumista tulisi
monilta osin ymmärrettäviä: surma on tapahtunut aikaisemmin yöllä, tyttö on ollut tietoinen
riidasta ja yhteenotosta, poika todistaa kuulleensa korva ovessa tytön osallisuudesta.

...Tytön todistus ulkopuolisesta tietysti on ja pysyy, yhtä lailla todistus siitä, että tyttö ei
nähnyt äitiä surmatyössä tai sen lavastajana.

Niin, ja jos tuo syyttäjän ajatelma tytön osallisuudesta ei päättäjiltä saakkaan vastakaikua, takataskusta revitään syyttäjän todistajan lausunto siitä että tyttö on nähnyt olemattomia ulkopuolisen poistumisessa: 'tyttö halusi (alitajunta halusi) että se paha menisi pois'. Tämä on ollut eräs teema tytön todistuksen mitätöimisessä.

Mutta ajatellaanpa; Ihan yhtä hyvin voidaan siinä tapauksessa väittää puolustuksen näkökannalta katsoen että, 'tyttö ei nähnyt murhaajaa isänsä kimpussa koska alitajunta halusi ettei siinä olisi sitä pahaa'. Nämä syövät siis toisensa, eikö niin? Jäljelle jää se että tyttö näki ulkopuolisen poistuvan...

Sitten tuohon gorilla-ilmiöön. Aikanaan se täällä lanseerattiin syyllisyyttä ajavien toimesta ja sillä perustelivat jotain. Nyt kun tämä onkin puolustuksen ajamaa todistelua toisessa asiassa, tämän lanseerajat eivät olekkaan enää gorilla-ilmiön kannattajia

No, totta tai ei, itsellä on maanläheisempi lähestymistapa siihen miksi tyttö ei nähnyt murhaajaa silloin kun näki isänsä vertavaluvana lattialla. Kuten tuolla jo aikaisemmin 3D-kuvillani osoitin, on todennäköistä että se heppuli vaan jäi takan katveeseen.

Laitanpa tästä vähän lisää 3D-kuviani. Lisäsin tuonne katveeseen kaikkiaan neljä pitkää huppista, ja tietystä kohdasta katsoen (niillä paikoin kun tyttö havaintoja isästään teki) näitä ei näe takasta johtuen. Tämä seikka on 'taivahan tosi'...

Tyttö katsoo isäänsä ja takan katveessa lymyää 4 gorillaa (isä on tällä kertaa enempi mahallaan, oikeasti kyljellään):


4 gorillaa...


Seuraava kuvasarja lähtee tuosta ekakuvan tilanteesta, nostettu ylös, sitten kierretty vasemmalle, ja viimeinen vastapuolelta kuvattuna (saisi esityksen halutessaan liikkuvanakin, mutta uskon että jo näistä jo ymmärrätte...).


Tämä takan katve ja liian pieneksi luultu takka pitää vaan nostaa puolustuksen toimesta framille...