Lasten kertomukset
Re: Lasten kertomukset
Pitääkö paikkansa että Allu todistaa huomenna oikeudessa?
Jokaisella on oikeus olla yhtä mieltä minun kanssani. - Madonna
Re: Lasten kertomukset
Pitääkö paikkansa että Allu todistaa huomenna oikeudessa?
Mielenkiintoista nähdä pitääkö pokka vai käykö niinkuin enolleen joka räjäytti pankin riehumalla.
Mielenkiintoista nähdä pitääkö pokka vai käykö niinkuin enolleen joka räjäytti pankin riehumalla.
Jokaisella on oikeus olla yhtä mieltä minun kanssani. - Madonna
Re: Lasten kertomukset
Amandahan sanoi oikeudessa, että hän näki jonkun vilahtavan ikkunasta ja kun häneltä kysyttiin missä äiti silloin oli hän vastasi, ettei tiedä, joten tämä poistuja saattoi olla Annelikin, jolle tuli kiire lähteä, kun kuuli tyttären lähestyvän. Olisihan tytär muuten nähnyt tai ainakin kuullut kun tuli huoeestaan, jos äiti olisi silloin ollut puhelimessa.
-
annaanna
Re: Lasten kertomukset
Sellaista on ihmiselämä kun ei ole silmiä selässä. Tyttö oli selkäpäin äitiinsä.moreliver kirjoitti:Amandahan sanoi oikeudessa, että hän näki jonkun vilahtavan ikkunasta ja kun häneltä kysyttiin missä äiti silloin oli hän vastasi, ettei tiedä, joten tämä poistuja saattoi olla Annelikin, jolle tuli kiire lähteä, kun kuuli tyttären lähestyvän. Olisihan tytär muuten nähnyt tai ainakin kuullut kun tuli huoeestaan, jos äiti olisi silloin ollut puhelimessa.
Oletko jo ennekin ollut täällä keskustelemassa jollakin nimimerkillä, oletko jo lukenut hätäkeskuspuhelusta tehtyjä litterointeja tai kuunnellut sitä?
Sieltä käy selville asioita. Kuten positiot.
Re: Lasten kertomukset
Olin siellä oikeudessa kuuntelemassa ja tällä tavoin Amanda siellä vastasi. Eli herää kysymys missä äiti olisi voinut olla, jos tyttö ei häntä nähnyt eikä kuullut, mutta näki samaan aikaan hupun poistuvan.
Tämähän näyttää siltä, että hupun poistuminen tapahtui joka tapauksessa ennen hätäpuhelun alkamista oli huppu sitten Anneli tai joku muu.
Tämähän näyttää siltä, että hupun poistuminen tapahtui joka tapauksessa ennen hätäpuhelun alkamista oli huppu sitten Anneli tai joku muu.
Re: Lasten kertomukset
Sellaista on ihmiselämä kun ei ole silmiä selässä. Tyttö oli selkäpäin äitiinsä.
Oletko jo ennekin ollut täällä keskustelemassa jollakin nimimerkillä, oletko jo lukenut hätäkeskuspuhelusta tehtyjä litterointeja tai kuunnellut sitä?
Sieltä käy selville asioita. Kuten positiot.
Kyllä se hätäpuhelu olohuoneeseen kuului ja heti sen jälkeen Amanda taas meni omaan huoneeseen varmasti olisi kuullut äitinsä olevan puhelimessa, jos ei kuuro ollut.
Oletko jo ennekin ollut täällä keskustelemassa jollakin nimimerkillä, oletko jo lukenut hätäkeskuspuhelusta tehtyjä litterointeja tai kuunnellut sitä?
Sieltä käy selville asioita. Kuten positiot.
Kyllä se hätäpuhelu olohuoneeseen kuului ja heti sen jälkeen Amanda taas meni omaan huoneeseen varmasti olisi kuullut äitinsä olevan puhelimessa, jos ei kuuro ollut.
Re: Lasten kertomukset
Mielenkiintoista, moreliver. Mitä paikkoja ( mikä ovi/ huone) tyttö esitti mahdollisiksi hupun piileskelypaikoiksi? Uutisointi on ollut vähän sitä ja tätä ovesta (ikkunasta?) poistumisine.
Lisäys; pohjapiirrosta ja muuta päivän lehdestä
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ul ... sa/677016/
Lisäys; pohjapiirrosta ja muuta päivän lehdestä
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ul ... sa/677016/
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
Re: Lasten kertomukset
Mielenkiintoista, moreliver. Mitä paikkoja ( mikä ovi/ huone) tyttö esitti mahdollisiksi hupun piileskelypaikoiksi? Uutisointi on ollut vähän sitä ja tätä ovesta (ikkunasta?) poistumisine.
Hän vaan sanoi, ettei hän nähnyt muuta kuin se yhtäkkiä vilahti ikkunasta ulos. Sitten syyttäjä kysyi, etta mistä aikaisemmin päättelit sen olevan mies niin tyttö sanoi ettei hän tiedä hän vain ajatteli niin ja voisi se olla nainenkin.
Hän vaan sanoi, ettei hän nähnyt muuta kuin se yhtäkkiä vilahti ikkunasta ulos. Sitten syyttäjä kysyi, etta mistä aikaisemmin päättelit sen olevan mies niin tyttö sanoi ettei hän tiedä hän vain ajatteli niin ja voisi se olla nainenkin.
-
annaanna
Re: Lasten kertomukset
No mitä muistat sen puolustusasianjaja Mannerin kyselleen. Tuliko selväksi, että äiti oli selän takana.
-
mikaelk
Re: Lasten kertomukset
Ei välttämättä, voi olla, että on nähnyt äidin lavastamassa esim ennen puhelua. Hän oli tuolloin 9v, hyvin voi mennä muistikuvat sekasin. Tämä todistus kertoo paljon, minkä moreliver on tuonut esiin. Hmm..annaanna kirjoitti:No mitä muistat sen puolustusasianjaja Mannerin kyselleen. Tuliko selväksi, että äiti oli selän takana.
Re: Lasten kertomukset
Poika ei todistanut, mikä oli täysin odotettavissa Amandan todistuksen jälkeen. Arvoitukseksi jää miksi hovioikeus nyt käyttäisi kahdeksan tuntia hänen tarinoittensa katsomiseen. Oikeus uhkaa taas salaamisella, mutta pojan oikea kuulustelu katsotaan avoimin ovin. Sen saa pyytämällä YK kautta s-postiinsa
Pekka Lehto parjaa oikeuslaitosta sydämmensä pohjasta Radio Rockissa.
Pekka Lehto parjaa oikeuslaitosta sydämmensä pohjasta Radio Rockissa.
Re: Lasten kertomukset
Hovioikeus aloitti kuuntelemalla pojan todellisen kuulustelun 2009. Tässä on yhteenvetoni sen keskeisistä kohdista
-----------
Sosiaalityöntekijä Satu Kivimäki ja Ryk Marina Toivonen kuulustelivat 2009-09-16 Auerin poikaa 10v. ja heti sen perään Amandaa (Emmi) 12v. Tilanne oli jännittynyt kun äiti oli jo epäiltynä isän murhasta. Kuulustelijoiden asenne ilmenee Amandan kuulustelusta, jossa häntä syytetään valehtelemisesta siinä kun hän näki murhaajan. Tytön kuulustelustaan tuli näin arvoton, mutta poika kertoo tärkeitä tietoja.
Pojalle suhde isän kuolemaan ei ollut traumaattinen. Hän on kertonut asiasta toverilleen, mutta ei kaikille.
M: Yy No mitä sä niille kavereille oot kertonu?
A: No jotai tota tota siin kun murhaaja tuli ja murhas iskän ja eikä muita mut en mää nähny mitään mä olin jo sängyssä.
M: Tota noin voik sää niinkun kertoa tota noin mulle ja Satulle mitä sää muistat siitä yötä kun sää kun se murhaaja tuli ja…
A: Sit se yhtäkkiii mä aloin kuuluu ku tota ikkunan siel meni jotain lasii rikki sit me ........ vaan mä vaan olin kuitenkin siellä sängyssä sit yhtäkkii iskä alko huutaa
Marina kiinittää huomiota siihen, että Alexander todella pelkäsi murhaajaa. Sadun linja on, että murhaajaa ei ollut. Pienen seitsemänvuotiaan pojan tärkein havainto oli, että hän pelkäsi.
M: Pelkäsik sää?
A:NYÖKKÄÄ
M: Mikä sai sut pelkäämään eniten?
A: En mää tiiä, en mä muista mä vaan muistan vaan et pekäsin mut mä en muista mitä mää pelkäsin.
Poliiis osoittaa kokemattomuuttaan lapsen kuulusteussa ja johdattaa Alexanderin muistelemaan kuollutta isäänsä, jos Alexander ei ole halunnut puhua kenenkään kanssa
M: Miks sä et oo halunnu jutella siitä?
A: Mua itkettää
A: Sillon ku ei ajattele sitä niin sit tuntuu ihan normaalilt mut jos alkaa ajattelee niin alkaa itkettää
Usemman minuutin ajan Alexander on järkyttynyt isän muistlemisesta, mutta sitten asia laukeaa kun pelko koskee tätä päivää
M: Mitä sää niin ku eniten voik sää niinko kertoa mitä sää pelkäät?
A: No vaik et tota noi murhaaja tulee takas tai mis me nyt asutaan ja …
Alexnader vertaa lasin särkemistä ääneen joka tulee kun astoita särjetään.
S: Minkähän tähden takia sul tuli semmonen mieleen?
A: En mää tiiä, tuli vaan
S: Oliks semmost joskus tapahtunu?
A: PUDISTA.A PÄÄTÄ
Satu tekee yrityksen osoittaa, että Alaxander itse asiassa pelkäsi äitiä koska jäi sänkyynsä, eikä mennyt vanhempien makuuhuoneeseen turvaan.
A: En mää tiiä Se ko iskä aIko huutaa ni tuntu turvallisemmalta olla siellä sängyssä
S: Niikus sää et sillonkaan menny äidin tai iskän luokse herättämään niitä
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
Kuulustelu osoittaa, että Alexander arvioi, että murhaaja oli muuten isä ei olisi huutanut. Hän jäi kuitenkin peiton alle pelkäämään ja sanoo nyt, että nukahtikin. Alexander sanoo myös, että hän ei nukahtanut koko yönä ennen kuin ovea alettiin särkeä, nämä ovat ilmeisesti molemmat vääriä muistoja.
Poika ihmettelee omaloitteiseti sitä, että hän kuuli murhaajn kävelyä lasin päällä samalla kun isä huusi ja äiti oli puhelimessa. Näin poliiis saa näyttön siitä kävelys lasi päällä, jota ei ole mukana hätäpuhelun nauhoituksessa.
A: PUDISTAA PÄÄTÄ Mut se oli outoa kun koko ajan ku iskä huusi niin silti kuulus selais ääntä.
M: Sano vielä kerran että. mikä oli se lasiääni outo sun mielestä?
A: Ko silti vaiko se kuulu silti se lasin ääni vaikka äiti oli puheiilmes ja ko iskä huus silti kuulu se rikkinäinen lasi ääni vakke se on ekaks se loppu ihan vähäks aikaa ja jatku lasi se rikkinäinen lasin ääni.
Maria ymmärtää tämän tiedon todistusarvon ja kertaa:
M: Et sä varmasti tiedä ko sää et oo ja nähny sitä. Minkälainen niin mielikuva sul niinko tuli et mitä tapahtuk sille lasille jotain vai olik se niin et joku olis kävelly sen lasin päälle
….....
Satu alkaa kuulustelmisen ja kyselee oliko Alezander ensin herännyt ja sitten nukahtanut uudelleen. Poika keskeyttää Sadun kyselyn ja sanoo tiukasit
A: Oikeastaan tota mä en ekaks tota mä en ekaks nukkunut tota sit tuli vast se et se lasiääni sit ku se oli loppunut sit mää vähän rupesin jonka jälkeen mää nukahdin
Tässä syntyy se mahdoton tieto, että poika oliskin ollut herellä aina ilta yhdeksastä yöllä 02.43 saakka, jolloin ikkuna rikottiin. Samaan kategoriaan kuuluu myös pojan teoria siitä että lasien heitteleminen on suututtanut isän
A: Semmonen tota ku se lasi tuli mä luulin et ajattelin et joku heittelee sielt lautasii tai jotai ...asitakaapista ja sit iskä kattoo mitä siel tapahtuu ja sit siel . .. paita päällä ja sit ..... mää ajattelin et se huutaa siks.
Tämä on ilmaisesti tiuassa kuulustelustelutilanteessa keksitty ajatus
M: Sää olet terävä poika sää ajattelet varmasti asioita aika paljon mut niin kuuluuki ajatella Kerroppas meille Satulle ja minulle mitä sää mietit tästä asiasta sun isän kuolemasta liittyvistä asioista?
A: Et ketä se oli ja miks se tuli se yäh en mää muut tiiä
Pojan ajatukset siis menevät nykyseen tilanteeseen ja siihen, että murhaaja ei ole saatu kiinni. Hänen on helppo kertoa niistä
A: Mää en tiiä pelkääksä ketään muu en mää niin paljon sitä enää pelkää sillan ko me muutettiin just sillon mä pelkäsin ko nyt me ollaa oltu jotiain kaksi vuotta tuolla ihan rauhassa niin ...... en mää usko et se tulee.
Kuulustelusta voidaan vetää monta jotopäätöstä
1. Pojka ei pidä tapahtumaa Ulvilassa sellaisena traumana, josta ei voisi ystävien kanssa puhua.
2. Isän kuolemasta muistuttaminen saa hänet itkemää, suremaan isää.
3. Pojan kokemukset murhayönä rajoittuvat oikeastaan vain ikkunan murskaamiseen ja sitä seuranneeseen isän huutoon.
4. Lisähavainto on lasin murskaaminen sen jälkeen kun äiti oli mennyt puhelimeen ja isä alkanut huutaa.
5. Pojan ajankäsitys on virheellinen. Hän uskoo olleensa hereillä ilta yhdeksästä aina aina ammuyöhön, 02.40 saakka, jolloin ikkuna rikottiin - siis yli viisi tuntia ja toisaalta hän uskoo nukahtaneensa niiden muutaman minuutin aikana jolloin poliisia odotettiin.
-----------
Sosiaalityöntekijä Satu Kivimäki ja Ryk Marina Toivonen kuulustelivat 2009-09-16 Auerin poikaa 10v. ja heti sen perään Amandaa (Emmi) 12v. Tilanne oli jännittynyt kun äiti oli jo epäiltynä isän murhasta. Kuulustelijoiden asenne ilmenee Amandan kuulustelusta, jossa häntä syytetään valehtelemisesta siinä kun hän näki murhaajan. Tytön kuulustelustaan tuli näin arvoton, mutta poika kertoo tärkeitä tietoja.
Pojalle suhde isän kuolemaan ei ollut traumaattinen. Hän on kertonut asiasta toverilleen, mutta ei kaikille.
M: Yy No mitä sä niille kavereille oot kertonu?
A: No jotai tota tota siin kun murhaaja tuli ja murhas iskän ja eikä muita mut en mää nähny mitään mä olin jo sängyssä.
M: Tota noin voik sää niinkun kertoa tota noin mulle ja Satulle mitä sää muistat siitä yötä kun sää kun se murhaaja tuli ja…
A: Sit se yhtäkkiii mä aloin kuuluu ku tota ikkunan siel meni jotain lasii rikki sit me ........ vaan mä vaan olin kuitenkin siellä sängyssä sit yhtäkkii iskä alko huutaa
Marina kiinittää huomiota siihen, että Alexander todella pelkäsi murhaajaa. Sadun linja on, että murhaajaa ei ollut. Pienen seitsemänvuotiaan pojan tärkein havainto oli, että hän pelkäsi.
M: Pelkäsik sää?
A:NYÖKKÄÄ
M: Mikä sai sut pelkäämään eniten?
A: En mää tiiä, en mä muista mä vaan muistan vaan et pekäsin mut mä en muista mitä mää pelkäsin.
Poliiis osoittaa kokemattomuuttaan lapsen kuulusteussa ja johdattaa Alexanderin muistelemaan kuollutta isäänsä, jos Alexander ei ole halunnut puhua kenenkään kanssa
M: Miks sä et oo halunnu jutella siitä?
A: Mua itkettää
A: Sillon ku ei ajattele sitä niin sit tuntuu ihan normaalilt mut jos alkaa ajattelee niin alkaa itkettää
Usemman minuutin ajan Alexander on järkyttynyt isän muistlemisesta, mutta sitten asia laukeaa kun pelko koskee tätä päivää
M: Mitä sää niin ku eniten voik sää niinko kertoa mitä sää pelkäät?
A: No vaik et tota noi murhaaja tulee takas tai mis me nyt asutaan ja …
Alexnader vertaa lasin särkemistä ääneen joka tulee kun astoita särjetään.
S: Minkähän tähden takia sul tuli semmonen mieleen?
A: En mää tiiä, tuli vaan
S: Oliks semmost joskus tapahtunu?
A: PUDISTA.A PÄÄTÄ
Satu tekee yrityksen osoittaa, että Alaxander itse asiassa pelkäsi äitiä koska jäi sänkyynsä, eikä mennyt vanhempien makuuhuoneeseen turvaan.
A: En mää tiiä Se ko iskä aIko huutaa ni tuntu turvallisemmalta olla siellä sängyssä
S: Niikus sää et sillonkaan menny äidin tai iskän luokse herättämään niitä
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
Kuulustelu osoittaa, että Alexander arvioi, että murhaaja oli muuten isä ei olisi huutanut. Hän jäi kuitenkin peiton alle pelkäämään ja sanoo nyt, että nukahtikin. Alexander sanoo myös, että hän ei nukahtanut koko yönä ennen kuin ovea alettiin särkeä, nämä ovat ilmeisesti molemmat vääriä muistoja.
Poika ihmettelee omaloitteiseti sitä, että hän kuuli murhaajn kävelyä lasin päällä samalla kun isä huusi ja äiti oli puhelimessa. Näin poliiis saa näyttön siitä kävelys lasi päällä, jota ei ole mukana hätäpuhelun nauhoituksessa.
A: PUDISTAA PÄÄTÄ Mut se oli outoa kun koko ajan ku iskä huusi niin silti kuulus selais ääntä.
M: Sano vielä kerran että. mikä oli se lasiääni outo sun mielestä?
A: Ko silti vaiko se kuulu silti se lasin ääni vaikka äiti oli puheiilmes ja ko iskä huus silti kuulu se rikkinäinen lasi ääni vakke se on ekaks se loppu ihan vähäks aikaa ja jatku lasi se rikkinäinen lasin ääni.
Maria ymmärtää tämän tiedon todistusarvon ja kertaa:
M: Et sä varmasti tiedä ko sää et oo ja nähny sitä. Minkälainen niin mielikuva sul niinko tuli et mitä tapahtuk sille lasille jotain vai olik se niin et joku olis kävelly sen lasin päälle
….....
Satu alkaa kuulustelmisen ja kyselee oliko Alezander ensin herännyt ja sitten nukahtanut uudelleen. Poika keskeyttää Sadun kyselyn ja sanoo tiukasit
A: Oikeastaan tota mä en ekaks tota mä en ekaks nukkunut tota sit tuli vast se et se lasiääni sit ku se oli loppunut sit mää vähän rupesin jonka jälkeen mää nukahdin
Tässä syntyy se mahdoton tieto, että poika oliskin ollut herellä aina ilta yhdeksastä yöllä 02.43 saakka, jolloin ikkuna rikottiin. Samaan kategoriaan kuuluu myös pojan teoria siitä että lasien heitteleminen on suututtanut isän
A: Semmonen tota ku se lasi tuli mä luulin et ajattelin et joku heittelee sielt lautasii tai jotai ...asitakaapista ja sit iskä kattoo mitä siel tapahtuu ja sit siel . .. paita päällä ja sit ..... mää ajattelin et se huutaa siks.
Tämä on ilmaisesti tiuassa kuulustelustelutilanteessa keksitty ajatus
M: Sää olet terävä poika sää ajattelet varmasti asioita aika paljon mut niin kuuluuki ajatella Kerroppas meille Satulle ja minulle mitä sää mietit tästä asiasta sun isän kuolemasta liittyvistä asioista?
A: Et ketä se oli ja miks se tuli se yäh en mää muut tiiä
Pojan ajatukset siis menevät nykyseen tilanteeseen ja siihen, että murhaaja ei ole saatu kiinni. Hänen on helppo kertoa niistä
A: Mää en tiiä pelkääksä ketään muu en mää niin paljon sitä enää pelkää sillan ko me muutettiin just sillon mä pelkäsin ko nyt me ollaa oltu jotiain kaksi vuotta tuolla ihan rauhassa niin ...... en mää usko et se tulee.
Kuulustelusta voidaan vetää monta jotopäätöstä
1. Pojka ei pidä tapahtumaa Ulvilassa sellaisena traumana, josta ei voisi ystävien kanssa puhua.
2. Isän kuolemasta muistuttaminen saa hänet itkemää, suremaan isää.
3. Pojan kokemukset murhayönä rajoittuvat oikeastaan vain ikkunan murskaamiseen ja sitä seuranneeseen isän huutoon.
4. Lisähavainto on lasin murskaaminen sen jälkeen kun äiti oli mennyt puhelimeen ja isä alkanut huutaa.
5. Pojan ajankäsitys on virheellinen. Hän uskoo olleensa hereillä ilta yhdeksästä aina aina ammuyöhön, 02.40 saakka, jolloin ikkuna rikottiin - siis yli viisi tuntia ja toisaalta hän uskoo nukahtaneensa niiden muutaman minuutin aikana jolloin poliisia odotettiin.
Re: Lasten kertomukset
sisotalo kirjoitti:Poika ei todistanut, mikä oli täysin odotettavissa Amandan todistuksen jälkeen. Arvoitukseksi jää miksi hovioikeus nyt käyttäisi kahdeksan tuntia hänen tarinoittensa katsomiseen. Oikeus uhkaa taas salaamisella, mutta pojan oikea kuulustelu katsotaan avoimin ovin. Sen saa pyytämällä YK kautta s-postiinsa
Pekka Lehto parjaa oikeuslaitosta sydämmensä pohjasta Radio Rockissa.
Pohtinut sitä minkälaista tiedonkeruuta kirjoittajalla on kun pyytelee s-postiosoitteita yhistettynä nimimerkkiin, liikkuuhan ne tiedot pelkän yyveen kauttakin. Hyvä olisi keksiä ainakin jokin tekaistu s-postiosoite...
Poika ei sitten todistanut, mikä olikin odotettavissa, ja järkevääkin kannaltansa, teki tämän todistamattomuus-päätöksen sitten kuka tahansa...
Tytön todistelu oikeuksissa 2013/2014 oli taasen paikallaan, hänen kertomuksensahan ei ole muuttunut miksikään.
Tytöllä sanomat näissä kahdessa viimeisimmässä oikeudenkäynnissä oli yhtä pitäviä keskenään ja tietysti myös yhtäpitäviä aikaisempiin kertomuksiin: NÄKI ULKOPUOLISEN POISTUMISEN. Näissä parissa viimeisimmässä oikeudenkäynnissä ei vaan enää muistanut yksityiskohtia, ja siksikin asioita käsitellään/käsiteltiin oikeudessa, esitutkinnasta selviävien mm. kirjallisten materiaalien pohjalta. Puolustukselle nämä tytön ensimmäiset kuulemiset (2006/2007alku) ovat tärkeitä, määrittelihän tyttö niissä 1/2007 kuulemisissa mm. sen, että surman kesto oli suht lyhytkestoinen, maksimissaan 7min.
Pojan alkuperäinen kertomus (2009) oli tilanteeseen nähden kuvaava, vuosia oli jo vierinyt, eikä hän enää tuolloin muistanut senkään vertaa mitä tyttö silloin 2009.
Pidän itse näitä pojan v2009-kuulemisia aitoina ja tilanteen huomioon ottaen hyvinäkin. Ne täydentävät tytön kertomaa, joskin selkeää johdattelua nämä v2009 kuulustelijat harjoittivat. Aika myös oli tehnyt pojan muistiin jo aukkoja ja kuuleminen kun oli tapahtunut suljetun oven taakse, niin käsitykset asioista olivat siksi sellaisia mitä olivat.
Kuolemannaakka teki aikanaan näistä pojan 2009-kuulemisista osuvan/pätevän yhteenvedon, lainaan sen tähän:
Kuolemannaakka kirjoitti:Poika kertoi 2009 kuulusteluissa:
- Koulussa kivaa, kavereita on
- On kertonut parille kaverille, että murhaaja tuli ja murhas iskän, mutta että hän ei nähny mitään kun oli sängyssä
- Kuuli, että lasia meni rikki ja sitten isä alkoi huutamaan ("jotain äää ja sellast ja sitä sattui"), mutta poika pysyi sängyssä
- Kuuli kun äiti meni soittamaan puhelimella, mutta ei kuullut mitä äiti puhelimeen sanoi
- Oli sängyssä koko ajan, nousi vasta, kun poliisit tulivat
- Ei kuullut vanhemman tytön ääntä, eikä tiedä missä tämä oli ("Mää luulin, että se oli siel omas huonees nukkumassa)
- "Joskus aamulla" vasta selvisi mitä oli tapahtunut
- Ei nähnyt kuollutta isäänsä missään vaiheessa
- Muisti, että poliisit tuli illalla, mutta ei muista, nousiko itse "vasta aamulla"
- Ei ole halunnut asiasta jutella äidin kanssa, koska alkaa itkettää (pari kertaa on puhunut ("silloin kun me muutettiin"), mutta tytön kanssa ei koskaan)
- Pelkää joskus, että murhaaja tulee takaisin, jos saa tietää, missä he asuvat
- Ei tiedä olivatko muut sisarukset hereillä ko. yönä (vaikka nukkui samassa sängyssä yläpedillä)
- Äänestä tuli ensimmäisenä mieleen, että joku heittelee astioita kaapista lattialle (ei ollut koskaan heillä sellaista tapahtunut, tuli vain mieleen)
- Muistelee, että sai ekan kerran kuulla mitä oli tapahtunut, paikalle tulleilta poliiseilta
- Ei ollut koskaan kuullut isän huutavan niin aiemmin
- "Just ennen ku lopetti huutamisen, huusi Annuu"
- Kuuli äidin olevan puhelimessa, koska "kun puhelimen nappeja painaa, niin siitä kuulu semmonen ääni"
- Muisteli, että lasia rikottiin koko ajan kun äiti oli puhelimessa ja isä huusi ("tai sit mä vaan muistan väärin")
- ei kuullut kenenkään juoksevan tai avaavan tai sulkevan ovea
- ei kuullut tappelun ääntä tai auton ääntä
- sanoi, että ehti nukahtaa vielä kerran ennenkuin poliisit tulivat
- sanoi, ettei nukahtanut nukkumaan mennessä ennenkuin lasiääni alkoi
- sanoi, ettei ennen lasiääntä kuullut mitään ja kaikki varmaan nukkuivat
- sanoi nähneensä Jukan tulleen kotiin ennenkuin meni nukkumaan ja kaikki oli hyvin
- ei ole ollut huolissaan isään tai äitiin liittyen aikaisemmin
- "ei ole hajuakaan ketä se vois olla" (joka tuli ja murhasi)
- Ei tiedä mitä äiti ajattelee "ku en mä osaa lukee ajatuksia"
- ovat olleet "jotain kaks vuotta tuolla ihan rauhassa" niin ei enää pelota, ei usko että murhaaja tulee
- jos pelottaa, turvautuu äitiin
- vanhin tyttö on "ihan kiva", mutta murheissa turvautuu äitiin
- kysyttäessä, onko äiti joskus suuttunut, sanoo, että kyllä joskus suuttuu, jos rikotaan jotain, ja sit voi tulla kotiarestia tai joutuu nurkkaan seisomaan
- äiti ei suutu paljon
- ei pelkää, että äiti tulisi pahalla tuulelle
- Jukka ja AA eivät suuttuneet koskaan toisilleen "ainakaan sillon ko mää näin"
- äiti on joskus tukistanut "mutta se ei satu yhtään"
- äiti ei lyö "eikä mitään semmosta"
Vähän on sittemmin jutut muuttuneet.
Ja kun lukijoissa saattaa olla sellaisia jotka haluavat muodostaa käsityksen näistä v2009 kuulemisista itse, niin laitan kyseiset tähän alle linkkeinä (alusta jätetty pois nuo koulujuttutarinat, ja henkilöiden nimet peitetty koska silloin kun tämä alun perin oli täällä, niin esitystapa vaati näin tehtäväksi...):
2
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
Re: Lasten kertomukset
No huhhuh..., tää ei ollu mielipide, vaan spontaanisti päässyt huokaus...
Juoksivat alasti dildot otsassa ja pyydystivät pikkulintuja uhratakseen niitä rituaalimenoissa
Tulee vaan mieleen, eikö jotkin aikuiset tajua näiden tarinoiden vahingoittavaa näkökulmaa, heidän uskoessaan tuollaista...
Juoksivat alasti dildot otsassa ja pyydystivät pikkulintuja uhratakseen niitä rituaalimenoissa
Tulee vaan mieleen, eikö jotkin aikuiset tajua näiden tarinoiden vahingoittavaa näkökulmaa, heidän uskoessaan tuollaista...
Re: Lasten kertomukset
TM ei millään malta olla keksimättä jotain toisen keskustelijan pään menoksi tarkoitettu jujua. Todella ikävää lukea hänen postauksiaan kun niissä täytyy aina olla jokin panettelu. Videota, joka on 1.5 Gb ei voi lähettää muuten kuin Sprednin kautta. Yritin jakaa todisteluja 2013, 2011, 2010 droppboxin kautta, mutta boxi meni heti lukkoonturumurre kirjoitti:Pohtinut sitä minkälaista tiedonkeruuta kirjoittajalla on kun pyytelee s-postiosoitteita yhistettynä nimimerkkiin, liikkuuhan ne tiedot pelkän yyveen kauttakin. Hyvä olisi keksiä ainakin jokin tekaistu s-postiosoite...
Mitä ristiriitaan todistukset contra poliisikuulustelut tulee, on syytä nostaa esiin KKO:n päätös, jota kaikkien tulee noudattaa. Vaasan hovi teki aivan oikein kun Amandan videoidut kuulustelut jätettiin katsomasta. Höpötykset esitukinta-aineistosta ovat Iltasanomien keksintöä. Eivät ne kuulu mihinkään todistukseen. Ei niitä voida käyttää Amandan suhteen, mutta kylläkin pojan koska tämä vaikenee. Syyttäjä yrittää tunkea niitä todistusten lomaan, mutta eivät ne kuulu todistukseen. Amanda on kertonut sen mikä hänen olisi pitänyt kertoa heti kuulustelujen alettua. Mutta ei hän silloin tiennyt, että veli syyttää häntä isän puukotuksesta.
Tuomiossa voidaan unohtaa ne spekulatiot joiden avulla syyttäjä sai langettavan tuomion käräjäoikeudessa - Amandan kuulustelujen litterointeihin turvautumalla.
KKO
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan kuulusteltaessa asianosaista todistelutarkoituksessa noudatetaan soveltuvin osin mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 32 §:ssä säädetään todistajan kuulustelemisesta. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentissa säädetään, että todistajan poliisiviranomaiselle antama kertomus luetaan todistajaa kuulusteltaessa vain silloin, kun hän todistajalausunnossaan poikkeaa siitä, mitä hän on aikaisemmin kertonut tai kun todistaja kuulustelussa selittää, ettei hän voi lausua mitään asiassa.