Tukistanut eikä se satu yhtään. Kalskahtaako korvaan. Kaikki jotka ovat tukkapöllyä saaneet tietävät että se sattuu. Mutta jos on vertailukohde (naaman mustelmille hakkaaminen), niin jokin sattuu vielä enemmän. Se anto vain tukkapöllyä.Caldera kirjoitti:Joopa joo. Pojan omin sanoin, vuoden 2009 kuulusteluista:ruffe kirjoitti:Tukkapöllyt ovat olleet Annelin "normaalia" kasvatusta.
Tukkapölly on lapsen ruumiillista kuritusta hiuksista repimällä ja se on kriminalisoitu Suomessa jo aikoja sitten. Annelin huippuäidin statuksella on normaalia repiä milloin mistäkin syystä lapsia hiuksista.
M: Joo Marina kertoo kameroista ja. kysyy vielä
Onko äiti joskus käynyt kiinni ravistellut lapsia.
A: Ei joskus tukistanut mut se ei satu yhtään
M: Nii et se ei lyö eikä mitään semmosta?
A: PYÖRITTÄÄ PÄÄTÄ ei
M: Ei tee sellasta?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
Mitenkähän on, jos ihan tavallisten ihmisten pitäisi listata hetket, joista ei ole ylpeä, niin käviskö tosiaan niin ettei kenelläkään olisi mitään? Meidän perheessä ei hyväksytä minkäänlaista kuritusväkivaltaa, ei edes tukistamista, enkä ole koskaan tukistanut lapsia, mutta silti kerran meni hermo esikoiseen niin pahasti että tarrasin lapseen todella rajusti ja myöhemmin tarkistin nolona ja häpeissäni että eihän siihen nyt jäänyt mustelmaa, ei jäänyt. Silti jos lapselta kysyttäisiin että retuuttaako äiti, se varmasti sanoisi että ei retuuta.
Huomaa myöskin että lapsi vastaa elehtimällä. Ei verbaalisesti. Ei sano ettei lyö. (kun on kielletty kertomasta) Tämänhän Anneli on tunnustanutkin.
Laitetaan nyt tähän tyypillisyyksiä psykopaattiäideistä:
Psykopaattiäiti toimii "hajoita-ja-hallitse" -periaatteella. Psykopaattiäiti panee lapsensa pelaamaan toisiaan vastaan ja hänellä on aina yksi lellikki ja yksi inhokki, ja hän manipuloi lapsiaan toisiansa vastaan. Lellikki saa kaiken hyvän ja häntä hemmotellaan, kun taas inhokki joutuu kaiken nöyryyttämisen, häpäisyn ja tylyttämisen kohteeksi, ja ääritapauksessa äiti manipuloi lellikin käymään inhokin kimppuun fyysisesti.
( kirjoittamaan kuole, kuole, kuole tai hellou kullat) Tai hakkaanks mä ne, pelottelenko niitä piirustuksilla ja vasaralla tietenkin lyödään päähän.
Kyllä on esimerkiksi aikuisiakin jotka eivät uskalla kertoa tai ilmiantaa pahoinpitelijöitään.
Psykopaatit ovat mestareita manipuloimaan, ja psykopaattiäidit mielellään tekevät kaikkensa, että saavat lapsensa näyttämään hulluilta, omituisilta, sairailta tai mielenvikaisilta ympäristön silmissä. He proksittavat: siirtävät omat tunnevammansa lasten syyksi. Kun tämä kaikki paljastuu, psykopaattiäiti kieltää kaiken ja kirkkain silmin väittää lapsensa valehtelevan tai olevan harhainen.
Tämän kaiken voi lukea alan kirjallisuudesta ja paljon muuta.
Kummasti mieleen monellakin putkahtaa Anneli Auer, kun näitä lukee. Tyypillinen oppikirja esimerkki.
