Kuuluuko tämä nyt huuhaahan vai mihin?
Saksassa on kuitenkin rekonstruoitu Goseckin ympyrä. Rekonstruktio on valmistunut v. 2005.
Muinaisen G:n ympyrän keskeisiä rakenteita olivat parista tuhannesta tammipaalusta tehdyt aidat, jotka rajasivat keskiosan samalla tavalla kuin kivipaadet Stonehengessa Englannissa. Goseckin asukkaat, jotka olivat luultavasti maanviljelijöitä, rakensivat kehän noin 2000 v. aikaisemmin kuin egyptiläiset alkoivat pystyttää pyramideja.
Myös Stonehenge on yli 2000 v. nuorempi kuin Goseckin ympyrä. Kyseessä onkin todennäköisesti vanhin monumentaalirakennus Euroopassa.
Goseckin ympyrä on läpimitaltaan 75 metriä. Se löydettiin v. 1991 ilmakuvien ansiosta. Siinä erottui ympäristöstään tummempi rengasmuodostelma viljapellossa. Geomagneettisilla menetelmillä tehty analyysi osoitti, että kysymyksessä oli mittava muinaisjäännös, joka oli kauttaaltaan peittynyt multaan.
Vasta v. 2002 aluetta alettiin tutkia tarkemmin. Halle-Wittenbergin Martin Luther -yliopiston arkeologianlaitos käynnisti kaivausprojektin, jonka ensisijainen tarkoitus oli perehdyttää opiskelijoita kenttätutkimukseen.
Maasta löytyi hyvin säilyneitä puuesineitä, nuolenkärkiä, piikiveä työstettäessä irronneita iskoksia ja astioita. Radiohiiliajoitusten mukaan löydöt olivat noin vuodelta 4700 eaa.
Ympyräkaivantoon kuului kaksi paaluaitausta. Aitauksiin oli jätetty kolme aukkoa, joiden sittemmin todettiin sijaintinsa puolsesta sopivan yhteen sen käsityksen kanssa, että kehä toimi aurinko-observatoriona ja -kalenterina.
Ratkaisevaksi käyttötarkoituksesta alkoi osoittautua Bochumin Ruhr-yliopiston tähtitieteen professorin Wolfhanrd Schlosserin havainto, jonka hän teki satelliittipaikannusjärjestelmän ja historiallisten tietojen avulla.
Schlosser päätteli aineistostaan, että Goseckin ympyrän kaakkoisosan aukko oli portti, jonka kautta matalalla olevan auringon säteet pääsivät aitauksen sisäpuolelle talvipäivänseisauksen aikaan 7000 v. sitten. Vastaavasti lounaisportti yhdistyi kesäpäivänseisaukseen.
Aurinkokalenteri auttoi ihmisiä pysymään ajan tasalla jakamalla koko vuoden kahteen samanpituiseen jaksoon.
Goseckin ympyrän kaltaisia kehärakennelmia on löydetty Euroopasta noin 350. Vaikka ne vaihtelevat läpimitaltaan 18:sta 150 metriin, ne muistuttavat toisiaan. Kehiä yhdistää myös rakennusajankohta. Niitä tehtiin vuosien 4800 ja 4500 eaa. välisenä aikana.
Ympyräkaivantojen, paaluaitausten ja kivikehien jäännöksiä on säilynyt Euroopan länsiosissa alueella, joka ulottuu Britanniasta Unkariin ja Kroatiaan. Yksistään Saksassa niitä tunnetaan 180.
Suojamuureiksi aitaukset olivat liian matalia ja heppoisia.
Kun ympyröitä löytyi lisää, yhä useampi tutkija asettui sille kannalle, että ympyröiden merkitys oli abstraktinen. Rakenteensa puolesta kehät vaikuttivat sopivan ennen kaikkea uskonnollisiin tarkoituksiin: pyhiksi paikoiksi, joihin kokoonnuttiin kulttimenojen ajaksi.
Esim. Etelä-Saksassa sijaitsevan Ippesheimin ympyrän keskipisteestä löytyi hauta, johon oli haudattu nuori nainen pää alaspäin.
Näistä ympyröistä kertoo lähemmin Tieteen Kuvalehti Nro 16/2007, johon juttuni perustuu.
Oma ajatukseni:
Voivatko ns. viljapeltokuviot olla näitä samoja pyhiä paikkoja? Jos Viljapelloissa ilmeneviä kuvioita kaivaisi, löytyisikö maaperästä tällaisia rakennelmia, uhripaikkoja tai maa-ainesta, joka poikkeaisi normaalista viljapellosta? Nämä jutussa ilmenneet kuviothan näkyivät ilmakuvauksissa, vaikka maanpinnalla ei erottunut mitään erikoista.
Goseckin ympyrä
Kiitos Ailar, näistä on vielä tosi vähän tieto suomeksi saatavilla!
Uskon itse, että on vielä paljon löydettävää, mitä tulee Euroopan historiaan aikana ensimmäisten kaupunkien perustamisesta (n. 7000 eaa.) Stonehengen kukoistuskauteen (2000 eaa.).
Viljapeltokuvioista olen jotenkin saanut sen käsityksen, että niiden takana olisivat jotkut salaseurat, sillä isoimpien ja hienoimpien teko edellyttää huomattavaa kokemusta ja monen ihmisen yhteistyötä.
Uskon itse, että on vielä paljon löydettävää, mitä tulee Euroopan historiaan aikana ensimmäisten kaupunkien perustamisesta (n. 7000 eaa.) Stonehengen kukoistuskauteen (2000 eaa.).
Viljapeltokuvioista olen jotenkin saanut sen käsityksen, että niiden takana olisivat jotkut salaseurat, sillä isoimpien ja hienoimpien teko edellyttää huomattavaa kokemusta ja monen ihmisen yhteistyötä.
Every ship must sail a world.
Linkki aiheeseen:
http://www.helsinki.fi/~ridderst/goseck ... ad2008.htm
http://www.helsinki.fi/~ridderst/goseck ... ad2008.htm