OT:tä ja hieman aiheestakin:
Miesystävän koti"kylässä" ei vieläkään lukita ovia päivisin, vaikka lähdettäisiin kaupassa käymään. Eikä kyse ole mistään Pohjanmaan peräpitäjästä (anteeksi vaan

), vaan matkaa sieltä Helsingin keskustaan on n. 20 minuuttia autolla liikuttaessa.
Itse taas kannatan sitä näkemystä (lähinnä siksi, että olen sattuneesta syystä perehtynyt aiheeseen erittäin hyvin), että ihmisen toiminta on sataprosenttisesti selitettävissä neuronitasolta lähtien. Esimerkki: kun ihminen suuttuu, verenkierto käsissä lisääntyy ja näin antaa paremmat eväät puolustautumiseen/hyökkäämiseen. Tästä aiheutuu kiukkuisena se tunne, että tekisi mieli lyödä. Kyse ei ole siis mistään mystisestä persoonallisuuden/sielun/jumalien lähettämästä viestistä, vaan keinosta, jolla luonto on saanut meidät selviämään ihmiskunnan alkuajoilla. Nykyään tuosta on tietysti hyötyä, kun sosiaaliset vaatimukset ovat aivan eri tasoa.
Ihmiset tuppaavat ottamaan vaikutteita toisiltaan. Tiedän pedofiliassa olevan kyse paljolti muusta, kuin "hyvän idean saamisesta", mutta aikoinaan kun tämän tapaisista asioista ei ole niinkään puhuttu, vastaavista ajatuksista kärsijät ovat saattaneet helpommin hillitä itsensä. Ovat ajatelleet, ettei tällainen käytös ole normaalia, ei kukaan muu näin ajattele. Kun sitten kuulee, että naapurin Simokin tykkää pikkuvauvoista, on tilanne aivan toinen, omat ajatukset saavatkin tukea. Kyse ei siis ole siitä, etteikö seksuaalisesti poikkeavia ole aikaisemmin ollut, he ovat aikaisemmin vain jääneet kaappiin.
Puhumattakaan sitten tuosta ylempänä mainitusta "kun mikään ei tunnu miltään" -ilmiöstä, joka saa ne kaikista sekopäisimmätkin ryömimään koloistaan. Median seksi- ja henkirikoksilla mässäileminen kuriin!