Ulvila - Kysymyksiä ja vastauksia (ketju 2)

[Kuolemannaakka]

• Uhrin jalkapohjissa on ollut yksi haava. Jalkapohjassa on joitakin ihon rikkoutumiseen viittaavia jälkiä. Todistajan [oikeuslääkäri Hxx Lxx] arvion mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. (KäO 2013, 36.)

Jalkapohjan vammojen vähyyden perusteella "pystypainin", jota käytiin lasinsirpaleiden päällä, on ilmeisesti täytynyt mennä ohi melkein heti Auerin pakenemisen jälkeen. Ehkäpä se selittäisi myös sen, ettei veriroiskeitakaan mainitsemistasi paikoista löydy.

Vasemmassa jalkapohjassa oli 10 lasista tullutta jälkeä, oikeassa kaksi, kuten kirjoitin juuri tuossa edeltävässä tekstissäni. Sinua kusetetaan koko ajan, koska olet huono päättelemään asioita

[Kuolemannaakka]

Sängylle vuotaneen veren määrän perusteella arvioituna uhri olisi ollut sängyllä joka tapauksessa minuutteja, ehkä yli kymmenen minuuttia.

Noin lukee tuomiossa ja näin Manner siihen vastaa:

Lakanan ja patjan vereentymisen vaatimasta ajasta kaikki todistajat olivat yhtä mieltä, että aikaa on mahdotonta arvioida. Laaksonen oli ainoa, joka lähti edes arvailemaan asiaa syyttäjän johdattelevan kysymyksen perusteella, jossa pyydettiin esittämään arvio minuutteina. Todistaja Tauru vastasi samaan kysymykseen, että minuutissa ehtii tapahtua paljon. Todistaja Ytti totesi ainoastaan, että lakanan vereentyminen on vaatinut enemmän kuin hetkellisen kallistuksen lakanalle. Jos hetkellisellä kallistumisella tarkoitetaan muutaman sekunnin kosketusta, jo puoli minuuttia on enemmän kuin hetkellinen kallistus. Yttin mukaan osa lakanan verestä voi olla ns. tartuntaverta Lahden verisestä paidasta.

Joutsenlahti arvioi kosketuksen pituudeksi noin 30 sekuntia. Näkeehän sen kuvastakin, kuinka pieni jälki on. Siihen on sentään useampi syvä haava vuotanut, ja haavat ovat lattiallekin pisaroineet aikaisemmin, eli kylki on ollut kokonaan verinen.

[luxetveritas]

Noin lukee tuomiossa ja näin Manner siihen vastaa:

Lakanan ja patjan vereentymisen vaatimasta ajasta kaikki todistajat olivat yhtä mieltä, että aikaa on mahdotonta arvioida. Laaksonen oli ainoa, joka lähti edes arvailemaan asiaa syyttäjän johdattelevan kysymyksen perusteella, jossa pyydettiin esittämään arvio minuutteina. Todistaja Tauru vastasi samaan kysymykseen, että minuutissa ehtii tapahtua paljon. Todistaja Ytti totesi ainoastaan, että lakanan vereentyminen on vaatinut enemmän kuin hetkellisen kallistuksen lakanalle. Jos hetkellisellä kallistumisella tarkoitetaan muutaman sekunnin kosketusta, jo puoli minuuttia on enemmän kuin hetkellinen kallistus. Yttin mukaan osa lakanan verestä voi olla ns. tartuntaverta Lahden verisestä paidasta.

Heh, heh! Kaikki todistajat eivät voi olla eivätkä ole yhtä mieltä puolustusasianajaaja JM:n väitteestä, jonka mukaan sängyn vereentymisen vaatimaa aikaa olisi mahdoton arvioida! Joko JM ei ole tutustunut oikeudenkäyntiasiakirjoihin, joita edellä siteerasin, tai hän on unohtanut lukemansa tai puhuu muuten vaan pehmoisia vastoin ilmeisiä tosiasioita.

Sekä hovioikeuden (2011) että käräjäoikeuden (2013) tuomiosta on näet selvästi luettavissa, että asiantuntija on tästä arvion antanut, jonka myös tuomioistuin on päätöksiinsä kirjannut. Puolustusasianajaja virkansa puolesta voi toki kyseenalaistaa todistajia ja hänen tuleekin niin tehdä tietyissä tapauksissa. Hänen kannattaisi ehkä kuitenkin miettiä, onko ihan joka asiassa tarkoituksenmukaista väittää vastaan.

Arvio vereentymisajasta on toki aika avara, mutta arvio kuitenkin. Ei ole kysymys sekunneista eikä tunneista vaan minuuteista runsaaseen kymmeneen minuuttiin.

Olisiko muuten mahdollista, että siteeraatessasi jotakin ryhtyisit ystävällisesti merkitsemaan lainauksiisi asianmukaiset lähdetiedot.

Miksi mielestäsi totuus löytyy aina asiakirjoista? Onko oman järjen ja päättelykyvyn käyttö kielletty?

Olenko väittänyt, että totuus löytyy aina asiakirjoista? - En. Väite on mieletön, sillä asiakirjoihinhan voidaan kirjata myös todellisuutta vastaamattomia asioita, ts. vääriä tietoja, virheellisiä havaintoja, epätarkoituksenmukaisia tai harhaanjohtavia oletuksia ja perusteettomia päätelmiä.

Kirjalliseen muotoon tallennetut faktat ja niistä tehdyt päätelmät ovat kuitenkin varsin yksiselitteisesti todennettavissa ja arvioitavissa. Sen takia asioiden kirjaamista tutkimus- ja hallintotoiminnassa sekä oikeudenkäytössä käytetäänkin. Onneksi. Tämä ei tietenkään sulje pois muuta havannollistavaa aineistoa. Kaikki tämä edellyttää järjen käyttöä havaintojen tekemisestä ja valitsemisesta niiden kirjaamiseen saakka ja sen jälkeen vielä päättelyssä.

Jotta järjen käyttöä voidaan kriittisesti arvioida aineistojen ja niistä tehtyjen havaintojen ja oletusten sekä näihin perustuvien päätelmien tulisi olla läpinäkyviä. Päätelmien suhdetta todellisuuteen on mahdoton arvioida ellei päättelyn taustalla olevia ketjuja ja logiikkaa avata. Nähdäkseni menetelmä on ylivertainen tarvittavan tiedon kannalta.

Jos joku haluaa perustaa käsityksensä tapahtumista ja syyllisyydestä johonkin muuhun, kuten itsensä tai jonkun muun auktoriteetin, persoonan, järjen, tuntemusten, mielikuvien, unien, näkyjen tms. varaan tietämättä mihin päätelmät reaalisesti perustuvat, se on hänen oma asiansa.

Olet nähnyt kuvan sängyn veriläikästä. Olet varmaankin tutustunut tietoon, että patjaa ei tutkittu lainkaan. Jos ei tiedetä, miten syvälle patjaan veri on imeytynyt, on lähes mahdoton päätellä, kuinka kauan sänkyyn on vuotanut verta, eikö? Sen sijaan on esiintynyt tieto, ettei veri imeytynyt edes lakanan ryppyjen ja laskosten läpi. Eikö näistä ole lupa mitään päätellä, vaan on vain tyydyttävä siihen, että jotain 1-10 minuutin välillä se oli?

Miten niin patjaa ei ole tutkittu lainkaan?! Taas väite, mutta mihin se perustuu? Tietääkseni poliisi varhaisessa vaiheessa otti surmapaikalta vuodevaatteet talteen. Epäilemättä patja kuului tähän mukaan. Tuskinpa niitä kukaan omaan käyttöönsä otti.

Käsitykseni mukaan arvio vereentymisajasta minuuteista runsaaseen kymmeneen minuuttiin perustuu juuri mainituista todistuskappaleista tehtyihin havaintoihin. Minulla ei ole perusteita kyseenalaistaa kyseistä arvioita. Asianajaja JM:lla on oma agendansa - tietysti.

[harjoittelija]

Sängylle vuotaneen veren määrän perusteella arvioituna uhri olisi ollut sängyllä joka tapauksessa minuutteja, ehkä yli kymmenen minuuttia.

Noin lukee tuomiossa ja näin Manner siihen vastaa:

Lakanan ja patjan vereentymisen vaatimasta ajasta kaikki todistajat olivat yhtä mieltä, että aikaa on mahdotonta arvioida. Laaksonen oli ainoa, joka lähti edes arvailemaan asiaa syyttäjän johdattelevan kysymyksen perusteella, jossa pyydettiin esittämään arvio minuutteina. Todistaja Tauru vastasi samaan kysymykseen, että minuutissa ehtii tapahtua paljon. Todistaja Ytti totesi ainoastaan, että lakanan vereentyminen on vaatinut enemmän kuin hetkellisen kallistuksen lakanalle. Jos hetkellisellä kallistumisella tarkoitetaan muutaman sekunnin kosketusta, jo puoli minuuttia on enemmän kuin hetkellinen kallistus. Yttin mukaan osa lakanan verestä voi olla ns. tartuntaverta Lahden verisestä paidasta.

Joutsenlahti arvioi kosketuksen pituudeksi noin 30 sekuntia. Näkeehän sen kuvastakin, kuinka pieni jälki on. Siihen on sentään useampi syvä haava vuotanut, ja haavat ovat lattiallekin pisaroineet aikaisemmin, eli kylki on ollut kokonaan verinen.

Mitä väliä sillä on, mitä Joutsenlahti on arvioinut?
Koko ajan oletuksena tuntuu olevan, että uhri on maannut veriläiskän päällä. Samanlainen veriläiskä onnisuu yhtä hyvin sillä, että haavasta vuotanut/roiskunut verimäärä on ihan itsekseen siinä lakanan päällä.
Oletuksena tuntuu olevan, että uhri on lattialla ollessaan tyrmätty kohti sänkyä ja kaatunut makaamaan puolittain sängyn päälle verta valuvana ja jäänyt siihen pitkäksi aikaa.
Mitä jos käännetään se niin päin, että uhri on nukkunut rauhassa sängyssä, jossa häneen on lyöty muutama syvä pisto, uhri on herännyt ja kääntynyt kohti lattiaa, olohuonetta ja haavoista vuotanut veri on pulpahtanut ulos lakanan päälle?

[luxetveritas]

• Uhrin jalkapohjissa on ollut yksi haava. Jalkapohjassa on joitakin ihon rikkoutumiseen viittaavia jälkiä. Todistajan [oikeuslääkäri Hxx Lxx] arvion mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. (KäO 2013, 36.)

Jalkapohjan vammojen vähyyden perusteella "pystypainin", jota käytiin lasinsirpaleiden päällä, on ilmeisesti täytynyt mennä ohi melkein heti Auerin pakenemisen jälkeen. Ehkäpä se selittäisi myös sen, ettei veriroiskeitakaan mainitsemistasi paikoista löydy.

Vasemmassa jalkapohjassa oli 10 lasista tullutta jälkeä, oikeassa kaksi, kuten kirjoitin juuri tuossa edeltävässä tekstissäni. Sinua kusetetaan koko ajan, koska olet huono päättelemään asioita

Et ainakaan toistaiseksi ole esittänyt mitään, minkä perusteella oikeuden asiakirjoihin kirjattu oikeuslääkärin todistajalausunto pitäisi kyseenalaistaa. Sorry! Ei kai minuun kohdistamallasi arvostelulla vain ole mitään tekemistä sen kanssa ettet kykene todistamaan väitteitäsi? Ovatko harrastamasi ad hominem -argumentit edes Minfon sääntöjen mukaisia vai katsotko olevasi sääntöjen yläpuolella?

[luxetveritas]

Sängylle vuotaneen veren määrän perusteella arvioituna uhri olisi ollut sängyllä joka tapauksessa minuutteja, ehkä yli kymmenen minuuttia.

Noin lukee tuomiossa ja näin Manner siihen vastaa:

Lakanan ja patjan vereentymisen vaatimasta ajasta kaikki todistajat olivat yhtä mieltä, että aikaa on mahdotonta arvioida. Laaksonen oli ainoa, joka lähti edes arvailemaan asiaa syyttäjän johdattelevan kysymyksen perusteella, jossa pyydettiin esittämään arvio minuutteina. Todistaja Tauru vastasi samaan kysymykseen, että minuutissa ehtii tapahtua paljon. Todistaja Ytti totesi ainoastaan, että lakanan vereentyminen on vaatinut enemmän kuin hetkellisen kallistuksen lakanalle. Jos hetkellisellä kallistumisella tarkoitetaan muutaman sekunnin kosketusta, jo puoli minuuttia on enemmän kuin hetkellinen kallistus. Yttin mukaan osa lakanan verestä voi olla ns. tartuntaverta Lahden verisestä paidasta.

Joutsenlahti arvioi kosketuksen pituudeksi noin 30 sekuntia. Näkeehän sen kuvastakin, kuinka pieni jälki on. Siihen on sentään useampi syvä haava vuotanut, ja haavat ovat lattiallekin pisaroineet aikaisemmin, eli kylki on ollut kokonaan verinen.

Mitä enemmän tietoa jutun ensimmäisestä tutkinnanjohtajasta on käynyt ilmi, sitä heikomman kuvan hänen toiminnastaan olen saanut. Valitettavasti. Tietääkseni sekä syyttäjä että puolustus ovat olleet yksimielisiä siitä, että esitutkinta toteutettiin huonosti. JJ:n puolustukseksi voi todeta sen, että hän ilmeisesti ymmärsi jo alussa kykenemättömyytensä tähän tehtävään ja yritti siirtää tutkintavastuun KRP:lle. Seurauksista päätellen se, ettei tämä onnistunut, on aiheuttanut suuren vahingon.

Olisiko mahdollista, että JJ:n toimintaa tutkinnanjohtajana olisivat ohjanneet muut tekijät kuin objektiiviset havainnot rikospaikalta ja että hän olisi jäänyt ennakkoasenteensa vangiksi?
Olipa niin tai näin hänen kompetenssinsa arvion esittäämiseen vereentymiajasta tuskin kuitenkaan ylittää oikeuslääkärin asiantuntemusta.

[annaanna]

• Uhrin jalkapohjissa on ollut yksi haava. Jalkapohjassa on joitakin ihon rikkoutumiseen viittaavia jälkiä. Todistajan [oikeuslääkäri Hxx Lxx] arvion mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. (KäO 2013, 36.)

Jalkapohjan vammojen vähyyden perusteella "pystypainin", jota käytiin lasinsirpaleiden päällä, on ilmeisesti täytynyt mennä ohi melkein heti Auerin pakenemisen jälkeen. Ehkäpä se selittäisi myös sen, ettei veriroiskeitakaan mainitsemistasi paikoista löydy.

Vasemmassa jalkapohjassa oli 10 lasista tullutta jälkeä, oikeassa kaksi, kuten kirjoitin juuri tuossa edeltävässä tekstissäni. Sinua kusetetaan koko ajan, koska olet huono päättelemään asioita

Et ainakaan toistaiseksi ole esittänyt mitään, minkä perusteella oikeuden asiakirjoihin kirjattu oikeuslääkärin todistajalausunto pitäisi kyseenalaistaa. Sorry! Ei kai minuun kohdistamallasi arvostelulla vain ole mitään tekemistä sen kanssa ettet kykene todistamaan väitteitäsi? Ovatko harrastamasi ad hominem -argumentit edes Minfon sääntöjen mukaisia vai katsotko olevasi sääntöjen yläpuolella?

Voi hyvänen aika sentään!
Mitä ihmettä sinä mekastat täällä?

Uhrin jalkapohjissa on ollut yksi haava. Jalkapohjassa on joitakin ihon rikkoutumiseen viittaavia jälkiä. Todistajan [oikeuslääkäri Hxx Lxx] arvion mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. [/i](KäO 2013, 36.)

Olet tuonut tänne otteen Käräjäpäätöksestä 2013, olet sen lukenut, mutta et ole ymmärtänyt/huomannut/halunnut huomata, että siellä on myös kirjattuna erään toisen todistajan lausumasta. Itse paikalla olleena muistan, että hän oli omalla kustannuksellaan teettänyt osasuurennoksia noista olemassaolevista ja todisteiksi hyväksytyistä jalkapohjakuvista. Niissä jalkapohjissa EI OLLUT identtisiä haavoja. Tämä todistaja tukeutui paitsi muistikuviinsa ruumiinavauksesta, jossa oli ollut mukana ja jalkapohjat kuvannut, myös noihin digikuviin. Ruumiinavauksen suorittanut Laaksonen tukeutui varmaankin laatimaansa avauspöytäkirjaan ja sinne merkitsemiinsä asioihin. Siellä joko on eritelty molemmat jalat omiksi yksiköikseen, tai sitten ei.

Uhrin jalkapohjissa on todettu pieniä haavoja, jotka ovat aiheutuneet ikkunan rikkomisen yhteydessä syntyneistä pienistä lasinsiruista. Tästä voidaan päätellä, että Lahti on ikkunan rikkomisen jälkeen kävellyt lasinsirpaleiden päällä.(KäO 2013, 26)

Onko tämä toimintasi omasta mielestäsi hauskaa, vai minkä takia vaadit täällä nikkejä "todistamaan" mitä ilmeisemmin tiedossasi olevia asioita. Nuo molemmat lainaukset löytyvät samasta käyttämästäsi lähteestä! Ad himihomo- - - -uhkauksia latelet.

[Harpo]

Miten niin patjaa ei ole tutkittu lainkaan?! Taas väite, mutta mihin se perustuu? Tietääkseni poliisi varhaisessa vaiheessa otti surmapaikalta vuodevaatteet talteen. Epäilemättä patja kuului tähän mukaan. Tuskinpa niitä kukaan omaan käyttöönsä otti.

Käsitykseni mukaan arvio vereentymisajasta minuuteista runsaaseen kymmeneen minuuttiin perustuu juuri mainituista todistuskappaleista tehtyihin havaintoihin. Minulla ei ole perusteita kyseenalaistaa kyseistä arvioita. Asianajaja JM:lla on oma agendansa - tietysti.

Patjan veriläikkää tutkittiin valokuvasta ja patja vietiin surmatalosta suoraan kaatopaikalle. Patjaa ei siis edes halkaistu, jotta olisi nähty, miten syvälle verijälki ulottui, saati että sille olisi tehty kaikki muut toimenpiteet, joilla vuotaneen veren määrä olisi selvinnyt. Rikoslabraan vietiin vain lakanat ja peitot. Tieto on esiintynyt täällä monta kertaa, myös antiannelistien kirjoituksissa, joten se ei ole mitään omaa keksintöäni. Sen alkuperää en ainakaan juuri nyt kiireiltäni pysty alkaa jäljittämään.

[Ande]

Patjan veriläikkää tutkittiin valokuvasta ja patja vietiin surmatalosta suoraan kaatopaikalle. Patjaa ei siis edes halkaistu, jotta olisi nähty, miten syvälle verijälki ulottui, saati että sille olisi tehty kaikki muut toimenpiteet, joilla vuotaneen veren määrä olisi selvinnyt. Rikoslabraan vietiin vain lakanat ja peitot. Tieto on esiintynyt täällä monta kertaa, myös antiannelistien kirjoituksissa, joten se ei ole mitään omaa keksintöäni. Sen alkuperää en ainakaan juuri nyt kiireiltäni pysty alkaa jäljittämään.

Jos tämä pitää paikkansa, voidaan patja tutkimatta jättäminen siirtää kohtaan "poliisin mokat".
Onko edes tiedossa, mitä materiaalia patja oli? Siinä on vissi ero, onko 15 cm paksu, tiivis superlon patja, johon imeytyy kevyesti 10 litraa verta (kokeilkaapa pestä!) vai onko se joustinpatja, jossa on vain ohut tekstiilikerros ja sisus pelkkiä jousia. Vai oliko sijauspatjaa, joita yleensä joustinpatjasängyissä käytetään? Lapsiperheissä voi lisäksi olla jotain kosteussuojaa, joka olisi voinut imeä muutkin nesteet kuin veret siten, että olisivat jäänee sängyn pintaan, ja patjassa olisi vereentynyt vain päällyskangas. Onko patjasta edes kuvia?

Se olisi kertonut paljon sängyssämakaamisajasta, jos olisi voitu selvittää, oliko patjassa kahvikupillinen vai useampi litraa verta.

[luxetveritas]

--
Uhrin jalkapohjissa on ollut yksi haava. Jalkapohjassa on joitakin ihon rikkoutumiseen viittaavia jälkiä. Todistajan [oikeuslääkäri Hxx Lxx] arvion mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. (KäO 2013, 36.)

Olet tuonut tänne otteen Käräjäpäätöksestä 2013, olet sen lukenut, mutta et ole ymmärtänyt/huomannut/halunnut huomata, että siellä on myös kirjattuna erään toisen todistajan lausumasta. Itse paikalla olleena muistan, että hän oli omalla kustannuksellaan teettänyt osasuurennoksia noista olemassaolevista ja todisteiksi hyväksytyistä jalkapohjakuvista. Niissä jalkapohjissa EI OLLUT identtisiä haavoja. Tämä todistaja tukeutui paitsi muistikuviinsa ruumiinavauksesta, jossa oli ollut mukana ja jalkapohjat kuvannut, myös noihin digikuviin. Ruumiinavauksen suorittanut Laaksonen tukeutui varmaankin laatimaansa avauspöytäkirjaan ja sinne merkitsemiinsä asioihin. Siellä joko on eritelty molemmat jalat omiksi yksiköikseen, tai sitten ei.

Uhrin jalkapohjissa on todettu pieniä haavoja, jotka ovat aiheutuneet ikkunan rikkomisen yhteydessä syntyneistä pienistä lasinsiruista. Tästä voidaan päätellä, että Lahti on ikkunan rikkomisen jälkeen kävellyt lasinsirpaleiden päällä.(KäO 2013, 26)

--

OK. Kiitos muistutuksesta (siteeraamasi kohta löytyy muuten sivulta 28, ei 26). En tiedä, miksi eläköityneellä teknisellä rikostutkijalla oli oikeuslääkärin lausunnosta poikkeva näkemys uhrin jalanpohjien vammoista. Jos haavoja oli hänen esittämällään tavalla useampia kuin mitä oikeusläkäri on todistanut, voidaan siitä päätellä, että uhri on astellut lasinsirujen päältä jonkin verran kauemmin kuin kuin jos haavoja oli yksi...

Sama rikostutkija todisti myös tekemästään havainnosta, joka koski sukanjälkiä. Niiden aiheuttajaa hän ei tietenkään voi tietää eikä siitä tietääkseni esittänyt arvailujakaan:

Todistajan havaintojen mukaan koko takkahuoneen lattia oli ollut jalkineen ja sukan jättämien jälkien peitossa. (KäO 2013, 28.)

Hänelläkin oli kuitenkin arvio sängyn vereentymisajasta, joka nähdäkseni sopi oikeuslääkärin arvioon:

Vuoteen lakanan ja patjan vereentymisen vaatima verimäärä on todistajan arvion mukaan vuotanut muutaman minuutin aikana. (KäO 2013, 29.)

[Pandora]

Kuka niitä sukanjälkiä teki?

[luxetveritas]

Miten niin patjaa ei ole tutkittu lainkaan?! Taas väite, mutta mihin se perustuu? Tietääkseni poliisi varhaisessa vaiheessa otti surmapaikalta vuodevaatteet talteen. Epäilemättä patja kuului tähän mukaan. Tuskinpa niitä kukaan omaan käyttöönsä otti.

Käsitykseni mukaan arvio vereentymisajasta minuuteista runsaaseen kymmeneen minuuttiin perustuu juuri mainituista todistuskappaleista tehtyihin havaintoihin. Minulla ei ole perusteita kyseenalaistaa kyseistä arvioita. Asianajaja JM:lla on oma agendansa - tietysti.

Patjan veriläikkää tutkittiin valokuvasta ja patja vietiin surmatalosta suoraan kaatopaikalle. Patjaa ei siis edes halkaistu, jotta olisi nähty, miten syvälle verijälki ulottui, saati että sille olisi tehty kaikki muut toimenpiteet, joilla vuotaneen veren määrä olisi selvinnyt. Rikoslabraan vietiin vain lakanat ja peitot. Tieto on esiintynyt täällä monta kertaa, myös antiannelistien kirjoituksissa, joten se ei ole mitään omaa keksintöäni. Sen alkuperää en ainakaan juuri nyt kiireiltäni pysty alkaa jäljittämään.

Niin. Jos patjaa ei tutkittu vaan vietiin suoraan kaatopaikalle, ei voi kuin pahoitella ratkaisua. Nähdäkseni esitutkinnan puutteista kärsii tässä tilanteessa ennen muuta Auer. Terveisiä ensimmäiselle tutkinnanjohtajalle. Ehkäpä hän onkin sittemmin kokenut velvollisuudekseen hyvittää aiheutunut vahinko syytetylle.

Ilmeisesti rikoslabra on tehnyt arvionsa sängyn vereentymisestä ensisijaisesti lakanoiden ja peittojen vereentymisen perusteella. Varmasti labrassa on kokemusta ja asiantuntemusta arvion tekoon sen perusteella, vaikka tarkkuusaste tietenkin jää heikommaksi.

[peikonlehti]

Ei kai sitä vereentymisaika-arviota ole tuosta vain temmottu. Jos patjaa ei ole ollut käytettävissä, johtopäätöksiä on täytynyt tehdä muulla tavalla.

Patjan hävittäminen kuuluu samaan kategoriaan kuin muu tolskaaminen rikospaikalla. Mutta hävitettiinkö se tosiaan heti vai vasta labrassa käynnin jälkeen? Eikö sitä ole valokuvattu (poikkileikaus tms?)

JJ:n lausunnot voi sivuuttaa tykkänään. Ne ovat epäluotettavan ja omaa etuaan tavoittelevan epäonnistujan jälkiperäisiä selityksiä ja yrityksiä oikeuttaa se, mitä on tehty tai tekemättä jätetty. (JJ.n suhteesta AA:han on ilmeisesti juoruiltu joissain piireissä. Syntyvätkö tällaiset juorut itsestään?)

Miten JJ ylipäätään voisi havainnoillaan kumota labran ja oikeuslääkärin lausunnot?

LV kirjoitti: "Olisiko mahdollista, että JJ:n toimintaa tutkinnanjohtajana olisivat ohjanneet muut tekijät kuin objektiiviset havainnot rikospaikalta ja että hän olisi jäänyt ennakkoasenteensa vangiksi?" Älä muuta viserrä.

Mäkisen ja oikeuslääkärin lausunnot uhrin jalkapohjien haavoista taitavat erota toisistaan. Oikeuslääkäri on tutkinut pestyn ruumiin.

Ande kirjoitti: "Mitä jos käännetään se niin päin, että uhri on nukkunut rauhassa sängyssä, jossa häneen on lyöty muutama syvä pisto, uhri on herännyt ja kääntynyt kohti lattiaa, olohuonetta ja haavoista vuotanut veri on pulpahtanut ulos lakanan päälle?"

Niinpä.

Ja kuka tosiaan jätti paikalle verisiä sukkien jälkiä? Ulkopuolinen murhaajako riisui kengät välillä? AA on omien sanojensa mukaan paljain jaloin, eikä sukkia ollut uhrin jaloissa, kun tämä löydettiin.

Joka tapauksessa uhrin vammat sinänsä viittaavat pitkäkestoiseen tekoon.

[luxetveritas]

Ei kai sitä vereentymisaika-arviota ole tuosta vain temmottu. Jos patjaa ei ole ollut käytettävissä, johtopäätöksiä on täytynyt tehdä muulla tavalla.

Patjan hävittäminen kuuluu samaan kategoriaan kuin muu tolskaaminen rikospaikalla. Mutta hävitettiinkö se tosiaan heti vai vasta labrassa käynnin jälkeen? Eikö sitä ole valokuvattu (poikkileikaus tms?)

Joidenkin poliiseista sen patjankin on täytynyt nähdä, vaikkeivät olisi tarkemmin tutkineet. Vähintään siinä vaiheessa kun se on kiikutettu surmapaikalta kaatopaikalle. Kuva on otettu ainakin sängynpeitoista, mutta sitä en tiedä, kuvattiinko patjaa.

Epäilemättä avauksen tehnyt lääkäri kykenee arvioimaan vereentymistä haavojen ja vammojen, niiden sijainnin ja koon perusteella sekä suhteuttamaan sitä todennettavissa olevan veren määrään.

JJ:n lausunnot voi sivuuttaa tykkänään. Ne ovat epäluotettavan ja omaa etuaan tavoittelevan epäonnistujan jälkiperäisiä selityksiä ja yrityksiä oikeuttaa se, mitä on tehty tai tekemättä jätetty. (JJ.n suhteesta AA:han on ilmeisesti juoruiltu joissain piireissä. Syntyvätkö tällaiset juorut itsestään?)

Muistaakseni jossain oikeudenistunnoista ilmeni, että JJ oli seurustellut jonkun tutkijaryhmäänsä kuuluneen naisalaisensa kanssa, mutta suhde kariutui syistä, joista ei ole selvyyttä. Tietääkseni yhden selityksen mukaan ex-naisystävä olisi pettyneisyyttään levitellyt huhua JJ:n suhteesta Aueriin. Toisen selityksen mukaan suhde taas kariutui juuri siitä syystä, että JJ kiinnostui Auerista. JJ on kiistänyt tunnesiteensä Aueriin. Vaikea tosin olisi kuvitella, että hän olisi sellaista myöntänyt, vaikka olisi tunneside ollutkin. JJ näet kamppaili virkansa säilyttämisen puolesta.

--
Mäkisen ja oikeuslääkärin lausunnot uhrin jalkapohjien haavoista taitavat erota toisistaan. Oikeuslääkäri on tutkinut pestyn ruumiin.

Varteenotettava pointti! Se voisi myös selittää havaintojen eroavuuden. Annaannan mukaan tekninen rikostutkija MM olisi esitellyt oikeudessa uhrin jalkapohjista ottamiaan valokuvia. Olennaista olisi nyt selvittää, oliko kuvat otettu ennen vai jälkeen ruumiin pesun.

Ja kuka tosiaan jätti paikalle verisiä sukkien jälkiä? Ulkopuolinen murhaajako riisui kengät välillä? AA on omien sanojensa mukaan paljain jaloin, eikä sukkia ollut uhrin jaloissa, kun tämä löydettiin.

En ole muualta kuin viimeisimmästä KäO:n käsittelystä löytänyt todistusta sukan jäljistä, joita olisi ollut jalkineen jälkien lisäksi. Tutkija MM on aiemmin kertonut jalkineen jälkien lisäksi löytyneen paljaiden jalkojen jättämiä jälkiä. Syytä siitä siihen, miksi lausunto on tältä osin muuttunut, en tiedä. Onko todistaja erehtynyt ja muistanut aiemman lausuntonsa väärin vai onko hän tutkinut jälkiä valokuvista uudestaan ja tarkistanut sen perusteella aiempaa lausuntoaan?

Lahdella ei joka tapauksessa ole todettu olleen sukkia jalassa kun poliisi ja sairaankuljettajat tulivat surmapaikalle. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteikö hänellä olisi voinut olla sukkia jalassaan sitä ennen. Jonkun on täytynyt ne oletettavasti häneltä silloin ottaa pois jalasta.

Auer on kertonut olleensa surmayönä paljain jaloin. Tosin syksyn 2009 tunnustuskuulusteluissa hän muistaakseni piti mahdollisena sitä, että olisi ottanut Lahden talvijalkineet tuulikaapista jalkaansa. En tiedä, onko häneltä kysytty sukista, käyttääkö hän tai käyttikö Lahti yöllä nukkuessaan sukkia?

Joka tapauksessa uhrin vammat sinänsä viittaavat pitkäkestoiseen tekoon.

• Vaasan HO 1.7.2011:
  
  Todistaja, tapahtumapaikan verijälkiä valokuvien perusteella tutkinut rikosylikonstaapeli ZX on kertonut, että Anneli Auerin ja Jukka Lahden sängyn patjan ja lakanan sekä Jukka Lahden yllä olleen t-paidan verijäljet viittaavat siihen, että tämä oli ollut sängyllä vasemmalla kyljellään tai vatsallaan verta vuotavana ZX:n arvion mukaan suhteellisen pitkän ajan, useita minuutteja. Myös lattialla olleen veren kuivumiseen oli ZX:n arvion mukaan kulunut useita minuutteja. Siten, jos lattialla ollut veri oli ollut tuoretta, verisiä kengänjälkiä olisi pitänyt jäädä näkyviin lattiaan enemmän kuin valokuvissa oli näkynyt. Verijälkien perusteella ei ZX:n mukaan ollut kuitenkaan ollut mahdollista arvioida aikoja tarkemmin.
  
  Oikeuslääkäri ZG on kertonut, että Jukka Lahden vammat oli hänen arvionsa mukaan ollut mahdollista aiheuttaa minuuteissa. Suurin osa Jukka Lahden vammoista oli ollut pistohaavoja, mutta osa vammoista oli voinut aiheutua lasinpaloista. Sängyn patjan ja lakanan verijälkien aiheutumiseen oli ZG:n arvion mukaan kulunut minuutteja tai runsas kymmenen minuuttia.
  
  Sängyn patjan ja lakanan verijäljistä esitetyn näytön perusteella hovioikeus pitää todennäköisenä, että Jukka Lahti on tapahtumien kuluessa ollut verta vuotavana sängyllä.
  
  Esitetyn näytön perusteella ei voida varmuudella päätellä, kuinka nopeasti terassin oven ikkuna-aukosta on voinut tulla sisään, kuinka nopeasti Jukka Lahti on voitu tappaa tai kuinka nopeasti ikkuna-aukon kautta on voinut poistua. Joka tapauksessa ikkuna-aukon kautta on ollut mahdollista kulkea ja Jukka Lahden vammat on voitu aiheuttaa ja sängyn verijäljet ovat voineet aiheutua minuuteissa. Anneli Auerinkaan arviota tapahtumiin kuluneesta ajasta ei voida pitää erityisen luotettavana, kun otetaan huomioon, että ajan kulumista on yleensäkin vaikeaa arvioida luotettavasti. Hovioikeus katsoo, että ajan kuluminen huomioon ottaen ei ole mahdotonta, että ulkopuolinen tekijä on tappanut Jukka Lahden.

• Oikeuslääkäri Sk:n KäO 12.12.2013 (s. 37):
  
  Uhrissa todettujen vammojen aiheuttaminen on vaatinut minuutteja. Sängylle vuotaneen veren määrän perusteella arvioituna uhri olisi ollut sängyllä joka tapauksessa minuutteja, ehkä yli kymmenen minuuttia.
  
  Kaikki uhrissa todetut vammat ovat olleet "tuoreita" niiden syntymisen välillä ei ole ollut tuntien aikaeroa. Vatsaontelon ja rintaontelon lävistäneisiin pistoihin on liittynyt verenvuoto ja nämä vammat ovat syntyneet uhrin ollessa elossa samoin ainakin suurimman osan muista pistohaavoista syntymisen aikaan.
  
  Uhrin päälaella olleet haavat ovat olleet pinnallisia eivätkä ne ole ulottuneet luukudoksen sisään, mutta haavat ovat aiheuttaneet verenvuotoa. Kyseisenlaisen vamman on aiheuttanut jonkinlainen teräase, esimerkiksi veitsi. Kasvovammojen tekoväline on ollut toinen kuin päälaen vammat aiheuttanut väline.

Verijälkitutkijan ja oikeuslääkärin todistusten perusteella vammojen aiheutumisajan arviointi on epämääräistä. Vammat ovat voineet syntyä minuuteissa mutta toisaalta ne ovat vaatineet minuutteja... Arvioissa puhutaan useista minuuteista ja runsaasta kymmenestä minuutista. Mahdollisuus siihen, että vammojen syntymisessä olisi ollut tuntien aikaero, suljetaan kuitenkin pois. Ainakaan kahta tuntia se ei siis voi olla.

[luxetveritas]

Tultuaan surmapaikalle toinen ensipartion poliiseista Txx Hxx Hxx teki havainnon: Keittiöstä kodinhoitohuoneeseen johtavassa ovessa oli muutama vesipisara ja verijälkeä muistuttava tahra. (4.12.2009.)

Kysymys kuuluu: selvittivätkö rikostutkijat koskaan, mistä kodinhoitohuoneesen johtavan oven kahvaan jäänyt vesi oli peräisin ja kenen verta kahvassa mahdollisesti oli?