Matlock kirjoitti:awa kirjoitti:Matlock kirjoitti: Käsittääkseni hän sentään osaa lukea radiologien lausuntoja ja vetää niistä järkeviä johtopäätöksiä ja piti vakavaakin aivovammaa mahdollisena. Niin taisi Öhmankin pitää.
Lausunnoista ei vedetä mitään omia johtopäätöksiä. Aivoruhjetta niissä ei näkynyt. Piste.
Vakava aivovamma on mahdollinen, mutta se ei välttämättä tee toimintakyvyttömäksi. Esim. aivotärähdys ei estä toimintaa juuri millään tavalla.
Täysin järjetön viesti. Ei tämmöinen ole mitään keskustelua.
Jos jokin on järjetöntä niin se on Matlocikin ja Xerxesin tekemät johtopäätökset NGn vammoja tutkineiden lääkäreiden lausunnoista. Sanoisin, että ne tulkinnat ovat tietoista hämärryttämistä. Miksi se on niin vaikeaa tuoda rehellisesti ne todennäköisyydet esiin, joilla Hirvensalo perusteli näkemystään siitä, ettei NGllä ole ollut sitä aivoruhjetasoista aivovammaa.
Laitan tähän nyt niitä Hirvensalon oikeudessa esiin tuomia todennäköisyyksiä joilla hän perusteli näkemystään.
Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.
Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.
- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.
Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.
Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.
- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.
- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.
Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä.
- Joko oli kyse alentuneesta tajunnantasosta, joka on aivovamman tietty aste tai siitä, ettei hän jostakin syystä halunnut vastata kysymyksiin, Hirvensalo totesi.