Kuka on mielestäsi Bodomin surmien takana?

[Xerxes]

MISRI: "Kun elimellinen muistamattomuus on pois suljettu ..." . Ei sitä ole poisssuljettu, vaikka joku yksittäinen henkilö on voinut olla sitä mieltä. Esim. Lauerma ei sulkenut sitä pois, vaan mainitsee myös harvinaisen yhdistelmän, jossa molemmat muistiaukon tyypit ovat mukana. Vaikka se on harvinainen niin ei mahdoton edes Lauerman mielestä. Sekin on mahdollinen.

MISRI: "Tämä NGn psykogeeninen muistamattomuus ei voinut olla myöskään traumakokemuksen aiheuttamaa ...". Tämä on täyttä potaskaa. Ei edes Lauerma ole noin sanonut... Tietysti tämän tyyppinen muistiaukko voi olla traumaattisen kokemuksen aiheuttama, se on hyvin tunnettu tosiasia.

GROOT: "Heh. Millä kompetensilla Matlock kumoaa Lauerman lausunnon. Lauerma on tällä saralla ehkä Suomen parhaista asiantuntijoista. Sinä Matlock olet täysin onneton amatööri tällä saralla ja sinun omasta elämästäsi vetämät esimerkiksi ovat yksittäisiä. Lauerma taasen nojaa lausunnoissaan pitkään kokemukseen ja laajaan aineistoon. Tuolla toisessa ketjussa oli puhetta siitä kenkäasiasta ja vastaan siihen lyhyesti tässä ketjussa. Ne kaksi tosiseikkaa, jotka lähes aukottomasti todistavat kenkien olleen surmahetkellä surmaajan jaloissa on käsitelty viime vuosien aikana ainakin kymmenen tuhatta kertaa. Jos et ole vieläkään tajunnut näitä seikkoja, niin minun täytyy todeta, että vajaaälyisten kanssa on vaikea keskustella. Näitä älykkyydeltään alle keskitason olevia henkilöitä näyttää olevan Gustafsson-fanien joukossa runsaasti.

Ylläpidolle tiedoksi: siitä vaan bannivasara heilumaan minun kohdallani. Ei sitä loputtomasti jaksa jankata näiden Gustafsson-fanien kanssa."
----------------------------
Niinpä! Heilumaan, heilumaan! Ei Lauerma ole niin lausunut, että kumpikaan muistiaukon tyyppi ei ole tässä mahdollinen. Sen sijaan hän on esittänyt, että on mahdollista, että on ollut yhtä aikaa molemmat muistiaukon tyypit, joka tosin on harvinaista, mutta ei mahdotonta Lauerman mielestä. Jos on harvinainen, niin ei se ole sama kuin mahdoton. Ei käräjäoikeus ole vajaaälyinen. Sehän oli todennut, että ei ole osoitettu, että kengät olisivat olleet kenenkään jalassa tapahtumahetkellä. Ratkaisevaa on se, minkä näkökannan käräjäoikeus arvioi oikeaksi eri asiantuntijoiden lausuntoihin perustuen. Käräjäoikeus ei ole vajaaälyinen!? ... Kyllä tavallinen ihminen voi hyvin olla samaa mieltä kuin käräjäoikeus tässä asiassa, eikä sen vuoksi ole vajaaälyinen. Sensijaan tulee ainakin mieleen, että Groot ehkä on "yksioikoinen", ei siis vaikuta kuuluvan kuulu siihen joukkoon, joka keksi mm. ruudin! Näin leikillisesti sanottuna!

[groot]

Hpoirot/Sairola/xerxes. Sinun puuduttavaan jankutukseen en jaksa tätä kommenttia enempää puuttua. Toistan vain, että on kaksi aivan selkeää viitettä siihen, että kengät ovat olleet surmaajan jaloissa. Loputon jossittelu ei asiaa miksikään muuta.

[Matlock]

Kengän pohjien verettömyys puolestaan viittaa vaihtoehtoon, että ne eivät ole olleet jaloissa vaan joku muu este on peittänyt suuaukon.

[Xerxes]

Kun tuohon lisätään, että käräjäoikeuden mielestä ei ole voitu osoittaa, että kengät olisivat olleet kenenkään jalassa roiskeiden lentäessä, niin Groot jääkin jo häviäjän puolelle vähemmistöön ja väärässä olijoiden puolelle, sillä lähinnä oikeuden kantaa on pidettävä oikeana. Eikö niin Groot?

[Matlock]

Ai! Mikä on hölynpölyä? Minä en tunne isäsi tapausta joten en voi ottaa siihen kantaa. Täytynee kuitenkin perehtyä jossain välissä näihin sota-traumoihin. Sota on sotaa, ja siellä tapahtuu kauheita asioita. Sodista usein nostetaan jalustalle ne sankariteot, mutta on niissä aina myös se vähemmän sankarillinen puoli myöskin, joista usein vaietaan.

Hölynpölyä on väittää, että muistinmenetyksen kokenut olisi aina tehnyt jotain hävettävää kuten viattoman tappamisen tms. Tarpeeksi kova paikka voi sen kenelle tahansa aiheuttaa.

[Misri]

Ai! Mikä on hölynpölyä? Minä en tunne isäsi tapausta joten en voi ottaa siihen kantaa. Täytynee kuitenkin perehtyä jossain välissä näihin sota-traumoihin. Sota on sotaa, ja siellä tapahtuu kauheita asioita. Sodista usein nostetaan jalustalle ne sankariteot, mutta on niissä aina myös se vähemmän sankarillinen puoli myöskin, joista usein vaietaan.

Hölynpölyä on väittää, että muistinmenetyksen kokenut olisi aina tehnyt jotain hävettävää kuten viattoman tappamisen tms. Tarpeeksi kova paikka voi sen kenelle tahansa aiheuttaa.

Jos nyt uskoisimme mieluummin tässä "hölynpöy" asiassa ihmismielen asiantuntijaa prykiatri Hannu Lauermaan. Psykogeenistä muistamattomuutta voi esiintyä jos ihminen kokee vaikkapa teoistaan suurta häpeää, tai haluaa välttää tällä muistamattomuudella tekonsa vastuut ja seuraukset. Lauerma totesi myöskin, että ihminen yleensä muistaa traumaattisen tapahtuman hyvin. Eli tämä Lauerman toteamus tarkoittaa sitä, että se on ollut ihmisen evoluutio kehityksessä eräänlainen selvitymiskeino muistaa vastaisuudessa vaaralliset tilanteet ja asiat, jotta osaa niitä tilanteita välttää.

[Matlock]

Jos nyt uskoisimme mieluummin tässä "hölynpöy" asiassa ihmismielen asiantuntijaa prykiatri Hannu Lauermaan. Psykogeenistä muistamattomuutta voi esiintyä jos ihminen kokee vaikkapa teoistaan suurta häpeää, tai haluaa välttää tällä muistamattomuudella tekonsa vastuut ja seuraukset. Lauerma totesi myöskin, että ihminen yleensä muistaa traumaattisen tapahtuman hyvin. Eli tämä Lauerman toteamus tarkoittaa sitä, että se on ollut ihmisen evoluutio kehityksessä eräänlainen selvitymiskeino muistaa vastaisuudessa vaaralliset tilanteet ja asiat, jotta osaa niitä tilanteita välttää.

Mitenkähän tuotakin voi muka tutkia? Varmasti suuri osa pahiksista heittäytyy muistamattomiksi ja toisaalta miten uhriksi joutunut voi todistaa, ettei ole kokenut mitään häpeää, kun sitä voi kokea vaikka henkiin jäämisestä tai hyväksi käytetyksi tulemisesta?

Mitäköhän isäni pahisteli Suursaaressa? Ehkä vei tikkunekun lapselta ennen kuin taju lähti. Mitään viitteitä moisesta en ole jälkikäteen kuullut.

[Misri]

Jos nyt uskoisimme mieluummin tässä "hölynpöy" asiassa ihmismielen asiantuntijaa prykiatri Hannu Lauermaan. Psykogeenistä muistamattomuutta voi esiintyä jos ihminen kokee vaikkapa teoistaan suurta häpeää, tai haluaa välttää tällä muistamattomuudella tekonsa vastuut ja seuraukset. Lauerma totesi myöskin, että ihminen yleensä muistaa traumaattisen tapahtuman hyvin. Eli tämä Lauerman toteamus tarkoittaa sitä, että se on ollut ihmisen evoluutio kehityksessä eräänlainen selvitymiskeino muistaa vastaisuudessa vaaralliset tilanteet ja asiat, jotta osaa niitä tilanteita välttää.

Mitenkähän tuotakin voi muka tutkia? Varmasti suuri osa pahiksista heittäytyy muistamattomiksi ja toisaalta miten uhriksi joutunut voi todistaa, ettei ole kokenut mitään häpeää, kun sitä voi kokea vaikka henkiin jäämisestä tai hyväksi käytetyksi tulemisesta?

Mitäköhän isäni pahisteli Suursaaressa? Ehkä vei tikkunekun lapselta ennen kuin taju lähti. Mitään viitteitä moisesta en ole jälkikäteen kuullut.

Sotatraumat ja niistä puhuminen julkisesti, koetaan vieläkin hämmetäväksi. Koska niistä kärsiviä sotilaita, ei silloin sodanaikaan ymmärretty vaan heidät leimattiin usein pelkureiksi. Silloin ei vielä ymmäretty sitä, ettei kaikkien psyyke kestänyt sodassa koettuja asioita. Sodassa tälläisiä psyyken sietorajan ylittäviä asioita vain joudutaan kohtaamaan. Pahimmilta psyyken kolhuilta välttyivät ne sotilaat jotka pystyivät käsittelemään ja puhumaan niistä kauheista kokemuksistaan. Kaikki eivät siihen kyenneet, vaan ne kätkettiin piiloon mielen syövereihin. Moni menetti hermonsa ja monet hukuttiivat ahdistustaan alkoholiin. Ja osa ahdistunut ja masentunut päätyi itsetuhoiseen ratkaisuun. Mutta hyvä, että isäsi selvisi, ja siihen auttoi kaiketi se turvallinen kotiympäristö ja rakastavan perheen tuki.

Kuitenkin nämä traumakokemukset ovat yksilöllisiä kokemuksia. Eikä niitä voida esimerkeillä soveltaa suoraan muihin tapahtumiin. Traumaattiset stressi kokemukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Kuitenkin osalle trauma kokemuksen kokeneille kehittyy se trauman pahempi muoto, eli traumattinen stessireagtio. Silloin ihminen ei pääse irti omin avuin niistä kauhu kokemuksistaan vaan ne tapahtumat pyörivät mielessä jatkuvasti. Ei se tila vaatii jo lääkkellistä psykiatrista hoitoa. Sellaisesta tilasta kärsivä ihminen, ei pysty kohtaamaan sellaisia asioita jotka muistuttavat siitä tapahtumasta joka synnytti sen trauman. Eli jos NGllä olisi ollut se päälle jäänyt laahaava pitkittynyt stressireagtio, niin hän ei olisi siinä tilassaan kyennyt palaamaan sinne murhaniemeen sairaalasta päästyään.

[Wagner]

<blabla> Kuitenkin osalle trauma kokemuksen kokeneille kehittyy se trauman pahempi muoto, eli traumattinen stessireaktio. Silloin ihminen ei pääse irti omin avuin niistä kauhu kokemuksistaan vaan ne tapahtumat pyörivät mielessä jatkuvasti. Ei se tila vaatii jo lääkkellistä psykiatrista hoitoa. Sellaisesta tilasta kärsivä ihminen, ei pysty kohtaamaan sellaisia asioita jotka muistuttavat siitä tapahtumasta joka synnytti sen trauman. Eli jos NGllä olisi ollut se päälle jäänyt laahaava pitkittynyt stressireaktio, niin hän ei olisi siinä tilassaan kyennyt palaamaan sinne murhaniemeen sairaalasta päästyään.

1991 heinäkuussa yritin viedä Arskan kolmoissurman tapahtumapaikalle, mutta äijä seisahtui vesilaitoksen venerannan kohdalla, muuttui punaiseksi , älähti ja totesi hermostuneena, ettei mennä pidemmälle. Ei siinä puhe auttanut ja tuskin pari härkääkään olisi saanut häntä etenemään. Käännyimme takaisin parkkipaikalle ja selitti saaneensa vain äkillisen päänsäryn erään KOP:n Hämeenlinnan konttorin pankinjohtajan vuoksi. Jos tuo pitkittynyt stressireaktio estää todellakin tekijää palaamaan trauman synnyttänelle tapahtumapaikalle, on siinä taas eräs näyttö siitä, että Arska olisi puhunut totta kertoessaan olleensa itse asialla tuon kolmoismurhan osalta. Olen tästä käyttäytymisestään myös KRP:lle taannoin maininnut.

[Misri]

<blabla> Kuitenkin osalle trauma kokemuksen kokeneille kehittyy se trauman pahempi muoto, eli traumattinen stessireaktio. Silloin ihminen ei pääse irti omin avuin niistä kauhu kokemuksistaan vaan ne tapahtumat pyörivät mielessä jatkuvasti. Ei se tila vaatii jo lääkkellistä psykiatrista hoitoa. Sellaisesta tilasta kärsivä ihminen, ei pysty kohtaamaan sellaisia asioita jotka muistuttavat siitä tapahtumasta joka synnytti sen trauman. Eli jos NGllä olisi ollut se päälle jäänyt laahaava pitkittynyt stressireaktio, niin hän ei olisi siinä tilassaan kyennyt palaamaan sinne murhaniemeen sairaalasta päästyään.

1991 heinäkuussa yritin viedä Arskan kolmoissurman tapahtumapaikalle, mutta äijä seisahtui vesilaitoksen venerannan kohdalla, muuttui punaiseksi , älähti ja totesi hermostuneena, ettei mennä pidemmälle. Ei siinä puhe auttanut ja tuskin pari härkääkään olisi saanut häntä etenemään. Käännyimme takaisin parkkipaikalle ja selitti saaneensa vain äkillisen päänsäryn erään KOP:n Hämeenlinnan konttorin pankinjohtajan vuoksi. Jos tuo pitkittynyt stressireaktio estää todellakin tekijää palaamaan trauman synnyttänelle tapahtumapaikalle, on siinä taas eräs näyttö siitä, että Arska olisi puhunut totta kertoessaan olleensa itse asialla tuon kolmoismurhan osalta. Olen tästä käyttäytymisestään myös KRP:lle taannoin maininnut.

Et kuitenkaan sentään laittanut pässiä pukkimaan Arskan per*uuksiin.

" Traumanjälkeinen stressihäiriö, post-traumaattinen stressihäiriö (PTSD) on ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltu psykiatrinen häiriö, joka saattaa kehittyä traumaattisen tapahtuman kokemisen tai todistamisen seurauksena. Traumaattisella tapahtumalla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa henkilön tai hänen läheistensä henki, terveys ja/tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi sotatila, luonnonkatastrofi, liikenneonnettomuus, perheväkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Trauman jälkeen on aivan normaalia kokea erilaisia stressioireita, jotka useimmiten lievittyvät itsestään ajan kuluessa. Osalla stressireaktio kuitenkin pysyy ja saattaa vähitellen kehittyä traumanjälkeiseksi stressihäiriöksi.

PTSD:n oireet jaetaan kolmeen pääluokkaan. Ensimmäinen luokka sisältää oireet, jotka liittyvät trauman uudelleen kokemiseen. Näitä ovat muun muassa trauman itsepintainen tunkeutuminen tietoisuuteen esimerkiksi takaumina tai painajaisina. Seuraavaan luokkaan kuuluu välttämiskäyttäytyminen: henkilö välttää traumasta muistuttavia esineitä, paikkoja ja ihmisiä, saattaa eristäytyä ja kokea emotionaalista turtumusta (vaikeus tuntea erilaisia tunteita). Kolmas luokka sisältää kohonneen vireystilan aiheuttamat oireet, kuten jatkuvan varuillaanolon, säikähtelyn ja ärtymyksen.

Traumanjälkeisten oireiden kirjoa monimutkaistaa se, että häiriöön liittyy usein myös muita psykiatrisia ongelmia, kuten masennusta, päihteiden väärinkäyttöä, muutoksia muistissa ja kognitiivisissa toiminnoissa sekä muita mielenterveydellisiä ja fyysisiä ongelmia. Kaikki tämä yhdessä johtaa siihen, että henkilön sosiaalinen toimintakyky vaarantuu. Tästä voi seurata erilaisia ongelmia muun muassa koulu-, työ- ja perhe-elämässä.

Traumanjälkeistä stressihäiriötä voidaan hoitaa esimerkiksi psykoterapialla ja erilaisilla lääkkeillä, tavallisimmin masennuslääkkeillä. Aikainen puuttuminen on tärkeää, jotta oireiden paheminen ja kroonistuminen estyy. Valitettavan usein potilas ei kuitenkaan ole tietoinen häiriön olemassaolosta, vaan on hämmentynyt ja häpeissään oireistaan, eikä etsi apua."

[kulkijatar]

Void-jäljestä:

Void-jälkeä katsoessamme näemme että kaikkein pienimmät ja tiheimmät pisarat ovat purskahtaneet tiheimmin jäljen yläosaan, ilmeisesti kohtisuoraan kuten tutkimuksissa todettiin.
Jäljen molemmille sivuille ja alareunaan on tullut jälkiä enemmän viistosuunnassa jolloin pisarat ovat hieman enemmän kyyneleen muotoisia ja harvemmassa, mutta sekä vasemmalla että oikealla ja alareunassa suurin piirtein yhtä tiheästi.

Mikäli void-alueella olisi jalka ollut edessä ensimmäisen iskun aikana, niin jalan olisi pitänyt muodostaa siinä vaiheessa oma void-alueensa, jolloin jäljen alareunaan olisi tullut pisaroita vain muutamia ilmassa toisiinsa törmänneiden pisaroiden sinkoutumia edessä olevasta jalasta huolimatta, mutta ei alkuunkaan yhtä tasaisesti kuin jäljessä nyt näkyy olevan, vain muutama hasardi pisara.

Jos kuitenkin kengässä oleva jalka tukeutui päkiään ja kantapää teki liikkeen esim 15 asteen kulmassa jommalle kummalle puolelle toisen iskun ajan, niin seurauksena veripisaroita on voinut pirstoutua kauttaaltaan myös void-jäljen alareunaan.

Mutta - tuolloin toisen iskun seurauksena koko void-alueen ympärillä olisi kahden erillisen pisarapurskautuman kaksi päällekkäistä kerrosta, joissa pisarat eivät tietenkään olisi kakkosiskun seurauksena etsiytyneet samoihin kohtiin kuin ensimmäisellä kerralla vaan omiin uusiin paikkoihinsa - ja mikä tärkeintä, luonnollisesti myös osittain ensimmäisen iskun aikaansaamien pisaroiden päälle osittain.
Tämän, onko näin, pystyy ehkä näkemään silmämääräisestikin, mutta ainakin mikroskooppisessa tarkastelussa.

Siis - on vain kaksi mahdollisuutta:

Void-alueen ympärillä ja oletettavasti myös kengän läpässä, on kaksi päällekkäistä pisaramuodostelmaa jonka seurauksena toisella lyönnillä pisarat ovat lentäneet siihen kohtaan missä ensimmäisellä lyönnillä jalka oli esteenä.

Jos pisaramattoa on vain yksi kerros, niin void-jäljen syntyessä jalka ei ole voinut olla esteenä.

Siinä tapauksessa Mäen päähän osuneen toisen iskun veripisarat ovat jossain muualla.

Toki kenkä on voinut olla void-jäljen alueella iskun aikana mutta siinä ei ole ollut silloin jalkaa koska pisaroita on aivan tasaisesti myös jäljen alaosassa. Ja kuten totesin, ainoastaan jalan kääntyessä niitä olisi voinut tulla myös alaosaan toisen iskun aikana, mutta silloin, päällekkäisiä pisaramattoja pitäisi löytyä kaksi.

Onko näin ?

[Misri]

Void-jäljestä:

Void-jälkeä katsoessamme näemme että kaikkein pienimmät ja tiheimmät pisarat ovat purskahtaneet tiheimmin jäljen yläosaan, ilmeisesti kohtisuoraan kuten tutkimuksissa todettiin.
Jäljen molemmille sivuille ja alareunaan on tullut jälkiä enemmän viistosuunnassa jolloin pisarat ovat hieman enemmän kyyneleen muotoisia ja harvemmassa, mutta sekä vasemmalla että oikealla ja alareunassa suurin piirtein yhtä tiheästi.

Mikäli void-alueella olisi jalka ollut edessä ensimmäisen iskun aikana, niin jalan olisi pitänyt muodostaa siinä vaiheessa oma void-alueensa, jolloin jäljen alareunaan olisi tullut pisaroita vain muutamia ilmassa toisiinsa törmänneiden pisaroiden sinkoutumia edessä olevasta jalasta huolimatta, mutta ei alkuunkaan yhtä tasaisesti kuin jäljessä nyt näkyy olevan, vain muutama hasardi pisara.

Jos kuitenkin kengässä oleva jalka tukeutui päkiään ja kantapää teki liikkeen esim 15 asteen kulmassa jommalle kummalle puolelle toisen iskun ajan, niin seurauksena veripisaroita on voinut pirstoutua kauttaaltaan myös void-jäljen alareunaan.

Mutta - tuolloin toisen iskun seurauksena koko void-alueen ympärillä olisi kahden erillisen pisarapurskautuman kaksi päällekkäistä kerrosta, joissa pisarat eivät tietenkään olisi kakkosiskun seurauksena etsiytyneet samoihin kohtiin kuin ensimmäisellä kerralla vaan omiin uusiin paikkoihinsa - ja mikä tärkeintä, luonnollisesti myös osittain ensimmäisen iskun aikaansaamien pisaroiden päälle osittain.
Tämän, onko näin, pystyy ehkä näkemään silmämääräisestikin, mutta ainakin mikroskooppisessa tarkastelussa.

Siis - on vain kaksi mahdollisuutta:

Void-alueen ympärillä ja oletettavasti myös kengän läpässä, on kaksi päällekkäistä pisaramuodostelmaa jonka seurauksena toisella lyönnillä pisarat ovat lentäneet siihen kohtaan missä ensimmäisellä lyönnillä jalka oli esteenä.

Jos pisaramattoa on vain yksi kerros, niin void-jäljen syntyessä jalka ei ole voinut olla esteenä.

Siinä tapauksessa Mäen päähän osuneen toisen iskun veripisarat ovat jossain muualla.

Toki kenkä on voinut olla void-jäljen alueella iskun aikana mutta siinä ei ole ollut silloin jalkaa koska pisaroita on aivan tasaisesti myös jäljen alaosassa. Ja kuten totesin, ainoastaan jalan kääntyessä niitä olisi voinut tulla myös alaosaan toisen iskun aikana, mutta silloin, päällekkäisiä pisaramattoja pitäisi löytyä kaksi.

Onko näin ?

Täällä on erikseen NGn kengät ketju, jossa käsitellään näitä NGn kenkien ja Mäen roiskeita teltan kakkosivulla sen kakkos-osiossa. Mäen roiskeista ja NGn kenkien roiskeista on tehty roisketutkimus. Ja lausunto siitä tutkimuksesta on luettavissa ETPsta. Huomautan vielä, roisketutkimuksen on tehnyt krpn oma tutkimuslaboratorio. Jonka roisketutkimuksen ovat myöskin kaksi kys. alan ulkolaista tutkimuslaboratoriota vahvistaneet. Eli he ovat omissa roisketutkimuksessaan päätyneet samaan näkemykseen kuin mihin oli päätynyt krpn oma rikostekninen tutkimuslaboratorio omassa tutkimuksessaan. En siis lähtisi itse tekemään omaa tulkintaa "tyhjän" päälle, koska siihen ei ole minulla niitä tarvittavia resusseja käytössä mitä tuon kaltiseen erikoistutkimukseen vaaditaan.

[Chili]

Kuinka hyvin on saatu suljettua sen toisen surmatun tytön isäpuolen osuus mahdolliseen surmatekoon? En ole siitä löytänyt kovinkaan paljoa kirjoituksia.

[Misri]

Kuinka hyvin on saatu suljettua sen toisen surmatun tytön isäpuolen osuus mahdolliseen surmatekoon? En ole siitä löytänyt kovinkaan paljoa kirjoituksia.

Mitään erityis laatuluokitus-määrityksiä tuskin on tehty, kun aikoinaan on näitä epäiltyjä käyty tutkinnallisesti lävitse. Mutta tuo "epäilty" sana jo merkitsee, ettei mitään epäilyä tukevia todisteita ole tullut esiin. Eli Irmelin isäpuolen alibi on tutkittu "tarkasti" surmien tekoajalta, kuten tuosta lainauksesta ilmenee..

" Erilaisten epäilyjen ja vihjeiden vuoksi 28.7.1960 mennessä oli otettu kiinni yhdeksän mieshenkilöä. Lisäksi useita muitakin oli kuultu tai puhuteltu epäiltyinä, mutta kaikkien epäiltyjen osalta tutkinnassa oli todettu, ettei henkilöitä ollut syytä epäillä tekijöiksi surmatöihin.

Yleisövihjeiden ja Nils Gustafssonin hypnoosikuulusteluissa antamien tuntomerkkien perusteella kesällä 1960 pyydettiin tiedotusvälineiden kautta lisätietoja neljästä eri mieshenkilöstä, joiden liikkeitä Bodominjärven alueella haluttiin selvittää. Kaikkiaan poliisi sai noin 50 ilmoitusta, jotka yhdessä tutkimusten kanssa osoittivat, etteivät henkilöt ajallisesti tai paikallisesti liittyneet surmatöihin.

Tutkintamateriaalista käy ilmi, että tekijän ja mahdollisen motiivin selvittämiseksi on surmattujen ystävä- ja tuttavapiiri käyty *tarkoin läpi tarkoituksena löytää vihamiehiä, hylättyjä ystäviä tai mustasukkaisia seuralaisia. Tutkinnassa on lisäksi laajasti selvitetty vapautuneiden vankien, karkureiden, mielisairaiden, kastroitujen, seksuaali- ja väkivaltarikollisten yhteyttä tapahtumaan, kuitenkin tuloksetta siten, ettei ketään ole ollut syytä epäillä tekijäksi surmatöihin.

Tutkijat ovat vuoden 1960 lopulla kirjanneet erääseen yhteenvetoon: ”Edelleen on epäilty myös Gustafssonin itsensä saattaneen olla tekijä; asiaa on häneltä suoraan kysytty, mutta vastaus on ollut kielteinen ja olosuhteet näyttävät melko vakuuttavasti puhuvan hänen syyllisyyttään vastaan." (lainaus etp)

[Kuviotapetti]

Puhun vaihteen vuoksi myös hieman erilaisista näkökulmasta tähän teltan verijälkiin.Tutkimuksissa on esitetty ajatus että Nils olisi pitänyt nahkatakkia pään alla, ja se voisi olla syynä siihen, että hänestä ei veren valuma jälkiä ole tullut teltan sisälle ja koska niitä ei ole sisälle tullut, hän voisi olla myös syytön. Jos Nils on uhri toisten joukossa, onhan hänen täytynyt liikkua teltassa sinä aikana kun puukkoa alkoi tulla.Joten se takki ei estä veren valumista pohjalle ja ei siksi voi siis olla syynä siihen että hänen vertaan ei olisi tullut teltan pohjalle.Selitys on mielestäni yksinkertaisempi.Kaksin teltan naruista oli sidottu, joten se on merkki siitä että siellä on sitten Nilskin ollut sumpussa ja ei ole päässyt ulos.? Nils on aivan hyvin ennen murhien tekoa, voinut tulla ulos teltasta ja sitoa narut ja sen jälkeen iskeä teltan ulkoapäin..mitä verijälkiin tulee lisää asiasta: Hänen verijälkensä ovat löytyneet teltan sisästä...sen pitäisi puhua hänen syyttömyytensä puolesta..mutta entä jos ne verijäljet ovatkin tulleet vasta sitten Nilsistä teltan pohjalle, kun hän on käynyt makaamaan teltan päälle ja pyörinyt siinä ja valittanut, eli teeskennellyt olevansa uhri.Kyllähän teltassa on ollut jo ne viilto jäljet ja iskujäljet...niistä on voinut valua verta sinne telttaan sekä kosketusjälkiäkin tulla.Tämä on luonnollisesti tullut Nilsistä sitä kautta lähinnä, millä hän on itseään vahingoittanut lavastamis mielessä.