Surman 2. HO-päätös, tammikuu 2015

[Mikisu]

Pilkuthan on sitä varten, että niillä erotetaan saman virkkeen lauseet toisistaan ja siten helpotetaan sisällön hahmottamista. Tuollaisessa tekstissä, jossa on osoitettava että tiettyä seikkaa harkittaessa on otettu monta asiaa yhtä aikaa huomioon, pitkät virkkeet toimivat. Mielestäni Vaasan hovin vapauttavan tuomion perustelut on pääosin hyvää kieltä.

Tietysti nykyään, kun ihmiset lukevat vähemmän lineaarista tekstiä jonka lukeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä, yhä useammalle on vaikeaa hahmottaa tällaista juridiikalle tyypillistä kieltä. Hyperlinkistä toiseen hyppelehtivä lukeminen kuulemma tyhmentää. Mene ja tiedä:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ku ... -oppimista

Jätin tarkoituksella ylläolevasta kaksi pilkkua pois, sillä sääntöjen mekaaninen soveltaminen johtaisi ymmärrettävyyden huononemiseen.

[Xerxes]

Vaasan Hovioikeus "ojentaa" Ulvilan tutkijoita...


VAASAN HOVIOIKEUS (19.2.2015) LUETTELEE ESITUTKINNASSA TAPAHTUNEITA VIRHEITÄ



Hovioikeuden johtopäätökset Anneli Auerin tunnustukseen viittaavista esitutkintalausumista (Lainausta HO:n tuomiosta).
================================================================================


" ..... 38. Hovioikeus toteaa, että poliisin Anneli Auerille kuulusteluissa ilmoittamat seikat ovat olleet virheellisiä tai harhaanjohtavia seuraavista syistä:

1. Hovioikeudessa esitetyn selvityksen perusteella on mahdollista, että kaikki hätäkeskuspuhelun aikaiset tekoon liittyneet äänet eivät ole tallentuneet hätäkeskuspuhelun tallenteelle (ks. kohdat 281–294).

2. A ja B eivät olleet kertoneet havainneensa riitaa Anneli Auerin ja Jukka Lahden välillä.

3. Takkahuoneen lattialta taltioitujen hiusten irtoaminen on voinut johtua myös voimakkaasta harjaamisesta (ks. kohdat 240–241).

4. Poliisikoirapartio ei ollut tutkinut, oliko Tähtisentie 54:n tontilta poistuttu etupihan katualueeseen rajoittuvan rajan kautta. Näin ollen ei ole poissuljettua, etteikö ulkopuolinen tekijä olisi voinut poistua tontin etupihan kautta (ks. kohdat 215–217).

5. Veriset kengänjäljet tapahtumapaikalla eivät ole kooltaan varmuudella vastanneet Jukka Lahdella käytössä ollutta kengänkokoa (nro 41), eikä asiassa ole selvitetty, että Jukka Lahden talvikenkien pohjakuviointi olisi vastannut veristen kengänjälkien kuviointia (ks. kohdat 182–189).

6. Valaistusolosuhteista tapahtumapaikalla ja niiden vaikutuksesta tehtävissä oleviin näköhavaintoihin ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä (ks. kohdat 249–250).

7. Teknistä rikostutkintaa suorittaneen MM:n kertomuksen ja sitä tukevan MM:n laatiman havainnekuvan sekä teknisen rikostutkinnan valokuvien perusteella rekonstruktiossa 2.12.2011 on ollut virhe. Rekonstruktiossa on selvitetty mahdollisuutta Jukka Lahden ruumiin koskettamiseen pesuhuoneen puolelta. Tämä virhe on voinut vaikuttaa sanotusta rekonstruktiosta tehtäviin johtopäätöksiin (ks. kohdat 255–259). Hovioikeudessa ei ole esitetty tallennetta tai muuta selvitystä samaa teemaa koskevasta vuonna 2009 tehdystä rekonstruktiosta.

39. Sanottujen virheellisten väittämien ja univajeen vaikutusta on asiassa esitetyn selvityksen perusteella pidettävä sellaisina tekijöinä, joiden mahdollista vääristävää vaikutusta Anneli Auerin antamien esitutkintalausumien sisältöön ei voida sulkea pois. Akateemisen koulutuksen saaneen Anneli Auerin antamia surmatyön tunnustamiseen viittaavia lausumia ei voida selittää hänen heikolla älykkyydellään, iällään tai myöskään sillä, että hän olisi ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Kertomuksista ilmenevällä tavalla kyse on pääosin Anneli Auerin loogisesta päättelystä tilanteessa, jossa poliisin esittämien tietojen perusteella pidetään varmasti poissuljettuna, että taloon olisi tunkeutunut Anneli Auerin kertomalla tavalla ulkopuolinen mieshenkilö, joka olisi surmannut Jukka Lahden.

40. Sisällöllisesti Anneli Auerin puheena olevat lausumat ovat olleet ylimalkaisia.

41. Väitettyjen tunnustusten merkitystä syytettä tukevana näyttönä heikentävät seuraavat näkökohdat:

- kertomusten sisäinen ristiriita ja muuttuminen tutkinnan edetessä,

- se, että Anneli Auerilla ei ole todettu puolisoiden keskinäiseen, äkilliseen riitaan ja fyysiseen kiinnipitämiseen tyypillisesti liittyviä hiertymiä tai muitakaan vammoja,

- ristiriita esitetyn teknisen rikostutkinnan tulosten kanssa: teko on ollut huomattavan verinen, mikä olisi puolestaan edellyttänyt Anneli Auerilta pitkälle meneviä toimia teon lavastamiseksi ja toisaalta oman syyllisyytensä peittämiseksi siten, ettei häntä voida poliisin teknisessä rikostutkinnassa tehtyjen jälki-, kuitu-, veri-, DNA-, lasi- tai hiustutkimusten eikä hätäkeskuspuhelutallenteen perusteella yksiselitteisesti liittää tekoon, ja

- Anneli Auer ei ole esitutkinnassa kertonut teosta mitään, josta vain teon tekijän olisi mahdollista tietää.

42. Vaikka jokin seikka saisikin tukea Anneli Auerin peruuttamista esitutkintakertomuksista, eivät nämä voi edellä todetulla tavalla muodostaa yksinomaista tai pääasiallista syytettä tukevaa näyttöä. ..... ".


Niinpä! Suorasanaista "koulutusta" Ulvilan tutkijoille ja syyttäjälle. Melkein kuin tukkapöllöä!

[Misri]

^Kohtaan39) toteaisin, että huolimatta akateemisuudestaan joillakin elämän osa-alueilla oli vakavia puutteita. Kuitenkaan lapset eivät olleet kuulleet ulkopuolisen kolmannen osapuolen ääniä. Ilmeisesti siellä on pariskunta riidellyt puhumatta, on annettu puukon ja astalon puhua puolestaan. Hiusanalyysissa todettiin myös sellaisia hiuksia jotka olivat irronneet väkivaltaisesti. Pitäisikö, uskoa se, että varmasti Auerin häke kailotusen kuullut huppis olisi juossut suoraan partion syliin. On pohjakuviointi voinut vastata Lahden kenkien kuviointia, mutta niitä ei enää löydetty surmatalosta. Kohta 7) on jo pilkun nussimista. "Puuhamiehen" teorioissa on puutteita. Hänen kannaltaan moitittavaa on se, että hän tuhosi rikopaikan autenttisia jälkiä. Erikoista on, että univajeesta kärsivä ihminen, kykeni antamaan niin hyvin ysityiskohtaisen selostuksen riidastaan miehensä kanssa.

Tekopaikka ei ollut erityisen verinen, verialueet olivat hyvin rajatulla alueella. Tyttö ei missään viheessa nähnyt isänsä ja huppiksen kamppailua, eikä isäänsä makaamassa loukkantuneena sängyllä, joten ilmeisesti puukoiskuvammat oli tehty ennen häkepuhelimeen soittoa. Joten aikaa lavastuksiin ja siistiytymiseen on ollut. Punainen paita on puettu vasta silloin päälle, kun Lahti on astaloitu kuoliaaksi. Paita on ollu tekojen aikaan taiteltuna siten, että hihat ovat olleet vastakkain, ja hihat ovat saaneet Lahden verikosketuksen siinä vaihessa kun suojavaate on kiiressä riisuttu pois päältä. Puukonpisto verijälki paidassa oli vaalea väriltään partion ottamissa kuvissa, eli verijälki on ollut tuoreempi ensikuvissa, kuin myöhemmin otetuissa kuvissa joissa se oli jo tummunut väriltään.

[Nicht schuldig]

Vaasan Hovioikeus "ojentaa" Ulvilan tutkijoita...


VAASAN HOVIOIKEUS (19.2.2015) LUETTELEE ESITUTKINNASSA TAPAHTUNEITA VIRHEITÄ



Hovioikeuden johtopäätökset Anneli Auerin tunnustukseen viittaavista esitutkintalausumista (Lainausta HO:n tuomiosta).
================================================================================



Niinpä! Suorasanaista "koulutusta" Ulvilan tutkijoille ja syyttäjälle. Melkein kuin tukkapöllöä!

Korkein oikeus on palauttamalla murhajutun takaisin alioikeuteen lähtenyt etsimään motiivia tälle surmalle todennäköisesti ajatuksesta perhesurma.

Se ei loppujen lopuksi ole mikään ihme ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneet perhesurmat sekä tapaus Eerika. Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen sanoi sen melko selvästi, että korkein oikeus halusi tutkia perheen sisäistä dynamiikkaa ja etsiä sieltä motiivia surmalle. Mikäli näin olisi, siinä tapauksessa korkein oikeus olisi pyrkinyt toimimaan ennalta ehkäisevästi perhesurman välttämiseksi.

Mutta voiko oikeuslaitos ylipäätään toimia ennalta ehkäisevästi? Voiko oikeuslaitos etsiä motiivia tekoon teon jälkeisistä tapahtumista, joita ei kahdessa ensimmäisessä oikeusprosessissa ole laisinkaan tuotu esille mahdollisena motiivina?

Onko korkein oikeus palauttamalla AA:n murhajutun takaisin alioikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että uusi käsittely toisi esille mahdollisen motiivin surmaan ja samalla uusi käsittely estäisi mahdollisen uuden rikoksen syntymisen pitämällä ehkä vaaralliseksi luokiteltavaa henkilöä käsittelyn ajan rankaisutoimen alaisena, tosiasiallisesti räjäyttänyt oman tuomiovaltansa raamit?

[sisotalo]

KKO tehtävänä oli löytää oikea tuomio oikeudenkäynnissä, jossa ei etsitä syyllistä Ulvilan surmaan vaan pyritään tuomitsemaan uhrin vaimo, joka murhasta tai taposta.

Anneli Auer ja varsinkin hänen puolustajansa olivat yrittäneet selvitä asiasta niin, että Anneli tunnusti tapon perheriidan aikana. Vaasan hovioikeus pyyhkäisi pois "tunnustuksen" jo ensimmäisessä tuomiossaan 2011, yksimielisesti. Tunnustus ei ollut mikään tunnustus vaan spekulaatio.

Syyttäjä ei ole luopunut tunnustuksesta täysin, vaikka on ilmeistä, että sitä vastaan puhuvat ne seitsemän faktaa, jotka Vaasa 2014 ottaa esiin tuomiossaan mutta päättele sitten näin:

42. Vaikka jokin seikka saisikin tukea Anneli Auerin peruuttamista
esitutkintakertomuksista, eivät nämä voi edellä todetulla tavalla muodostaa
yksinomaista tai pääasiallista syytettä tukevaa näyttöä.

Oikea johtopäätös olisi pitänyt olla, että Annelin tunnustus on jätettävä kokonaan syrjään, kun sen pohjana olivat Annelille annetut väärät tiedot, eikä sen osoittamaa tappo sopinut siihen mitä tiedetään tapahtumista murhapaikalla. Jotenkin tämä kuvaa ristiriitaa Vaasan hovioikeuden tuomion numeroimissa 330 kohdassa.

Tämä antaa aiheen epäillä, että syyttäjä lähtee hakemaan yksiselitteisempää tuomiota korkeimmalta oikeudelta. Ei ole mahdotonta, että KKO haluaisi itse panna pisteen Annelin syytämiselle, murhasta tai taposta, kuten syyttäjä rikoksen määrittelee. Asian käsittely suoraan korkeimman oikeuden julkisessa istunnossa olisi todella vakava haaste puolustukselle. Se haparointi, jota Manner näyttää kaikissa neljässä oikeudenkäynnissä, ei riitä KKO:ssa.

[Nicht schuldig]

KKO tehtävänä oli löytää oikea tuomio oikeudenkäynnissä, jossa ei etsitä syyllistä Ulvilan surmaan vaan pyritään tuomitsemaan uhrin vaimo, joka murhasta tai taposta.


Tämä antaa aiheen epäillä, että syyttäjä lähtee hakemaan yksiselitteisempää tuomiota korkeimmalta oikeudelta. Ei ole mahdotonta, että KKO haluaisi itse panna pisteen Annelin syytämiselle, murhasta tai taposta, kuten syyttäjä rikoksen määrittelee. Asian käsittely suoraan korkeimman oikeuden julkisessa istunnossa olisi todella vakava haaste puolustukselle. Se haparointi, jota Manner näyttää kaikissa neljässä oikeudenkäynnissä, ei riitä KKO:ssa.

Eräs henkilö sanoi, että hänestä tuntuu siltä, että Annelia ei ehkä haluta päästää vapaaksi.

Olen miettinyt, että miksi ei?

Yksi seikka voisi olla se, että tuomari tekisi omasta ja ehkä muidenkin mielestä jotain hyvää, jos se tuomitsisi ,vaikka sitä savuavaa asetta ei olisikaan käsillä, vaikka tämä mosaiikkimaisesta rakennelmasta on oikeastaan enää harso jäljellä.
Ehkä on kerta kaikkiaan niin, että pelko siitä, että joku on nk. pedofiili tai lastenraiskaaja (väite), on niin voimakas, että se on estänyt jopa korkeimman oikeuden tuomareita ajattelemaan asioita pelottomasti.

Eihän kukaan tuomari halua tuomita syytöntä ihmistä vankilaan – tätä en edes väitä.

Etsin syytä / motiivia sille, miksi AA halutaan tuomita. Tämä halu näkyy kaikessa toiminnassa. Korkein oikeus on kaksi kertaa näyttänyt vihreää valoa enkä epäile ollenkaan etteikö se näyttäisi sitä kolmannenkin kerran.

Jos taasen ajatellaan syyttäjän roolia, ja sitä mitä nimimerkki Xerxes kirjoitti, on paljonkin mahdollista ehkä jopa todennäköistä, että syyttäjillä on ollut käsitys siitä, että AA on mahdollisesti syytön. Jos todella katsoo tätä Lehdon dokumenttia ja siinä syyttäjä Valkamaa ja kuuntelee hänen puhettaan, ei voi välttyä siltä ajatukselta, etteikö hän itsekin jossain määrin epäilisi omaan sanomaansa tai pyrkisi oman roolinsa häivyttämiseen tässä prosessissa vetoamalla tuomareiden päätösvaltaan tai sitten pyrkisi esiin tuomaa Annelin moraalia. Eihän hän siellä tuo esille todisteidensa sisältöä – vaan puhuu kaikesta muusta.

Se, että ilmeisesti on niin, että tulkinta riittävästä näytöstä tarkoittaa lähinnä sitä, että näyttöä on paljon vaikkakin se on repaleista ja osista koottu, mutta siitä huolimatta väitettyjä syytteitä tukevia näkemyksiä on esitetty pitkältä yli kymmenen jopa toista kymmentä. Uskon, että syyttäjä on ollut hyvin varma siitä, että AA tuomitaan. Uskon myös, että HO 2015 päätös oli syyttäjälle ja eräille muille lähes shokki.

Toisaalta minulle on syntynyt myös näkemys siitä, että on hyvinkin mahdollista, että korkeimmat viranomaiset syyttäjän laitoksessa eivät ole ehkä tutkineet tätä juttua riittävästi. He ovat yksinkertaisesti ottaneet väitteet tosissaan ja uskoneet esittelijää, kuka se kulloinkin on ollutkin. He ovat ehkä nähneet tämän asian lähinnä prosessinäkökulmasta, ei sisällön kannalta katsottuna. Ylipäätään tällainen prosessiajattelu on leimannut koko toimintaa.

Tarkoitan sillä sitä, että kukaan ei halua ottaa vastuuta sisällön tarkastamisesta vaan jokainen pyrkii olemaan prosessintarkastaja, jopa siis syyttäjä itsekin.

[Xerxes]

ASIANTUNTIJAN TEKIJÄANALYYSI ULVILAN SURMAN TEKIJÄSTÄ.

Tämä seuraava on suoraa lainausta Vaasan HO:n päätöksestä 19.2.2015
=============================================================

" 133. Hovioikeudessa on kirjallisena todisteena esitetty HH:n 8.12.2006 päivätty muistio "Tekijäanalyysi Jukka Lahteen kohdistuneesta henkirikoksesta" (kirjallinen todiste nro 88). Muistiossa korostetaan, että se on vain suuntaa-antava ja ettei sen perusteella tule sulkea pois epäiltyjä eikä sitä voida käyttää näyttönä ketään vastaan.

134. HH:n analyysi ei viittaa siihen, että Anneli Auer tulisi kyseeseen Jukka Lahden surmaajana. HH:n muistion merkitystä syytettä vastaan puhuvana todisteena heikentää kuitenkin se, ettei siinä ole otettu huomioon sitä vaihtoehtoa, että Jukka Lahden olisikin surmannut hänen aviopuolisonsa. HH:lle muistion laatimista varten annetuissa tiedoissa ei ole nähtävästi lainkaan kyseenalaistettu sitä, että Jukka Lahden on surmannut taloon tunkeutunut ulkopuolinen tekijä. Lisäksi HH:lle on kerrottu Jukka Lahden työstä ja niistä irtisanomisjärjestelyistä, joissa tämä oli ollut mukana. HH on sinänsä laajaan tutkimusaineistoon ja ulkomaisten asiantuntijoiden konsultointiin perustuvassa analyysissaan eritellyt vuosina 1997–2003 tapahtuneista henkirikoksista analysoitaviksi näin ollen vain sellaiset selvitetyt henkirikostapaukset, joissa täysi-ikäinen miesuhri on löydetty kotoaan, joka ei ole ollut tekijän ja uhrin yhteinen. Muistio on laadittu siinä todetuin tavoin siitä HH:lle kerrotusta lähtökohdasta, että koston motiivi on ollut pääasiallisin tutkintaa ohjaava hypoteesi. Muistiossa on todettu, että kostoa voidaan pitää teon varteenotettavana motiivina – "etenkin jos parisuhteeseen liittyvä motiivi voidaan sulkea pois".

135. HH:n näkemykset siitä, millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä Jukka Lahden surmaamisen tekotavasta ja teossa käytetyn väkivallan määrästä, eivät ole perustuneet olettamukseen ulkopuolisesta tekijästä. HH:n mukaan useiden kymmenten pisto- ja viiltohaavojen aiheuttaminen ilmentää raivotilaa, johon on yleensä syynä mustasukkaisuus, huumeet tai psyykkinen sairaus. Teräaseella aiheutettujen pistohaavojen ja niiden lukumäärän perusteella voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä uhrin ja tekijän välisestä suhteesta. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kymmenen teräaseen iskua, pois lukien puolustusvammat, käsittävät teot ovat tyypillisesti perheenjäsenten välisiä ja näiden yleisin motiivi on mustasukkaisuus. Yli 20 teräaseen iskua käsittävissä teoissa, joissa surmattu on ollut mies, on tekijä yleisesti ollut nainen. HH on esitietojen perusteella todennut muistiossaan, että tämä vaihtoehto voitaneen kuitenkin sulkea pois. Yli 20 teräaseen iskun teoissa tekijöiden keski-ikä on ollut noin 30 vuotta. HH:n mukaan kasvot ovat se ruumiinosa, joka symbolisesti edustaa henkilöä. Teoissa, joissa aiheutetaan uhrin kasvojen alueelle lukuisia vammoja, uhrin merkitys henkilönä on tekijälle vähäinen. Uhrin kasvojen vammat esiintyvät yleisimmin skitsofreenikoiden, huumausaineriippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten ja harvemmin alkoholiriippuvaisten ja vailla mielenterveydenhäiriötä ja päihderiippuvuutta olevien tekijöiden uhreilla. Kasvojen vammat ovat myös jossain määrin yleisempiä, jos uhri on tekijälle tuntematon kuin intiimi kumppani tai perheenjäsen.

136. Hovioikeus toteaa, että HH:n muistiossaan esittämät näkökohdat siitä, millaisia johtopäätöksiä tekijästä voidaan tehdä teon ja siinä käytetyn väkivallan perusteella, ovat muistiossa todetulla tavalla vain suuntaa-antavia. Niiden perusteella ei voida tehdä riittävän varmoja johtopäätöksiä tässä tapauksessa tekijästä, joka on surmannut Jukka Lahden. Kasvoihin kohdistettu voimakas väkivalta viittaa ulkopuoliseen tekijään. Lukuisat teräaseen lyönnit voivat viitata muistiossa todetulla tavalla läheiseen naistekijään tai ulkopuoliseen tekijään, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä, tai ylipäänsä tekijään, jonka teon motiivi on kosto.

137. Niin JJ:n, KK:n kuin MM:nkin kertomukset huomioon ottaen on ilmeistä, ettei poliisi ole esitutkinnan alkuvaiheessa kevein perustein sulkenut Anneli Aueria Jukka Lahden surmaamisesta epäiltyjen ulkopuolelle. Kokeneet poliisimiehet ovat, tietoisina siitä, että henkirikoksen tekijä on usein uhrin läheinen, pitäneet rikospaikkaa tuoreeltaan tarkastellessaan ilmeisenä, että talossa on ollut ulkopuolinen tekijä, joka on surmannut Jukka Lahden. Tätä ensivaiheen havaintoihin ja erityiseen ammattikokemukseen perustuvaa johtopäätöstä ei voida jättää huomiotta, kun harkitaan, riittääkö syyttäjien esittämä näyttö osoittamaan, että Anneli Auer on surmannut Jukka Lahden. " .....
------------------------------------------------------------------

Niinpä! Poliisi ei ole kevein perustein sulkenut Anneli Aueria pois epäiltyjen listalta.!

Niin, ja mihin katosivat JL:n kengät, ne jotka ehkä olisivat sopineet jälkiin? Kyllä niitä on varmaan etsitty heti aluksi. Kuka vei ne pois? HO arvelee, että kengänjälki on mahdollisesti suurempi kuin Jukka Lahden kengän jälki. Itse mittailin tuosta jäljestä kooksi 44. Jukka Lahden kengän numero on 41 HO:n mukaan.

Erityisesti kiinnostaa se kengänjälki, joka on ollut arkun päällä olleiden J.Lahden housujen päällä. Noista nimimerkeistä JJ lienee Juha Joutsenlahti, MM tutkija Matti Mäkinen, tuota KK:ta en tiedä kuka. Kyllä AA on suljettu pois heti tutkimusten alussa - mielestäni aivan oikein - sitä voidaan perustella painavilla faktoilla, kuten AA:n verettömyys, kun on todettu, että tekijä on ollut hyvin verinen teon jälkeen. Myös runsaat tekijän kenkien jäljet, verijäljet kuistilla ja siellä ulkopuolella seinässä. Vielä muitakin seikkoja löytyy. Miksi poliisi suuntasi sitten tutkimukset juuri AA:han, kun voidaan osoittaa, että hän se ei voinut olla mitenkään. Kummallisia käänteitä? Herää kysymys miltä taholta painostettiin tähän suuntaan? Vai painostettiinko? Miksi estettiin tutkimuksen siirto KRP:lle? Pelättiinkö KRP:n löytävän oikean tekijän? Tässä jutussa on jotain kummallista! Tältä se ainakin vaikuttaa.

[TuhkaMuna]

En ihmettelisi yhtään jos kengänjälki olisi poliisin omasta kengästä.

[peltirumpu]

En ihmettelisi yhtään jos kengänjälki olisi poliisin omasta kengästä.

En minäkään. Olihan se DNA:kin poliisin

Hauskaa arvuttelua mm. awalta: Koska katkenneen puukon kärkeä ei koskaan löytynyt, kyselee awa ihan tosissaan, että millainen murhaaja tulee tappamaan puukolla, jonka kärki on katkennut?

[Xerxes]

En ihmettelisi yhtään jos kengänjälki olisi poliisin omasta kengästä.

----------------------------
Kengänjälkiä on ollut runsaasti, niin takkahuoneessa kuin kuistilla, useimmat tosin epätäydellisiä. Ainakin yksi on ollut hyvin selvä, siinä verilammikon kohdalla. Siitä näkyy mm. tarkkaan minkälainen pohjakuvio siinä on ollut. Sama pohjakuvio ilmeisesti näkyy muutamissa epätäydellisissä jäljissä. Jossakin poliisin kuvassa sen kengänjäljen vieressä oli mitta. Siitä oli hyvä laskea todennäköinen kengännumero. Vertasin omiin kenkiini, numero 43, ja arvelin tuon kengän numeroksi 44 eli numeroa meikäläisen kenkää suurempi. Tämä on tietysti arvio, riippuu myös kengän valmistajasta.

Olisipa ollut hyvä verrata tuota jälkeä J.Lahden vastaaviin kenkiin. Sekä kokoa että pohjakuviota. Lahden kengännumero oli HO:n mukaan 41. Onkohan verrattu? Ei ole ainakaan mitään tietoa. Vaikuttaa siltä, että Jukka Lahden vastaavat kengät ovat jo silloin kadonneet. Miksi ovat kadonneet?

Jos ilmenisi, että nämä kengänjäljet eivät sovi Jukka Lahden kenkiin, vaan tämä kenkä on ollut varmuudella esim. kokoa 44, ja pohjakuvio on aivan erilainen kuin Jukka Lahden kengissä. Siitä tulee mieleen kysymys: "Kenen etu on, että Jukka Lahden vastaavat kengät katosivat jo samana yönä?" Ja mihin ihmeeseen Jukka Lahden vastaavat kengät olivat kadonneet?

Tuosta HO-lainauksesta ilmenee, että hovioikeus arvostaa JJ:n ja MM:n mielipidettä, eli että "tekijä ei voi olla AA, vaan tekijä on ulkopuolinen". Niinhän tuossa sanotaan.
JJ ja MM ovat surman alkuperäisiä tutkijoita. Myöhemmin esille on tullut toinen linja, että tekijä onkin AA. Tämän jälkimmäisen linjan ovat siis tutkijat JJ ja MM sulkeneet pois. Kyllä tästä ilmenee kummalla puolella hovioikeus seisoo. Samalla kannalla kuin JJ ja MM noin karkeasti ilmaistuna. Siinä samassa ryhmässä oli vielä KK, jota en tiedä kuka hän on.

Vaikuttaa siltä, että syyttäjä saa viedä asian vaikka Korkeimpaan Oikeuteen tai sitäkin ylemmäs "Taivaalliseen Oikeuteen" ja sama vesiperä tulee kuin aikaisemminkin. On siinä niin vahvat faktat vastassa. Niitä ei voi kumota. Tätä mieltä alkaa olla jo moni!

[Mikisu]

KK on Kare Koskinen, jutun päätutkija aikoinaan. Porukan kokenein poliisi väkivaltarikosten osalta.

[sisotalo]

Tämä kirjainleikki haittaa asian ymmärtämistä. Nyt on siis psykologi-juristin Helena Häkkäsen lausunto siitä millainen ulkopuolisen murhaajan pitäisi olla. Hovioikeuden tuomiossa moititaan sitä, että hänelle ei ole annettu tietoa, että murhaaja voisikin olla vaimo. Kun on nyt vuosikaudet käyty oikeutta juuri tätä vaimoa vastaan on Häkkäsen lausunto viraton.

Toisaalta Joutsenlahden. Mäkisen ja Koskisen, siis kokeneiden ensivaiheen tutkijoiden lausunnoille annetaan niiden ansaitsema merkitys. Oikeastaan ne ratkaisevat koko asian, mutta ne eivät riitä Vaasan hovioikeudelle vaan ne tulevat mukaan suureen todistusten laatikkoon.

Kerta toisensa jälkeen tuomion lukemisessa nousee esiin sen kirjoitusten vastakkaisuus. Jos syyttäjä tällä pohjalla tekee valituspyynnön ei se merkitse etteikö Anneli pääsisi vapaaksi jo kesällä, kärsittyään puolet lsh-tuomiosta.

Kuten Nicht Shüldig kirjoitta tässä on tärkeintä Annelin pääseminen vapaaksi ja vaikuttamaan asian etenemiseen. Sitä vastassa ovat mystiset voimat

[Misri]

^^^ Xerxes, kokosin itselleni oikein koosteen tutkija Mäkisen, toimista surmatalolla tapahtuneen surman jälkeen. Jos olisin ollut hänen esimiehensä niin olisin kehottanut häntä menemään hienovaraisesti nukkumaan kotiinsa. Olihan hän ollut jo jossain tulipalon tukinnassa kys. yönä. Muutamia keskeisempiä töppyksiä, oven avaaminen niin, että lasinsirut kynnykseltä ja ehkä myöskin osin alas pudonnen verhon päältä putosivat oven ulkopuolelle. Muiden paikalla olleiden poiisien havaintojen mukaan, myöskin puutarhatuolin nostaminen ikkuna-aukosta aiheutti sen, että siitä rikotusta aukosta putoili lisää sirpaleita alas. Olisiko se kurajälki siinä tuolin istuin osassa muuttunut joksikin muuksi vaikkapa kullaksi, vaikka tuoli olisi jätetty sille paikalleen missä se oli alunperin. Eli tätä asiaa ei oikein voi perustella niillä muuttuvilla olosuhteillakaan.

Mielenkiintoista olisi myöskin tietää se, mistä hän oli koonnut sen väliaikaisen suojan siihen ikkunaukkoon, ja mihin se suoja on poistamisen jälkeen joutunut?

[Tara]

Misri, niinpä. Miksi Mäkinen ei sanonut minkävärinen se kangas oli, tai pyyhe, kuten hän on esittänyt. Eli kangaspala, tai pyyhe, oli jotain paksumpaa kangasta ja 'tummanvärinen'? Missä hän kokosi suojakehikon? Ovivalon kajossako ulkona, lautalattialla, jossa sentin raot isoista kämmenistä lipsuville ruuveille? Vaiko sisällä talossa? Missä siellä, lattiallako, iso mies kontillaan lattialla verijälkien päälläkö? Vai takkahuoneen sängyllä?

Oliko kaikki tarvittavat kuitunäytteet otettu jo ennen tätä rakentelua, kankaa sovittelua ja ruuvailua? Itse hän ei seuraavana päivänä ollut töissä, tai ei ollu kahteen päivään (etp:n mukaan) Mitä tiesivät Mäkisen kankaan käsittelystä ne jotka menivät tekemään rikospaikkatutkimusta, ottamaan lisää näytteitä, Mäkisen jälkeen?

Onko ihme, ettei Auerin paidassa ollut murhaajanruskeita kuituja. Takkahuoneeseen hän ei surmayönä enää poliisien tultua päässyt. Hän oli riisunut T-paitansa keittiön pöydälle.

Ruskeita kuituja oli ikkunan pokien laseissa, ovessa (veron alla), puutarhatuolissa ja tuolilla olleessa rukkasessa, sisällä vaatekasassa tai lattialla olleissa Jukan housuissa, veitsessä, sängyllä lakanoissa(runsaasti), tyynyillä, klapeissa, veitsessä, Jukan alushousuissa, paidassa, vasemmassa kädessä,..
Mäkinen oli aloittanut oman tutkimuksen ulkoa, koska "siellä olosuhteet saattoivat muuttua nopeimmin''. Missä vaiheessa M rakensi kehikon?

huom: kuvasta ei voi päätellä kuinka paljon näitä ruskeankirjavia kuituja oli missäkin. Mutta sängyllä niitä oli runsaasti, sen muistan, koska Auerilta on kysytty tästä ja ihmetelty, että ei kai ulkopuolinen siinä sängyllä ehtynyt makailla tjv.

[Pieni liekki]

Hauskaa arvuttelua mm. awalta: Koska katkenneen puukon kärkeä ei koskaan löytynyt, kyselee awa ihan tosissaan, että millainen murhaaja tulee tappamaan puukolla, jonka kärki on katkennut?

Koivisto tunnisti oikeudessa surmatalosta löytyneen veitsen omakseen. Hän kertoi mm., että omisti Fiskarsin veitsen, josta oli kärki poikki ja jonka kahvassa oli sulamisjälki. Koiviston mukaan veistä säilytettiin avoimessa autokatoksessa ja sitä oli teroitettu puikkoviilalla Koiviston toimesta. Veitsi oli ollut kätevä maalipurkkien avaamisessa, mutta se oli Koiviston mukaan lähtenyt kävelemään hänen asiakkaansa matkassa. Tämä oli tehnyt Koivistolle jotain pientä remonttia.

Oli sitten veitsi Koivistolta varastettu tai ei, niin mielenkiintoisen tarinan Koivisto veitsestä kuitenkin oikeudessa esitti.