waude Ihanko tosissaan noilla ajatuksilla työskentelet psykiatrian "ammattilaisena"
joo olihan Kuusankoskellakin niitä mukavia lähihoitsujakin
Sun juttujen perusteella sulla ei ole kaikki palikat paikallaan, varmaan näitä kirjoituksista voisi jonkun diagnoosinkin saada.
On se kiva että minun mies piti kiinni tälläisestä puskutraktorista kun mielenterveys järkkyi, veikkaan että yhtä vahvaa suhdetta saa etsiä, kun on ollut toisen rinnalla KAUHEAT ajat, uskonut ja toivonut ja saanut rakkaansa takaisin terveenä ja elinvoimaisena. Vuosiin en voinut mitään antaa, nyt arvostan ja rakastan miestäni yli kaiken, hän todella pelasti minut, terapia piti ja pitää huolen ettei hänestä tullut se minun ainoa elinsyy. Jos hän olisi lähtenyt olisin selvinnyt.
Edes näin sairas ihminen kuin minä en saisi ikinä lapsiani satutettua, enkä muita, kuten olen aiemminkin sanonut, minusta tässä ei psykiatria auta sillä tollaisilta ihmisiltä kuin EH pitää puuttua joku olennainen geeni pätkä DNA:ta joka mahdollistaa jonkin jo ajatuksena niin kuvottavan tekemisen, kuin oman lapsen satuttaminen saati tappaminen. Mahtaako näiden ihmisten aivotoiminta olla normaalista poikkeavaa, olisi mielenkiintoista tietää..
Täällä oli kaiken maailman biboa ja muuta väläytelty, niin ihan onnellisen ja turvallisen elämän voi tarjota ihminen joka varmaan lopun ikää kärsii post-traumaattisesta stressioireyhtymästä, on sairastanut vaikea-asteisen depression ilman psykoottisia oireita ja tarkemmat tutkinnat vielä antoi nimen paperiin epävakaa persoonallisuus häiriö, dissosiaatiohäiriö ja jostain depersonalisaatiostakin jossain oli... En ole vielä päässyt työelämään, hinku olisi kova, mutta hitto kun jonkinasteinen sosiaalisten tilanteiden ja vieraiden ihmisten kammo on viimevuosina yrittänyt voimistua... mutta kyllä mä vielä töihin pääsen, ja lapsetkin pysyy hengissä <3
