Kaksi lasta ja nainen surmattiin Vantaalla 21.12.2011

[Kaizer Sose]

Tappoivat sitten vammaisen mikä tässä asiassa ei mulle aiheuta negatiivisia reaktioita mutta pisti ajattelemaan että jos vammaiseksi luokiteltu tekee henkirikoksen niin kuuluuko hän normi vankilaan ns ei vammaisten kanssa.

[Scruffy]

Tappoivat sitten vammaisen mikä tässä asiassa ei mulle aiheuta negatiivisia reaktioita mutta pisti ajattelemaan että jos vammaiseksi luokiteltu tekee henkirikoksen niin kuuluuko hän normi vankilaan ns ei vammaisten kanssa.

Ilmeisesti se "elämänhallintaosasto" oli katsottu oikeaksi paikaksi.

[Doctor Lecter]

Perhesurmaaja Jarmo Malisen väkivaltainen kuolema on nyt luettu tuomioiksi:

37-vuotias Niki Ilkka Ahvenniemi sai yhdeksän ja puoli vuotta vankeutta taposta.

29-vuotias mies jätettiin ilman rangaistusta, sillä mielentilatutkimuksen mukaan hän oli syyntakeeton. Myös hänen todettiin syyllistyneen tappoon. Miehen jatkosta päättävät terveysviranomaiset. Mielentilatutkimuksen mukaan hän on tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa.

Helsingin Sanomat

Toki syyt ovat paljon syvemmällä kuin siinä, että Malinen veti huoneuston oven sossuämmien nenien edestä kiinni ja surmasi perheensä, mutta millainen lumipallo siitä lähtikin vyörymään... Tuomio, tappo, toinen tuomio, hullujenhuone...

Lapsenteon ajokortti olisi voinut olla kohdallaan tässäkin tapauksessa.

[pikas.so]

Toki syyt ovat paljon syvemmällä kuin siinä, että Malinen veti huoneuston oven sossuämmien nenien edestä kiinni ja surmasi perheensä, mutta millainen lumipallo siitä lähtikin vyörymään... Tuomio, tappo, toinen tuomio, hullujenhuone...

Lapsenteon ajokortti olisi voinut olla kohdallaan tässäkin tapauksessa.

Ahvenniemeä & kumppanin vanhempia lukuunottamatta vai?
Kuka tietää mitkä syyt ovat aiheuttaneet ajojahdin perheelle aikoinaan.

Ajojahtikortin jäävääminen olisi voinut olla paikoillaan tässäkin tapauksessa.

[Doctor Lecter]

Toki syyt ovat paljon syvemmällä kuin siinä...

Ne olivat ja siksi valitetaan:

Suomesta ihmisoikeusvalitus YK:n komitealle – isä surmasi vaimonsa ja kaksi tytärtään Vantaalla

Kolme juristia on tehnyt ihmisoikeusvalituksen vuonna 2011 oikeudessa käsitellystä perhesurmatapauksesta. Kaikki perheessä olivat vammaisia. Viranomaiset ja kunta olivat havainneet merkkejä väkivallasta, mutta tiedot eivät kertyneet mihinkään.

SUOMI ei suojele tarpeeksi väkivallan uhreiksi joutuvia naisia, katsoo kolme suomalaisjuristia.

Juristit ovat tehneet YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle (Cedaw-komitea) ihmisoikeusvalituksen tapauksesta, jossa perheen isä surmasi vaimonsa ja kaksi alle kymmenvuotiasta tytärtään Vantaalla.

Kyseessä on ensimmäinen Suomea koskeva valitustapaus. Se on jätetty komitealle joulukuussa.

”Tapaus ei ollut yllättävä, vaan viranomaisilla oli runsaasti perhettä koskevaa tietoa”, kertoo professori Kevät Nousiainen, yksi valituksen tekijöistä.

”Kaikki perheenjäsenet olivat vammaisia. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta perhe oli erityisen haavoittuva”, hän huomauttaa.

”Suomi loukkasi useita YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen velvoitteita.”

Suomi ratifioi sopimuksen 1986. Sopimus velvoittaa Suomea suojelemaan ihmisoikeuksia.

NIIN EI tapahtunut valituksen tapauksessa Vantaalla.

Juristien tiedot Vantaan tapahtumista ovat tuomioistuinkäsittelystä vuodelta 2011. Asiakirjojen mukaan lapsilla oli ollut useita kontakteja viranomaisiin.

Lapsia oli seurattu syntymästä asti. Terveydenhuolto, neuvola ja päiväkoti olivat havainneet merkkejä perheväkivallasta, mutta tiedot eivät kertyneet mihinkään.

Äiti pelkäsi hallitsevaa isää, joka kielsi sosiaalipalvelujen käytön ja eristi perheen. ”Ei ole tietoa kysyttiinkö äidiltä mitään”, Nousiainen kertoo.

TILANNE jatkui vuosia. Sitten äiti hakeutui turvakotiin lasten kanssa.

Lapset otettiin kiireellisesti huostaan, koska katsottiin, että äiti ei kyennyt turvaamaan heitä isän väkivallalta. Äiti palasi isän luo.

Lapset saapuivat normaalille kotilomalle. Heitä tuli hakemaan kaksi sijaishuoltolaitoksen työntekijää, jotka menivät ulos, kun lapset jäivät pukemaan. Isä lukitsi oven.

Työntekijät ihmettelivät, miksi lapset eivät tule. ”Kesti kauan, ennen kuin he ymmärsivät, mitä heidän piti tehdä. Sinä aikana isä surmasi vaimonsa ja lapsensa”, Nousiainen kertoo.

Vantaan lastensuojelun palvelupäällikkö Jaana Vilpas muistaa tapauksen, vaikka ei ollut nykyisessä toimessaan silloin.

”Tilanne oli yllätys”, hän kertoo.

”Siitä ei ollut ennakkoviitteitä. Jos olisi ollut viitteitä, että lapset ovat vaarassa, heitä ei olisi päästetty kotilomalle.”

JÄRJESTELMÄ petti katastrofaalisin seurauksin, Nousiainen sanoo.

Laiminlyöntejä, yhteydenpito eri toimijoiden välillä puuttui, tieto ei kulkenut, hän luettelee.

”Puuttuu systemaattista osaamista, tiedonkulkua, riskinarviointia palvelujen sisällä. Lapsia hakemassa olleet työntekijät eivät tienneet väkivallan uhasta.”

Turvaverkoissa on isoja reikiä, joihin ihmiset voivat pudota, sanoo valitusta tekemässä ollut oikeustieteen tohtori Merja Pentikäinen.

”Oikeusjärjestelmä ei suojaa naisia, ja palvelujärjestelmä kohtelee heitä epätasa-arvoisesti. Lapset saivat jonkin verran huomiota, mutta äiti putosi järjestelmän ulkopuolelle.”

Cedaw-komitea on ilmoittanut ottavansa valituksen käsittelyyn. Valittajien mielestä Suomi rikkoi Cedaw-sopimuksen useita artikloja ja saa todennäköisesti langettavan päätöksen.

JOS Suomessa olisi ollut toimintamalli naisiin kohdistuvan väkivallan auttamiseksi, kuolemat olisi todennäköisesti vältetty, valittajat arvioivat.

”Tutkimusten mukaan huostaanotoissa ja lasten huoltopäätöksissä ei piitata väkivallasta tai asetetaan väkivallaton vanhempi vastuuseen siitä, että väkivalta on mahdollista”, Nousiainen sanoo.

”Se on kiero tapa katsoa väkivaltaa.”

VAKAVIA puutteita viranomaisten toiminnassa ja lainsäädännössä on aiemmin tullut esiin kahdessa muussa lastensuojelutapauksessa: kahdeksanvuotiaan helsinkiläistytön kuolemaan johtaneissa vaiheissa sekä Oulun insestitapauksessa.
Helsingin Sanomat
26.1. 16:25