HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[sisotalo]

Kovin hajanaisesti on täällä tutustuttu Amandan lukuisiin kuulusteluihin, joista puolet on salaisia. Julkisista kuulusteluista parhaat ovat elo-syyskuussa 2009 pidetyt kun niissä poliisi Marina Toivonen vetää linjaa, että Anneli on syyllinen ja että murhaaja ei ollut paikalla. Tällaisessa tilanteessa asiat selviävät. Ne selviävät niin, että äiti on syytön.

Amanda kertoi äidilleen sairasvuoteen vieressä, että hän oli nähnyt murhaajan poistuvan. Kaikki paikalla olleet, neljä Aueria todistavat kerta toisensa jälkeen näin. Ainoastaan Pirjo, Jukan sisar on tässä asiassa epäröinyt, mutta se selittyy sillä, että hän lähti pois aikaisemmin kuin muut, ehkä jo ennen kuin Amanda oli puhunut. Pirjon mies oli paikalla mutta ei vahvists vaimonsa muistikuvaa. Pirjo kieltäytyi todistamasta HO 2014, vedoten sukulaisuuteen.

Sitten Amanda nykäistiin ensimmäiseen kuulusteluun, johon monet perustavat päätelmänsä. Se on aivan väärä lähtökohta. Siinä johdateltiin niin, että syntyi mielikuva murhaajasta lymyilemässä pesuhuoneessa ja muuta sekoittavaa. Tämä kuulustelun tarkoituksena ei ole se tilanne jota nyt tutkitan, Anneli syyllisyys. Poliisi halusi kiireesti murhaajan tuntomerkkejä, eikä todellakaan kysellyt oliko murhaaja paikalla vai ei.

Kysymykseen käynneistä takkahuoneella Amanda antaa vastauksen kolme. Erityisesti hän tekee sen selkeästi ainoassa julkisessa todistuksessaan Hovioikeus 2014. Siinä tosin Kulmala sotkee asiat lukemalla mielivaltaisia kuulustelutietoja, eikä Amandan asianajaja auta lainkaan. Loppu menee sotkuksi.

Siis elo-syyskuun 2009 kuulusteluissa on selkeästi sanottu, että Amanda kävi kahdesti ennen kuin Anneli nousi sängystä, toisella kerralla oli kuitenkin jo lasisiruja lattialla mutta ei murhaajaa. Äiti suojautui peitolla lentäviltä lasisiruilta. Kolmannen kerran hän kävi kun isä oli jo kuollut, siinä edellytyksenä oli, että hän oli nähnyt murhaajan poistuvan. Isä makasi pesuhuoneen oven edessä ja Amanda saattoi nähdä hänet menemällä niin pitkälle, että se ei olisi ollut viisasta jos murhaaja vielä oli paikalla. Marina purkaa tämän väärän tiedon huomauttamalla Amandalle, että kylpyhuoneen ovea ei voinut avata kun Jukka oli tiellä

Muissa Amandan todistuksissa syyttäjä löytää tietoja, jotka antavat toisen kuvan tapahtumista, mutta tässä tilanteessa oikeuden pitää antaa etusija todistukselle, joka vapauttaa Annelin. Syyttäjä esittää väitteen, että Amanda olisi nähnyt puukotetun isänsä jo kymmenisen sekuntia Hätäpuhelun alusta. Tämä on tietenkin aivan väärä tieto, mutta se voisi kuitenkin löytyä jostakin Amanda salaisista kuulusteluista. Amanda on herkkä johdattelulle kaikissa muissa asioissa paitsi murhaajan näkemisessä. Siitä hän ei koskaan luovu, mutta ei todellakaan osaa sanoa koska se tapahtui

[Tara]

Huomasit kai, sisotalo, ah:n postauksen edelläsi? Kuuntelepa se alin leike. Ei mene monta sekuntia. Mitäs tykkäät?

Kenen äänellä löytyy kohdasta 2:06,5 sana 'nopeesti'?

[zem]

Peursasiamies edellä:

Mitä itse olen lukenut noita tyttären lausuntoja, niin ne on kyllä mielestäni ristiriitaisi siinä mielessä, että hänen olisi kyllä kaikkien todennäköisyyksien pitään pitänyt nähdä huppumies useammin kuin kerran, jos kaikki lausunnot pitäisivät paikkansa. Mutta lausuntojen pohjalta voi osoittaa sisäinen ristiriidan, koska tytär väittää nähneensä huppiksen vain poistuessaan.

Kaikkien todennäköisyyksien? Syys siihen, miksi huppumies ei ollut näkyvllä ensimmäsellä
käynnillä oli että

verho, joka oli tuolloin paikallaan, esti näkyvyyden.
Huppumiehen olisi ehkä pitänyt kuulua.

Mutta HO:n mukaan tämä mahdollisesti asetteli tuolia, toinen vaihtoehto on, että valojen syttyminen sai tilanteen muuttumaan ja aiheutti epäröintiä - tyytöhän kertoi, että iskä oli sytyttämässä valoa (vai oliko se Auer).

Tytön toinen käynti puolestaan, tytön ja Auerin kertoman mukaan, tapahtui ennen kuin
tyttö tuli puhelimeen n. ajassa 1:42.

Tyttö näki veitsen sekä isän lattialla. Mitä voidaan päätellä?
Veitsikamppailu oli ohi. Huppumies ei ollut isän kimpussa. Tyttö ei tutkinut takkahuonetta
sen tarkemmin - en tiedä mistä "huonekalut" ovat tulleet syyttäjän valituslupaan, siihen olisi
hyvä saada viite.

Sen, että kamppaailu tuolloin oli muutanut luonnettaan, voidaan päätellä tytön veitsihavainnosta - se voidaan päätellä myös hätäpuheun äänistä: tuskanparkaisut
muuttuvat avunhuudoiksi n. ajassa 1:20, tämä voidan havaita Niemen litteroinnista, ns.
"Alpon videoasta" sekä omasta videostani (lattaaminen kestää n. minuutin):
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/lopullinenvideo.wmv

Eli kyseessä ei ole sattumat ja niiden epätodennäköisyys, kyse on siitä, että tytön
kertoma pitää harvinaisen hyvin paikkansa Auerin todistuksen, hätäpuhelun sekä
tapahtumaa koskevien muiden todisteiden kanssa.

Ja loppujen lopuksi sillä, että tyttö sattui näkemään huppumiehen on vähemmän merkitystä
kuin sillä, että hän ei nähnyt äitiään hurjan veriteon äärellä tai sen jäljiltä.

Sen sijaan mielestäni ei ole todennäköistä, tyttö olisi sekoittanut "toisen käyntikerrran"
(veitsen näkeminen, isä lattialla) niin, että se olisi tapahtunut vasta huppumiehen
poistumisen jälkeen eli silloin kun äiti oli menossa vastaamaan poliisin soittoon.

Oliko niin, että tyttö vastasi puhelimeen? Toisaalta tyttö on kertonut menneensä
kirkaisun ja isän näkemisen jälkeen sisarusten huoneeseen. Tuskin
lapsi enää kyseisen näyn jälkeen uteliaisuudesta palaa ihmettelemään...

On siis loogisesti etenevä tapahtumasarja (sisään tunkeutuminen, surma), jonka eri
vaiheita tyttö "nopeasti käväistessään" vilaukselta todistaa yhtäpitävästi todisteiden (esim.
hätäpuhelun, kamppailun vaiheiden, veitsen sijainnin) kanssa - ja näkee huppumiehen vasta tämän poistuessa.

[perusasiamies]

Zemille vastaukseksi:

Otetaan nämä kaksi ensimmäistä käyntikertaa takkahuoneella ja rekonstruoidaan tilanne. Tehdään rekonstruktio vaikka sinun esittämällä tavallasi. Ole sinä vaikka tytär ja minä voin esittää huppista, ja vaihdetaan puolessa välissä, kun tehdään vaikka sata koetta. Todennäköisyydellä tarkoitin sitä, että sanoisin, että noin 99% prosenttia kokeista sinä kyllä näkisit minut, edes jommalla kummalla käyntikerralla. Mieti nyt itsekin. Mutta joo, mun hypoteesi on hypoteesi ennen kuin me se kokeellisesti vahvistettaisiin.

[zem]

Perusasiamiehelle:

Kyseessä ei ole mekaaninen tapahtuma, jossa osatekijät etenisivät toisiinsa
reagoimatta.

Huppuies reagoi siihen, mitä sisällä tapahtuu.

Tyttö reagoi siihen mitä kuulee ja näkee.
Tytön "toista käyntiä" (mielestäni hätäpuhelun jassa n. 1:20) ei tapahtuisi
silloin kuin se tapahtuu, ellei tyttö olisi kuullut tilanteen takkahuoneessa
muuttuvan (isä alkaa huutaa toistuvasti apua).

Eli jos tilannetta toistetaan sata kertaa sillä tavalla, että otat huomioon "mitä verhon
takana tapahtuu" ja minä tyttönä otan huomioon mitä kuulen, niin voitaisiin
katsoa miten asiat kääntyy... mutta tämä tosiin reagointi huomioiden
(eli ilmeisesti peliteoreettinen tilanne) kyseistä tilannetta ei voitaisi "toistaa" ehkä
kertaakaan eli se on aina ainutkertainen - "samaan virtaan ei voi astua" jne.

Mekaanisiin todennäköisyyksiin (mihin syyttäjä valitusluvassa vetoaa) ei tällaisissa
eri toimijoiden skenaarioissa ole sijaa.

[eternitystory]

Itse seurasin jossain vaiheessa tätä tapausta tiiviimmin. Pian kuitenkin putosin kärryiltä kun en seurannut juttua ja nyt kiinnostuin taas seuraamaan.Tämä on ensimmäinen kerta kun erotin että joku sanoisi "kuole ja loppu". En olisi huomannut koko asiaa, ilman että siitä olisi laitettu nuo kolme äänitettä. Onko mahdollista, että Anneli olisi "lavastanut" tuon äänen jotenkin jos on, niin miten?

[perusasiamies]

Zemille:

Jos luin rivien välistä oikein, niin et ainakaan kiellä sitä, että on todennäköistä että tytär olisi huppiksen nähnyt kahdella ensimmäisellä käyntikerrallaan. Ja muistetaan nyt, että Anneli käy kaksi kertaa takkahuoneen ovella ja havaitsee huppiksen molemmilla kerroilla. Peliteoriaa tähän on turha soveltaa, koska emme tunne tapahtumankulkua tarpeeksi tarkasti.

Jos syyttäjä ei saa käyttää todennäköisyyksiä apuna, niin saako Annelistit? Otetaan esimerkiksi tämä kenkä-asia. Minun mielestäni on luonnollista, että Jukalla on ollut terassikenkinä isot kengät, jotka saa jalkavaivaisena nopeasti jalkaan ja pois. Annelistit torppaavat idean, koska ei ole todennäköistä, että kellään on omaa kengännumeroaan suuremmat kengät kotona.

[Bou]

Ihmisellä voi olla omaa kokoaan isommat kengät vaikka ihan yksinkertaisesti siksi, että haluaa palelemisen vuoksi käyttöää paksuja sukkia.

Nyt jään kuulolle katselemaan kuinka moni jaksaa yhdistellä tätä nauhan kertomaa, syytetyn kertomaa ja tyttären kertomaa. Se on nimittäin ihan mahdoton yhdistelmä, että siihen mahtuisi se huppusetä,

Muistakaa ne 70 puukonjälkeä, vuotoveri sängyllä, päävammat ja hiljaisuus häkenauhoituksen alussa. Kun ei kerkeä niin ei kerkeä.

[Xerxes]

Zemille vastaukseksi:

Otetaan nämä kaksi ensimmäistä käyntikertaa takkahuoneella ja rekonstruoidaan tilanne. Tehdään rekonstruktio vaikka sinun esittämällä tavallasi. Ole sinä vaikka tytär ja minä voin esittää huppista, ja vaihdetaan puolessa välissä, kun tehdään vaikka sata koetta. Todennäköisyydellä tarkoitin sitä, että sanoisin, että noin 99% prosenttia kokeista sinä kyllä näkisit minut, edes jommalla kummalla käyntikerralla. Mieti nyt itsekin. Mutta joo, mun hypoteesi on hypoteesi ennen kuin me se kokeellisesti vahvistettaisiin.

Minusta näyttää siltä, että "perusasiamies" ei ole perehtynyt tapahtumien kulkuun, vaikka on täällä jo pitkään keskustellut.

Ikkuna on rikottu ulkoapäin ja se tapahtuma on ollut hyvin äänekäs. Se on myös kestänyt melkoisen kauan. Siihen ääneen ovat heränneet niin Amanda kuin aviopari. Kun Amanda on ensimmäisen kerran käynyt takkahuoneen aukon luona, on huppumies yhä ollut siellä ulkona ja näkymättömissä. JL on kehottanut tyttöä menemään takaisin. Rouva on ilmeisesti vielä ollut sängyssä ja JL ilmeisesti seissyt sängyn vieressä. Huppumies on ollut näkymättömissä. Huppumies ei ole nähnyt sängyssä makaavaa rouvaa, eikä rouva huppumiestä. Minä arvelen, että toisen käynnin aikana rouva on ollut puhelimessa ja Amanda on nähnyt JL:n lattialla, mutta huppumies on ollut muurin kulman takana näkösuojassa. Amanda ei ole suinkaan mennyt kovin lähelle takkahuoneen aukkoa koska pelkäsi huppumiestä. Eikä ole varmaa, että hän joka sekunnin murto-osan ajan katseli takkahuoneeseen. On hyvin mahdollista, että hän ei silloin havainnut huppumiestä, vaikka tämä olikin siellä pesuhuoneen oven ja takan muodostamassa lommossa. Onhan siellä sellaisia hiljaisempia hetkiä, jolloin ei kuulu juuri ääniä. Se voi olla pieni tauko myös huppumiehellä. Hän saattoi hyvin seistä piilossa näkösuojassa. Myöskään tytön näköhavainto ei olisi huppumiehelle mieleen. Myös nauhan alussa on hiljaisempaa. Siinä JL voi olla hetken aikaa tyrmättynä, esim. halolla päähän.
Tällaisessa rekonstruktiossa huppumies ei näe rouvaa kummallakaan tytön käyntikerralla, ja rouva ei näe huppumiestä. Se ei ole ainoastaan mahdollista vaan todennäköistä.

[Spekultantti]

Peursasiamies edellä:

Mitä itse olen lukenut noita tyttären lausuntoja, niin ne on kyllä mielestäni ristiriitaisi siinä mielessä, että hänen olisi kyllä kaikkien todennäköisyyksien pitään pitänyt nähdä huppumies useammin kuin kerran, jos kaikki lausunnot pitäisivät paikkansa. Mutta lausuntojen pohjalta voi osoittaa sisäinen ristiriidan, koska tytär väittää nähneensä huppiksen vain poistuessaan.

Kaikkien todennäköisyyksien? Syys siihen, miksi huppumies ei ollut näkyvllä ensimmäsellä
käynnillä oli että

verho, joka oli tuolloin paikallaan, esti näkyvyyden.
Huppumiehen olisi ehkä pitänyt kuulua.

Mutta HO:n mukaan tämä mahdollisesti asetteli tuolia, toinen vaihtoehto on, että valojen syttyminen sai tilanteen muuttumaan ja aiheutti epäröintiä - tyytöhän kertoi, että iskä oli sytyttämässä valoa (vai oliko se Auer).

Tytön toinen käynti puolestaan, tytön ja Auerin kertoman mukaan, tapahtui ennen kuin
tyttö tuli puhelimeen n. ajassa 1:42.

Tyttö näki veitsen sekä isän lattialla. Mitä voidaan päätellä?
Veitsikamppailu oli ohi. Huppumies ei ollut isän kimpussa. Tyttö ei tutkinut takkahuonetta
sen tarkemmin - en tiedä mistä "huonekalut" ovat tulleet syyttäjän valituslupaan, siihen olisi
hyvä saada viite.

Sen, että kamppaailu tuolloin oli muutanut luonnettaan, voidaan päätellä tytön veitsihavainnosta - se voidaan päätellä myös hätäpuheun äänistä: tuskanparkaisut
muuttuvat avunhuudoiksi n. ajassa 1:20, tämä voidan havaita Niemen litteroinnista, ns.
"Alpon videoasta" sekä omasta videostani (lattaaminen kestää n. minuutin):
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/lopullinenvideo.wmv

Eli kyseessä ei ole sattumat ja niiden epätodennäköisyys, kyse on siitä, että tytön
kertoma pitää harvinaisen hyvin paikkansa Auerin todistuksen, hätäpuhelun sekä
tapahtumaa koskevien muiden todisteiden kanssa.

Ja loppujen lopuksi sillä, että tyttö sattui näkemään huppumiehen on vähemmän merkitystä
kuin sillä, että hän ei nähnyt äitiään hurjan veriteon äärellä tai sen jäljiltä.

Sen sijaan mielestäni ei ole todennäköistä, tyttö olisi sekoittanut "toisen käyntikerrran"
(veitsen näkeminen, isä lattialla) niin, että se olisi tapahtunut vasta huppumiehen
poistumisen jälkeen eli silloin kun äiti oli menossa vastaamaan poliisin soittoon.

Oliko niin, että tyttö vastasi puhelimeen? Toisaalta tyttö on kertonut menneensä
kirkaisun ja isän näkemisen jälkeen sisarusten huoneeseen. Tuskin
lapsi enää kyseisen näyn jälkeen uteliaisuudesta palaa ihmettelemään...

On siis loogisesti etenevä tapahtumasarja (sisään tunkeutuminen, surma), jonka eri
vaiheita tyttö "nopeasti käväistessään" vilaukselta todistaa yhtäpitävästi todisteiden (esim.
hätäpuhelun, kamppailun vaiheiden, veitsen sijainnin) kanssa - ja näkee huppumiehen vasta tämän poistuessa.

"Ja loppujen lopuksi sillä, että tyttö sattui näkemään huppumiehen on vähemmän merkitystä
kuin sillä, että hän ei nähnyt äitiään hurjan veriteon äärellä tai sen jäljiltä. "

Mistä päättelet, ettei tytär nähnyt äitiään "hurjan veriteon äärellä"? Kaikkihan me tiedämme, että näki.

Kannattaisiko välillä tulla pois sieltä kuplasta, jossa faktat hajotetaan tarkoitushakuisesti osiin ja sitten epämääräisillä irtopalasilla yritetään rakentaa teoriaa ulkopuolisesta tekijästä.

[Xerxes]

Huomasit kai, sisotalo, ah:n postauksen edelläsi? Kuuntelepa se alin leike. Ei mene monta sekuntia. Mitäs tykkäät?

Kenen äänellä löytyy kohdasta 2:06,5 sana 'nopeesti'?

---------------------------------------

En ole sisotalo mutta kuuntelin tuon nauhan jälleen. Siinä ajassa 1.55 - 2.00 AA on mennyt sinne lähelle takkahuonetta, ja kohtaa huppumiehen. Lähtee karkuun ja huutaa: "Mitä se?" ja "Vittikö". Juoksuaskelet kuuluvat kun hän juoksee pois paikalta. Tämä tapahtuu siis 1.55 - 2.00 .

Seuraava, minkä minä kuulen, on kun AA on puhelimen ääressä jälleen ja sanoo 2.09 "Tuleeks sieltä kettään?" En kuule tuota sanaa "nopeesti" siinä kohtaa lainkaan. Se voi olla hyvin hiljaa, ja jos on, niin se kyllä sopii myös AA:n sanomaksi, mutta hän on silloin jo puhelimen lähellä. Siitä juoksun kopinan jälkeen on silloin (2.06,5) kulunut jo 6,5 sekuntia ja hyvin voi olla se lausuma "Nopeesti" Anneli Auerin lausuma. Hän on tullut nopeasti takaisin puhelimen ääreen, ainakin lähelle. Tosin minä en kuule kohdassa 2.06,5 mitään. Ja 2.09 hän sanoo selvästi puhelimeen: "Tuleeks sielt kettään?" Näin minä tulkitsen.

[zem]

Tara yllä:

Huomasit kai, sisotalo, ah:n postauksen edelläsi? Kuuntelepa se alin leike. Ei mene monta sekuntia. Mitäs tykkäät?

Kenen äänellä löytyy kohdasta 2:06,5 sana 'nopeesti'?

Hra Holisti on yhdistänyt Auerin äänen kohdasta 0:35 (mm.) kohdan 2:06,5 ääneen.
Alla Niemen litteroinnit kyseisistä kohdista:

0:35 Häke: Joo.
Epäilty: Hei nopeesti.
0:37 Häke: Joo, laitan apua. Onks teillä monta siellä?

2:05 (vaimea kopsahdus) Uhri: Lala.
Epäilty: öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys) (Alleviiv. Zem.)

Holisti siis etsii tukea Niemen väitteelle, että kyseessä on "epäillyn" = Auer äännähdys
tämän astaloidessa Lahtea - tai joka tapauksessa Auerin äännähdys.

Tukea sille, että kyseessä olisi Auerin äännähdys, haetaan siis huudoista "uole" ja "hei lopeta"
pyytämällä vertaamaan ääniä.

Toisaalta Auer huoahtaa puhelimen äärellä ajassa 2:08,50. Eli jos ääni on Auerin, sitä ei voi
olla tuotettu astalointipaikalla. Eikä toisaalta kaksi uloshengitystä ("ponnistuksen"
aiheuttama ääni sekä voimakas "huoh") kahden sekunnin sisällä oikein natsaa.

Päättelen, että "voimakkaan ponnistuksen aiheuttama ääni" on jonkun muun - miehen tai
naisen - kuin Auerin eli ulkopuolisen tekijän. Samoin oletettu "-uole" - joka on mielestäni
naisen ääni, mutta ei välttämättä Auerin.

Awan kanssa asiasta puhuttiin, mutta hän kaikkosi - missä lienee -a Wa nykyään
(hups, kirjoitusvirhe), hänellä on niin kiintoisa profiilikin toisaalta viranomaisia vastaan
Bodom-jutussa, toisaalta viranomaisia myötäilevä Ulvila-jutussa (sorry - off topic).

[sisotalo]

Kuulen sen verran huonosti, että en uskalla omiin korviini luottaa. Te hyvä korviset kertokaa minulle mitä nämä kuulohavainnot merkitsevät syyttäjän kannalta. Ei se mitään vaikka aluksi ollaan eri mieltä.

Valitus on siitä erinomainen, että se paljastaa todella syyttäjän todistelun yksityiskohdat kuten, että Amanda ryntäsi takkahuoneelle jo 10 sek sen jälkeen kun äiti oli alkanut puhua Hätäpuhelua, rohkea likka. Hetkeä aikaisemmin hän pelkäsi tunkeutujaa huoneessaan niin, että ei uskaltanut omia valojaan sytyttää.

[Xerxes]

Tara on esittänyt, että nauhalla kohdassa 2.06,5 Anneli Auer sanoo: "Nopeesti". Minulla on hyvä versio nauhasta, ja sillä kohdalla ei kuulu pihaustakaan. Näyttää siltä, että nauhasta on useita versioita, niihin on voitu lisäillä tai poistaa jotakin. Sen sijaan kohdassa 2.09 AA sanoo selvästi puhelimeen: "Tuleeks sieltä ketään?".
-------------------------------------------------

Mielestäni on täysin selvää, että Hä-Ke nauhalla ajassa 1.55 - 2.00 AA on takkahuoneen lähellä ja kohtaa huppumiehen, joka uhkaa häntä. AA huudahtaa: "MITÄ SE? VITTIKÖ!" ja kirmaisee karkuun niin että askelten töminä kuuluu, kohti ulko-ovea. Olisiko tuossa huudahduksessa viimeinen i oikeastaan u ? Jo 9 sekuntia myöhemmin hän on (2.09) jälleen puhelimessa. Siinä välissä hän ei millään ole ehtinyt käydä takkahuoneen perällä nuijimassa, se on selvää. Siellä on toinen henkilö, ja iskujen äänet kuuluvat nauhalla 2.00 - 2.10. Mielestäni täysin selvä tapaus. Ei mitää epäselvää. Ihmettelen, jos syyttäjä ei ole tätä huomannut. Samaan tapaan kuin Bodomissa, syyttäjä takertuu johonkin syytetyn sanomaan sanaan, ja määrittelee sen mukaan, että syytetty on syyllinen, vaikka tämä nauhoite osoittaa, että AA ei voi olla se ratkaisevien iskujen antaja.

Tuo sana "-uole" saattaa olla kyllä myös Auerin suusta, mutta huomaa, että siitä puuttuu alkuosa. Täydellisenä tuo ilmaus voi hyvin olla "Älä kuole". Jostain syystä vain loppuosa kuuluu puhelimessa. Auer on kertonut, että hän on saattanut sanoa "Älä kuole", mutta ei ole siitä varma. Myös tyttö toistaa: "Isä älä kuole!" Hyvin mahdollista, etenkin siksi, että ilmauksesta näyttää alkuosa puuttuvan myös syyttäjän asiantuntijan mukaan.

Awa ja Misri ovat siitä erikoisia keskustelijoita, että he ovat aina samaa mieltä kuin syyttäjä. "Kun kerran syyttäjä syyttää, niin hänellä on vahvat perusteet. Ja koska on vahvat perusteet, niin syytetty on syyllinen". Oikeuden lopullinen päätös ei muuta tätä asennetta, vaikka päätös perusteltaisiin kuinka hyvin tahansa. Tällaisia keskustelijoita on kyllä paljon muitakin. Mielestäni "perässähiihtäjä" sopii tähän ajatusmalliin. Mieleen tulee myös ilkeä arvio. Osa keskustelijoista saattaa kyllä tietää, että AA ei ole oikea syyllinen, mutta haluaa silti saada hänet tuomituksi murhasta. Se ajattelu saattaa perustua sellaiseen teoriaan, että AA olisi houkutellut surmaajan miehensä kimppuun, ja pahoinpitely olisi karannut henkirikokseen saakka, vähän kuin vahingossa. Jos niin olisi, niin se pitäisi oikeudessa todistaa oikeaksi. Niin ei ole edes yritetty. Näillä tiedoilla syytettynä ollut on käräjäoikeutta ylemmissä asteissa varmasti "SYYTÖN". Muunlainen tuomio vaatii vahvat perustelut.

Kannattaa muistaa vielä, että myös syyttäjän asiantuntija on kuullut nauhoituksessa "vieraita ääniä", joita hän on merkannut kommentilla: "Lähde tuntematon". Joku on täällä väittänyt, että ulkopuolisesta ei ole jäänyt mitään jälkiä. Sehän on puppua. Merkkejä ja jälkiä ulkopuolisesta on runsaasti, ja on jopa silminnäkijän havainto. AA on omin silmin nähnyt tekijän, mutta myös tämä 9-vuotias tyttö. Täällä ovat monet äänitettä kuunnelleet tehneet tarkkaa työtä, ja ovat päätyneet varmaan johtopäätökseen, että paikalla oli myös "oikea murhaaja". Itse olen päätynyt samaan omien havaintojeni kautta. Tosin oikeudessa rikos saattaisi muuttua myös tapoksi. Jos minä olisin tutkija kohdistaisin tutkimuksen muutamaan henkilöön, joita on kyllä kuulusteltu, mutta joille on joku henkilö antanut alibin. Mielestäni näitä alibin antajia kannattaisi kuulla uudelleenkin, jospa alibi osoittautuisi "vääräksi alibiksi". On sellainen mielikuva, että "oikeaa tekijää" on kyllä kuulusteltu, tosin tämä tunne voi olla vääräkin. Näitä henkilöitä joilla voi olla vahva motiivi tekoon on useita ja ainakin useimmat liittyvät Jukka Lahden työhön. Hän oli firmassa "antamassa potkuja" työntekijöille, tosin vain suosittelemassa ja päättäät elimet tekivät päätöksiä. Kyllä silti työntekijät saattavat pitää suosittelijaa "syyllisenä".

[Nicht schuldig]

Kuulen sen verran huonosti, että en uskalla omiin korviini luottaa. Te hyvä korviset kertokaa minulle mitä nämä kuulohavainnot merkitsevät syyttäjän kannalta. Ei se mitään vaikka aluksi ollaan eri mieltä.

Valitus on siitä erinomainen, että se paljastaa todella syyttäjän todistelun yksityiskohdat kuten, että Amanda ryntäsi takkahuoneelle jo 10 sek sen jälkeen kun äiti oli alkanut puhua Hätäpuhelua, rohkea likka. Hetkeä aikaisemmin hän pelkäsi tunkeutujaa huoneessaan niin, että ei uskaltanut omia valojaan sytyttää.

Kun Amanda ryntäsi takkahuoneelle ja näki sen minkä kertoi nähneensä, hän kurkkasi huoneeseen ja hipsi sitten takaisin omaan huoneeseensa ja istui siellä odottamassa, kun äiti kutsuu puhelimeen. Sitten hän menee puhelimeen eikä pukahda sanaakaan siitä mitä hän näki, vaikka muistaa näyn vielä seuraavanakin päivänä ja vuosia vielä jälkeenpäin, seuraavaksi hän menee uudelleen paikalle ja kurkkaa huoneeseen ja näkee saman asian kuin hetkeä aiemmin, nyt hän kirkaisee niin, ettei siitä jää epäselvyyttä, kuka kirkaisee ja miksi.