Lasten kertomukset

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
nihlist
Martin Beck
Viestit: 830
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2010 7:42 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja nihlist »

zem kirjoitti:Sisotalon viestistä:
Pieni liekki kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tytär on saattanut nähdä isänsä lattialla makaamassa välähdyksenomaisesti (parin sekunnin ajan) jossain kohtaa aikavälillä 1:16-1:42, mille aikavälille osuu myös katko hätäkeskustallenteessa. Tytär liikkuu oman huoneensa ja keittiön välimaastossa, mistä käsittääkseni ainakin osittain on mahdollista nähdä takkahuoneelle.

Olen edelleen sitä mieltä, etten pysty lukitsemaan murhaajan poistumista aikaan 2:42. Murhaaja on saattanut poistua tuolloin tai sitten hän on poistunut viimeistään häkepuhelun ajassa 3:14. Joka tapauksessa vanhin tytär on ainoana perheenjäsenenä nähnyt, kun huppumies poistuu talosta.
Tällaisia mielipiteitä voidaan tietenkin esittää täällä, muta nyt on tarkan pelin aika. Jos puolustus siis Manner ajattelee niin kuin Pieni liekki voidaan juttu vielä hävitä. Kysmys ei ole siitä mihin kukin uskoo vaan siitä, että tarvitaan yhtenäien esitys, joka vakuuttaa KKOn. Syyttäjällä on se Amandan osalta neljässä kohdassa
- -
Nyt on tosiankin tarkan pelin aika - viimeistään.

Valitettavasti a) poliisitutkinta asiassa vuoden 2008 jälkeen ja b) syyttäjä eivät ole
pelannneet "tarkkaa peliä". Syyttäjä esimerkiksi toteaa, että murha on "kaksivaiheinen". Niinkuin jokainen tietää: on käytetty kahta surmavälinettä - veistä ja astaloa.

Ja sitten ei esim. tallenteelta tutkita tarkemmin, missä vaiheessa eri välineitä on käytetty,
missä vaiheessa veitsi muuttuu astaloksi. Sisotalokin vetoaa Alpon videoon, mutta ei analysoi
siitä, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu, vaikka nimenomaan tässä videossa on hyvin
nähtävissä, kuinka tuskanparkaisut (veitsi) muuttuvat ensin avunpyynnöiksi ja sitten muutamaksi valitusääneksi (astalo), kunnes uhrin äänet lakkaavat kokonaan (kuollut).

Tytön käyntejä ei poliisi eli taktinen sen paremmin kuin tekninen tutkintakaan analysoi sen
tarkemmin, vaan asia delegoidaan Lasten ja nuorten psykiariselle yksikölle, joka puolestaan
toteaa, että käyntejä oli kaksi ennen hätäpuhelua ja yksi se aikana:
III käyntikerta vanhempien makuuhuoneen ovella:

Jonkin ajan kuluttua Axxxxx kertoo menneensä katsomaan kolmannen kerran vanhempien makuuhuoneen ovelle ja nähnyt isän Jukka Lahden makaavan makuuhuoneen lattialla. Lattialla isän Jukka Lahden vieressä oli ollut veitsi. Axxxxx ei ollut nähnyt äitiään missään. Axxxxx mennessä takaisin olohuoneeseen, oli äiti ollut keittiössä puhelimessa.
Tähän sisältyy jo monta virhettä tytön ensimmäisen sekä vuonna 2009 tehtyjen kuulustelujen
valossa. Kerran ensimäisessä kuulemisessa tyttö sanoo menneensä toisella käynnillä:
suoraan huoneestaan takkahuoneeseen, jolloin äiti oli jo puhelimessa:
14.08 Koskinen: Sit sää tuut uuden kerran kattomaa, nii äiti oli puhelimes.
Axxxxx: No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee
.
Koskinen: Joo. (Kuuleminen 2.12.2006.)
Tässä tyttö kertoo mielestäni ensin seikan joka on hänelle tärkein - kyseissä kohdassa asiasta
kysytään ensimmäistä kertaa. Myöhemmin tytön käynti paikantuu aikaan juuri ennen
äidin käyntiä eli tyttö vaikuttaisi tulevan puhelimeen takkahuoneen suunnasta - tällöin
käynti on tapahtunut n. ajassa 1:20 - 1:36. Eli ei silloin kun Auer ja tyttö yhdyttävät toisensa aulassa.

Nihilistin postaamassa kohdassa hätäpuhelua kuuullaan tytön kuiskaus äidin vieressä, ikäänkuin reaktiona isän tuskaqnparkaisuun:
https://www.dropbox.com/s/jyijqw6kjko6v ... u.wav?dl=0
Auer kertoo tytön olleen hätäpuhelun alussa vierellään.

Mitään tämänkaltaista analyysia tilanteesta ei Niemi tai muu poliisitutkinta ole tehnyt,
ja ilmeisesti puutteellisen aineiston pohjalta sitten Hovioikeuskin 2015 päättelee:
2. Jukka Lahteen ei kohdisteta veitsellä selvästi kuultavalla tavalla väkivaltaa enää
hätäkeskuspuhelutallenteen aikana. A on kertonut, että Anneli Auerin mennessä
puhelimeen Jukka Lahti oli maannut lattialla ja veitsi oli ollut myös lattialla
.
Tämä on virheellinen käsitys, edellämainittujen seikkojen perusteella, sitä puoltaa vain siis
tytön ensimmäinen ja hämmentynyt reaktio kysyttäessä "toisesta käynnistä" v. 2006.

Mutta Hovioikeuden tekstistä syyttäjä saa siis aiheen farssinomaisen "olkiukon" rakentamiseen:
Samalla kun hovioikeus on katsonut, ettei ulkopuolisen tekijän läsnäolo talossa hätäpuhelun aikana ole ollut poissuljettu, se on todennut. ettei Lahteen ole enää hätäpuhelun
aikana kohdistettu veitsellä väkivaltaa (kohta 291).
Hovioikeus on pitänyt
todennäköisenä, että Lahti on surmattu sorkkaraudalla päähän kohdistetulla lyönnillä
hätäpuhelun kohdassa 2:28-2:29 (kohta 295). Nämä seikat yhdessä tarkoittavat, että
ulkopuolisen tekijän olisi tullut hätäpuhelun alussa olla asunnossa tekemättä mitään
vähintään kahden ja puolen minuutin ajan ennen lopullista kuolemaan johtanutta
lyöntiä.
(Valitus KKO:een 2015, alleviiv. Zem.)
(Farssiksi lyövä olkiukon rakentaminen valituksessa jatkuu tekijän poistumisen kohdalla,
tämä olisi muka kierrellyt taloa, ensin etupihalle ja Tähtisentielle ja sieltä takapihalle jne.
Tositunee edelleen myös muualla?)

Eli poliisitutkinta on ollut asiassa olematonta, jolloin syyttäjä saa heittää ympäripyöreitä
ja vitsin tasoisia heittoja tekijän joutilaasta viipyilystä. Poliisi sen paremmin kuin syyttäjäkään eivät näytä "pelanneen tarkka peliä" tässä kohdassa. Eivätkä psykiatrit ja psykologit käyntikertoja ja niiden ajankohtia ole koulutettu paikantamaan. Tai mistä minä tiedän.
Jos manner vain viitsisi edes vähänkään tehdä puolustusasianajajana toimiansa, hän ottaisi tuon häketallenteen, selvennyttäisi sieltä kaikki ne äänet joita VARMUUDELLA ei tunnisteta kenenkään muiden (häke, Auer, Jukka tai Amandan ääneksi on pakko olla ulkopuolisen ja näin selvennetty tallenne soitetaan pätkäpätkältä oikeusistuimelle, oli mikä tahansa ja samalla kun pätkä on kuunneteltu salissa, niin manner tekee lyhyen yhteenvedon äänistä, eli tämä ääni ei ole kenenkään kyseisen henkilön (Amanda, Auer, häke, Jukka, kuka se on, niin silloin ei jää mitään spekulointi- tai sopanhämmentämisvaraa kenellekkään.

Sinisellä värjätty kohta, tajusiko koskinen kuinka ison virheen tekee (tekikö tahallaan?), koska ei tarkentanut mitä puhelimeen meno kertaa Amanda tarkoittaa, ensimmäistäkö jolloin Auer menee soittaan hätäkeskukseen (Auer kertoo juosseensa ja avanneensa ulko-ovenkin ja sitten puhelimeen), vai oliko kyseessä toinen meno puhelimeen kun POLIISIT SOITTIVAT, KOSKA Amandanhan oli jo tuolloin nähnyt isänsä lattialla ENNEN KUIN POLIISIT SOITTIVAT.
zem
Rico Tubbs
Viestit: 1243
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Ikävä pilata iloa - siis puolustuksen kehitelmästä, että tyttö olisi nähnyt isän
lattialla ja äidin menossa puhelimeen vasta poliisisoiton kohdalla. Ote tytön
kuulemisesta 2.12.2006:
6.35 Koskinen: Millon sä havaittit, et semmonen mies o siellä?
Amanda: No, toisel kerral, ko iskä oli lattialla. (itkee)
Koskinen: Ja sä näit semmosen miehen siellä?
Amanda: Ei ko mää vaan ajattelin, mut vast sil vimpal kerral mää havaitsin sen.

Koskinen: Joo-- joo. Ja siel oli pimee siel sillon?
Amanda: Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla.
Lapinniemi: Näiks sää selvästi iskän?
Amanda: Näin.
Tyttö näki isän siis lattialla, ja hän on päätellyt "semmosen miehen" läsnäolon:
"ei ko mä vaan ajattelin". Vasta tämän jälkeisellä käynnillä ("vimpalla kerralla") hän
havaitsee ulkopuolisen. Järjestys on selvä.

Tottakai puolustuksen kehitelmä ilmentää mielikuvituksen käyttöä ja luovuutta -
"boxin ulkopuolelle" - mutta diskaa samalla suuren osan tytön kertomuksesta paikkansa
pitämättömäksi ja sekavaksi.

Ainoa mikä ylläolevassa sitaatissa puoltaa "poliisisoittoa" edeltävää käyntiä
olisi se, että "oli jo mun mielest valoisaa". Toisaalta Auer on kertonut, että
Jukka mahdolllisesti laittoi valon "paukkeen" alettua (mikä käsittääkseni on
voinut saada aikaan tauon ryskyttämisessä tytön käynnin ajaksi).
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Olet todellakin valinnut sekavan pätkän ensimmäistä kuulemista, jossa ei suinkaan ollut tarkoituksena tutkia mitä murhapaikalla tapahtui vaan tarvittiin tuntomerkkejä. Ensimmäinen todellinen kuulustelu tehtiin vasta elokuussa 2009. Silloin poliisi Marina todella kovisteli Amandaa siitä, että murhaaja oli paikalla, mutta ei vielä kun Amanda kävi kahteen kertaan takkahuoneella.
Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

zem kirjoitti:Ikävä pilata iloa - siis puolustuksen kehitelmästä, että tyttö olisi nähnyt isän
lattialla ja äidin menossa puhelimeen vasta poliisisoiton kohdalla. Ote tytön
kuulemisesta 2.12.2006:
6.35 Koskinen: Millon sä havaittit, et semmonen mies o siellä?
Amanda: No, toisel kerral, ko iskä oli lattialla. (itkee)
Koskinen: Ja sä näit semmosen miehen siellä?
Amanda: Ei ko mää vaan ajattelin, mut vast sil vimpal kerral mää havaitsin sen.

Koskinen: Joo-- joo. Ja siel oli pimee siel sillon?
Amanda: Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla.
Lapinniemi: Näiks sää selvästi iskän?
Amanda: Näin.
Tyttö näki isän siis lattialla, ja hän on päätellyt "semmosen miehen" läsnäolon:
"ei ko mä vaan ajattelin". Vasta tämän jälkeisellä käynnillä ("vimpalla kerralla") hän
havaitsee ulkopuolisen. Järjestys on selvä.
Tässä ensin hovin yhteenveto, jossa se kertoo mitkä ovat ne keskeiset seikat, jotka oikeus on saanut selville Amandan kertomuksesta:

59. Amanda Lahden kertomus on yksityiskohtainen ja sen keskeinen sisältö on
säilynyt koko ajan samana seuraavilta osin:

1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.

2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi
.

3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla
. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.

4. Amanda Lahti ei ole nähnyt ulkopuolista henkilöä takkahuoneessa tai tämän
Jukka Lahteen kohdistamaa väkivaltaa.

5. Amanda Lahti ei ole kuullut vanhempiensa riitelyä tai ulkopuolisten ääniä
missään vaiheessa.

6. Amanda Lahden mukaan Anneli Auer on hätäkeskuspuhelun aikana juossut
lujaa takkahuoneen suunnasta olohuoneen poikki ulko-ovelle ja tullut sen
jälkeen takaisin puhelimeen.

Omat kommentit:

Toisella tai kolmannella käyntikerralla on kuulustelujen perusteella havaintoihin aina kuulunut veitsi, joka on lattialla.
Sieltä ei löydy kohtaa, jossa veitsi, veri ja iskä eivät yhdistyisi ja siihen ehkä vielä yhtenä lasinsirut.
Toinen asia, joka pysynyt samanlaisena on uhrin asento. Vatsallaan.
Kolmas asia. Amanda ei ole missään kuulustelussa kertonut, että näki murhaajan takkahuoneessa.

Seuraavaksi tulevat epäselvät tai ristiriitaiset asiat HO 2015 mielestä:

61. Amanda Lahden kertomus on epäselvä tai ristiriidassa seuraavien poliisin
teknisessä rikostutkinnassa todettujen ja/tai rikospaikalta otetuista valokuvista
ilmenevien seikkojen kanssa:


1. Jukka Lahteen kohdistettu väkivalta on tapahtunut rajatulla alueella
pesuhuoneen oven edessä. Pesuhuoneessa tai sen ovessa ei ole merkkejä siitä,
että ovea olisi avattu ja joku olisi piiloutunut pesuhuoneeseen, kuten Amanda
Lahti on arvellut.

2. Jukka Lahti ei ole voinut olla vatsallaan enää siinä vaiheessa, kun Amanda
Lahti on kolmannen kerran mennyt takkahuoneeseen ja kirkaissut ja tämän
jälkeen nähnyt jonkun henkilön poistuvan ikkunasta. Selvää on, että Jukka
Lahti on surmattu hänen maatessaan selällään lattialla.

3. Takkahuoneen ja olohuoneen rajalta on ollut hyvä näkyvyys
takkahuoneeseen. Epäselvää on, kuinka Amanda Lahti ei ole voinut nähdä
ulkopuolista tekijää käydessään ensimmäisen ja toisen kerran takkahuoneessa
eikä kolmannellakaan käyntikerralla ennen tämän poistumista
.

4. Amanda Lahden mukaan ulkopuolinen henkilö oli poistunut ikkunasta
hätäkeskuspuhelun aikana. Tähän selvästi viittaavia poistumisääniä ei ole
kuitenkaan kuultavissa tallenteelta.

Omat kommentit:

Kohta 1. Uhri on ollut todella rajatulla alueella, edessä on noin yhden neliön tila murhaajalle operoida. Vaikkakin on mahdollista, että tekijöitä on kaksi, ja toinen on voinut hälyttää toiselle, että lapsi on tulossa ja murhaaja on päätellyt pysyä poissa näköpiiristä, koska lasta ei ole haluttu vahingoittaa, on se siitä huolimatta, erittäin epätodennäköistä. Murhaaja itse ei ole voinut kuulla lapsen paljain jaloin liikkumista. Samainen murhaaja, joka oli jo huitaissut vaimoa ja hakannut miestä, olisi voinut helposti pelotella lapsen pois tieltä häntä mitenkään vahingoittamatta.

Kohta 2. Lapsen olisi tullut tehdä kaksi kertaa sama havainto, joka siis on väärä. Uhri ei ollut vatsallaan.

Kohta 3. Hovioikeus toteaa hyvän näkyvyyden, eikä puhu katvealueesta tässä kohdin mitään. Hovi 2015 ei siis ottanut sitä mahdollisuutta tässä kohden edes huomioon. Se laittaa kyllä miettimään kuinka realistinen ajatus oikeasti on.

Kohta 4: HO 2015 puhuu poistumisäänistä samoin kuin syyttäjäkin.

Amandan havainnot Hovin 2015 mielestä, jotka ovat oikeita:

63. Hovioikeus katsoo, ettei Amanda Lahden seuraavien havaintojen
oikeellisuutta ole syytä epäillä miltään osin:

- havainnot rikotusta ikkunasta,
- Jukka Lahdesta ja Anneli Auerista takkahuoneessa ikkunan rikkomiseen
liittyneen paukkeen jälkeen, mutta ennen kuin Jukka Lahteen on kohdistettu
väkivaltaa,
- lattialla makaavasta Jukka Lahdesta, puhelimeen menossa olevasta Anneli
Auerista ja lattialla olevasta veitsestä ja
- siitä, että Anneli Auer oli juossut olohuoneen poikki etu-

Omat kommentit:

Pyydän kiinnittämään huomiota lauseeseen, että ei ole syytä epäillä miltään osin.

Katsokaapa mitä tapahtui!
HO 2015 sanoo, että havainnot veitsestä, uhrista lattialla, puhelimeen menossa olevasta Annelista ja ikkunanrikkomisesta ovat todellisia.

Mikä siis puuttuu?
Mielenkiintoista on se, mitä ei mainita. HO 2015 ei puhu käyntikertojen lukumäärästä sellaisena seikkana, jota ei ole millään tavalla syytä epäillä.

HO 2015 esittämät epävarmat asiat Amandan todistuksessa:

Epävarmat asiat:

Sen sijaan Amanda Lahden kertomukseen ikkunasta poistuvasta tekijästä
liittyy edellä mainittuihin seikkoihin nähden suurempi epävarmuus, kuten
myös siihen, kuinka pitkä aika oli kulunut Amanda Lahden eri takkahuoneessa
käyntikertojen välillä
. Amanda Lahden kertomus perustuu hänen omaan
päättelyynsä


Omat kommentit:

Tässä HO 2015 tuo esille sekä ensin ulkopuolisen tekijän epävarmana asiana sekä lisäksi sen ajan, jonka olisi pitänyt kulua näiden käyntikertojen välillä. Se ei edes mainitse käyntikertojen lukumäärää.
Lisäksi HO 2015 havaitsee Amandan kertomuksen perustuvan hänen omaan päättelyynsä.

Mielestäni HO 2015 on tuonut esille vakavan epäilyn siitä, että tämä toinen ja kolmas käyntikerta, eivät ole mahdollisesti tapahtuneet sellaisina kuin ne on tulkittu.
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Nicht schuldig kirjoitti: 1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.

2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi
.

3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla
. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.

4. Amanda Lahti ei ole nähnyt ulkopuolista henkilöä takkahuoneessa tai tämän
Jukka Lahteen kohdistamaa väkivaltaa.
Todella kovia väitteitä syyttäjän teesin todistamiseksi. Amanda on käynyt takkahuoneella kolme kertaa, mutta ei nähnyt murhaaja, siis mitään ulkopuolista murhaajaa ei ollut. Sitten vielä neljäs kohta siitä, että Amanda ei ylipäätään nähnyt murhaajaa. Tämä avaa uhkaavan perspektiivin siihen, että KKO ottaa asian päätettäväksi ja tuomitsee Annelin elinkautiseen. Minä en vaan ymmärä miten tämä kaikki on keksitty. Olen yrittänyt kysellä ZEMiltä, mutta en todellakaan saa selville mistä tämä tulee.

Siis että Amanda ryntäilee takkahuoneelle aikana jolloin murhaajan pitäisi olla siellä, mutta häntä ei ole missään. Äitikin on juuir tullut takkahuoneesta ja mennyt puhelimeen ja isä on kuolleena siellä mistä äiti tuli

Tämä on tietenkin kaikki aivan väärää tietoa. Amanda kävi kolmasti takkahuoneella, kaksi kertaa kun murhaaja ei vielä ollut ja kerran kun murhaaja oli lähtenyt. Siinä välissä hän näki keittiön oven suusta murhaajan lähtevän. Siinä kuuluu myös kolahdus, jonka hyppy aiheuttaa.

Vaikuttaa, että HO on ottanut tämän puolustukselta. Manner ja Finnilä ovat hyvin arvaamattomia kun on kysymys murhapaikan tapahtumista. He suostuvat usein syyttäjän esittämään tapahtumien kulkuun. He eivät lainkaan ymmärrä kuinka on puolustauduttava. Finnilä puhuu Gorilla-effektistä
zem
Rico Tubbs
Viestit: 1243
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Nicht Schuldigin Hovin päätöksestä esiin ottamasta kohdasta 61, sen huomio no. 3:
61. A:n kertomus on epäselvä tai ristiriidassa seuraavien poliisin teknisessä
rikostutkinnassa todettujen ja/tai rikospaikalta otetuista valokuvista ilmenevien seikkojen
kanssa:
– –

3. Takkahuoneen ja olohuoneen rajalta on ollut hyvä näkyvyys takkahuoneeseen.
Epäselvää on, kuinka A ei ole voinut nähdä ulkopuolista tekijää käydessään ensimmäisen
ja toisen kerran takkahuoneessa eikä kolmannellakaan käyntikerralla ennen tämän
poistumista. (/HO:n päätös 2015, s. 23.9
Mihin perustuu alleviivattu väite "(t)akkahuoneen ja olohuoneen rajalta on ollut hyvä
näkyvyys takkahuoneeseen"? Onko asiasta tehty esimerkiksi rekonstruktiota?
Ja mitä sanoo Sisotalonkin käytössä ollut ohjelma, jonka avulla talossa on
voinut "liikkua" ja tiloja tarkastella eri perspektiiveistä?

Lisäksi Hovioikeus päätyy puoltamaan sitä, että tyttö todella näki tekijän poistumisen,
havainto ei johtunut äidin sanojen ja käyttäytymisen synnyttämästä manipulatiosta:
A:n vastaus Anneli Auerin kysymykseen "A, oliks se viel siel" tulee spontaanisti, mitä ennen A on tullut äitinsä luokse puhelimen läheisyyteen. Tämä tukee A:n havainnon oikeellisuutta (ks. kirjallinen todiste nro 115, s. 31: "A vastaa ilman pitkää miettimistä äidin kysymykseen […] Tämä viittaa siihen, että A:lla on aika lailla välittömästi se käsitys, että hän on nähnyt tekijän poistuvan, eikä kyseessä ole jälkikäteen ennen haastatteluja tapahtunut muistikuvan rekonstruointi.").
Yllämainittu viittaus "A vastaa ilman pitkää miettimistä jne" on osa tri Katriina Finnilän lausuntoa, mitä Sisotalokin kritisoi - syyttäjä katsoo että tälle myönnetty korvaus työstä
("yli kymmenen tuhatta euroa") tulisi mitätöidä:
Palkkioiden suuruus on täysin suhteeton verrattuna erityisesti Finnilän ja
Santtilan tutkimusten ja lausuntojen laatuun ja merkitykseen oikeudenkäynnissä.
HO:n sitaatista näkee ("A vastaa jne", että lausunnolla on ollut varsin iso merkitys
päätöksen kannalta. Mutta viedään korvaus, kun ei voida erottaa, niinkuin on tehty muille toisinajattelijoille matkan varrella.

Kaikkiaan syyttäjän valituksessa KKO:een 2015 asia muuttuu seuraavanlaiseksi:
Ketään ulkopuolista henkilöä hän ei ollut huoneessa nähnyt, vaikka hän on kertonut
nähneensä selvästi koko huoneen huonekaluja myöten
. Myös valokuvista voidaan
todeta, että koko makuuhuone on ollut Amanda Lahden näkökentässä.
Huoneessa ei
ole ollut paikkaa, johon ulkopuolinen tekijä olisi voinut piiloutlta
ja viereisessä pesuhuoneessa oleminen on poissuljettu Jukka Lahden maatessa oven edessä. Amanda
Lahden edellytykset havaita mahdollinen ulkopuolinen tekijä ovat olleet erinomaiset.
Ainoajärkevä johtopäätös tästä Amanda Lahden kertomuksesta näissä olosuhteissa
on. ettei paikalla ole ollut ketään ulkopuolista henkilöä.
Edellenkin kysyn, missä tyttö on ilmoittanut "nähneensä selvästi koko huoneen huonekaluja myöten"? Mitä huonekaluja tyttö on maininnut? Kun ei siellä oikein ole muuta kuin iso sänky
ja vaatekaappi? Syyttäjän on syytä yksilöidä kyseiset tytön näkemät huonekalut.

Samoin on syytä esittää KKO:lle valokuvat, jotka todistavat että "koko makuuhuone on ollut Amanda Lahden näkökentässä". Koska tytön on kuitenkin todelttu luotettavasti havainneen
poistumisen, jossakin tekijän on täytynyt olla ja muualla kuin hämähäkkimiehenä katossa...

Ja vielä: Hovioikeuden päätöksen NS:n esille ottamassa kohdassa esitetään oikea järjestys
tapahtumille:
2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi.
Eli tyttö näkee ensin äidin menevän puhelimeen ja luultavasti tyttö seuraa äitiään
(ainakin Auerin mukaan). Vasta myöhemmin, kun tekijä on luopunut veitsestä tehottomana,
tulee tauko parkaisuihin ja tyttö tarkistaa tilanteen - tekijä ei ole isän kimpussa, veitsi
lattialla: hätäpuhelun perusteella oikea havainto.
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10920
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Musta on jotenkin aivan käsittämätöntä, että juttua on jauhettu vuosikausia monissa oikeusasteissa, eikä kukaan vaivaudu katsomaan rikospaikalta otettuja kuvia ja miettiä sen jälkeen, että menikö paljain jaloin ollut tyttö itse asiassa sinne takkahuoneen rajalle vai ei.

Vastaus: ei mennyt.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10920
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Syyttäjän toimissa mua on eniten ahdistanut se, että pienen lapsen paniikkitilanteessa tekemiä epävarmoja havaintoja käytetään häntä vastaan joko uskomalla tai olemalla uskomatta jokainen erilaisten kertomusten sivulause kirjaimellisesti, niin että se on haitaksi hänen äidilleen ja hänelle itselleen.

Tartutaan jokaiseen yksittäiseen sanaan kiinni ja sen pohjalta aletaan vääristelemään koko kertomusta, vaikka kukaan silminnäkijä ei pysty antamaan 100% varmaa todistusta, ja lapsi vielä vähemmän. Lapsi, joka ei edes tajunnut, mitä talossa tapahtui ja oli herätetty kesken unien ja puolet ajasta oli pimeässä. Jonka todistukseksi pitäisi riittää se, että hän näki ulkopuolisen poistuvan. Ei suinkaan se, että sentin tarkkuudella tietää, missä milläkin sekunnilla oli.

Se on silkkaa kyynistä pahuutta, ja sitä syyttäjä on tässä vuosien varrella harrastanut. Näillä ihmisillä ei ole mitään omatuntoa. Jos kuoleman jälkeen on joku helvetti, niin tiedetään, ketä sinne lähtee... Miten voi aikuiset ihmiset, Kulmala ja kumppanit, nukkua yönsä hienoissa kodeissaan suojassa rauhassa tällaisen tuhotyön jälkeen? Eikä mitään rangaistusta saa kumpikaan koskaan.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Nicht schuldig
Adrian Monk
Viestit: 2535
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2014 2:19 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Nicht schuldig »

sisotalo kirjoitti:
Nicht schuldig kirjoitti: 1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.

2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi
.

3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla
. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.

4. Amanda Lahti ei ole nähnyt ulkopuolista henkilöä takkahuoneessa tai tämän
Jukka Lahteen kohdistamaa väkivaltaa.
Todella kovia väitteitä syyttäjän teesin todistamiseksi. Amanda on käynyt takkahuoneella kolme kertaa, mutta ei nähnyt murhaaja, siis mitään ulkopuolista murhaajaa ei ollut.
Siis että Amanda ryntäilee takkahuoneelle aikana jolloin murhaajan pitäisi olla siellä, mutta häntä ei ole missään. Äitikin on juuir tullut takkahuoneesta ja mennyt puhelimeen ja isä on kuolleena siellä mistä äiti tuli
Huomasit saman vaaran kuin minäkin, tässä on nippu teesejä, jotka voidaan todellakin lukea HO 2015 päätöksestä ja jotka todellakin tukevat syyttäjän ajatuksia.

"Tämä avaa uhkaavan perspektiivin siihen, että KKO ottaa asian päätettäväksi ja tuomitsee Annelin elinkautiseen."

Niin avaa.

"Minä en vaan ymmärä miten tämä kaikki on keksitty."

Luulen ymmärtäväni, mitä on tapahtunut. Luin tätä kuulustelukertomusta 2.12.2006 ja ensimmäinen ajatukseni olisi ollut, jos olisin ollut siinä tilanteessa:

Käyntikerrat:
Tyttö kävi paikalla, hän näki veitsen, veren ja isän lattialla.
Tyttö kävi paikalla ennen kuin murhaaja tuli ikkunasta sisään. Hän näki lasinsirut ja hän näki isänsä ja äitinsä huoneessa.
Kaikki mikä näihin kahteen erilliseen havaintokertaan liittyy - liittyy ainoastaan niihin.

Paikka:
Jos hän näki hyvin sieltä missä oli, se paikka voi olla vain kohtuullisen lähellä takkahuoneen ovea. Vain sieltä voi nähdä isän asennon, vaikkakin havainto on väärä. Se, että havainto on väärä, ei kerro sitä, että havaintoa ei ole. Päinvastoin väärä havainto, jossain tilanteissa vahvistaa sen autenttisuutta.

Aika:
Se, että veitsi on lattialla, se kertoo siitä, että veitsellä tehty pahoinpitely on päättynyt. Se taasen kertoo siitä, että lapsen on täytynyt hätäkeskuspuhelutallenteen perusteella sen keston aikana olla käynyt paikalla. Lapsen reagointi tapahtumaan kertoo, että kyseinen tapahtuma on ollut ennen ajankohtaa 3.14.

Tässä olisi ollut oma tulkintani, en olisi lähtenyt miettimään käyntikertojen määrää tämän enempää. Olisin vain todennut havainnot ja mahdollisen paikan ja mahdollisen ajankohdan.

"Sitten vielä neljäs kohta siitä, että Amanda ei ylipäätään nähnyt murhaajaa. Olen yrittänyt kysellä ZEMiltä, mutta en todellakaan saa selville mistä tämä tulee."

Miten tähän on päädytty kysyit?

Yritän vastata miten tähän on ylipäätään päädytty:

On mahdollista, että ensimmäisen tutkintaryhmän henkilöt ovat olleet yllä mainittua mieltä asiasta. Toinen tutkintaryhmä ei ole ollut kiinnostunut sen ulkopuolisen henkilön löytämisestä vaan siitä, että millä tavalla tapahtuma voidaan tulkita perheen sisäiseksi.

Se lähti tutkimaan Amandan todistusta, se lähti kehittämään Amandasta todistajaa idealla "lapsi voi olla aikuisen veroinen todistaja oikeudessa" (Finnilä), jonka todistusta voitaisiin hyödyntää oikeudessa. Syyttäjä aloitti eräänlaisen palapelin kokoamisen, jonka yksi osa oli, että paikalla oli todistaja.

En usko olevani siinä määrin ainutlaatuinen ajattelija, että kukaan muu ei olisi voinut ajatella, kuten yllä kuvailin. Se ajatus vain hylättiin, koska oli tarkoituksen mukaisempaa ajatella toisin.

Seuraavaksi tyttöä alettiin kuulustella uudelleen vuonna 2009. Sinällään siinä, että poliisi epäilee jotain ja kuulustelee jotain henkilöä uudelleen, ei ole mitään väärää. Mutta ongelmaksi muodostui se seikka, että tyttöä kuulustelivat henkilöt, jotka eivät mitä ilmeisimmin olleet perehtyneet laisinkaan tähän tilanteeseen.
Kyseinen johtopäätös voidaan tehdä, jos lukee huolella vuoden 2009 kuulusteluja. Siellä on pääasiallisena tarkoituksena on ollut saada todistusaineistoa nk. riitatilanteesta, koska sillä voitaisiin ratkaista koko juttu. Ei kukaan uskoisi ulkopuoliseen tekijään, jos edellisenä iltana perheessä on riidelty.

Joten syntyi siis kokonaisuus, jossa ensimmäinen tutkintaryhmä kuulusteli Amandaa tarkoituksenaan selvittää ulkopuolisen tuntomerkkejä ja toinen tutkintaryhmä kuulusteli tarkoituksenaan saada tietoa nk. "perheen sisäisestä dynamiikasta" näiden kuulustelijoiden avulla, joiden ammattitaito ja kyvyt riittäisivät ehkä sen riidan esiin tuomiseen, mikäli sellainen olisi tapahtunut talossa. Kyseiset kuulustelijat epäonnistuivat mielestäni lähes tulkoon täysin näissä kuulusteluissa, heidän lähtökohtansa oli joustamaton, täysin irrallaan todellisesta tapahtuneesta. Kuulustelijoita ei oltu laisinkaan perehdytetty tähän ongelmaan eli esim. miten tekniset yksityiskohdat sopivat Amandan kertomaan, miten siihen sopii talon pohjapiirustus, miten Annelin kertoma, miten hätäkeskuspuhelutallenteelta saatava informaatio. He tulivat paikalle suorittamaan tehtävää, jonka sisältö oli väärä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa Amanda on syyttäjän tähtitodistaja, jonka tehtävänä on todistaa, että hän näki hyvin huoneeseen, ja siellä ei ollut ketään ulkopuolista.

Tämä on todellisuudessa inhimillinen katastrofi, jonka juuret juontavat siihen, että totuutta ilman tarkoitushakuisuutta, ei ole lupa ajatella.
Sirpa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11961
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2007 8:07 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Sirpa »

Nicht schuldig kirjoitti:
Huomasit saman vaaran kuin minäkin, tässä on nippu teesejä, jotka voidaan todellakin lukea HO 2015 päätöksestä ja jotka todellakin tukevat syyttäjän ajatuksia.

"Tämä avaa uhkaavan perspektiivin siihen, että KKO ottaa asian päätettäväksi ja tuomitsee Annelin elinkautiseen."

Niin avaa.

"Minä en vaan ymmärä miten tämä kaikki on keksitty."
No, se on keksitty samoin kuin FBI-nauhalavastus, että kyseessä on lavastettu murha, kuten syyttäjä Valkama on sanonut. Onkohan sitten oikea murha tapahtunut jollakin muulla tavalla? Vai eikö ole edes tapahtunut murhaa?

Vetävät teitä höplästä. Oikeudenkäyntiä ei edes käyty alkuperäisellä häkenauhalla - jos sellainen nyt on edes olemassa. Tästä feikkisotkusta ei kannata kyllä kenenkään ottaa päänsärkyä.
Alethes doksa meta logu
Vespa velutina
Rico Tubbs
Viestit: 1209
Liittynyt: Pe Heinä 27, 2012 8:41 pm
Paikkakunta: Pirkanmaa

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Vespa velutina »

Ihan ensimmäiseksi tuomarien pitäisi huomioida, pitääkö todistaja syytettyä syyllisenä vai ei.
Tyttö ei pidä äitiä syyllisenä, ei ole pitänyt missään vaiheessa. Hän on varma, että ulkopuolinen murhaaja tappoi isän. Siksi on hyvin kyseenalaista lähteä vetämään todistajanlausunnosta täysin vastakkaisia johtopäätöksiä.

Voitaisiinko näin ylipäätään toimia aikuisen todistajan kohdalla?

Jos kuka tahansa aikuinen rikoksen silminnäkijä todistaisi oikeudessa, ettei pidä syytettyä syyllisenä, niin voitaisiinko hänen lausuntoaan tulkita täysin päinvastoin? Että parempi kun et olisi todistanut ollenkaan, sinun sanoillasi saatiin perusteltua syyllisen elinkautinen, vaikka itse yritit todistaa, että pidät häntä syyttömänä?

Tyttö siis tietää, että äiti tappoi isän, mutta valehtelee oikeudessa kerta toisensa jälkeen käsi Raamatulla, että isän tappoi ulkopuolinen. Ja tuomarit ja oikeudessa kuullut asiantuntijatodistajat yrittävät tytön todistelusta löytää vahvistuksia tälle olettamukselle.

Tai tuomarit ja asiantuntijat eivät varsinaisesti usko tytön valehtelevan. He uskovat, että tyttö luulee, että ulkopuolinen tappoi isän. Se, miten tyttö voisi luulla näin, on jäänyt epäselväksi.
Nicht schuldig kirjoitti: 1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.
Tämä havainto viittaa ulkopuoliseen murhaajaan. Miten helkkarissa Anneli on voinut hajottaa ikkunan ja sitten mennä sänkyyn kirkumaan? Hajottiko hän ikkunan sisäpuolelta? Missä vaiheessa hän sitten ulos meni?
Nicht schuldig kirjoitti:2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi
.
Ensimmäisen ja toisen käyntikerran välissä äidin olisi pitänyt kohdistaa isään silmitöntä väkivaltaa. Tyttö ei kerro tästä mitään. Joko hän valehtelee tai sitten väkivalta on ollut paitsi nopeaa, myös äänetöntä. 70 äänetöntä puukoniskua. Isä on kuitenkin äidin puhelimeen mennessä vielä elossa ja huutaa tuskissaan ja kolisee itsekseen, jos puhelimeen menolla tarkoitetaan hätäpuhelua, joka on tallentunut nauhalle.
Nicht schuldig kirjoitti:3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla
. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.
Tämä on kaikista merkillisin lausunto tytöltä, jos äiti on murhaaja. Täysin henkimaailman asioita. Kaiken lisäksi vielä nauhalle tallentuneena. Jos tyttö ei valehtele (eikä edes käräjät 2013 uskonut hänen valehtelevan), hän kuvittelee oikeasti näkevänsä jonkun miehen aitovan ovi-ikkunasta pihalle.
Nicht schuldig kirjoitti:4. Amanda Lahti ei ole nähnyt ulkopuolista henkilöä takkahuoneessa tai tämän Jukka Lahteen kohdistamaa väkivaltaa.
Murha on kestänyt noin neljä minuuttia. Tyttö on nähnyt ulkopuolisen henkilön poistuvan takkahuoneesta. Tästä seuraa se, että hän on väistämättä myös nähnyt ulkopuolisen henkilön takkahuoneessa. Ei-mistään on vaikea poistua. Jos kysyt muksulta esim. "oliko iskä saunassa?" ja lapsi vastaa: "joo, se lähti", niin suomeksi tämä tarkoittaa, että lapsi näki iskän saunassa mutta iskä ei ole siellä enää. Sama huppumies-Ulvila-huppumies-sanakirjakäännöksenä: huppumies oli takkahuoneessa, mutta ei ole enää. Miten helkkarissa tämä muuten pitäisi tulkita?
Nicht schuldig kirjoitti:5. Amanda Lahti ei ole kuullut vanhempiensa riitelyä tai ulkopuolisten ääniä missään vaiheessa.
Itse asiassa tytöltä ei edes kysytty, kuuliko tämä huppumiehen. On kysytty pelkästään näkemisestä. "Sanoiko se mitään?" ei tarkoita, että tyypistä ei jäänyt mitään kuulohavaintoa. Kyllähän ihminen voi kotisohvalla lojuessa kuulla vaikka talonmiehen ajavan pihamaalla nurmikkoa. Ei se talonmies mitään sano, mutta siellä se ajaa nurtsia. Lapsi ymmärtää kysymykset konkreettisesti. Jos huppumies ei ole tytölle sanonut mitään, tyyliin: "moi", niin ei tyttö ymmärrä, että hänen pitäisi kertoa, että ei se mitään järkevää sanonut, mutta kyllä mä kuulin kun se mäiski siellä huoneessa. Edelleen, myös äiti on ollut puukottaessaan täysin äänetön. Isä vain päätyy raadoksi lattialle, kun tyttö sinne 5-7 minuutin kuluttua kurkkaa. Mystisesti. Jos ulkopuolista ei ollut.
Nicht schuldig kirjoitti:6. Amanda Lahden mukaan Anneli Auer on hätäkeskuspuhelun aikana juossut lujaa takkahuoneen suunnasta olohuoneen poikki ulko-ovelle ja tullut sen
jälkeen takaisin puhelimeen.
Tuomarien mukaan varmaan huvikseen ravasi, eihän kuollut mies häntä enää voi hätyytellä.

Lsh-oikeudenkäynneissä on tullut selväksi, etteivät tuomarit usko lasten kykenevän valehtelemaan yhtään mistään. Jos tyttö ei valehtele, mutta äiti on syyllinen, on johtopäätös se, että Anneli on hajottanut ikkunan jotenkin salamannopeasti peiton alle sukeltaen uhrin ollessa täysin tietämätön karmeasta kohtalostaan, uhri on puukotettu ilman, että hän on päästänyt inahdustakaan, vaikka huutaa kyllä tallenteen taustalla hyvinkin tuskissaan, tyttö näkee mielikuvitushahmon poistuvan ikkunasta ja luulee edelleen lähes kymmenen vuotta myöhemmin tämän hahmon tappaneen iskän, niin, että vannoo tätä käsi Raamatulla oikeudessa, ja Anneli juoksee itse tappamaansa miestä karkuun puhelun aikana.
Aasianherhiläinen Vespa velutina on hieman pienempi kuin eurooppalainen herhiläinen. Tulokkaan erityistuntomerkki on keltaiset jalat.
perusasiamies
Roger Murtaugh
Viestit: 880
Liittynyt: Ke Maalis 18, 2015 8:12 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja perusasiamies »

Nicht schuldig kirjoitti: Tässä ensin hovin yhteenveto, jossa se kertoo mitkä ovat ne keskeiset seikat, jotka oikeus on saanut selville Amandan kertomuksesta:

59. Amanda Lahden kertomus on yksityiskohtainen ja sen keskeinen sisältö on
säilynyt koko ajan samana seuraavilta osin:

1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.

2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi
.

3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla
. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.

4. Amanda Lahti ei ole nähnyt ulkopuolista henkilöä takkahuoneessa tai tämän
Jukka Lahteen kohdistamaa väkivaltaa.

5. Amanda Lahti ei ole kuullut vanhempiensa riitelyä tai ulkopuolisten ääniä
missään vaiheessa.

6. Amanda Lahden mukaan Anneli Auer on hätäkeskuspuhelun aikana juossut
lujaa takkahuoneen suunnasta olohuoneen poikki ulko-ovelle ja tullut sen
jälkeen takaisin puhelimeen.
Jos nämä Hovin mielestä luotettavat kohdat tyttären lausunnoista otetaan faktoina, niin mielestäni niistä voidaan päätellä seuraavat kohdat 1,2 ja 3:

1) Tytär on herännyt, kun ikkunaa on alettu rikkoa, ja tällöin hän on myös tullut takkahuoneelle ihmettelemään tilannetta. Tällöin huppis ei ole vielä sisällä, eikä aikuiset ymmärrä, että vaaraa on, koska vaikuttavat rauhallisilta ja käskevät tyttären nukkumaan.

Oma tulkinta:: Ulkona oleva huppis on rikkonut ikkunan, jolloin Jukka on mennyt katsomaan ulos rikotusta ikkunasta ja sytyttänyt pelkästään ulkovalot nähdäkseen paremmin. Jukka tuntee mahdollisesti huppiksen ja on avannut hänen kanssaan keskusteluyhteyden. Jukkaa häätää tyttären takaisin nukkumaan, jotta voisi jatkaa keskustelua huppiksen kanssa.

2) Tytär menee takkahuoneelle uudestaan, kun Auer on menossa puhelimeen. Tytär näkee isänsä verisenä, mutta ei pysty havaitsemaan huppista vaikka havaitsee veitsen. Huppis ei ole voinut siis olla tytön näköpiirissä, koska tarkkaavainen tytär on ollut kun on kuitenkin veitsen havainnut.

Oma tulkinta: Huppis kuulee tyttären tulevan takkahuoneelle, ja menee häntä piiloon takan taakse. Tämä selittää myös häkepuhelun alun hiljaisuuden. Häkepuhelun alussa ihan aidosti huppis ei siis kohdista Jukkaan väkivaltaa, koska on tytärtä piilossa. Tällöin Jukka ei tietenkään huuda myöskään häkepuhelun alussa. Jostain ihmeen syystä huppis ei halua, että Amanda näkee hänet! Huppiksen hiljaisuuden voi mielestäni myös selittää sillä, että hän ei halua, että Amanda tunnistaa hänet äänestä! Huppis on siis tavannut Amandan aikaisemmin. Kyseessä voi olla vaikka joku namusetä-huppis tai joku muu lukemattomista vaihtoehdoista.

3) Huppis poistuu, kun Amanda on jo olohuoneen puolivälissä. Huppis on siis poistunut sen jälkeen, kun Auer on tullut uudestaan puhelimeen, eli hetken 2:42 jälkeen.

Oma tulkinta: Itse pidän Juha Joutsenlahden tulkintaa poistumisajankohdasta oikeana, eli kun hetkellä 3:14 Amanda rääkäisee, huppis tajuaa, että Amanda on aivan hänen selkänsä takana, jolloin huppiksen on pakko pudottaa toinen tekoväline käsistään, jotta pääsisi mahdollisimman nopeasti ulos kääntämättä päätään, jottei Amanda tunnistaisi häntä. Huppiksella ei ole myöskään aikaa kokeilla oven kahvaa, koska ulos on päästävä välittömästi.

Yhteenveto omista tulkinnoista: Amanda on nähnyt huppiksen aikaisemmin! Kyseessä voi siis olla namusetä-huppis, joka on kysellyt Amandalta tietoja talosta etukäteen. Toinen vaihtoehto mikä tulee mieleen on semmoinen, että huppis on Auerin salattu rakastaja, jonka Auer on kuitenkin Amandalle esitellyt.
Panu
Olivia Benson
Viestit: 714
Liittynyt: Ke Marras 28, 2007 4:08 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Panu »

sisotalo kirjoitti:Todella kovia väitteitä syyttäjän teesin todistamiseksi. Amanda on käynyt takkahuoneella kolme kertaa, mutta ei nähnyt murhaaja, siis mitään ulkopuolista murhaajaa ei ollut. Sitten vielä neljäs kohta siitä, että Amanda ei ylipäätään nähnyt murhaajaa. Tämä avaa uhkaavan perspektiivin siihen, että KKO ottaa asian päätettäväksi ja tuomitsee Annelin elinkautiseen. Minä en vaan ymmärä miten tämä kaikki on keksitty. Olen yrittänyt kysellä ZEMiltä, mutta en todellakaan saa selville mistä tämä tulee.

Siis että Amanda ryntäilee takkahuoneelle aikana jolloin murhaajan pitäisi olla siellä, mutta häntä ei ole missään. Äitikin on juuir tullut takkahuoneesta ja mennyt puhelimeen ja isä on kuolleena siellä mistä äiti tuli

Tämä on tietenkin kaikki aivan väärää tietoa. Amanda kävi kolmasti takkahuoneella, kaksi kertaa kun murhaaja ei vielä ollut ja kerran kun murhaaja oli lähtenyt. Siinä välissä hän näki keittiön oven suusta murhaajan lähtevän. Siinä kuuluu myös kolahdus, jonka hyppy aiheuttaa.

Vaikuttaa, että HO on ottanut tämän puolustukselta. Manner ja Finnilä ovat hyvin arvaamattomia kun on kysymys murhapaikan tapahtumista. He suostuvat usein syyttäjän esittämään tapahtumien kulkuun. He eivät lainkaan ymmärrä kuinka on puolustauduttava. Finnilä puhuu Gorilla-effektistä
Jos uskomme syyttäjän esittämän tapahtumaketjun, niin se, että tytär ei kahdella ensimmäisellä kerralla nähnyt huppua ei millään muotoa todista, että tyttären näköhavainto hupun poistumisesta olisi väärä. Tämä syy ja seuraus -suhde on syyttäjän tuomareille esittämää vääristelevää logiikkaa, jota myös kirsikanpoiminnaksi kutsutaan, eli poimitaan vain itseä miellyttävät faktat ja hylätään loput. Yhtä hyvin voitaisiin väittää, että hupun poistumisen näkeminen todistaa kahden ensimmäisen käynnin näköhavainnot vääriksi. (Virheellisen hupun poistumisen lisäksi tyttären pitäisi myös olla näkemättä auerin tekemän murhan sekä lavastustoimet, joka olisi melko mittava pitkäaikainen väärinhavainnointi.)

Toisen käyntikerran hupunpuutteelle on helppo keksiä useita selityksiä: gorilla-efekti, huppu oli takan katveessa, huppu oli sängyn alla hakemassa sinne lentänyttä puukkoa tai huppu oli palannut terassille hakemaan astaloa. Hupunpuute voidaan siis selittää helposti useammalla mahdollisuudella ja koko syyttäjän maalaama keinotekoinen ristiriita poistuu.

Puolustusasianajajan tehtävä on tietysti muistuttaa tuomareita siitä, että on väärin uskoa syyttäjän tarjoilemaa vääristelevää logiikkaa. Tämän pitäisi tietysti olla itsestäänselvää tuomareille ilman puolustuksen muistutuksiakin, mutta valitettavasti merkittävä osa tuomarikunnasta ovat tyhmiä kuin saappaat ja tällöin ei puolustuksen kannata luottaa pelkästään hyvään tuuriin.
Aluksi todista, miten Anneli Auer aviomiehensä murhasi ja vasta kun tässä olet onnistunut, todista, että paikalla ei ollut ulkopuolista tekijää.

Korvatesti => Kuuletko videossa miehen huutavan 1:56 "OLEE!" vai naisen huutavan "KUOLE!"?
zem
Rico Tubbs
Viestit: 1243
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Tytön sijainnista eri käyntien kohdalla suhteessa takkahuoneeseen saa jonkinlaisen kuvan
eri kuulemisista. Seuraavassa on pyritty selvittämään valaistusta, syyttäjä päättelee
myös tytön sijainnin:
Tämä siitä huolimatta, että Amanda Lahti on kertonut asiasta mm. seuraavasti: "ei varmaan kamalan pimeetä, näin lasinsirpaleet, valonkin, kaikki huonekalut" (7.12.2006 s.2, Iisäptk 13). Syyttäjän valituslupa-anomus 2015, alleviiv. Zem.).)
Tästä syyttäjä siis etenee päättelemään, että tyttö on nähnyt selvästi koko huoneen:
Ketään ulkopuolista henkilöä hän ei ollut huoneessa nähnyt, vaikka hän
on kertonut nähneensä selvästi koko huoneen huonekaluja myöten
Myös valokuvista voidaan todeta, että koko makuuhuone on ollut Amanda Lahden näkökentässä. Huoneessa
ei ole ollut paikkaa, johon ulkopuolinen tekijä olisi voinut piiloutlta ja viereisessä pesuhuoneessa oleminen on poissuljettu Jukka Lahden maatessa oven edessä. Amanda
Lahden edellytykset havaita mahdollinen ulkopuolinen tekijä ovat olleet erinomaiset.
Ainoajärkevä johtopäätös tästä Amanda Lahden kertomuksesta näissä olosuhteissa
on. ettei paikalla ole ollut ketään ulkopuolista henkilöä. (Valituslupa 2015, s. 21, alleviiv. Zem.)
Hovinoikeuden päätöksessä asia on esitetty seuraavasti, kuten Nicht Schudig on ottanut esiin:
3. Takkahuoneen ja olohuoneen rajalta on ollut hyvä näkyvyys takkahuoneeseen. Epäselvää on, kuinka A ei ole voinut nähdä ulkopuolista tekijää käydessään ensimmäisen ja toisen kerran takkahuoneessa eikä kolmannellakaan käyntikerralla ennen
tämän poistumista.
Tytön sijaintia on kuitenkin pyritty paikallistamaan useissa kuulemisissa, esim. 26.8.2009:
K: Yy Näik sää koskaan niittten kertojen aikana ko sä kävit ekaja toka ja
viel se kolmas vaik sää et käyny lähellä ni näiksää koskaan sitä ovea mikä menee iskän
ja äidin makkarista tänne suihkuhuoneeseen
A: Öö Mä luulen et se oli auki
K: yy Kuin paljon auki?
A: Tota varmaan silleen ihan jos se ovi oli ni suoraan tost
K: Sä sanot et sää luulet et se oli auki näiksää se vaijäiks sul semmonen olo et se olis voinu olla
auki... näiksää
A: Taisin nähdä
K: Ook sää ihan varma?
A: Melkein varma
K: Melkein. Missä sä olit sillon ko sä tai millon sää sen näit?
A: Kolmannel kerral kai
K: Mut jos sää kolmannel kerral et oikein uskaltanu mennä niin kauheen lähelle
A: Tost ku mä olin jossai tos ni mä näin silti sen
K: Oliksää niin pitkällä myös kolmannel kerralla
laita ruksi siihen mis on se ja laita
A: Tää on just tai täst mut kuitenki näkee sitten tonne
K: Ruksi on nyt siinä maton vieressä se oli kolmas kerta. Kyl sä aika lähel olit
(26.8.2009.)
Jää vaikutelma, että tyttö oli pikemminkin kaukana ovensuusta kuin "aika lähellä" sitä.
Ja havainnot esim. kylpyhuoneen ovesta ovat luulemistyyppisiä.

Kuulemisessa 16.2.2009 tyttö vahvistaa kohdan, mihin hän on uskaltautunut ja lasinsiruilta päässyt:
K: - - Menik sää koskaan sen jälkeen takasin tänne ku sä näit et se se tekijä hävis niin menik sää koskaan tän samoille paikkaa vai pysyik sää poissa?
A: Mää en muista mää taisin ehkä mennä taisin kävellä mä en muista siin ei tainnu olla niin hirveesti niin mä pystyin väisteleen lasisirpaleita ... kattoo lähemmäs iskää sit mä en muista mä en muista mä kattosin tänne mä en menny lähemmäs ku mä tos kohtaan enintään
(Kuuleminen 16.2.2009.)
Tyttö on valaistuksen parannuttua ja tilanteen rauhoituttua (tekijä on ilm. poistunut?) kyennyt
menemään lähemmäs - muta ei sittenkään mennyt kuin "enintään" jonkin matkaa oven
suuntaan.

Mitä tulee takkahuoneen huonekaluihin, tyttö mainitsee takan vieressä olleen istuimen:
Psykologi: Sää olit huoneessa hetken ja lähdit uudestaan, minkä takia?
A: Ihmettelin mitä tää on, mut kyllä pitää mennä kattomaan mitä se on.
Psykologi: Mitä näit toisella kerralla?
A: Ne lasinsirut ja sit iskän siel lattialla ja oli tullu hirveesti verta. Mun mielestä
iskä oli mahallaan. Ja osotti sitä takan vieressä ollutta millä voi istua ni iskä pää
osotti siihen
.
Psykologi: Muistaksää missä kohtaa olit?
A: Siin rajalla. (TYKS, kuuleminen 2007/1)
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että tytö olisi nähnyt kyseisen huonekalun, hän on tiennyt sen
sijainnin ja pyrkii määrittelemään isän asennon "toisen käynnin" aikana.

Tytön kyky havainnoida takkahuonetta riippuu siis kolmesta asiasta: hänen sijainnistaan,
valaistuksen laadusta ja psykologisista tekijöistä. Vaikuttaa siltä, että syyttäjän väite
että tyttö "on kertonut nähneensä selvästi koko huoneen huonekaluja myöten" on tytön
kertomasta havaintopisteestä virheellinen, hän ei ole uskaltanut eikä lasinsirujen vuoksi
voinut mennä kovin lähelle takkahuonetta.
nihlist
Martin Beck
Viestit: 830
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2010 7:42 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja nihlist »

zem kirjoitti:Ikävä pilata iloa - siis puolustuksen kehitelmästä, että tyttö olisi nähnyt isän
lattialla ja äidin menossa puhelimeen vasta poliisisoiton kohdalla. Ote tytön
kuulemisesta 2.12.2006:
6.35 Koskinen: Millon sä havaittit, et semmonen mies o siellä?
Amanda: No, toisel kerral, ko iskä oli lattialla. (itkee)
Koskinen: Ja sä näit semmosen miehen siellä?
Amanda: Ei ko mää vaan ajattelin, mut vast sil vimpal kerral mää havaitsin sen.
Koskinen: Joo-- joo. Ja siel oli pimee siel sillon?
Amanda: Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla.
Lapinniemi: Näiks sää selvästi iskän?
Amanda: Näin.
Tyttö näki isän siis lattialla, ja hän on päätellyt "semmosen miehen" läsnäolon:
"ei ko mä vaan ajattelin". Vasta tämän jälkeisellä käynnillä ("vimpalla kerralla") hän
havaitsee ulkopuolisen. Järjestys on selvä.

Tottakai puolustuksen kehitelmä ilmentää mielikuvituksen käyttöä ja luovuutta -
"boxin ulkopuolelle" - mutta diskaa samalla suuren osan tytön kertomuksesta paikkansa
pitämättömäksi ja sekavaksi.

Ainoa mikä ylläolevassa sitaatissa puoltaa "poliisisoittoa" edeltävää käyntiä
olisi se, että "oli jo mun mielest valoisaa". Toisaalta Auer on kertonut, että
Jukka mahdolllisesti laittoi valon "paukkeen" alettua (mikä käsittääkseni on
voinut saada aikaan tauon ryskyttämisessä tytön käynnin ajaksi).
Tytön poliisikuuleminen ja myöhemmätkin kuulemiset ovat sekavia ja hypähteleviä ja tarkentamattomia joten niistä saa erittäin huono käsityksen ja aikajanaa vaikea rakentaa.

Mutta täsmennetäänpä hiukan.

Tuossa pätkässä ei täsmennetä mitään esim. Tyyliin: Kertoisitko siitä tilanteesta tarkemmin, sinä siis kävit katsomassa isääsi, niin missä vaiheessa sinä kävt katsomassa, eli kävit ensimmäisen kerran kun kuulit ns. ukkosen paukkuvan?" Amanda vastaa "joo, ku mä heräsi ja luuli että pakkanen paukkuu ku oo talvi, eikä lunta maassa" "joo, no sinä menit katsoon, niin mitä sinä tällä ensimmäisellä kertaa näit ja oliko se pauke lakannut, mitä kaikkea havaitsit ja muistatko mitä havaitsit eli näit?" Amanda vastaa " ku mä menin niin mä meni aika lähelle iskää siihen rajalle missä on niiku se olohuoneen lattia ja sit takkahuoneen, ni mä näi ku iskä seiso siin sängyn vieressä ja äiti oli sängyssä kait", "joo, mä nyt vähän tarkennan, oliko isäsi siinä millain ja sanoiko hän mitään ja oliko isälläsi mitään kädessä, näitkö oliko?", Amanda vastaa "ku mä meni siihe kattoo nii kysyi iskältä mikä paukkuu ku heräsi siihen, nii iskä sano että ukkonen tai jotai ja sano että mene nyt kiiresti nukkuun takas, että iskä vielä katsoo", "joo hyvä, mä vielä vähän tarkennan, että oliko ja havaitsitko isälläsi mitään kädessä ja mistä syystä havaistsit isäsi niin hyvin?" No ku siellä oli ne valot, siis niiku siel makuuhuonees ja en mä niin huomannu oliko iskällä mitään kädessä".

Tässä pätkä miten suoritetaan lapsen kuuleminen.

Lapsen havannointikyky ei ole rajattu, vaan se rajautuu tyhmän aikuisen kysymyksien johdosta jotka ovat epämääräisiä ja tarkentamattomia ja tällöin lapsen havainnoista ei saada koskaan täydellistä kuvaa.

Tuo pätkä kyllä viittaa pahasti kolmeen käynti kertaan, mutta ei kuitenkaan koska tuossa ei eritellä erikseen ensimmäistä käyntiä, toista ja kolmatta, vaan ensimmäinen on jo käsitelty, niin siihen ei palata vaikka pitäisi koska tällöin saadaan täydellinen kokonaiskuva eli tarkennuksien myötä.

Nyt tuossa jää epäselväksi ja vastoin häketallennetta mikä on "vimppa kerta", onko se vimppa kerta se toinen kerta vaiko kolmas.

Amanda kuitenkin kuulemisissaan kertoo yrittäneensä kurkkia kolmasti takkahuoneeseen eli ei ole uskaltautunut mennä lähemmäksi ja tämä on tapahtunut mitä ilmeisimmin silloin vähän ennen kuin Anneli pyytää Amandaa puhelimeen tai sitten ja varmaan oikeammin onkin, vasta sitten kun Amanda on lähtenyt puhelimesta ja Anneli on sitä jatkanut sanoin "EHIT AUTTAA, ONKS SIELT TULOS JO JOKU" ja tätä edeltävät tapahtumat on aika hyvin tiedossa koska Amandan ään kuuluu tulevan kauempaa ja kaikuvasti vastatessaan äitinsä kutsuun "Amanda" ja Amanda vastaa, "niih".

Tuota ennenhän on se kuuluisa tyhjä kohta jota niemi selittää poistetulla kirkaisukohtana (en tiedä onko näin), mutta vastaus saadan niemisen kuulemisista joissa hän sanoo tehneensä työkopion eli originaali on jossain pimennossa yhä vieläkin. Tuo työkopio on siis sellainen josta on poistettu kirkaisukohta eli se missä Amnda kuulevasti kirkaisee, eli ei olisi työkopio ja jos taas on, niin mikä kohta on sitten poistettu koska kirkaisu on olemassa tallenteella ja tuntuu hullulta ajatella Amandan kirkaisseen kaksi kertaa, ensin ennen puhelimeen menoansa ja sitten paria minuuttia myöhemmin kun näkee isänsä lattialla.

Olen päätelly tallennetta kuunnellessaani ja tuonut tännekkin sen esiin, ettei siinä tyhjässä kohtaa ole mitään kirkaisuja koska se ei ala samanlailla kuin aito kirkaisukohta joita edeltää muutama nyyhkenielaisu.

Tässä nyt taitamattomina poliisit ovat sekoittaneet sen kohdan, että kun Amanda on lähtenyt pois puhelimesta ja hänen oma mielensä ja vaistonsa pakotti hänet itse mennä katsoon mitä on tapahtunut, niin ei se Amanda ole sinne juoksemalla mennyt vaan hitaasti, kurkkien ja tuosta kohtaa tulee se "ku mä kolmasti yriti kurkkia, nii sillo mä näin iskän joka makas lattialla ja siin oli veitsiki ja minusta tuntui niiku joku olis ollu siel myös, mutta mä en nähny ku en menny nii pitkälle, mä palasi takas ja pääti katsoa kunnolla miks iskä oo lattialla, meni takas ja näi iskän kokonaan lattialla ja sillä tuli verta jostaki, nii sillo sieltä tuli joku ja meni siit ikkunasta nopeaa ja ketterästi". Eli tuossa on se vimppa kerta.

Lapsi kyllä hyvinkin tajuaa kurkkimisen, katsomisen ja lukumäärät, mutta hän ei osaa tarkentaa missä järjestyksessä hän teki mitäkin ja etenkin tuollaisessa tilanteessa ja tässä lisäksi taitamattomat poliisit ovat hyppelehtinet kerrasta toiseen.

Eli Amandan katsomiset ovat tallenteelta pääteltynä nämä: Ensimmäinen kerta kun hän näkee isänsä seisaallaan, Toinen kerta kurkkimalla puhelimesta lähtönsä jälkeen ja kolmas kerta kun palaa kurkkimiskerrasta ja haluaa varmistua, koska se, mitä hän jo näki, järkytti osittain hänen mieltään ja siitä johtuu tallenteelta kuuluvat ennen kirkaisua nikotukset ja itkun alku, näkee kokonaisuuden, kirkaisee havaiten samalla jonkun menevän hänen näkökenttänsä editse ja ikkunasta ulos ja se näkeminen on tarkin koska Amanda on selkeästi nähnyt ja kääntää katseensa menijään ja näkee selän ja otteet miten se menee ikkunasta.

Eli oikeasti toinen ja vimppa kerta ovat tapahtuneet samassa yhteydessä, mutta poliisit eivät tätä osanneet aikamääreisesti tarkentaa ja siksi täällä niin moni sekoileekin näiden käymiskertojen kanssa.

Olen aikaisemmin saattanut kertoa erilailla, mutta kun välillä antaa aivojensa levätä, niin asiat muhii ja ratkaisuja tulee, miten asia voisi olla ja tämä on sitten vaan ihan päättelyä ja mielipiteeni miten voisi olla nuo sekoitetut käyntikerrat myös niin, että häketallenteella olevat äänet tukee sitä
Vastaa Viestiin