Kuinka kouluttaa täysin uusavuton nuori huolehtimaan itsestä

[Michelangela]

Kävin tuottamassa pettymyksen ja lykkäsin siivousvehkeet käteen tupaantuliaislahjaksi. Hieman meni happaman näköiseksi kun onnittelin ainutlaatuisesta mahdollisuudesta elää aikuisen ja itsenäisen ihmisen elämää. No, melkeinpä kädestä pitäen maanittelin hänet kämpästä kierrokselle ruokakauppaan perusvarastoa ostamaan ja sen jälkeen sitten kävimme katsomassa mistä pyykkitupa löytyy ja käskin laittaa varaukset listalle. Pyykkipulverikin ostettiin eli nyt hänen pitäisi pärjätä hyvin jonkin aikaa.

Mielestäni teit oikein ja hyvin. Tiedän ja huomaan, että monia tuollainen uusavuttomuus raivostuttaa ja ärsyttää, minusta siinä ei ole sen kummempaa raivoamista - tai vähintäänkin raivon kuuluisi kohdistua vanhempiin. Apua ja tukea siinä tarvitaan, kannustusta. Ja napakkuutta toki. Tai maksakoot vanhemmat lapselleenkin palvelijan, jos kerta sinun ovat odottaneet ilmaiseksi ryhtyvän moiseksi.

Jos joku on pärjännyt maailmalla, mutta kotimaahan palattuaan yrittää heittäytyä paapottavaksi, tulee mieleen että kyse ei olisi uusavuttomuudesta eikä välttämättä edes laiskuudestakaan, vaan vaikkapa masennuksesta. Ehkä reissussa tapahtui jotakin joka vei voimat ja masensi? Kannattaisi jututtaa.

[Michelangela]

Nyt 2010-luvulla kirjat vaihtuvat melko usein, esim.meillä on ainakin kolme eri köksänkirjaa ollut koululaisten käytössä viiden vuoden aikana. Varmasti riippuu paljon omasta motivaatiosta, kuinka paljon peruskoulun köksäntunneilla oppii.
Toinen juttu on, jos ei kotona saa tehdä mitään sotkun pelon tai muun takia. Silloin ei ole tilaisuutta oppia tai harjoitella käytännössä koulussa saatuja oppeja.

Hyvä että sinulla on tietoa tämän päivän koulumaailmasta. Todella hyvä, jos nykyään koulussa opetetaan kaikenlaisia käytännön tietoja ja taitoja, joita itsenäistyessä tarvitaan.

Kotona voi olla tosiaan vaikkapa sellainen tilanne, että vanhemmat usein jurrissa, ruokaa ei juurikaan laiteta, ja jos joku aikuinen laittaa, ei riitä hermot ja kiinnostus opastaa siinä mitään kakaraa samalla. Pääsääntöisesti jokainen vain tutkii jääkaapit ja ruokakaapit, kun on nälkä, ja keksii sieltä itselleen jotakin syötävää, oli sitten lapsi tai aikuinen. Sama voi koskea muita kodin töitä. Vanhemmilla voi myös olla hyvin lannistava asenne, että "parasta kun minä teen, kun sinä kuitenkin aina vaan mokaat kaiken".

[Michelangela]

Nyt 2010-luvulla kirjat vaihtuvat melko usein, esim.meillä on ainakin kolme eri köksänkirjaa ollut koululaisten käytössä viiden vuoden aikana. Varmasti riippuu paljon omasta motivaatiosta, kuinka paljon peruskoulun köksäntunneilla oppii.
Toinen juttu on, jos ei kotona saa tehdä mitään sotkun pelon tai muun takia. Silloin ei ole tilaisuutta oppia tai harjoitella käytännössä koulussa saatuja oppeja.

Hyvä että sinulla on tietoa tämän päivän koulumaailmasta. Todella hyvä, jos nykyään koulussa opetetaan kaikenlaisia käytännön tietoja ja taitoja, joita itsenäistyessä tarvitaan.

Kotona voi olla tosiaan vaikkapa sellainen tilanne, että vanhemmat usein jurrissa, ruokaa ei juurikaan laiteta, ja jos joku aikuinen laittaa, ei riitä hermot ja kiinnostus opastaa siinä mitään kakaraa samalla. Pääsääntöisesti jokainen vain tutkii jääkaapit ja ruokakaapit, kun on nälkä, ja keksii sieltä itselleen jotakin syötävää, oli sitten lapsi tai aikuinen. Sama voi koskea muita kodin töitä. Vanhemmilla voi myös olla hyvin lannistava asenne, että "parasta kun minä teen, kun sinä kuitenkin aina vaan mokaat kaiken".

On kohtuutonta syyllistää etenkin tuollaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat tottuneet elämään esimerkiksi voileivillä, jugurteilla ja eineksillä. Heille monet yleisetkin lämpimät ruuat saattavat olla makuelämyksinä sen verran vieraita, etteivät ne edes oikein maistu, ja kouluruokailukin voi tuottaa ongelmia tämän takia. Sitten on helpotus, kun on oma talous, ja saa rauhassa elää taas lapsuuden tutulla ruokavaliolla. Aina välillä joku paheksuu ja ärähtelee, kun käy ilmi, ettei osaa laittaa ruokaa, pestä ikkunoita tms. Että sellaisiakin hemmoteltuja kakaroita on.

[murjaani]

Michelangelalla taitaa olla kosketuspintaa ns. uusavuttomiin ihmisiin.

Siellä on tosiaan monenlaista tarinaa takana: hoitamatonta masennusta, koteja joissa ei ole ollut normaalia arkea tai jossa koti on aikuisen totaalisen kontrollin aluetta. Eri tavoin ja eri syistä vääristyneitä ihmissuhteita ja toimintatapoja.

Sairaudet ovat oma lukunsa; masennus lamaannuttaa vaikka kunniamerkein palkitun Martankin.

Mutta nämä vääristyneet perhekuviot; siellä ei ole voinut ihminen olla kokonainen. Kun tilanne muuttuu, niin useimmilla on pakka hakusessa jollakin tavalla. Alistetusta parisuhteesta vapautuva voi olla hetken holtiton, itselle sopimattomasta uskonnosta irti kasvava rikkoo hulluna sääntöjä ja lapsuutta vaille jäänyt taantuu hoivattavaksi.

Inho ja moite näitä uusavuttomia kohtaan taitaa usein kummuta syyllisyydestä. Kyllä se kummitäti tai eno usein tietää, että ihan kaikki ei ole kunnossa sukulais/tuttavaperheessä. Ei saada kuitenkaan puututuksi asiaan. Ammattilaisen apu on usein ratkaiseva, jotta uusavuton pääsee raiteille eikä tule uusia mutkia ihmissuhteisiin.

[Rebdomine]

1. Opeta miten pesukonetta käytetään, mitkä pyykit menee samaan.
2. Näytä kaupasta että mitä kannattaa opiskelijan ostaa (makaronit, jauhot, jauheliha, kananmunat, tonnikala, voi, valmispussikastikkeet ja einekset)
3. Iske se siivousmoppi jne käteen ja näytä miten käytetään.

Käske tehdä muistiinpanoja!
Sano ettet ole mikään palvelija, saa soittaa jos ei tiedä jotain mutta asiat tehdään itse, ellei joku täysin mahdoton este.

Itselläni on kokemusta 2010-luvun koulusta. Yläasteella kotitaloutta oli 2-3h/viikko. Siellä aloitettiin ihan helpoista aterioista, näytettiin miten pöytä katetaan, miten tiskataan, miten pestään uunit yms, miten pestään pyykkiä. Kirja oli ilmainen ja sen sai pitää yläasteen loputtua. Kotitalouden sai myös valinnaiseksi, jolloin sitä oli 2h/vko.

[Roy Orbison]

Ei tämä minun tuntemani tapaus ollut masentunut.Passattu pikemminkin.Hän on nyt jo tovin aikaa ollut aikuinen.Ja sama meno jatkuu.Varsinkin jos hänen kanssaan ei ole varovainen.Rahoista nämä ja etenkin toisten rahoista he äkkiä tekevät selvän jos ei ole varuillaan.Itse eivät anna mitään toiselle.Eivät vaikka toisella olisi hätä.

[Michelangela]

Okei, Roy, vai sellainen tapaus. Onhan meitä kaikenlaisia. Ehkä elämä lopulta opettaa hänellekin, että kaikkia ihmisiä ei vaan saakaan kiedottua pikkurillinsä ympärille palvelijoiksi ja maksajiksi. Jostakinhan tuonkin tavan on oppinut, ja välillä saanut tahtonsa läpi, kun kerta vieläkin jatkaa samaa rataa. Yksinäinen loppuelämä voi olla tiedossa.

Murjaani, tosiaan, samoilla linjoilla ollaan tässä uusavuttomuus-asiassa. Turhan moni ilmiöstä raivostuu. Siihen kun voi olla niin monia syitä.

[WarWas]

2. Näytä kaupasta että mitä kannattaa opiskelijan ostaa (makaronit, jauhot, jauheliha, kananmunat, tonnikala, voi, valmispussikastikkeet ja einekset)

Tonnikala on kallista, samoin kaikki einekset.
Jokainen osaa itsekkin tehdä lihaperunasoselaatikon mikä on halvempaa kuin eineenä sama.
Kannattaa eineet unohtaa kokonaan, ostaa mieluummin luuta kun saa isommista kaupoista halvalla ja tekee se pohjana itse liemikuutiot pakkaseen sopiviin annospusseihin, ja jos mahdollista niin pakastaa itse tehdyt helpot ruuat, aikasemmin mainitun, makaronilaatikon sekä keitot sopiviin annoskokoihin.

Harva aikuinen edes tietää hintatasoa elintarvikkeille, sitä ei opikkaan hetkessä, mutta oppii ja jos pakkanen käytössä ja laadun antaa pikkasen kärsiä niin ostaa raaka-aineet tarjouksesta.

[kid]

Vinkkinä uusavuttomalle voi sanoa, että googlesta löytyy kaikki tieto ihan kädestä pitäen. Itse en mitään kokkikirjoja omista, enkä ole omistanutkaan siitä lähtien kun itsekseni aloin asumaan (olin 18). Tein mitä osasin tai katsoin netistä. Köksän tunneilta en muistanut mitään, äidin neuvoja mielessä oli sen sijaan enemmänkin. Teit oikein, Hellapoliisi. Sano samalla niille vanhemmille, että toivottavasti eivät lisäänny enää uusiksi.

[Jazz1]

Onhan näitä tapauksia tullut nähtyä. Syy näyttäis olevan jotakuinkin aina vanhemmissa. Nuorelle ei ole annettu vastuuta, äitimamma ehkä passannut viimeisen päälle ja nuori kasvanut manipuloimmalla ihmisiä ympärillään. Eräs kertoi että äiti tuli tekemään viikkosiivoukset ja -pyykkäykset puolväkisin tän kaverin ollessa yli 20v vaikka henkilö nimenomaan yritti pärjätä omillaan ja itsenäistyä. Lapsen ja nuoren kun opettaa jo teinistä lähtien kodinhoitoon, rutiineihin ja elämän lainalaisuuksiin, sujuu elo helpommin ja kaikki pääsee vähemmällä. Mielestäni on kammottavaa, että moni yli kakskymppinen mies ja nainen ei esim kykene huolehtimaan kotinsa siisteydestä tai että kaapista löytyisi puhtaita vaatteita. Tai että kykenisi ostamaan ruokaa tulevien pyhäpäivien varalle. Tai että tulonsa ja palkkansa riittäisi koko kuukauden tarpeisiin.

[FounderSecret]

Antaa nuorelle vastuuta asioista ja laita tekemään kotihommia!

[alexander smugg]

Saa jo vanhemmat itteensä syyttää jos tollasen pullamössön on jälkikasvustaan päästänyt Muksusta ite siivottu, viikkorahan edestä tiskattu, puita kaadettu, salaojaa kaivettu jne.. Armeijaa en voisi vähempää arvostaa mut tollasille ois kohillaan. Tai no nyky intistäkään tiedä

[Pavel]

Nuorten (ja miksei hieman vanhempienkin ihmisten) uusavuttomuus voi olla ärsyttävää. Vittumaisella ja äkäisellä suhtautumisella asia ei kuitenkaan tule autetuksi yhtään sen paremmin. Tässä muutamia rakentavampia tapoja lähestyä asiaa:

- omaan kotiin muuttavalla nuorella voi olla varsin vaatimaton tieto- ja varustelutaso ruuanlaiton suhteen. Kattila, paistinpannu, kulho ja puulasta sekä vispilä ja kauha ovat tarpeelliset kaikille ruokaa laittaville ja sellaisten lahjoittaminen on todellinen järkiliike, mikäli nuorella ei niitä ole. Lisäksi hyviä keittokirjoja edullisesta perusruuasta on hyvin saatavilla, ja sellaisen lahjoittaminen olisi helppoa ja kätevää.

- siivous lähtee tiskiharjasta ja -aineesta, räteistä, siivoussienestä, pölynimurista ja yleispesuaineesta. Loppu on kikkailua, näillä perusvarusteilla nuori pääsee siivouksen alkuun ja saa asunnon asumiskuntoon.

- pyykkäykseen uusavuton nuori tarvitsee paitsi pyykkiaineet, myös selkeät ohjeet pyykin lajittelusta ja koneen käytöstä sekä kuivatuksesta. Tietämättömyydestä on tässä vaiheessa turha syyllistää. Jos ei vielä osaa, voi opetella,

- perustarvikkeiksi keittiöön nuoren voi opastaa hankkimaan ainakin jauhoja, mausteita, öljyä, munia, puurohiutaleita, riisiä, pastaa, sekä juureksia, sokeria, voita/margariinia... Riippuu nuoren taitotasosta kokkina, miten kunnianhimoisia aineksia kaappiin on syytä haalia.

- hankalien paperihommien, kuten Kelkan lomakkeiden ja veroilmoituspulmien kanssa nuoren voi (ja kannattaakin) ohjata oikeaan konttoriin. Sieltä saa käytännönläheiset ohjeet papereiden täyttämiseen ilman paheksuntaa ja taito saattaa jäädä mieleen jo parin ensimmäisen kerran jälkeen.

- kodin, caatteiden jne. Huoltotöiden hoitaminen tuntuisi tietysti luontevalta sysätä nuorelle "no opettele"-mentaliteetilla, mutta tosiasiassa paras lopputulos syntyy joko jonkun muun avustuksella opetellessa tai vaikka hyvää opaskirjaa käyttäen.

- uusavutonta nuorta voi ohjata ja rohkaista uusien tietojen ja taitojen hankkimiseen kirjastosta, kursseilta ja internetistä. Monenlaisia oppaita, matalan kynnyksen kotitalouskoulutuksia, loistavia opetusvideoita jne. On aivan saatavilla, mutta nuori ei ehkä ole tiennyt niiden olemassaolosta ja voi tarvita hyviä vinkkejä päästäkseen eteenpäin aikuistumisessa ja uuden opettelussa. Kärsivällisyys kannattaa.

[Michelangela]

Oikein hyviä ideoita, Pavel, ja mielestäni juuri oikea lähestymistapa!

Kuten olen aiemmin yrittänyt selittää, uusavuton nuori/aikuinen ei ole välttämättä aina poispilattu eli hemmoteltu, vaan tilanne on voinut olla päinvastainenkin, eli kotilolot eri syistä johtuen ovat olleet niin karut/sekavat ja turvattomat, että tuollaisia käytännön juttuja ei ole ollut mahdollista oppia.

Joka tapauksessa, rauhallinen ja asiallinen asenne olisi valttia opastajalla...

[Pavel]

Ruuanlaitossa, siivouksessa ja muissa "helpoissa perusjutuissa" kannattaa myös oikeasti muistaa kohtuus ja reiluus.
Jos nuori ei ole koskaan edes nähnyt polkupyörän korjaamista, ei ole mitenkään erinomaisen hyvä veto jättää häntä paikkaamaan rengasta yksin youtube-videon avustuksella.
Samoin on aika häijyä ja varsinkin perin hyödytöntä viedä aivan ensimmäisiä kertoja ruokaa laittavalle ihmiselle karjalanpaistin, aidon kotitekoisen hernekeiton tai vaikka limpun aineksia. Kun "uusavuton" nuori alkaa opetella ruuanlaittoa, kannattaa lähteä liikkeelle aineksista, joista saa helposti jotain syömäkelpoista ja rohkaisevaa. Aivan vituiksi menneet ensimmäiset liian vaikeat kokkailut eivät rohkaise opettelemaan lisää, ja valitettavasti "nälkäisenä mikä vain maistuu" tuskin pätee. Jos keittiön kaapit on ladattu täyteen nuoren taitotasoon nähden liian aikaavieviä ja vaikeita aineksia, on iso riski että hän ajautuu takaisin kahviin, tupakkaan ja nuudeleihin.

Kannattaa satsata helppoon alkuun, selkeisiin ohjeisiin ja riittävän hyviin tarvikkeisiin. Gourmet-aineksia ja huippuvälineitä ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle ei luonnollisestikaan tarvitse lykätä, mutta aivan hirveän roskan tarjoaminen on ilkeää ja lannistavaa eikä todellakaan "itsenäistä hemmoteltua nuorta". Kuten muutkin ihmiset, myös itsenäistyvä nuori ansaitsee ehjät ja puhtaat huonekalut ja astiat sekä syömäkelpoisen makuista ja näköistä ruokaa. Xtra-salaattitonnikalan ja juustoraasteenkaltaisen pizzavalmisteen voi jättää kauppaan, eikä kenellekään tarvitse viedä niitä nolosti pinttyneitä menkkalakanoita tai Martti-setä -vainaan hulluna huutavaa 70-luvun imuria, jonka letku on korjattu jeesusteipillä. Myös pienellä budjetilla voidaan kerätä asiallinen ja siisti kodin tarpeisto, joka rohkaisee nuorta opettelemaan elämäntaitoja ja oman kotinsa hoitamista. Hyväntekeväisyyskirpputorit myyvät nimelliseen hintaan monenlaista ja esimerkiksi facebookin kirpputoriryhmät ja tori.fi voivat tarjota varsin vaatimattomaankin budjettiin sopivia kaluste-, ja muita kodintarvehankintoja. Näidenkin hankkimisessa kannattaa edetä reilusti, nuorta kuunnellen ja tavoite mielessä: seuraavan kerrannkun nuori tarvitsee jotakin, hän saattaa jo osata hankkia sen sopuhintaan esimerkiksi netin avulla aivan itse.