lukutoukka kirjoitti:Luotsi kirjoitti:Huvittavaa, miten täällä kaiken maailman satuhahmoihin hurahtaneet koittavat vieläkin selitellä asioita parhain päin. Eikö olisi jo aika myöntää erehtyneensä, sen verran vahvat on näytöt nyt. Osa näistä hyväuskoisista kirjoittaa myös Bodom- sivuilla ja järjestään uskovat sielläkin ulkopuoliseen tekijään.
Joskus olisi helpompi vain kuvitella, että oikeastaan mitään pahaa ei tapahtunutkaan. Ehkä kaikki olikin vain sattumien summaa. Oli pientä riitaa arkisista asioista. Tuli sanottua pahasti puolin ja toisin. Sen seurauksena hiukan hermostuttiin ja lähdettiin terottamaan puukkoa. No, se puukko oli siinä kädessä, kun toinen kompastui noin 70 kertaa osuen siihen.
Niin, että kukaan ei ole oikeasti paha, vaan vain vähän erehtynyt. Sen takia sitten tällainen ajojahti viattoman ja erehtyneen murhaajan perään, joka on taitavasti manipuloinut sekä poliisia, oikeuslaitosta että mediaa. Ja onhan se aina niin hauskaa nauraa poliisille ja oikeuslaitokselle, ne kun aina ovat sorkkaamassa ja vahtimassa pienen ihmisen tekojen perään. Esiintyvät aina niin ylivoimaisina ja kaikkitietävinä, kun eivät mitään ymmärrä ihmisen elämän vaikeuksista. Kyyttäävät ja syyttelevät vain.
Kuka tahansa olisi voinut joutua sellaiseen tilanteeseen kuin Ulvilassa 2006 joulukuussa sattui. Se siis vain sattui tapahtumaan. Asiat nyt vain ajautuvat itsellään toisinaan ikävällä tavalla. Jos joku onnistuu vaivoin harhauttamaan poliisia ja oikeuslaitosta sellaisen jälkeen, niin eikö hänellä olisi silloin oikeuden ja kohtuuden mukaan oikeus päästä pälkähästä ilman seuraamuksia
Tämä menee nyt hieman ketjun aiheesta ohi, mutta kun viimeaikaiset tapahtumat ovat näköjään tuoneet palstalle uusia hahmoja, niin pakko sanoa jotain.
Tätä koko murhavyyhteä tuntemattomia yhdistää sellainen asia, että he luulevat Auerin puolustajien olevan naiivieja ja elävän maailmassa, jossa ei ole mahdollista, että perheenäiti murhaa miehensä. He ajattelevat, että puolustajat pitävät omasta käsityksestään kiinni, koska päinvastaisiin todisteisiin uskominen rikkoisi heidän söpön maailmankuvansa.
Tosiasiassa jakaisin ihmiset tämän murhatapauksen suhteen viiteen katergoriaan.
1. Henkilö ei ole seurannut juttua millään lailla mediasta ja tuskin muistaa koko tapausta. Hänellä ei ole kantaa syylliseen. (Hyvin harvinaista.)
2. Henkilö on seurannut juttua sen verran, kun se on ollut esillä lehdistössä ilman, että juttuja on tarvinnut etsiä ja googlailla. Hän uskoo median perusteella Auerin syyllisyyteen, koska media on uutisoinut juttua lähes täysin poliisin ja syyttäjän näkökulmasta, kuten Suomessa rikostapauksia aina uutisoidaan. Ei myöskään voi uskoa, että Suomessa voisi ketään tuomita murhasta syyttömänä. (Tähän kategoriaan kuuluu valtaosa suomalaisista ja moni uusi Ulvila-ryhmän kirjoittaja.)
3. Henkilö on ollut kiinnostunut Ulvilan surmasta, ja kun Aueria on alettu syyttää, hän on kokenut ison ja tyydyttävän oivalluksen. Outo murha on vaikuttanut ratkenneen selkeimmällä ja yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla, eli surmaaja olikin toinen talossa ollut aikuinen. Henkilö on jäänyt jumiin tähän ajatukseen, että teko olikin yksinkertainen, riidan tiimellyksessä tehty surma. Hän haluaa uskoa tähän teoriaan niin paljon, että ohittaa kaikki Auerin syyttömyyteen viittaavat asiat. Hän ei myöskään huomaa, että uskoakseen tähän teoriaan hänen on uskottava esimerkiksi taustanauhoitukseen ja 9-vuotiaan tytön osuuteen isänsä murhaan. Jo pelkästään nämä kaksi seikkaa kumoavat sen, että kyseessä olisi yksinkertaisin mahdollinen ratkaisu. Ikkunasta tullut tappaja on miljoona kertaa todennäköisempi kuin murhaa nauhoitteleva perheenäiti, jonka rikostoveri on 9-vuotias. (Tätä kategoriaa on suurin osa Auerin syyllistäjistä täällä ja lähes koko Hejac.)
4. Henkilö on ollut kiinnostunut murhasta alusta saakka tai on kiinnostunut siitä matkan varrella. Hän on alkanut kerätä lisää tietoa asiasta ja lukea Murha.infoa ja muita nettisivuja. Hän on saattanut alussa uskoa Auerin syyllisyyteen, mutta tiedon karttuessa hänen on ollut pakko muuttaa mielipidettään. (Itse kuulun tähän kategoriaan ja meitä on kai muutama.)
5. Henkilö on seurannut murhaa alusta saakka ja oli tyrmistynyt, kun poliisi vangitsi Auerin. On uskonut alkuperäisten todisteiden perusteella, että talossa on täytynyt olla ulkopuolinen murhaaja eikä ole muuttanut mielipidettään polisiin ja syyttäjän hämäysoperaatiosta huolimatta. Tässä opraatiossa esimerkiksi vääristeltiin ja hävitettiin alkuperäisiä rikospaikkatutkimuksia ja hyökättiin kaikin tavoin alkuperäisten tutkijoiden kimppuun. Tämän kategorian ihmiset ovat siis todisteisiin perustuen uskoneet Auerin syyttömyyteen koko ajan. (Muutama sitkeä soturi tällä palstalla ja ulkomaailmassa.)
En laske mihinkään näistä kategorioista ihmisiä, jotka tuntevat Auerin ja uskovat hänen syyttömyyteensä sen vuoksi.
Oma kokemukseni on, että Auerin syyllisyyteen uskovat tapaavat paloitella murhaillan tapahtumat yksityiskohtiin. Näitä yksityiskohtia sitten käsitellään Aueria syyttävästi ja vielä niin, että johonkin yksityiskohtaan sopii teoria äkkiä syttyneestä perheriidasta ja johonkin taas teoria jopa kuukausia ennakkoon harkitusta ja suunnitellusta murhasta. Näiden kahden teorian välillä sitten pompitaan ihan surutta sen mukaan, kumpi omiin tarkoitusperiin kulloinkin paremmin sopii.
Kukaan syyllisyyten uskovista ei ole kuitenkaan vieläkään pysynyt esittämään yhtenäistä ja uskottavaa, kaikki todisteet huomioon ottavaa teonkuvausta siitä, miten Auer tappoi miehensä.
Sopii yrittää, uudet tulokkaat. Mutta ottakaa ensin edes perusasiat tapauksesta haltuun, ettette nolaa itseänne enää enempää.
