Lasten kertomukset

[sisotalo]

Nimimerkki tekee aivan oikeat johtopäätökset - väärien tietojen pohjalta, siis
Amanda näki murhaajan selän 02.40 kun murhaaja poistui työnsä tehtyään.
Amanda näki isänsä 03.14 kun hän uskalsi mennä takkahuoneelle ja oli luovuttanut puhelimen äidilleen. Silloin hän huusi.

Tähän päätyy kun harkitsee kuinka tapahtumat menivät tai kuulustelusta 2009 kun tosi oli kyseessä, äiti epäiltynä.

Tyhmin väärä tieto on se, että Amanda olisi käynyt isää katsomassa jo silloin kun murhaaja vielä oli paikalla. Toinen väite on, että Amanda olisi käynyt takkahuoneessa vasta kun lasit oli lattialla. Siis, että hän ei olisi reagoinut siihen meteliin, joka syntyi kun murhaaja hakkasi ikkunaa niin, että Anneli luuli kyseessä olevan ukkosen. Amanda kävi kahdesti heti alussa takkahuoneella

Todistamisen kannalta vakavinta on se, että puolustus väittää, että murhaaja poistui vasta 03.14. Siihen syyttäjä perustaa väitteensä, että Amanda näki näkyjä kun murhaaja oli poistunut jo 02.40.

[Kuolemannaakka]

Todistamisen kannalta vakavinta on se, että puolustus väittää, että murhaaja poistui vasta 03.14. Siihen syyttäjä perustaa väitteensä, että Amanda näki näkyjä kun murhaaja oli poistunut jo 02.40.

Tämä mua on jotenkin ihmetyttänyt aina, kun olen ollut käsityksessä, että syyttäjän mukaan murhaaja ei poistunut talosta lainkaan, vaan odotti poliisien saapumista kiltisti...

[Kuolemannaakka]

Yhteenveto: Mielestäni tytär on aivan yhdenmukaisesti sanomiensa kanssa kirkaissut ainoastaan toisella takkahuonekäynnillään, ja tämä kuullaan häkepuhelun aikana taustanauhalta tulevana.

Nimenomaan; sillä täsmennyksellä, ettei mitään kolmansia käyntejä koskaan ole edes ollut (eikä käytössä toki ole mitään taustanauhoja). Kuten itsekin päättelit, kirkaisukohdassa tyttö ensimmäisen kerran näkee kuolleen isänsä. Jos hän tämän aikaisemmin näki (tätäkin voi kiistää, eikä siitä varsinaisesti ole todisteita), isä oli kunnossa. Tyttö ei käy vähän väliä surmattua isäänsä katsomassa ja kirkumassa. Kukaan ei äänittele minkäänsortin nauhoja tässä, kuin ehkä KRP.

[sisotalo]

Aivan oikein Naakka, mutta kyllä käyntejä oli kolme. Niin Amanda vakuuttaa. Ja tietenkin yksi tuli kun hän kävi katsomassa vanhempiaan heti kun oven paukuttelua alkoi. Sillä käynnillä ihmeteltiin yhdessä ukkosta, joka siellä ulkona jyrisee. Toinen käynti tuli sitten kun lasit oli jo lyöty lattialle, mutta murhaaja ei vielä ollut päässyt ovesta. Siitä ei ole tietoa kuinka pitkä aika meni ensimmäisistä paukutuksista siihen, että murhaaja oli sisällä.

Kolmas käynti oli siis se ainoa kerta jolloin Amanda näki isänsä ja kirkaisi. Murhaajan Amanda näki keittiön ovelta, ei sitä varten tarvinnut takkahuoneelle mennä

[Kuolemannaakka]

Aivan oikein Naakka, mutta kyllä käyntejä oli kolme. Niin Amanda vakuuttaa. Ja tietenkin yksi tuli kun hän kävi katsomassa vanhempiaan heti kun oven paukuttelua alkoi. Sillä käynnillä ihmeteltiin yhdessä ukkosta, joka siellä ulkona jyrisee. Toinen käynti tuli sitten kun lasit oli jo lyöty lattialle, mutta murhaaja ei vielä ollut päässyt ovesta. Siitä ei ole tietoa kuinka pitkä aika meni ensimmäisistä paukutuksista siihen, että murhaaja oli sisällä.

Kolmas käynti oli siis se ainoa kerta jolloin Amanda näki isänsä ja kirkaisi. Murhaajan Amanda näki keittiön ovelta, ei sitä varten tarvinnut takkahuoneelle mennä

No, mahdollista näin, mutta ihmetyttää talonväen hidas reagointi, kun sisääntunkeutumista ehditään miettimään minuuttitolkulla ja lapsikin siinä kaksi kertaa ehtii piipahtaa. Se ei tunnu oikein uskottavalta. Siksi uskon, että "käyntejä" oli kaksi: ensimmäinen, kun ikkunassa oli pieni reikä ja toinen puhelun aikana kun hän näki Jukan.

Siitä olen samaa mieltä, että rikkomisessa oli tauko. Ehkä surmaaja ensin yritti avata oven pienen reiän kautta, mutta ei onnistunutkaan, ja pakeni jonnekin terassin taakse odottamaan mitä tapahtuu, tuleeko isäntä ulos. Muttta ei tullut, koska tyttö tupsahti paikalle ja Jukan täytyi tämä lähettää takaisin nukkumaan. Sitten murhaajalta petti kantti ja hän ajatteli, että hakataan sitten sisään koko ikkuna.

Poistumisen tosiaan tyttö näki jostain eteisestä/olohuoneen kulmalta, siitä on suora yhteys ovelle. Siitä en ole ihan varma, millä kellolyömällä tämä tapahtui. Tyttö on todistanut ristiriitaisesti.

[perusasiamies]

Todistamisen kannalta vakavinta on se, että puolustus väittää, että murhaaja poistui vasta 03.14. Siihen syyttäjä perustaa väitteensä, että Amanda näki näkyjä kun murhaaja oli poistunut jo 02.40.

Tämä mua on jotenkin ihmetyttänyt aina, kun olen ollut käsityksessä, että syyttäjän mukaan murhaaja ei poistunut talosta lainkaan, vaan odotti poliisien saapumista kiltisti...

Tämä ei ihmetytä minua ollenkaan. Lavastuskasetilta tulevien äänien mukaan murhaajahan todellakin poistuu hetkellä 2:40. Tässä kohdassa on täydellinen äänimaailma poistumiseen ja aika täsmää myös hyvin sen kanssa, että 10 sekuntia aikaisemmin Jukka on kuollut. Syyttäjä on 100% oikeassa. Poliisien saavuttua taloon, murhaaja nyt oli sattunut jo palaamaan taikaisin taloon. En näe Kuolemannaakan kuvaamaa ristiriitaa tässä.

Nimenomaan; sillä täsmennyksellä, ettei mitään kolmansia käyntejä koskaan ole edes ollut (eikä käytössä toki ole mitään taustanauhoja). Kuten itsekin päättelit, kirkaisukohdassa tyttö ensimmäisen kerran näkee kuolleen isänsä. Jos hän tämän aikaisemmin näki (tätäkin voi kiistää, eikä siitä varsinaisesti ole todisteita), isä oli kunnossa. Tyttö ei käy vähän väliä surmattua isäänsä katsomassa ja kirkumassa. Kukaan ei äänittele minkäänsortin nauhoja tässä, kuin ehkä KRP.

Jos meinaa kyseenalaistaa tuon, että käyntikertoja olikin kaksi kolmen sijaan, niin vaadin kyllä hyvät perustelut. Tytär on ollut ihan johdonmukainen tuossa, että käyntikertoja on todella ollut kolme. Tytär on myös pystynyt arvioimaan käyntikertojen välissä olevia aikoja.

Te, sisotalo ja Kuolemannaakka olette siis ilmeisesti täysin samaa mieltä kanssani, että tytär kirkaisee sen ainoan kerran silloin, kun näkee isänsä ensimmäistä kertaa verilammikossa. Erityisesti tytär ei kirkaise silloin kun murhaaja poistuu. Meidän näkemysero on siinä, että minä väitän kirkaisun tapahtuneen toisella käyntikerralla ja tallentuneen lavastusnauhalle. Teidän kahden mielestä kirkaisu tapahtuu viimeisellä käyntikerralla.

Sisotalo on muuten saanut ihan jossain määrisen loogisen teorian aikaan noista tyttären kolmesta käynneistä. Mutta vaikka se on sisäisesti looginen teoria, niin sen poikkeaa silti mielestäni liikaa tyttären tekemistä havainnoista ollakseen täydellinen teoria.

Sitten olemme myös samaa mieltä siitä, että tyttären sijainti on ollut kaukana takkahuoneesta hänen tehdessään havainnon huppiksen poistumiseta. Me olemme ilmeisesti sisotalon kanssa samaa mieltä, että näköhavainto tapahtuu hetkellä 2:40. Ainoa näkemysero on, että mielestäni havainto on tapahtunut silloin, kun lavastusnauhaa on äänitetty, eli toisella käyntikerralla. Sisotalon mielestä havainto tulee tietysti livenä.

Vaikka Kuolemannaakalla on hänen itsensä mukaan erittäin vahva teoria tapahtumista, niin hän ei siitä silti pysty ennustamaan, että millä kohdin tyttären näköhavainto tapahtuu. Tai, että milloin murhaaja poistuu. Aidosti vahvasta teoriasta nämä pikku detailit pystyisi johtamaan salamannopeasti.

[Kuolemannaakka]

Todistamisen kannalta vakavinta on se, että puolustus väittää, että murhaaja poistui vasta 03.14. Siihen syyttäjä perustaa väitteensä, että Amanda näki näkyjä kun murhaaja oli poistunut jo 02.40.

Tämä mua on jotenkin ihmetyttänyt aina, kun olen ollut käsityksessä, että syyttäjän mukaan murhaaja ei poistunut talosta lainkaan, vaan odotti poliisien saapumista kiltisti...

Tämä ei ihmetytä minua ollenkaan. Lavastuskasetilta tulevien äänien mukaan murhaajahan todellakin poistuu hetkellä 2:40. Tässä kohdassa on täydellinen äänimaailma poistumiseen ja aika täsmää myös hyvin sen kanssa, että 10 sekuntia aikaisemmin Jukka on kuollut. Syyttäjä on 100% oikeassa. Poliisien saavuttua taloon, murhaaja nyt oli sattunut jo palaamaan taikaisin taloon. En näe Kuolemannaakan kuvaamaa ristiriitaa tässä.
.

Syyttäjä on nimenomaan painottanut, että mitään poistumisääniä ei nauhalla kuulla.

En ole tuohon poistumisjankkaukseen ottanut osaa, kun se poistumisaika ei minusta ole niin oleellinen kuin se, että poistui, ja siitä on silminnäkijän kertomus, joka sopii paikalta havaittuihin jälkiin. Nauhalta voidaan päätellä se aika, jolloin tyttö näkee uhrin (ja ihan livenä) ja melko pian tämän jälkeen kertoo, että surmaaja on poistunut.

Kuulusteluissa hän kertoi, että näki poistumisen sen jälkeen kun oli nähnyt uhrin.

Omassa muinoin tehdyssä tarinassani surmaaja poistuu lähes kirkaisun aikaan, mutta sitä nyt ei ole sentilleen viilattu, eikä se sen paremmin mihinkään perustu. Nauhaa en ole kuunnellut juurikaan.

Se, että käsittääkseni uhrin suusta on ehtinyt valua aika paljon verta lattialle pään toiselle puolelle ennenkuin on annettu iskut ohimoon, kertoo minulle, että näiden iskujen välissä oli pieni tauko, syystä tai toisesta. Syy lienee Auerin "häirintä", eli toinen käynti paikalla, joka keskeytti toiminnan. Nauhalla kuullaan, että ehkä tuo suuisku oli 2 minuutin kieppeillä, ja koska ohimoiskuihin kuoli ja uhri ääntelee vaimeasti vielä ainakin 2:32, ohimoiskuja ei ole aikaisemmin annettu. Poistuminen on hyvin voinut tapahtua pian iskujen jälkeen, vaikka mikään ei hullua estä paikalle jäämästäkään. Mutta ennen uhrin vaikenemista poistuminen ei ole tapahtunut.

Tyttö ei ole takan läpi nähnyt surmaajaa, vaikka tämä olisi paikalla ollutkin. Surmaajan sijainti on hovin tuomiossa määritelty juuri niin kuin sen annelistit täällä määrittelivät: takan katveessa. Johtuu ihan siitä, että muualla ei pysty seisomaankaan. Tällöin murhaaja on tytöltä piilossa, ja voi poistua vasta kirkaisun jälkeen ihan yhtä hyvin. On jopa oletettavaa, että murhaaja odottaisi tytön menevän pois, ja lähtisi vasta sen jälkeen. Tyttö oli perääntynyt sinne eteiseen, kun hän näki poistumisen.

Tuon takan katveen ja tytön sijaintipisteen ja näkökentän hahmottaminen tuntuu olevan syyttäjälle ja monelle muulle vaikeaa.

[perusasiamies]

Tyttö ei ole takan läpi nähnyt surmaajaa, vaikka tämä olisi paikalla ollutkin. Surmaajan sijainti on hovin tuomiossa määritelty juuri niin kuin sen annelistit täällä määrittelivät: takan katveessa. Johtuu ihan siitä, että muualla ei pysty seisomaankaan. Tällöin murhaaja on tytöltä piilossa, ja voi poistua vasta kirkaisun jälkeen ihan yhtä hyvin. On jopa oletettavaa, että murhaaja odottaisi tytön menevän pois, ja lähtisi vasta sen jälkeen. Tyttö oli perääntynyt sinne eteiseen, kun hän näki poistumisen.

Tuon takan katveen ja tytön sijaintipisteen ja näkökentän hahmottaminen tuntuu olevan syyttäjälle ja monelle muulle vaikeaa.

Korjaa, jos olen väärässä, mutta sinun versiosi tapahtumista on siis seuraava:

Tytär käy takkahuoneella vain kaksi kertaa. Toinen käyntikerta tapahtuu (livenä) häkepuhelun aikana. Tytär lähestyy takkahuonetta ja kirkaisee hetkellä 3:14, koska näkee isänsä ensimmäistä kertaa verilammikossa. Murhaaja on kuitenkin seissyt yli puoli minuuttia tappavan iskunsa jälkeen paikallaan ja on siis edelleen takan katveessa. Tytär ei murhaajaa hetkellä 3.14 havaitse. Sitten tytär pakittaa keittiöön päin. Kun murhaaja kuulee, että tytär on tarpeeksi kaukana, niin hän hyppää nopeasti ulos ikkunasta. Tämä tapahtuu joskus välillä 3:30 - 3:xx ja tytär havaitsee tämän, mutta Auer ei.

Toki on mahdollista, että tytär ei tällöin ole murhaajaa nähnyt kun on kirkaissut, mutta rehellisesti sanottuna en usko sinunkaan olevan tyytyväinen tuohon takankatve-teoriaan. Se teoria on nähdäkseni kehitetty sen takia, kun on ollut pakottava tarve saada leivottua Auerista syytöntä.

Yhteenvetona, annelistien mielestä meillä on siis ainakin kolme mahdollista poistumishetkeä huppikselle:

1) Sisotalon versio, että poistuminen tapahtuu hetkellä 2:40
2) Mannerin (ja muistaakseni Joutsenlahden) versio, että poistuminen tapahtuu hetkellä 3:14
3) Kuolemannaakan versio, että poistuminen tapahtuu joskus välillä 3:30 - 3:xx

Jos kuunnellaan häkenauhoituksen kolahduksia, niin sen perusteella ainoa vaihtoehto on 2:40, eli sisotalon versio. Myös minä itseasiassa valitsisin tuon sisotalon version, jos olisin Manner. Ei tarvitsisi selittää mistään takankatveista tällöin. Ymmärrän sisotalon kritiikin Manneria kohtaan tässä.

[Kuolemannaakka]

Tyttö ei ole takan läpi nähnyt surmaajaa, vaikka tämä olisi paikalla ollutkin. Surmaajan sijainti on hovin tuomiossa määritelty juuri niin kuin sen annelistit täällä määrittelivät: takan katveessa. Johtuu ihan siitä, että muualla ei pysty seisomaankaan. Tällöin murhaaja on tytöltä piilossa, ja voi poistua vasta kirkaisun jälkeen ihan yhtä hyvin. On jopa oletettavaa, että murhaaja odottaisi tytön menevän pois, ja lähtisi vasta sen jälkeen. Tyttö oli perääntynyt sinne eteiseen, kun hän näki poistumisen.

Tuon takan katveen ja tytön sijaintipisteen ja näkökentän hahmottaminen tuntuu olevan syyttäjälle ja monelle muulle vaikeaa.

Korjaa, jos olen väärässä, mutta sinun versiosi tapahtumista on siis seuraava:

Tytär käy takkahuoneella vain kaksi kertaa. Toinen käyntikerta tapahtuu (livenä) häkepuhelun aikana. Tytär lähestyy takkahuonetta ja kirkaisee hetkellä 3:14, koska näkee isänsä ensimmäistä kertaa verilammikossa. Murhaaja on kuitenkin seissyt yli puoli minuuttia tappavan iskunsa jälkeen paikallaan ja on siis edelleen takan katveessa. Tytär ei murhaajaa hetkellä 3.14 havaitse. Sitten tytär pakittaa keittiöön päin. Kun murhaaja kuulee, että tytär on tarpeeksi kaukana, niin hän hyppää nopeasti ulos ikkunasta. Tämä tapahtuu joskus välillä 3:30 - 3:xx ja tytär havaitsee tämän, mutta Auer ei.

Toki on mahdollista, että tytär ei tällöin ole murhaajaa nähnyt kun on kirkaissut, mutta rehellisesti sanottuna en usko sinunkaan olevan tyytyväinen tuohon takankatve-teoriaan. Se teoria on nähdäkseni kehitetty sen takia, kun on ollut pakottava tarve saada leivottua Auerista syytöntä.

Yhteenvetona, annelistien mielestä meillä on siis ainakin kolme mahdollista poistumishetkeä huppikselle:

1) Sisotalon versio, että poistuminen tapahtuu hetkellä 2:40
2) Mannerin (ja muistaakseni Joutsenlahden) versio, että poistuminen tapahtuu hetkellä 3:14
3) Kuolemannaakan versio, että poistuminen tapahtuu joskus välillä 3:30 - 3:xx

Jos kuunnellaan häkenauhoituksen kolahduksia, niin sen perusteella ainoa vaihtoehto on 2:40, eli sisotalon versio. Myös minä itseasiassa valitsisin tuon sisotalon version, jos olisin Manner. Ei tarvitsisi selittää mistään takankatveista tällöin. Ymmärrän sisotalon kritiikin Manneria kohtaan tässä.

Kuten sanoin, useampi versio on mahdollinen, mutta ei ennen 2:40 aikoja kuitenkaan. On tottakai loogista, että surmaaja olisi poistunut ennen kuin tyttö uskalsi mennä katsomaan (ja sen takia nimenomaan meni, koska näki surmaajan poistuvan), mutta kun tyttö kuulusteluissa selvästi sanoo, että vasta isän nähtyään hän näki poistumisen, eikä hän missään vaiheessa sano, että uskalsi mennä katsomaan, koska oli jo nähnyt surmaajan poistuvan. Kyseessä voi olla väärin muistaminen, ja uskon, että tyttö sekoittaa noita käyntejään muutenkin. Mut minkäs teet. Jos tyttö olisi sanonut, että näki poistumisen ennen kuin meni katsomaan, hyväksyisin sen riemumiellä, mutta kun ei sanonut.

Surmaaja ON VOINUT poistua kirkaisun jälkeen, sitä ei estä mikään. En tiedä, miksi näin olisi tapahtunut, mutta ei se ole mikään este.
Järkevintä on tietysti poistua hetipian murhan jälkeen.

Eli minulle käy molemmat, koska asialla ei ole merkitystä. Joku joskus on väittänyt, että häke-nauhalta kuuluu Jukan ääntelyä vielä Annelin palattua puhelimeen, eli ns. "kuoleman" jälkeen. Astaloniskuja on kuitenkin ainakin 4, joten ehkä on mahdollista, että tappava annettiin vasta viimeiseksi, ja muut vain veivät tajun. Sijaintinsa ja asentonsa puolesta ohimon iskut on kyllä annettu melkein yhtä kyytiä. Toisaalta, jos uhri on menettänyt tajun, eikä liiku, niin samaan kasaan voi iskeä hiukan myöhemminkin.

Takankatveen realistisuutta ei edes tiedetty silloin kun sitä alettiin palstalla spekuloimaan. Nythän hovissa nimenomaan oli verijäljistä päätelty, että siellä se surmaaja seisoi. Tämä on vahva indikaattori siitä, että siellä se oli=) Ja kun ei ulos mene kuin yhdet jäljet, niin astaloinnin/verilammikkoon astumisen jälkeen ei ole paikalla suuremmin liikuskeltu.

Ja tarinassani poistuminen on siis jossain 3:14 kohdilla, mutta sitä ei ole siinä sen paremmin perusteltu, kun ei ollut mikään nauhoja eikä verijälkiä edes käytettävissä. Ainoastaan se kolahdus, joka kerrottiin nauhalta kuuluvan. Astalohan kolahti laudankulmaan poistuessa. Jos se siellä nauhalla kuuluu ja erottaa voidaan, niin siinä kohtaa poistui, riippumatta siitä, mitä muut tekivät.

[Tara]

Naakka Î

Siirsin tähän kirjoittamani postauksen verijälkiketjuun! Juuri huomasin, että tässä ollaankin 'Lasten kertomuksissa'!

Tuonne, siellä on Mäkisen kertomuksia.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=715582#p715582

[Pieni liekki]

Hejacissa ihmetellään, kuinka vanhin tytär on voinut tilakuuntelussa vuonna 2009 todeta äidilleen, että ''tapetaan meiän sukulaiset''. Minä en lainkaan hämmästy tuota ilmaisua verisesti loukkaantuneen teinin suusta. Muistaakseni tuo tytön tokaisu tuli tilanteessa, jossa hänet oli väkisin rahdattu kipeänä tunteja kestäneeseen erittäin painostavaan kuulusteluun äitinsä tietämättä ja huijari-Sepon avustamana. Tyttö koki hyvästä syystä erittäin epäoikeudenmukaiseksi äitinsä epäilemisen isänsä murhaajaksi, koska hän tiesi ja tietää edelleen, että murhaaja on ulkopuolinen henkilö. Tyttö oli varma, että isän puolen sukulaiset olivat olleet kuulustelujen liikkeellepanevana voimana ja aikaansaaneet äidin joutumisen uudelleen epäilyksenalaiseksi. Käsittääkseni Anneli käyttäytyi tilanteessa täysin asiallisesti eikä lähtenyt lisäämään tytön pahaa oloa, vaan jatkoi rauhoittavasti keskustelua, yritti puolustella poliisien käytöstä ja parantaa tytön yleistä olotilaa.

[Caldera]

Hejacissa ihmetellään, kuinka vanhin tytär on voinut tilakuuntelussa vuonna 2009 todeta äidilleen, että ''tapetaan meiän sukulaiset''. Minä en lainkaan hämmästy tuota ilmaisua verisesti loukkaantuneen teinin suusta. Muistaakseni tuo tytön tokaisu tuli tilanteessa, jossa hänet oli väkisin rahdattu kipeänä tunteja kestäneeseen erittäin painostavaan kuulusteluun äitinsä tietämättä ja huijari-Sepon avustamana. Tyttö koki hyvästä syystä erittäin epäoikeudenmukaiseksi äitinsä epäilemisen isänsä murhaajaksi, koska hän tiesi ja tietää edelleen, että murhaaja on ulkopuolinen henkilö. Tyttö oli varma, että isän puolen sukulaiset olivat olleet kuulustelujen liikkeellepanevana voimana ja aikaansaaneet äidin joutumisen uudelleen epäilyksenalaiseksi. Käsittääkseni Anneli käyttäytyi tilanteessa täysin asiallisesti eikä lähtenyt lisäämään tytön pahaa oloa, vaan jatkoi rauhoittavasti keskustelua, yritti puolustella poliisien käytöstä ja parantaa tytön yleistä olotilaa.

Näinpä. Harva tässä jutussa yrittää asettua Annelin ja tytön asemaan. Huppumies vei tytöltä ensin isän, nyt sitten viranomaiset yrittävät viedä äidin vaikka tyttö on omin silmin nähnyt isänsa tappaneen miehen. Varmasti tuonikäinen osaa jo laskea yks plus yks että lastenkoti uhkaa. Jo pelkästään isän menettäminen on nykylapselle valtava tragedia saati sitten vanhemman menettäminen tuollaisella äärimämisellä tavalla, enkä pysty edes kuvittelemaan tytön fiiliksiä tuossa tilanteessa, että minkälainen epäuskon ja epätoivon sekoitus sen on täytynyt olla. Nyt sitten Annelin syyllistäjät ovat sitä mieltä että tytön pitäisi tällaisen uhan edessä käyttäytyä täysin normaalisti tai että Annelin pitäisi olla ihan että soo soo, äläpäs nyt uhkaa sukulaisia tappamisella, se on tuhmaa! Sanotaan että joku oikeasti menettää läheisensä jonkun ihmisen töppäilyjen tai tahallisen vahingoittamisen kautta ja läheisensä menettänyt sanoo että mä tapan sen. Kukaan ei siinä tilanteessa rupea kouluttamaan toista että tsot tsot, ei noi saa sanoa.

[sisotalo]

Amandan suhteiden tulehtuminen Minna ja Ari Auerin uusperheeseen on todella mystinen asia. Poikaa ja Amandaa kuultiin syyskuussa 2009 niin että toinen odotti viereisessä huoneessa kun toista kuultiin. Aiheena oli, että äitiä epäiltiin jo toista vuotta isän murhasta. Mitään tätä syytöstä tukevaa todistusta ei saatu kummaltakaan lapselta vaikka tekniikka oli selvää poliisikuulustelua.

Aivan toinen tilanne on Lauermaan junailemassa hypnooskuulemisestta 2007 lopulla. Lauermaa kertoi siitä oikeudessa 2010 ja korostaa, että tässä ei suinkaan hypnosoitu syytettyä vaan uhrin puolisoa, joka oli nähnyt murhaajan ja saattaisi ehkä muistaa lisää tietoja murhaajasta hypnoosin aikana.

Tässä on selvänä se ero joka näkyy Amandan lukuisissa kuolemisissa heti murhan jälkeen 2006-7 ja sitten kun oli tosi kysymyksessä 2009. Puolustus tekee pahan virheen kun se uskoo näitä aikaisempia, ilman selvää tarkoitusta tehtyjä kuulemisia ja hylkää todelliset poliisikuulustelut 2009 ja myöhemmin.

Syksyyn 2009 mennessä Auerin perheen tilanne oli pitkälle normalisoitunut, Riidat alkoivat ensimmäisen käräjäoikeuden ollessa käynnissä keväällä 2010. Silloin sijoitettiin kaikki neljä lasta Minna ja Ari Auerin hoitoon. Se on yleisten määräysten vastaista, mutta erityisesti Amanda piti tärkeän, että perhe pysyy koossa.

Se mikä tapahtui oikeuden istunnoissa ei voinut olla vaikuttamatta uusperheen elämään. Amandan suhteen ei ollut mitään epäselvää, äiti on syytön. Mutta mitä mahtoivat muut uusperheen jäsenet tuumata? Anneli on kertonut kuinka hänelle tultiin vankilaan kertomaan Amandan pahuudesta. Se myös tiedetään että jo silloin kun äiti sai alustavan tuomion, Amanda lähti lastenkotiin. Tämä oli tilanne,jossa saman perheen sisälle ei mahtunut kahta päinvastaista käsitystä äidin syyttömyydestä.

[perusasiamies]

Hovin päätöksestä lueskelin pojan kertomuksista.

79. Kyseessä olevien kertomusten sisällön osalta hovioikeus on kiinnittänyt huomiota seuraavaan.

Kuulohavainnot yöllä 1.12.2006

80. B:n kuulemat äänet olivat käsittäneet hänen 16.9.2009 mainitsemiensa äänten lisäksi ainakin Anneli Auerin ja A:n välistä supinaa ennen tekoa, näiden kahden kävelystä aiheutuneita ääniä, veitsellä huitomisen ja veitsellä johonkin osumisen ääniä, päähän kohdistuneeseen iskuun viittaavan kolahduksen sekä talon etu- ja takaoven ja jääkaapin oven avaamisen ja sulkemisen ääniä. Lisäksi B oli kuullut, miten A oli keittiössä ottanut Anneli Auerin sanoman "nyt"-sanan jälkeen veitsen pöydältä, minkä jälkeen A oli mennyt takkahuoneeseen, jossa Jukka Lahti oli nukkunut. Anneli Auer oli puolestaan mennyt "nyt"-sanan jälkeen etuovesta ulos. Takkahuoneen oven avaamis- ja sulkemisäänet olivat kuuluneet ikkunan rikkomisen jälkeen. Ikkunan rikkomisääniä ei ollut kuulunut enää sen jälkeen, kun takkahuoneen ovi oli suljettu. B oli kuullut sanottuja ääniä kahdessa vaiheessa äänten ollessa pääosin samoja kummallakin kerralla. Jälkimmäiseen vaiheeseen oli liittynyt lisäksi naksahduksia ja surinaa tai hurinaa, joiden äänten hän oli sittemmin päätellyt viittaavan nauhurin käyttämiseen, kuten myös nauhurin kelausäänet ("uuu"). Nämä nauhuriin viittaavat äänet olivat kuuluneet keittiöstä päin. Hätäkeskuspuhelu oli soitettu noin pari minuuttia sen jälkeen, kun Jukka Lahden ääniä ei ollut enää kuulunut. Tässä välissä oli kuulunut nauhurin ääniä. Anneli Auer oli soittanut hätäkeskuspuhelun vähän aikaa sen jälkeen, kun tapahtumat olivat alkaneet kuulua nauhurilta alusta. B ei ole osannut kertoa, olivatko valot olleet päällä keittiössä ja/tai olohuoneessa tapahtumien aikana. B ei ollut kuullut tapahtumien aikana riitelyn ääniä.

Sehän on lähes varmaa, että takkahuoneen ovea ei ole avattu ikkunan rikkomisen jälkeen. Tämän takia hovi toteaa osaltaan, että pojan kertomus on epäluotettava. Mutta katsokaapa sen talon pohjapiirrosta. Se takapihan varaston ovi on itseasiassa lähempana pojan huonetta kuin takkahuoneen ovi. Siis se varasto, josta Mäkinen haki sen ruskean rätin. Poikahan on ihan hyvin saattanut kuulla, kun Auer on avannut ja sulkenut sen varaston oven surman jälkeen.

Miksi ihmeessä poika keksisi tuon avausääneen? Tuo veitsen nostamisääni voi kyllä olla keksittyä. Mutta miksi keksiä jotain, mikä ei edes näennäisesti sovi todistusaineistaan? Pojan lausunto sopii monelta osin täydellisesti yhteen tuon taustanauhateorian kanssa. Ja niin sopii myös tyttären, ainakin jos minulta kysytään.

[Kuolemannaakka]

Hovin päätöksestä lueskelin pojan kertomuksista.

Miksi ihmeessä poika keksisi tuon avausääneen? Tuo veitsen nostamisääni voi kyllä olla keksittyä. Mutta miksi keksiä jotain, mikä ei edes näennäisesti sovi todistusaineistaan? Pojan lausunto sopii monelta osin täydellisesti yhteen tuon taustanauhateorian kanssa. Ja niin sopii myös tyttären, ainakin jos minulta kysytään.

Siksi keksii jotain, mikä ei sovi todistusaineistoon, kun ei tiedä todistusaineistosta muuta, kuin mitä on lehdistä lukenut. Eihän täällä kukaan uskonut edes tuota oven aukaisemisen mahdottomuutta silloin kun Turre sen joskus vuonna käpy palstalla kertoi (ennen kuin oikeus oli asiasta puhunut sanaakaan). Ei useimmilla ihmisillä ole kykyä oivaltaa tuollaisia asioita, ja tietysti vaikka olisi kykyäkin, ei asiasta hiiskahdeta, jos se ei sovi omiin teorioihin. Jos ei siis olla rehellisiä ihmisiä.

Avausääni syntyy silloin, kun ovesta mennään, ja ovestahan on pakko mennä, jos on terassilla ja haluaa sisälle...
Eli: kun pojan kertomuksessa Anneli kiertää etuovesta takapihalle ja rikkoo ikkunan ja tulee sitten sisälle tappamaan Jukkaa tyttären avuksi, niin pitäähän se ovi aukaista. Eihän siitä ikkunasta päässyt, kertoi poliisi=) Ja tuskinpa poika nyt kaikista tuoleista ja muista yksityiskohdista oli edes tietoinen.

Tarinassa pitää olla jokainen asia selitetty juuri siksi, että se on tarkkaan omassa lapsenpäässä mietitty tarina. Siis ei käy sellainen stoori, että Anneli menee etuovesta ulos, sitten alkaa ikkuna hajoamaan ja sitten Anneli onkin yhtäkkiä Jukan kimpussa takkahuoneessa. Pitää selittää, miten Anneli pääsi sisälle. No, avasi oven, ja hyvin kuului seinien läpi sekin. Mitään ei saa jättää mielikuvituksen varaan, ja nimenomaan tämä jokaisen yksityiskohdan "kuuleminen" kertoo aikuiselle kuulijalle sen, että tarina on keksitty. Murha-asetta myöten kaikki kuullaan, koska tarinan tehtävä on selittää täsmälleen mitä tapahtui. Lapsi ei ymmärrä sitä, että vähempikin maalailu riittäisi ja olisi paljon uskottavampi. Oven takana kuunnellen ei napsautella kaikkia paloja yhteen, vaan normaalisti jää paljon sellaista, mitä ei voi havaita.

Kannattaa verrata tytön tarinaa ja pojan tarinaa: kumpi on yksityiskohtaisempi, kumpi selittää julkisuudessa tiedettyjä "faktoja" ja rakentuu niiden mukaan ikäänkuin luettelonomaisesti ratkoen kaikki tiedetyt ongelmat (ja kuinka ollakaan: ihan sattumalta juuri niinkuin lehdissä on epäiltykin). Kumpi on hajanainen, aidon tuntuinen, muutamista välähdyksistä koostuva, ja kumpi joka asian tarkasti kertova, asetta myöten? Tässä on juuri aidon silminnäkijähavainnon ja jälkeenpäin muistellun ja keksityn tarinan ero.

Taustanauhateoriaan ei sovi edes ne verijäljet lattialla, jotka niistä Auerin uusista kuvista näet, kun veri ei ole kunnolla vielä edes kuivunut, kun poliisi jo niitä kuvaa.

Ja tuo imaginaarinen "rätti", jota Auer ensin käyttää murhassa apuna (ilman että se vereentyy), sitten laittaa sen ikkunaan rikkomista pehmentämään varmaan teipillä, sitten vie sen sinne maailman parhaaseen piilopaikkaan, eli tontin rajalla olevaan puuvajaan (muita kamoja hän ei sinne vie... ) ja jonka sitten kokenut poliisimies teippaa uudestaan ikkuna-aukkoon, antaa tuulen puhallella kuidut ympäriinsä, ottaa verhon pois, ja alkaa sitten kuiduttamaan ikkuna-aukkoa ja suuresti hämmästyy ruskeankirjavista kuiduista... On se vaan merkillinen rätti se=)

Eihän poika voi kuulla murhan jälkeisiä varastolla käyntejä, kun hänen mukaansa murhaa ei vielä tuolloin oltu edes tehty... Sieltähän se Anneli vasta tuli 9v demonitytön avuksi. Joten jos tuossa vaiheessa Anneli vasta haki rättiä varastolta, niin tytöllä oli kyllä entistäkin kovemmat paikat Jukan kanssa taistellessaan. Ja muista nyt myös se, että ikkuna pitää olla rikki ennenkuin Jukka tapetaan...ikkunaa ei saa rikkoa kuolleen miehen päälle.

Ja Annelin motiivi murhata Jukka soittelemalla taustanauhaa yhdessä tyttärensä kanssa on se, että Jukka ja Anneli olivat huumekauppiaita, joilla oli valtava omaisuus Sveitsissä.

Teorian esittäjä on ilmeisesti aikuinen ihminen. Sirpaa alkaa tulla ikävä. Hänen mukaansa Jukan surman takana olivat Wincapita ja natsit. Ei yhtään heikompi arvaus, ja hän sentään reaaliset tapahtumat ja niiden seuraukset pystyi hahmottamaan, eli siinä mielessä oli hyvinkin jalat maassa.


Auerin kuvissa näkyy myös muuten jotain kuraa/huppumiehen kengistä irronnutta roskaa lattialla kulkureitin varrella useissa paikoissa. Oisko tuossa jopa joku puunlehti maassa?