Nela Saglenova (Utkina), 27v, Malminkartano 9.9.2015

[Mille]

Minun kirjoituksiani yritetään näköjään väkisin jonkun toimesta vääntää liittyviksi tähän caseen. Vielä kerran toistan, että kirjoitin YLEISELLÄ TASOLLA. ENKÄ VÄITÄ, että migreeni, akne tai mikään muukaan tekstissäni mainittu asia liittyy suoranaisesti tähän caseen. Halusin vain tuoda esiin tietoa, että masennuksella on tutkittua yhteyttä myös moniin kroonisiin sairauksiin. Muutaman henkilön nettikuvan perusteella ja yhden mediassa olleen migreeniä koskevan lauseen perusteella ei voi sanoa yhtään mitään kenenkään aknesta tai migreenistä tai siitä, miten paljon/vähän ne ovat henkilön elämää haitanneet tai mahdollisesti mielialaan vaikuttaneet.

Vielä Roaccutanista... sitä ei noin vain määrätä nuorelle teinille, pahoihinkaan oireisiin. Näin tässäkin tuntemassani tapauksessa. Ko. lääke vaatii aikuisellakin maksa-arvojen tarkistamista säännöllisesti. Eikä sekään mikään taika-aine kaikille ole, osalla oireet palaavat uudelleen. Tuntemani teinikin kyllä käytti tätä lääkettä vähän vanhempana.

Vielä tuosta "Hyvä nimimerkki se ja se...". Yleensä näin vastataan yrityksen asiakkaalle, joka kysyy jotain esim. netissä. Tyyliin VR... Tästä mielleyhtymäni taisi tulla. Pyydän anteeksi, jos tämä kommentti pahoitti mielesi. Viestintä on myös tulkintaa, ja sitä on monenlaista.

[Maruna]

Ehkä ylle lainaamani tieto selittää sitä, miksi Nela Utkinaa alettiin melko pian etsiä Nuuksion vesistöistä, mutta puihin ei huomattu katsella, kuten Savukoski asian ilmaisi, jonkin median haastattelussa.

Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Etsijät ovat kyllä katselleet puihin. En tiedä onko Savukoski sanonut vahingossa väärin vai oletko ymmärtänyt hänen sanomisiaan väärin, Savukoski itsehän ei lainkaan maastoetsintöihin osallistunut vaan etsi kalustollaan ainoastaan vedestä. Alue, jolta Nela löytyi, ei kuulunut minkään etsijäryhmän, ei poliisivetoisen Vapepan eikä vapaaehtoisen etsintäryhmän etsimiin alueisiin eikä sieltä oltu etsitty lainkaan.

Itsekin muistan hämmästelleeni, miksi vesistöetsintöjä ansiokkaasti hoitanutta Reino Savukoskea haastateltiin ikään kuin koko etsintöjä koskien, heti Nelan löydyttyä. Alla on linkki Ilta-lehden juttuun, ja videoon, jossa Reinosavukoskea haastatellaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015110 ... 3_uu.shtml

Luulen saaneeni virheellisen kuvan siitä, ettei puhin olisi pahemmin katseltu, seuraavasta "seika.fi" - sivustolla olleesta Hyöppösen haastattelusta.(Mutta Hesarissahan tosiaan luki, että Hyöppönen oli toinen niistä kahdesta, kolmekymppisestä miehestä, jotka auttoivat nimenomaan Nela Utkinan vesistöetsinnöissä):

"Nela Utkina löytyi - lähin talo vain 150 metrin päässä

Viihdeuutiset 05.11.2015 16:37

Syyskuussa kadonnut Nela Utkina löytyi eilen keskiviikkona aamupäivällä kuolleena Nuuksion luonnonpuistosta. Nelan löytöpaikka oli vain noin 150 metrin päässä lähimmästä talosta ja noin 400 metrin päässä paikasta, jossa etsintäryhmä oli pitänyt tukikohtaa 1,5 viikon ajan. Paikka oli kuitenkin sellainen, josta kukaan ei tajunnut häntä etsiä, ja Nelan löysi lopulta sattumalta täysin sivullinen paikallinen.

–Se paikka oli vähän matkan päässä tien toisella puolella, mutta meidän ryhmämme keskittyi vesistöetsintöihin, ja paikka oli todella epätodennäköinen. Se on aukea alue ja hänet olisi varmasti voitu löytää helikopterilla, mutta poliisien lentäjille antamat speksit eivät viitanneet lähellekään sitä aluetta, vielä Nuuksiossa ollut Kadonneen Etsintä -ryhmän toimitusjohtaja Jarkko Hyöppönen kertoo Seiskalle.

– Se ei missään nimessä ollut tyypillinen alue, missä Nela olisi aikaa viettänyt. Siinä on hevosaitausta ja kiinteistöjä lähettyvillä, hän lisää.

Sami Sinokki"

(Tummennus haastattelussa on minun, ja johti todennäköisesti näkemykseen, ettei Nelaa osattu etsiä puista.)










http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Nela ... sa/1087334

[Maruna]

Minun kirjoituksiani yritetään näköjään väkisin jonkun toimesta vääntää liittyviksi tähän caseen. Vielä kerran toistan, että kirjoitin YLEISELLÄ TASOLLA. ENKÄ VÄITÄ, että migreeni, akne tai mikään muukaan tekstissäni mainittu asia liittyy suoranaisesti tähän caseen. Halusin vain tuoda esiin tietoa, että masennuksella on tutkittua yhteyttä myös moniin kroonisiin sairauksiin. Muutaman henkilön nettikuvan perusteella ja yhden mediassa olleen migreeniä koskevan lauseen perusteella ei voi sanoa yhtään mitään kenenkään aknesta tai migreenistä tai siitä, miten paljon/vähän ne ovat henkilön elämää haitanneet tai mahdollisesti mielialaan vaikuttaneet.

Vielä Roaccutanista... sitä ei noin vain määrätä nuorelle teinille, pahoihinkaan oireisiin. Näin tässäkin tuntemassani tapauksessa. Ko. lääke vaatii aikuisellakin maksa-arvojen tarkistamista säännöllisesti. Eikä sekään mikään taika-aine kaikille ole, osalla oireet palaavat uudelleen. Tuntemani teinikin kyllä käytti tätä lääkettä vähän vanhempana.
Yleensä
Vielä tuosta "Hyvä nimimerkki se ja se...". näin vastataan yrityksen asiakkaalle, joka kysyy jotain esim. netissä. Tyyliin VR... Tästä mielleyhtymäni taisi tulla. Pyydän anteeksi, jos tämä kommentti pahoitti mielesi. Viestintä on myös tulkintaa, ja sitä on monenlaista.

Anteeksi nyt nimimerkki "Mille", mutta tietosi Roaccutanin käyttöryhmistä eivät taida olla ihan relevantteja. Alla olevasta linkistä saat näkyviin "Lääke.info" sivuston, jossa Roacuttanin käyttöryhmistä todetaan yksiselitteisesti seuraavaa:

"Roaccutanilla hoidetaan vaikeita aknemuotoja, kuten kyhmyinen akne (acne nodularis) tai onteloakne (acne conglobata) tai akne, johon liittyy pysyvän arpeutumisen vaara. Tämä lääke on tarkoitettu aikuisille ja vähintään 12‑vuotiaille nuorille vasta puberteetin saavuttamisen jälkeen. Hoitonasi on Roaccutan, koska aknesi ei ole lievittynyt muilla aknehoidoilla, kuten antibiooteilla tai ihohoidoilla.

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=984

En ole koskaa ollut VR:lla töissä tai edes suuremmin käyttänyt junia pitkiin matkoihin eli en ole koskaan edes ollut VR:den vakioasiakas. (Yleensä kuljen joko pitkän matkan linja-autolla tai henkilöautolla.)

[pate]

Paljon pohdintoja masennuksesta ja täydellisestä uupumisesta työn vuoksi.
Vaikka hyvin usein masennus ja mielenterveysongelmat ovat itsemurhan taustalla, niin useinmiten
moni pätyy ratkaisuun, vaikka ei olisi siellä mustassa pimeydessä mielialaltaan. Se, että joku haluaa kuolla ja lopettaa maallisen vaelluksen on hyvin syvällinen ja monitahoinen asia, mitä voisi pohtia ikuisesti. Kun miettii sitä määrää, miten paljon pahoja mielenterveysongelmia suomessakin on, niin kuitenkin suhteellisen pieni määrä heistä päätyy näinkin julmaan rakaisuun tai ovat edes kykeneviä siihen. Useinkaan se masennuksen ja uupumukseen syvyys ja määrä ei ole niin ratkaiseva. Joillain hyvinkin syvästi masentuneella voi olla hyvin vahva elämän liekki synkistä ajatuksista huolimatta ja joku toinen päättää päivänsä hyvin pienen vastoinkäymisen kohdatessa.

[Maruna]

Kaikkien spekuloijien kannattaa huomioida, että useimmiten ihminen jonka mielentila on sellainen, että harkitsee vakavasti päiviensä päättämistä, ei toimi loogisesti siinä mielessä kuin terveen ja virkeän mielen omaava. Tästä näkökulmasta esimerkiksi ostoslistasta ei kannata kehitellä mitään aukotonta logiikkaa ja syy-seuraussuhteita tai "todisteita" mihinkään suuntaan sen suhteen, mitä Nela on ajatellut tai aikonut. Masennus, ahdistus ja uupumus, yksin tai yhdessä esiintyessään, sekoittavat tehokkaasti ihmisen kykyä toimia suoraviivaisesti ja suunnitelmallisesti - siis siinä mielessä, että kaupassa ollessaan ei Nelalla ole välttämättä ole ollut vielä edes päätöstä siitä, aikooko tyyliin herkutella, onkia vai hirttäytyä vai kaikkia näitä. Nuuksiossa kuljeskelu on myös voinut olla tietyllä tapaa päämäärätöntä, eli ei tule olettaa, että Nelan valitsemat reitit ovat jo bussipysäkiltä lähtiessä ohjautuneet sen mukaan, että hakeutuu tietystä syystä paikkaan x tai etsii jotain paikkaa. Toki näinkin voi olla, mutta voi yhtä hyvin olla myös olematta.

Masentuneen ja uupuneen sielunmaisemaa voi oikeasti olla vaikea ymmärtää ihmisen, joka ei ole sellaista koskaan kokenut. Eikä se kokemuskaan aina auta, kun ihmiset on niin yksilöllisiä. Mutta riittävään uupumustilaan päädyttyään ihminen usein menettää kykynsä ajatella enää tekojensa vaikutuksia ympäristöön. Kyse ei siis ole itsekkyydestä eikä ajattelemattomuudesta vaan kyvyttömyydestä, joka on paitsi biokemiallinen ilmiö, myös täydellinen henkisten voimavarojen ehtyminen. Aivot ja tunne-elämä eivät enää toimi Ulkoapäin lähimmät saattavat jotakin huomata - tai sitten eivät. Hyvin yleistä on, että ne aivan viimeisetkin voimavarat kohdistetaan siihen, että oma paha olo ei näy. Mitä empaattisempi, tunnollisempi ja ahkerampi luonne, sitä pidemmälle niitä kulisseja ylläpidetään kaikin voimin. Kunnes jonakin päivänä se akku sitten piippaa viimeisen kerran. Siinä kohtaa, jos olet kopinottajien ulottumattomissa, olet todellakin hengenvaarassa.

Olemassa olevilla tiedoilla on aivan mahdoton määritellä kuinka pitkään tai vaikeasti Nela on voinut huonosti, saatika syitä siihen. Eivätkä ne asiat ulkopuolisille kuulukaan. Useimmiten taustalla on hyvin pitkä taistelu, josta ei voida erottaa mitään yksittäistä syytä kuten parisuhde tai työ, vaan paha olo ja kyvyttömyys käsitellä ja purkaa omia tunteitaan kasvaa hyvinkin salakavalasti möykyksi, jonka purkaminen ei enää onnistukaan. Syitä tietyille käytösmalleille ja kumuloituville käsittelemättömille ahdistaville asioille saa välillä kaivaa varhaislapsuudesta asti. Sen vuoksi psykoterapiakin on usein vuosia kestävä projekti. Väitän, että on aika pitkälti tuurista kiinni osaako, pystyykö ja jaksaako hakea apua silloin, kun vielä on voimia tiedostaa oma alamäkensä ja pystyykö silloinkaan myöntämään, että pohja häämöttää kosketusetäisyydellä. Se, että Nela ei ole ollut natiivi vaan vieraassa maassa ja kulttuurissa, eikä äidinkieltään puhuvia puhekumppaneita varmasti ole ollut liiaksi, ammattiavusta puhumattakaan, ei taatusti ole helpottanut ahdistavien asioiden käsittelyä.

Kirjoitit, että usein masennuksen taustalta ei voida erottaa "yksittäisiä syitä, kuten parisuhde tai työ, vaan paha olo ja kyvyttömyys käsitellä ja purkaa omia tunteita kasvaa salakavalaksi möykyksi..."

Kaikella kunnioituksella, mutta kirjoituksessasi annat sen kuvan, että tunteitaan käsittelemään kykenemättömät, vähän "keskenkasvuiset" ihmiset ajautuvat masennukseen.

Ensinnäkää kuormittava työ, esimerkiksi 24/7 omaishoitajana, mahdollisine univelkoineen tai hoitajana vanhusten kotihoidossa tai vajaamiehitetyssä firmassa - ei ole mikään "pikku juttu". Aviomies Sergayhän kaipasi Nelaa kotiin vasta klo 18.30-19 mediassa kertomansa mukaan, koska naisella oli tapana työskennellä aamusta iltaan. Jatkuva stressi ajaa kyllä aiempaa "mielenterveyshäiriöhistoriaakin" omaamattoman aivoaineenvaihdunnan sekaisin ja masennukseen.

Mitä taas parisuhteeseen masennuksen aiheuttajana tulee, väkivaltaisista ja alistavista suhteista ulos murtautuneet naiset ovat tutkitusti saaneet itsetuntonsa ja elämänhalunsa takaisin, suhteen päätyttyä. Joten huonoa (väkivaltaista, alistavaa/ kontrolloivaa) parisuhdetta ei missään nimessä voida nähdä minään "yksittäisenä pikku juttuna", joka ei syökse vuosia kestäessään, "tunteidensa käsittelemistä hallitsevaa" masennukseen.

Koen, että teet suoranaista vääryyttä Nela Utkinalle, mikäli leimaat hänet henkisesti keskenkasvuiseksi, tunteidensa käsittelyä hallitsemattomaksi tytöksi. Et tuntenut häntä. Et tiedä oliko hänellä jo ennen vuotta 2015 ollut masennusta, vai ajoiko työstressi ja/ tai parisuhdeongelmat sekä uuteen maahan totuttautuminen, sen kieltä osaamattomana hänet siihen.

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että Nela ei kenties voinut "käsitellä asioitaan keskustelukuppanin kanssa" eli ruotia niitä suusanallisesti pohjamutia myöten täällä Suomessa. Nela oli Linkedinin mukaan opiskellut vasta vähän suomenkieltä. Venäjästä hän osasi alkeet. Nela ei siis voinut "kelata asioitaan" suomalaisille ystävilleen suomeksi eikä Sergaylle venäjäksi. (Ainoat mahdollisuudet puhua kohtaamistaan haasteista omalla äidinkielellään, luottamuksellisesti ovat todennäköisesti olleet päiväkirja, sekä puhelut- ja sähköpostoviestit kotimaahan. Joten minusta työstressi, parisuhde ulkolaisen kanssa ja jonkinlainen kulttuurishokki voivat hyvinkin aiheuttaa masennusta ihmisessä,
joka on aiemmin osannut käsitellä tunteitaan, kun niiden käsittelylle on ollut tilaa ja mahdollisuus.)

Kaiken kaikkiaan 5 päivänä viikossa (8-12h) tehty työ tai 365 päivää vuodessa eletty ihmissuhde eivät ole mitään "yksittäisiä" pikkujuttuja, joiden ongelmat eivät aja tunteitaa käsittelemää kykeneviä, "kypsiä ihmisiä" masennukseen. ( Toki noinkin suurten elämän osa-alueiden ongelmista voi selvitä, mikäli saa tukea niiden selvittelyyn.) Kypsyys tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn ei auta mitään, jos näihin ei elämäntilanteesta johtuen ole aikaa, mahdollisuutta ja tilaa. Em. toiminnothan vaativat usein pysähtymistä , ja ajan antamista itselleen, tunnistaa ja tunnustaa omat tarpeensa ja tunteensa.

Yhteenvetona: Masennusta on ainakin kahdenkaista. Reaktiiviseksi kutsutaan ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa (esim. uuvuttava työ) masennusta. Endogeeniseksi kutsutaan ilman näkyvää, ulkoista, laukaisevaa tekijää puhkeavaa masennusta. Taipumus endogeeniseen masennukseen on perinnöllinen eli ko. masennustyyppi kulkee suvuttain, ja sillä on vahva biologinen perusta, eli siihen liittyy selkeitä aivoaineenvaihdunnan poikkeamia.

Nimimerkki "Pallokala" kirjoitit:

"Aivot ja tunne-lämä eivät enää toimi." ja "...kyvyttömyydestä, joka on paitsi biokemiallinen ilmiö, myös täydellinen henkisten voimavarojen ehtyminen."

Hyvä nimimerkii "Pallokala", masennuksesta puhuttaessa "toimimattomat aivot" ja "tunne-elämä" eivät ole kaksi eri asiaa. Masennuksen tunteista kärsivällä voidaan todeta normaalista poikkeavia, kemiallisia muutoksia aivoissa. Ja henkisten voimavarojen ehtymistä todentaa mm. mitattavat muutokset aivojen aineenvaihdunnassa. Aivojen kemialliset ja sähköiset muutokset ovat masennuksen konkreettinen, fyysinen ilmentymä, joita voidaan mitata - toisun kuin " henkisten voimavarojen ehtymistä".

Jos masennus on henkisesti keskenkasvuisten, ja tunteitaan käsittelemään kykenemättömien sairaus, niin sellainen lienee ollut sitten myös Winston Churchill tai paljon tunteita tulkitseva ohjaaja- näyttelijä Neil Hardwick.

Minusta, ainoat jotka eivät koskaan masennu, ovat itsekkäät ihmiset, jotka elävät aina ensisijaisesti omia tunteitaan "tunnustellen" ja "rajojaan määrittäen": Tarkoitan ihmisiä, jotka kieltäytyvät auttamasta vanhoja sukulaisia, koska "se ei oikeestaan oo mun vastuulla", jättävät paikkaamatta töissä työtoverien virheitä tai sairaslomia. Tarkoitan ihmisiä, jotka aina hyvin tarkasti määrittelevät, mitä heidän kuuluu tehdä ja esim. toisilta ihmisiltä sietää. Tarkoitan näitä vain itselleen eläjiä, joiden empaattisuus kaikkien muiden tunteita ja tarpeita kohtaan on nollaluokkaa. Nämä "itsestään hyvää huolta pitävät" naiset ja miehet eivät koskaan masennu.

Nelan henkinen taakka oli oikeastaan aika kova - tarkemmin ajateltuna. Suomalaiset miehetkin ottavat usein työkomennuksilleen ulkomaille "tueksi" ja turvaksi saman kielen ja kulttuurin omaavan vaimon. Nelan mies tuli toisesta maasta eikä kumpainenkaan puolisoista osannut toisensa äidinkielestä kuin alkeet.

Hyvä nimimerkki "Pallokala", kirjoituksesi on monin osin allekirjoitettavissa varmastikin usean masennukseen perehtyneen taholta. Mutta kun luet ylle lainaamastani tekstistäsi tummennetut kohdat, huomaat varmasti itsekin, mitä aiemmalla kommentillani tarkoitin.

"Pallokala" kirjoitat, että kyse on kyvyttömyydestä, joka on paitsi biokemiallinen ilmiö, myös täydellinen henkisten voimavarojen ehtyminen. Aivot ja tunne-elämä eivät enää sinun mukaasi enää toimi. Mikäli koulutuspohjasi olisi lääketieteellinen tai jollakin muulla tavoin luonnontieteellinen, et varmaankaan erottelisi aivoja ja tunteita toisistaan. Aivojen ja tunne-elämän toiminta eivät ole kaksi toisistaan eroteltavissa olevaa asiaa, muutoin esim. masennusta ei voitaisi hoittaa esim. sähköshokein tai magneettistimulaatiolla. Tunteet syntyvät aivoissa. Ja masennuksen aiheuttamia muutoksia on mahdollista mitata fysikaalisin ja kemiallisin menetelmin. Moni psykologi (käyttäytymistieteilijä) rummuttaa sen puolesta, kuinka masennusta voidaan hoitaa ilman psykiatrin (mielenhoitoon erikoitunut lääkäri) määräämiä fysikaalisia hoitomenetelmiä eli lääkkeitä, sähköshokkeja ja magneettistimulaatiota. Näin varmasti on, jos masennus on reaktiivista eli ulkoisista tekijöistä johtuvaa (esim. läheisen kuolema, työpaikan menetys jne.) ja luontteeltaan lievää. Sen sijaan endogeenisessa ja/tai vakavammassa masennuksessa on lukemani mukaan saatu hyviä hoitotuloksia useimmiten vain, jos keskusteluun on liitetty lääkehoito ja/tai sähköshokkihoito. Näin on luettavissa netissäkin julkaistuista, tieteellisiä tutkimuksia koskevista dokumenteista.

(Itse en ole lääkäri enkä sellainen haluaisikaan olla. Koulutukseni on kuitenkin luonnontieteellinen ja omistan useita, masennusta käsitteleviä kirjoja.)

"Pallokala" kirjoitat, että useimmiten taustalla on hyvin pitkä taistelu, josta ei voida erottaa mitään yksittäistä syytä kuten parisuhde tai työ, vaan paha olo ja kyvyttömyys käsitellä ja purkaa omia tunteitaan kasvaa hyvinkin salakavalasti möykyksi
. Väkisin kirjoittamastasi tulee mieleen, ettet pidä sen paremmin vaikeatakaan parisuhdetta tai äärimmäisen stressaavaakaan työtä riittävänä syynä masentua.Ne ovat kirjoituksesi mukaan vain yksittäisiä syitä, joiden taustalla on kyvyttömyys käsitellä omia tunteita.

Mitä mahdat sanoa masentuneille omaishoitajille, joiden masennus hellittää, kun hoidettava kuolee? Entä työpaikka- tai koulukiusatuille, joiden masennus katoaa koulun- tai työpaikan vaihdon myötä? Entäpä sitten alistavasta, henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa sisältäneestä parisuhteesta lähteneet naiset, joiden elämänhalu ja itsetunto palaavat suhteesta lähdettyä(?) Burnoutin käsitteen lanseerasi, nyt jo edesmennyt lääkäri Ilkka Vartiovaara, joka kirjoitti aiheesta paljon kiitellyn teoksen "Burnout - henkinen pahoinvointi."

[Maruna]

Paljon pohdintoja masennuksesta ja täydellisestä uupumisesta työn vuoksi.
Vaikka hyvin usein masennus ja mielenterveysongelmat ovat itsemurhan taustalla, niin useinmiten
moni pätyy ratkaisuun, vaikka ei olisi siellä mustassa pimeydessä mielialaltaan. Se, että joku haluaa kuolla ja lopettaa maallisen vaelluksen on hyvin syvällinen ja monitahoinen asia, mitä voisi pohtia ikuisesti. Kun miettii sitä määrää, miten paljon pahoja mielenterveysongelmia suomessakin on, niin kuitenkin suhteellisen pieni määrä heistä päätyy näinkin julmaan rakaisuun tai ovat edes kykeneviä siihen. Useinkaan se masennuksen ja uupumukseen syvyys ja määrä ei ole niin ratkaiseva. Joillain hyvinkin syvästi masentuneella voi olla hyvin vahva elämän liekki synkistä ajatuksista huolimatta ja joku toinen päättää päivänsä hyvin pienen vastoinkäymisen kohdatessa.

Ja eikö ole hyvä, että asiat ovat näin. Aina on olemassa mahdollisuus, että jos jaksaa huomiseen masennus saattaa lievittyä - jopa hävitä. Luin äskettäin Seurasta jutun, jossa laulaja Matti Esko kertoi parantuneensa masennuksesta, vaikka oli pahimpina aikoinaan kulkenut partakoneenterät taskussaan. Ja visailija Reijo Salminen kertoi lokakuun Hymy-lehdessä, kuinka oli joitakin vuosiasitten niin alamaissa, että joutui osastohoitoon. Mielestäni monissa alle kolmekymppisissä on se puute, etteivät he jaksa odottaa "parempaa huomista" vaikeina aikoina, vaan päätyvät impulssiivisiin ratkaisuihin; heillä ei ole riittävästi kokemusta siitä, miten hyvät ja huonot ajat vuorottelevat elämässä.

Eikö ole hyvä, että ihmisillä on vahva elämänliekki, johtuipa se sitten omista lapsista, puolisosta, sisaruksista, vanhemmista, harrasteista tai elämänkatsomuksesta.

Nela Utkinan kohdalla jäin miettimään, oliko hän Sergaylle vihainen, koskapa ei vastannut tämän puheluihin viimeisenä elinpäivänään? (Eikös asia ollut niin?) Äidilleen Nela kuitenkin lähetti tekstiviestin vielä klo 14.30. Jos ko. teksiviesti todella käsitteli, kuten julkisuuteen on kerrottu, hääkuvien tilausta, niin kokiko Nela kuitenkin äidin läheisimmäksi omaisekseen(?) Rakkaaseen äitiin oli vielä kerran saatava olla yhteydessä, vaikka sisällöltään miltei yhdentekevällä viestillä, joka ei ollut lainkaan oleellinen päälläolevassa tilantteessa?

[pallokala]

Parahin Maruna: Valitettavasti en, edes tummennusten ja alleviivausten kera, ala korjata ehkä tahatonta tai ehkä tarkoitushakuista vaikeuttasi ymmärtää lukemaasi kokonaisuutena. Takerrut yksittäisiin sanoihin, kenties, koska et voi osoittaa kokonaisuudesta asiavirheitä irroittamatta sanapareja asiayhteydestään. Vain maallikko alkaa edes ajatella, että jos mainitaan aivot ja tunne-elämä kahtena eri sanana, niin tarkoitetaan konkreettisesti että tunteet eivät syntyisi aivoissa eikä niihin vaikuttaisi biokemia. Mutta my bad, aina on omassakin ilmaisussa parantamisen varaa, vaikka kuinka selkeästi yrittäisi kirjoittaa. Olisi pitänyt kirjoittaa vaikkapa "aivot ja siten tunne-elämä".

Vaan enpä nyt ala semantiikasta enempää chattailemaan, ei liene palstan hyvän tavan mukaistakaan. En myöskään ala postailla tänne Valviran rekisteröintinumeroita tai muita tunnistetietoja, kun sekään ei ole oleellista sen kannalta mikä alkuperäisen viestini ydinajatus oli. Ne jotka halusivat tai joita edes kiinnosti ymmärsivät varmasti pointin, joka minulla oli. Eri mieltä siitä saa toki olla.

Todella toivon, että Sergeyllä on tukiverkostot kunnossa ja turvallisia kanavia, jota kautta käsitellä tätä asiaa. Kaiken sortin traumojen jälkihoito ei tässä maassa ole koskaan ollut oikein hyvissä kantimissa. Todella toivon, että ei ainakaan tätä foorumia lueskele.

Ps. vinkkinä, että jos haluaa jaella faktaa eri lääkkeistä, niin huomattavasti syvällisempää tietoa saa Fimean sivuilta. Lääkeinfossa on maallikoille tarkoitetut pakkausselosteet, jotka eivät juurikaan valaise kaikkia indikaatioita tai annostusohjeita. Tai käyttöön liittyviä varoituksia ja käyttöä yleisestä ohjeistuksesta tarkoituksella poiketen. Sen sijaan Fimean valmisteyhteenvedot pääsevät jo liki yksi yhteen Pharmaca Fennican kanssa. Esimerkiksi keskustelussa esiintyneestä Roaccutanista on 13 sivua tekstiä. http://www.fimea.fi/laaketieto/valmiste ... t/laakkeet

[Murhettunut murmeli]

Pöyristyttävää, että Nelan löytymisestä kertova juttu on Seiskassa VIIHDEUUTISISSA Todella mautonta

[Kissankello]

Pöyristyttävää, että Nelan löytymisestä kertova juttu on Seiskassa VIIHDEUUTISISSA Todella mautonta

No Seiskahan on kokonaisuudessaan viihdelehti, joten eihän siellä ole muuta kuin viihdeosastoja ja viihdeuutisia. Kysymys kuuluu, miksi Seiskan on ylipäätään tarvinnut puuttua Nelan katoamiseen tai löytymiseen, kun ei siellä juuri muutoinkaan yhteiskunnallisia artikkeleita ole. Jaa, paperilehdessähän itse asiassa on rikosuutisten palsta, 1-2 sivua...

[Teppanayaki]

Lähinnä mietityttää onko kuolinpäivä tuo katoamispäivä vai myöhemmin? Mutta eipä taida tutkijat saada päivälleen tarkkaa kuolin aikaa kun 2 kuukautta jo kulunut, ehkä.
Olisko voinut haahuilla metsässä päivän tai kaksikin ja sitten päätyä ratkaisuun? Täysi reppu on voinut sisältää evästä pidemmäksikin aikaa.

Kysyn vaan kuka nainen jäisi syksypimeällä yksin yöksi metsään nukkumaan ilman telttaa ym...

[Teppanayaki]

Erittäin hyvää pohdintaa Laurariikalta! Jatketaan tästä. Miksi Nela olisi mennyt muualle kuin hänelle tärkeälle paikalle Nuuksiossa? Niitä kuitenkin riittää ja tuolla hän ei kaiken järjen mukaan Sergein kanssa ole retkeillyt. Miksi siellä haluaisi silloin päättää päivänsä. Ja ongetkin ovat outoja.

Eikö niistä ongista ym jo ollut puhetta. "Rikosta" tehdessään miettii kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Eli on mahdollisesti hämäyksen vuoksi ostanut onkia ym. ettei VAAN kukaan hoksaa ja estä häntä suunnitelmassaan. Tuossa vaiheessa on varmasti pelännyt tosiaan jokaisen ihmisen hoksaavan mitä suunnittelee, senpä takia tod näk liikkunut metsässä reitillä missä ei varmasti kukaan nää. Oli pakko kans liittyä tänne kirjotteleen taustailijan paikalta "viisastelemaan"

[porilainen]

Älkää taas vähätelkö kirjoituksiani! EHDOTIN lupaaviksi etsintäpaikoiksi matzutake-sienien kasvupaikkoja kalliomaastossa Facebook-profiilissa olevan valokuvan perusteella. Voitte etsiä tämän Etsi...-haulla hakusanalla "matzutake".

Suomalaisessa työelämässä on historian eniten 55-64 -vuotiaita. Kukaan ei tunnista enää seniilejä. Erkki Teikarikin kirjoittelee taas Satakunnan Kansassa, ikää 74 vuotta.
Erkki Tuomioja on taas nuorin sosialidemokraatti. Huoh!

[Postman]

Suomalaisessa työelämässä on historian eniten 55-64 -vuotiaita. Kukaan ei tunnista enää seniilejä. Erkki Teikarikin kirjoittelee taas Satakunnan Kansassa, ikää 74 vuotta.
Erkki Tuomioja on taas nuorin sosialidemokraatti. Huoh!

On kyllä aika vaikea käsittää miten tämä vuodatus liittyy keskusteluketjun aiheeseen. Lisäksi ihmettelen miksei eläkelänen saisi kirjoitella lehteen.

[Elämä]

Minä en usko mihinkään itsemurhaan ennen kuin jossain kerrotaan niin perusteelliset todisteet sille, että on pakko uskoa. Pyykkinaru ja pari onkisettiä eivät todellakaan riitä edes epäilemään sellaista. Masennuksesta taas en ole lukenut mistään.

[Terra]

Minä en usko mihinkään itsemurhaan ennen kuin jossain kerrotaan niin perusteelliset todisteet sille, että on pakko uskoa. Pyykkinaru ja pari onkisettiä eivät todellakaan riitä edes epäilemään sellaista. Masennuksesta taas en ole lukenut mistään.

Plus migreeniä tai muutakaan pääsärkysairautta Nelan ei ole vahvistettu sairastaneen!