Mässäillään vaihteeksi vielä tällaisella uutisella, kun vielä ehtii ennen kuin vuosi vaihtuu ja tilastointi alkaa ensi vuoden luvuilla.
Voin kuvitella, kuinka suvakkitoimittajille on tullut kiire jutun tekemiseen. "Nyt äkkiä juttua tyypillisestä raiskaajasta, ennen kuin pakolaiskriisi näkyy selvästi tilastoissa! Mikäs on Suomessa raiskaajille tyypillisintä... ne on työntekijöitä! Nyt äkkiä tekemään juttu, jossa paheksutaan suomalaisia, raiskaavia työntekijöitä!"
Ja en väheksy kantasuomalaisten tekemiä raiskauksia, vaan ihmettelen uutisointia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 39650.html
Lähes tuhat rikosilmoitusta vuodessa – Tällainen on tyypillinen raiskaaja Suomessa
Helsingin Töölössä Hesperian puistossa tapahtui marraskuun lopussa törkeä raiskaus. Teosta epäilty 20-vuotias mies vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa.
Julkaistu: 12.12. 6:00
Poliisiammattikorkeakoulun keräämiä tilastoja sekä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin viime kesänä julkaiseman Rikollisuustilanne 2014 -katsauksen tietoja yhdistelemällä selviää tyypillisen raiskaajan profiili.
VUONNA 2014 poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten tekijöistä 99,5 prosenttia oli miehiä. Näistä selvästi suurin osa, 38,9 prosenttia, oli iältään 21–30-vuotiaita.
Noin 38 prosenttia raiskaajista oli tekohetkellä alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen aikaisemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että raiskauksista epäiltyjen sosioekonominen asema on matalampi kuin väestöllä keskimäärin ja painottuu voimakkaasti työntekijäryhmään. Esimerkiksi vuonna 2012 epäillyistä 53,8 prosenttia oli työntekijöitä.
Poliisin tietoon tulleista raiskauksista selvästi suurin osa, 77 prosenttia kaikista tapauksista, oli vuonna 2014 Suomen kansalaisten tekemiä.
Lokakuun loppuun mennessä poliisille oli tehty ilmoitus 864 raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta tai näiden yrityksestä. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tommi Reen vahvistaa, että raiskausrikosten absoluuttisen määrät ovat kasvaneet tarkastelujaksolla vuosina 2000–2015.
– Sitä en lähde kiistämään, etteikö kehityssuunta näyttäisi lukujen valossa huonolta. Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmoitusaktiivisuus raiskausrikoksista on lisääntynyt, hän toteaa.
IS kokosi poliisin antamasta aineistosta kuntakohtaiset tiedot poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista kunnittain vuosilta 2000–2015. Kartan värikoodeista näkyy, missä tapauksia on ollut absoluuttisesti eniten tänä vuonna. Kuntaa painamalla avautuvat tiedot eri vuosilta.
HELSINGIN yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi muistuttaa, että kaikki raiskaustapaukset ja niiden yritykset eivät edes päädy poliisin tilastoihin.
– Kysymys on sensitiivisistä rikoksista, joista kertomiseen voi liittyä voimakasta häpeän tunnetta.
Tilastoista esille nouseva trendi selittyy Niemen mukaan raiskausten ”sisällöllisessä rakenteessa” tapahtuneilla muutoksilla.
– Nykyisin useissa tapauksissa tekijä on uhrille entuudestaan tuntematon, jolloin ilmoitusherkkyys poliisille on matala. Perhe- tai lähipiirissä tapahtuvista raiskauksista ei tehdä ilmoitusta yhtä herkästi, Niemi selittää.
RAISKAUSRIKOSTEN kasvua selittävät osaltaan myös lainsäädännössä ja suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset.
Vuodesta 2011 lähtien puolustuskyvyttömään uhriin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö on laskettu raiskaukseksi ja lievän raiskauksen käsitteestä on luovuttu.
Lisäksi muiden kuin kantasuomalaisten osuus Suomen väestöstä on kasvanut vuoden 2000 jälkeen.
– Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten tekemien raiskausrikosten suhteellinen määrä on säilynyt melko vakiona vuodesta toiseen. Kun heidän osuutensa väestöstä on kasvanut, on tällä ollut vaikutusta myös raiskausrikosten kokonaismäärään, Niemi kertoo.
POLIISIN tietoon tulleista raiskauksista ja niiden yrityksistä reilusti yli kolmannes kohdistuu alle 20-vuotiaisiin naisiin.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi nuorten suhteellisen yliedustuksen karussa tilastossa aiheutuvan siitä, että kyseisessä ikäryhmässä elämäntavat eivät ole vielä vakiintuneet määrättyyn muotoon.
– Nuorilla seuraelämä on aktiivisimmillaan ja heillä on suurempi riski joutua raiskatuiksi kuin esimerkiksi vakiintuneilla perheenäideillä.
Myös hänen mukaansa osa raiskausrikosten määrällisestä kasvusta selittyy Suomeen liittyvillä demografisilla tekijöillä.
– Poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrän kasvulla on yhteys siihen, että ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat tekevät näitä rikoksia kantaväestöä enemmän.
Poliisihallitus kertoi turvapaikanhakijoiden rikosepäilyistä
Poliisihallituksen mukaan poliisin tietoon tulee vuosittain noin 1 000 raiskausrikosta ja tänä vuonna ilmoituksia niistä on kirjattu aikaisempia vuosia enemmän. Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus raiskausrikoksissa on viime vuosina ollut noin 20–30 prosenttia.
Kymmenkunnassa tämän vuoden aikana poliisin tietoon tulleessa raiskausrikoksessa on poliisihallituksen mukaan epäiltynä turvapaikanhakija.
Turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen myös noin 15 seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseessä ovat poliisin tietoon tulleet tapaukset, joista on kirjattu rikosilmoitus. Kaiken kaikkiaan seksuaalisesta ahdistelusta kirjataan kuukausittain noin 20 rikosilmoitusta.
Näiden lisäksi poliisihallitus kertoo viranomaisten saaneen tämän vuoden aikana vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet etupäässä nuoria suomalaisia naisia.