Lasten kertomukset

[Öppnas Här]

Lahden pojan kertomukset ovat paikalla ollen henkilön kokemuksia. Järkevä ihminen ottaa huomioon pojan iän ja suhteuttaa tämän kertomukset siihen. Hänen kertomuksensa ovat aitoja ja luotettavia ja hän pitää äitiään isänsä surmaajana. Kaikki surmapaikalla viittaa tähän samaan päätelmään. Surma oli järjestetty tapahtuma, eli murha. Sitä mieltä ollaan ja oikeudelta odotetaan tätä samaa lopputulosta. Kumpikin Ulvilan murhaaja talteen vuosikausiksi. Tytön raiskanut ja polttamalla surmannut murhaaja sai jo elinkautisen.

[inner circle]

Lahden pojan kertomukset ovat paikalla ollen henkilön kokemuksia. Järkevä ihminen ottaa huomioon pojan iän ja suhteuttaa tämän kertomukset siihen. Hänen kertomuksensa ovat aitoja ja luotettavia ja hän pitää äitiään isänsä surmaajana. Kaikki surmapaikalla viittaa tähän samaan päätelmään. Surma oli järjestetty tapahtuma, eli murha. Sitä mieltä ollaan ja oikeudelta odotetaan tätä samaa lopputulosta. Kumpikin Ulvilan murhaaja talteen vuosikausiksi. Tytön raiskanut ja polttamalla surmannut murhaaja sai jo elinkautisen.

Oi Armas, miten viisaita sanoja taas kerran. Järkevää ja suhteutettua.

[sisotalo]

Ja tarinassani poistuminen on siis jossain 3:14 kohdilla, mutta sitä ei ole siinä sen paremmin perusteltu, kun ei ollut mikään nauhoja eikä verijälkiä edes käytettävissä

Naakka pohtii avoimesti murhaajan lähtöä. Tästä asiasta on kaksi Amandan selvää todistusta
1. Ensimmäisessä kuulemisessa yrittää poliisi saada Amandan sanomaan, että hän näki murhaajan samalla kun näki kuolleen isänsä, siis 03.14. Litteroinnissa on Amandan vastaus esitetty väärin sanalla "Yyy" Sen Amanda sanookin, mutta videolta näkyy, että hän pudistaa päätään ja siis kieltää nähneensä molemmat miehet samalla hetkellä.
2. Amanda näki murhaajan juuri silloin kun tämä hyppäsi ulos ikkunasta. Ajankohtaa Amanda ei sano. Hänen ajatuksensa sotketaan puheilla siitä, että murhaaja olisi piileskellyt pesuhuoneessa.

Tässä ei kuitenkaan ole nyt kysymyksessä murhapaikan todellisten tapahtumien lukkoon lyönti, vaan sen näyttäminen, että syyttäjä on väärässä kun hän tekee Amandan todistuksesta "valemuiston".

Syyttäjä turvautuu puolustuksen väitteeseen, että Amanda olisi nähnyt murhaajan poistuvan vasta 03.14. Hänen olisi siis pitänyt viivytellä paikalla 42 sek. vaikka hän tiesi, että poliisit olivat tulossa. Syyttäjä voidaan kumota vain sillä, että Amanda näki murhaajan poistumisen 02.42. Kaikki muut väitteet tukevat syyttäjää.

[harjoittelija]

Hovin päätöksestä lueskelin pojan kertomuksista.

79. Kyseessä olevien kertomusten sisällön osalta hovioikeus on kiinnittänyt huomiota seuraavaan.

Kuulohavainnot yöllä 1.12.2006

80. B:n kuulemat äänet olivat käsittäneet hänen 16.9.2009 mainitsemiensa äänten lisäksi ainakin Anneli Auerin ja A:n välistä supinaa ennen tekoa, näiden kahden kävelystä aiheutuneita ääniä, veitsellä huitomisen ja veitsellä johonkin osumisen ääniä, päähän kohdistuneeseen iskuun viittaavan kolahduksen sekä talon etu- ja takaoven ja jääkaapin oven avaamisen ja sulkemisen ääniä. Lisäksi B oli kuullut, miten A oli keittiössä ottanut Anneli Auerin sanoman "nyt"-sanan jälkeen veitsen pöydältä, minkä jälkeen A oli mennyt takkahuoneeseen, jossa Jukka Lahti oli nukkunut. Anneli Auer oli puolestaan mennyt "nyt"-sanan jälkeen etuovesta ulos. Takkahuoneen oven avaamis- ja sulkemisäänet olivat kuuluneet ikkunan rikkomisen jälkeen. Ikkunan rikkomisääniä ei ollut kuulunut enää sen jälkeen, kun takkahuoneen ovi oli suljettu. B oli kuullut sanottuja ääniä kahdessa vaiheessa äänten ollessa pääosin samoja kummallakin kerralla. Jälkimmäiseen vaiheeseen oli liittynyt lisäksi naksahduksia ja surinaa tai hurinaa, joiden äänten hän oli sittemmin päätellyt viittaavan nauhurin käyttämiseen, kuten myös nauhurin kelausäänet ("uuu"). Nämä nauhuriin viittaavat äänet olivat kuuluneet keittiöstä päin. Hätäkeskuspuhelu oli soitettu noin pari minuuttia sen jälkeen, kun Jukka Lahden ääniä ei ollut enää kuulunut. Tässä välissä oli kuulunut nauhurin ääniä. Anneli Auer oli soittanut hätäkeskuspuhelun vähän aikaa sen jälkeen, kun tapahtumat olivat alkaneet kuulua nauhurilta alusta. B ei ole osannut kertoa, olivatko valot olleet päällä keittiössä ja/tai olohuoneessa tapahtumien aikana. B ei ollut kuullut tapahtumien aikana riitelyn ääniä.

Sehän on lähes varmaa, että takkahuoneen ovea ei ole avattu ikkunan rikkomisen jälkeen. Tämän takia hovi toteaa osaltaan, että pojan kertomus on epäluotettava. Mutta katsokaapa sen talon pohjapiirrosta. Se takapihan varaston ovi on itseasiassa lähempana pojan huonetta kuin takkahuoneen ovi. Siis se varasto, josta Mäkinen haki sen ruskean rätin. Poikahan on ihan hyvin saattanut kuulla, kun Auer on avannut ja sulkenut sen varaston oven surman jälkeen.

Miksi ihmeessä poika keksisi tuon avausääneen? Tuo veitsen nostamisääni voi kyllä olla keksittyä. Mutta miksi keksiä jotain, mikä ei edes näennäisesti sovi todistusaineistaan? Pojan lausunto sopii monelta osin täydellisesti yhteen tuon taustanauhateorian kanssa. Ja niin sopii myös tyttären, ainakin jos minulta kysytään.

Aika huonosti kirjoitettua tuo hovinkin teksti - perustelu- on. Sanooko hovi tuolla kuvauksellaan, että
- ikkunan rikkomiset ovat kuuluneet jo kahteen kertaan ennen kuin ovi avataan ja suljetaan vai
- ikkuna rikotaan ja ovi avataan ja suljetaan ja sama toistetaan uudelleen, eli ikkuna rikotaan uudestaan ja taas ovi avataan ja suljetaan?

Ovi on voitu avata ja sulkea siinä välissä, kun ikkunaan on ensin heitetty jotain sisältä (vr. Annelin tunnustus) ja se on alunperin rikkoutunut, mutta vasta osin, jolloin verho on vielä paikallaan ja 'ovi oli jotenkin'. Verho pitää lasinsirut verhon ja oven välissä, eikä niitä pahemmin putoile, vaikka ovi avattaisiinkin.
Ai niin, se pitääkin avata, kun se kattila, joka siivottiin keittiön kaapista, vääntyy kolahtaessaan ikkunaan. Sehän pitää työntää sinne terassin lattialle.

[perusasiamies]

Aika huonosti kirjoitettua tuo hovinkin teksti - perustelu- on. Sanooko hovi tuolla kuvauksellaan, että
- ikkunan rikkomiset ovat kuuluneet jo kahteen kertaan ennen kuin ovi avataan ja suljetaan vai
- ikkuna rikotaan ja ovi avataan ja suljetaan ja sama toistetaan uudelleen, eli ikkuna rikotaan uudestaan ja taas ovi avataan ja suljetaan?

Hovi jättää ilmeisesti tuon kysymyksen auki. Molemmat esittämäsi skenaariot ovat mahdottomia, jos siis kyseinen ovi on takkahuoneen ovi. Ja sikäki mikäli se ikkuna mikä rikotaan on se takkahuoneen ikkuna.

Minulle sopii parhaiten se vaihtoehto, että ikkunan rikkomisäänet tulevat kahteen kertaan, ja niitten äänien välissä kuuluu varaston oven aukeaminen ja sulkeminen kertaalleen.

[harjoittelija]

Aika huonosti kirjoitettua tuo hovinkin teksti - perustelu- on. Sanooko hovi tuolla kuvauksellaan, että
- ikkunan rikkomiset ovat kuuluneet jo kahteen kertaan ennen kuin ovi avataan ja suljetaan vai
- ikkuna rikotaan ja ovi avataan ja suljetaan ja sama toistetaan uudelleen, eli ikkuna rikotaan uudestaan ja taas ovi avataan ja suljetaan?

Hovi jättää ilmeisesti tuon kysymyksen auki. Molemmat esittämäsi skenaariot ovat mahdottomia, jos siis kyseinen ovi on takkahuoneen ovi. Ja sikäki mikäli se ikkuna mikä rikotaan on se takkahuoneen ikkuna.

Minulle sopii parhaiten se vaihtoehto, että ikkunan rikkomisäänet tulevat kahteen kertaan, ja niitten äänien välissä kuuluu varaston oven aukeaminen ja sulkeminen kertaalleen.

Mä mitään skenaariota esitä vaan yritän tulkita Vaasan hovioikeuden päätöksen perusteluja, ihan virallista korkeamman asteen asiakirjaa
Mullekin sopii parhaiten se vaihtoehto, että ikkunan rikkomisäänet tulevat kahteen kertaa ja niiden välissä kuuluu oven aukeaminen ja sulkeminen kertaalleen.
Mut jotain se vakuutteli tuossa päätöksen perustelussa, ettei ikkunan rikkomisääniä kuulunut enää oven aukaisemisen ja sulkemisen jälkeen, vaikka äänet olivatkin pääosin samoja molemmilla kerroilla

[Nikolajevits]

A oli äänitellyt kun äiti hyökkäsi puukolla nukkuvan lahden kimppuun. Veitsi meni poikki jukan päädyttyä lattialle. äiti saapui pimeästä huoneesta valoisaan olohuoneeseen ja näytti käsimerkein milloin A pysäyttää nauhoituksen tallentimesta joka sijaitsi olohuoneessa. Tästä verijälki olkkarissa. Anneli otti kengät pois ja nouti vasaran keittiöstä. Pyysi tallennuksen päälle kun kengät olivat taas jalassa. Löi jukkaa vasaralla pari kertaa. Anneli jätti vasaran maahan, haki pari halkoa paikalle, lättäsi verijäljen ikkunankarmiin, keräsi tavarat muovipussiin kenkineen ja kulki terassinovenkautta terassille. Hakkasi sorkkaraudalla ikkunan rikki, vei välineet varastoon, tuli etuovesta vaihtaen valmiiksi asetellut vaatteet, pesi kätensä ja jalkansa, tästä alkoi häkepuhelu, jonka alibina oli äidin ideasta nauhoiteltuja juoksuääniä joiden avulla poistua puhelimesta murhaajan jahdatessa hakemaan kasetit ja piilottamaan ne, jos häke ei anna tilaisuutta poistua puhelimesta.

Kaiken pohjalla oli tyttären huono kohtelu ja seksuaalinen ahdistelu isän toimesta.

Edit. Ängetään väliin tuo lyhyt kelaus ja kuunteluhetki niin voila.

[Päämiäs]

1. Ensimmäisessä kuulemisessa yrittää poliisi saada Amandan sanomaan, että hän näki murhaajan samalla kun näki kuolleen isänsä, siis 03.14. Litteroinnissa on Amandan vastaus esitetty väärin sanalla "Yyy" Sen Amanda sanookin, mutta videolta näkyy, että hän pudistaa päätään ja siis kieltää nähneensä molemmat miehet samalla hetkellä.

Juuri näin korjattuna: tytär näki matolta vain psykoottisen Niemisen pujahtavan ulos eikä tietenkään isäänsä.
Rehellisen tyttären todistus on täysin varma, teknistä näyttöä ja mahdoton kumota millään poripoliisien väärennöksillä.

Vasta sytytetyt olohuoneen spotit -> Auerin toisen pelastusyrityksen jälkeen yksinäinen Nieminen haki sorkkaraudan, joten pitkät astaloinnit alkoivat vasta 2.29.

Valesyyttäjät valehtelevat tusina keskenään ristiriitaista harhaansa. Ei niitä järjettömyyksiä tarvitse kumota, ajanhaaskausta turhuus olisi. Heidän pitäisi väärentää yksi mutta vain yksi valheensa todeksi. Väärennösyrityksiä ollut jo tusina, mutta kaikki epäonnistuvat totuutta vastaan, parissa vuodessa naurettavat seksirikoksetkin:
Aika ja työ kohdistettava valeraiskausvääryyksien ja valetodistajien kurmoottamiseen.

[Marsii]

Hyvää joulua itse kullekin! Joulun välipäivinä aion tehdä jälleen kierroksen Ulvilan laajaan tutkimusaineistoon, mutta yksi asia on selvä:

Nyt on Pandoran lipas avattu liittyen lasten kertomuksiin, tarkoitan hyvällä tavalla. Uskon, että koko vyyhti lähtee pikku hiljaa purkautumaan. Korkein oikeus sinetöi 18.12.2015 antamallaan päätöksellä nro 2439 Vaasan hovioikeuden helmikuisen vapauttavan tuomion, jossa nuorempien lasten (rikoksen tekohetkellä joulukuussa 2006 2-, 4- ja 7-vuotiaita) äitiään syyllistävät kertomukset todetaan kauttaaltaan epäluotettaviksi. Samaan lopputulokseen oli päätynyt jo Satakunnan käräjäoikeus joulukuussa 2013, vaikkakin tuolloin Auer tuomittiin murhasta muun näytön perusteella.

Lasten kertomukset saatananpalvonnasta, rituaalimenoista, kuolevista undulaateista, eläinten kidutuksesta, myymälävarkauksista, nauhurista ja vanhimman tyttären osallisuudesta isänsä murhaan ovat siis vailla totuuspohjaa.

Maallikolle herää kysymys, miksi samojen lasten kertomusten perusteella Turun hovioikeus katsoi tuomiollaan 27.6.2013 nro 1337 Auerin syyllistyneen useisiin vakaviin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin. Rikosten katsottiin tapahtuneen vuosien 2007–2009 aikana, vaikka rikosepäilyjen tullessa julki syksyllä 2011, puhuttiin että rikokset olisivat alkaneet jo vuonna 2004.

Minäpä kerron miksi. Seksuaalirikostapauksissa osapuolten kertomukset ovat yleensäkin keskeinen osa näyttöä. Turun hovioikeus toteaa julkisessa selosteessaan, että lasten kertomusten luotettavuuden arviointi oli asiassa keskeistä. Väitettyjen rikosten tutkiminen aloitettiin vuosia niiden tapahtumisesta ja teknisen näytön puuttuminen ei hovioikeuden mukaan sulkenut pois rikoksen mahdollisuutta, koska tekovälineet olivat helposti hävitettäviä. Hovioikeus otti huomioon psykologien ristiriitaiset näkemykset ja päätyi sitten itse arvioimaan lasten kertomusten luotettavuutta videotallenteiden perusteella. Oikeus totesi, että kertomuksista voi ”yleisen elämänkokemuksen perusteella jättää huomiotta epärealistiset ja epätodennäköiset osat”. Lyhyesti: epäluotettavat seikat eivät sulkeneet pois hyväksikäytön mahdollisuutta. Eli saa puhua puppua ties mistä rituaalimenoista ja dildoista pihoilla.

Toisin kuin on väitetty, Jens Kukan koneelta ei löytynyt lapsipornoa. Kukan koneen poistetuista tiedostoista löytyi internetistä peräisin olleita pornografisia kuvia, mutta ei mitään pedofiliaan viittaavaa (lähde: Long Playn Taksikuski). Tutkinnanjohtaja kumosi huhun lapsipornosta Pekka Lehdon Ulvilan murhamysteeri -elokuvassa. Jensin sisko Susanna Laine kertoo elokuvassa, että esitutkintamateriaaliin oli liitetty kuvia Jensistä Auerin lasten kanssa ja väliin oli liitetty kuvia aikuisviihdesivustoilta, ja näin saatiin hänen mukaansa perverssivaikutelma. Ei siis lapsipornoa siinäkään.

Auerin ja Kukan kannalta on raskauttavaa, että miten ihmeessä lapset ovat alkaneet puhua seksiakteista, jos he eivät ole olleet uhreja. Ovatko he altistuneet internerpornolle (kaikki kolme lasta?) vai mistä on kyse? Mutta toisaalta lapset ovat puhuneet aivan pimeitä juttuja rituaalimenoista, kuolinjuhlista ja Kukasta ja Auerista juoksemassa pihamaalla dildot päässä. He väittivät myös naapurin lasten joutuneen uhreiksi, vaikka lapset itse kiistivät. Onko Auerin lapsilla vain todella kiero tai elävä mielikuvitus? Heidän isänsä on murhattu ja äitiä hakattu vuosia julkisuuden avulla, lapset ovat varmasti traumatisoituneita.

Minä en väitä, että Auer ja Kukka eivät olisi syyllistyneet seksuaalirikoksiin, koska en ole ollut paikalla seuraamassa heidän perhe-elämäänsä. Mutta sanon vain, että tuomitsemiskynnys ei mitenkään voi ylittyä. Nyt olisi aika käyttää sitä kuuluisaa sanontaa ''järkevä epäily''.

Manner on sanonut että seksuaalituomiosta tehdään purkuhakemus korkeimpaan oikeuteen ''ennen kuin lumet sulavat'', jos siis lunta edes tulee.

[Spurgumies]

Löytyikö talosta mitään matkapahoinvointi lääkkeitä? Jos Auer on syöttänyt lapsille skopolamiini nimistä ainetta, siitä seuraa outoja kuvitelmia ja voisi selittää miksi eräs ei herännyt kuin aamulla ja nukahteli ennen poliisin tuloa

[Pieni liekki]

Löytyikö talosta mitään matkapahoinvointi lääkkeitä? Jos Auer on syöttänyt lapsille skopolamiini nimistä ainetta, siitä seuraa outoja kuvitelmia ja voisi selittää miksi eräs ei herännyt kuin aamulla ja nukahteli ennen poliisin tuloa

Miten sinä olet perillä tuollaisesta lääkeaineesta ja sen vaikutuksista? Meikäläinen joutui turvautumaan Wikipediaan. Lapsille ei ole taatusti syötetty mitään sellaisia lääkeaineita, joita ei ole heille määrätty tai jotka eivät ole olleet heille soveltuvia. On aivan normaalia, että lapset nukkuvat läpi yön, vaikka norsulauma jytistäisi talon ohitse. Ainakaan meidän lapset eivät Auerin lasten ikäisinä heränneet kesken yöunien muutoin kuin kipeinä ollessaan, vaikka kotona olisi ollut kovakin meteli.

[Spurgumies]

Olen perillä lukemattomista asioista. . Olen rikollisen mielen ja päihde kemian asian tuntija. . Osaamisalueisiini kuuluvat myös paranormaalit ilmiöt ja teologia ja teosofia

[pystykorvat]

Kalevassa oli tänään pitkä ja ansioitunut kirjoitus valemuistoista ja arveluita oikeusmurhista lsh jutuissa. Ohessa lyhyt esimaku. Enempää ei nettisivuilta irronnut.
"Tuomioistuinten kykyä arvioida todistajien kertomusten luotettavuutta pitää parantaa, vaatii oikeuspsykiatrian asiantuntija Julia Korkman."

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/as ... in/716416/

[luxetveritas]

Kannattaa kysymyksen molemmilta puolilta vakavasti miettiä, mikä paino lasten kertomuksille ja niiden yksityiskohdille voidaan antaa, minkä ikäisiä lapset ovat olleet väitetyllä tapahtumahetkellä ja kertomisen aikaan sekä missä yhteydessä ja millä motiiveilla ne ovat saattaneet syntyä.

[pystykorvat]

Ohessa tuo edellämainitseman juttu. Jouduin kirjoittamaan sen kokonaan kun scannattuna sitä ei saanut laitettua liitteeksi. Olkaa hyvä.

Kaleva 2.1.2016

Psykologi: Muistot
vääristyvät herkästi


Oikeuspsykologi Julia Korkman;
Vaihtoehtoterapeuttien vastaanotolla istutetaan asiakkaan päähän valemuistoja.
”Oikeudenkäynneissä oikeusmurhia.”

(Susanna Kemppainen)
Asiantuntemuksen puute tuomioistuimissa voi johtaa oikeusmurhiin, varoittaa oikeuspsykologiaan erikoistunut psykologi Julia Korkman.
Hänen mielestään oikeudenkäynneissä saatetaan pahimmoillaan tuomita lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole siihen todellisuudessa syyllistyneet.

Korkmanin mukaan oikeudessa jätetään myös tuomitsematta ihmisiä, jotka ovat käyttäneet lasta seksuaalisesti hyväkseen. Tämä johtuu siitä, että poliisitutkinnassa ei ole päästy kuulemaan osapuolia mahdollisimman nopeasti ja asiantuntevasti. Siihen vaikuttaa myös se, että oikeudessa saatetaan arvioida osapuolten kertomusten luotettavuutta väärien asioiden perusteella.

- Oikeusmurhia voi tapahtua kumpaankin suuntaan" Kummallakin on erittäin traagiset seuraukset osapuolille.

Korkman kouluttaa säännöllisesti poliiseja ja oikeuslaitoksen edustajia muun muassa siihen, miten hyväksikäyttöepäilyjen kohteeksi joutuneiden lasten kertomusten luotettavuutta tulisi arvioida.

Hänen mukaansa tuomioistuimissa tapahtuu virhearvioita muun muassa siksi, ettei niillä ole riittävästi ymmärrystä ihmisen muistin toiminnasta.
Syytettyjä tuomitaan muun näytön puuttuessa uhrin kertomuksen perusteella eikä vaativiin arvioihin ole riittävästi asiantuntemusta.

Uhri saattaa muistaa kauan sitten tapahtuneen järkyttävän tapahtuman vain hajanaisesti.
Ihmismieli saattaa myös rakentaa kokonaan virheellisiä muistikuvia, niin sanottuja valemuistoja.
Valemuistot ovat ihmismieleen kertyviä virheellisiä ja vääristyneitä asioita, joita ei todellisuudessa ole tapahtunut. Niitä syntyy ihmisen oman mielikuvituksen tuotteena, mutta niitä istuttavat päähän myös niin sanotut vaihtoehtoterapeutit.

He väittävät erikoistuneensa lapsuuden traumakokemusten esiin kaivelemiseen, mutta heidän vastaanotollaan asiakkaan mieleen saattaa päätyä muistoja joita siellä ei sinne saavuttaessa vielä ollut.
- Jos alkaa kaivaa aikoja sitten haalistuneita muistin palasia, on niiden päälle helppo rakentaa vääristyneitä muistikuvia.

Korkman huomauttaa, että jokaisella ihmisellä on lapsuudestaan tavalla tai toisella hataria, myös seksuaalisuuteen liittyviä muistikuvia. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat mielletään jännittäviksi jo pienenä lapsena ja ne jäävät mieleen niin hyvässä kuin pahassakin.

- Hyväksikäyttöä tarjotaan nykyisin selitykseksi monelle psyykkiselle ongelmalle. Jos terapeutti alkaa ehdotella asiakkaalle, että hän on saattanut joutua hyväksikäytetyksi ja kyselee, eikö tällä ole edes hataria muistikuvia siitä, saattaa niitä yllättäen aikaa löytyä.






Osa ihmisistä havahtuu vasta myöhään aikuisiällä epäilyyn hyväksikäytetyksi joutumisesta.
Heidän väitetään joutuneen lapsuudessaan niin traumaattisen kokemuksen uhriksi, että he ovat tukahduttaneet sen mielestään kokonaan jopa vuosikymmeniksi.

Korkmanin mukaan tälle ei kuitenkaan löydy tukea tieteellisistä tutkimuksista.
-Yleensä tällaisissa tapauksissa on mielestäni todennäköisempää, että kyse on valemuistoista.

Psykologi huomauttaa, että etenkin pienten lasten kohdalla aikuisen johdattelu ja tulkinta tapahtuneesta vaikuttavat ratkaisevasti muistiin.
Jos lapsi esimerkiksi kaatuu eteisessäja hänen isänsä seisoo vieressä, saattaa lasta tapahtuneen jälkeen haastatteleva aikuinen kysyä, tönäsikö isä sinua. Lapsi voi tämän jälkeen muistaa isän tönäisseen, vaikka hän olisi kaatunut itsestään.
- Muistot vääristyvät herkästi. Niin aikuisten kuin lastenkin.

Lapsi on
nähnyt
pornoa"

(Susanna Kemppainen)
Hyväksikäytetyiksi joutuneet nuoret kertovat tapahtuneesta usein kaverilleen. Pienemmät lapset puolestaan paljastavat tapahtuneen yleisimmin vanhemmalleen.

Kertominen tapahtuu usein viiveellä, joka saattaa kestää kuukausista vuosiin, jopa vuosikyrnmeniin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsi ymmärtää vasta vanhemmaksi kasvettuaan, mitä hänelle on tehty.
-Mitä nopeammin ja asiantuntevammin lasta päästään kuulemaan, sitä paremmin asiat saadaan selvitettyä, lasten oikeuspsykologian asiantuntija Julia Korkman kuvailee.

Hänen mukaansa yksinomaan lapsen käytöksen perusteella ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko hän joutunut hyväksikäytetyksi. Esimerkiksi lapsen seksuaalisävytteiset leikit, piirrokset tai kirjoitukset eivät välttämättä kieli siitä, että häntä on hyväksikäytetty.
- Riskinä on, että ihmiset näkevät hyväksikäyttöä siinä, missä sitä ei ole, mikäli he alkavat tulkita käyttäytymistä.

Korkman muistuttaa, että hyväksikäytetyksi joutumisen lisäksi lapsen seksuaalisille puheille ja viitteille voi löytyä jokin muu selitys.
- Jos pieni lapsi piirtää seksuaalisävytteisiä kuvia, on hän todennäköisemmin nähnyt pornoa kuin joutunut itse hyväksikäytetyksi.

Lasten
hyväksikäyttö
vähentynyt

Vuonna 2014 julkaistun lapsiuhritutkimuksen mukaan 2,4 prosenttia suomalaislapsista ja nuorista kertoo kokeneensa seksuaalista hyväksikäyttöä. Lasten ja nuorten seksuaalinen kanssakäyminen aikuisten kanssa on vähentynyt selvästi 1980-luvulta.

Tutkimuksen mukaan hyväksikäytetyksi joutuu yleisimmin murrosikäinen tyttö ja hyväksikäyttäjä on nuori aikuinen mies

Pieniin lapsiin kohdistuva ja perheen sisällä tapahtuva lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on hyvin harvinaista

Kuvateksti
Hyväksikäytetyksi epäiltyä lasta haastatellaan esimerkiksi poliisiasemalla tai oikeuspsykiatrisessa yksikössä. OYSin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön odotustilassa lapset voivat leikkiä leluilla vuoroaan odottaessaan.