Laitetaan nyt vielä Iltalehden juttu tähän perään, kun siinä on jopa tekijän kuvakin.
Kannelmäen puukotuksesta vangittu oli ehdonalaisessa oleva elinkautisvanki
Puukotuksesta vangittu Jonne Matias Kantola vapautui ehdonalaiseen toukokuussa 2015. Miehellä oli vielä kärsittävänään kolmen vuoden jäännösrangaistus ja ehdonalainen.
Kantolan epäillään puukottaneen sattumalta tapaamaansa 24-vuotiasta miestä varoittamatta teräaseella kasvoihin. Uhrin silmä vammautui vakavasti välikohtauksessa.
Poliisin mukaan uhri ja tekijä olivat toisilleen täysin tuntemattomat eikä heillä ollut minkäänlaista keskinäistä kanssakäymistä ennen tekoa.
Tutkinnanjohtaja Kirsi Canth vahvistaa, että vangittu oli puukotuksen aikaan ehdonalaisessa vapaudessa. Tutkinnanjohtaja ei kerro, mistä mies löydettiin.
Miehen jäljille päästiin kuitenkin yleisövihjeiden avulla. Poliisi julkaisi paikalta poistuneesta tekijästä valvontakamerakuvia viime viikon maanantaina. Kuvien perusteella poliisi sai useita vihjeitä miehen henkilöllisyydestä.
Asunnottoman julma surma
Kantola tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2001. Hovioikeus vahvisti tuomion vuonna 2002.
Tuolloinkin miehen uhrina oli täysin entuudestaan tuntematon henkilö. Kantola surmasi lyömällä ja potkimalla asunnottoman 46-vuotiaan miehen Helsingissä VR:n makasiinien hiekkakentällä, eduskuntataloa vastapäätä.
Uhri oli asunut autossaan yli vuoden. Mies kuoli pitkään jatkuneen pahoinpitelyn seurauksena. Pari ohikulkijaa oli yrittänyt keskeyttää julman pahoinpitelyn. Paikalle hälytetty poliisi pidätti humalaisen surmaajan rautatieasemalla.
Tapauksen jälkeen mies tunnettiin julkisuudessa nimellä "makasiinimurhaaja".
Ei ensimmäinen rikos
Murha ei ollut miehen ensimmäinen rikos. Suorittaessaan varusmiespalvelusta mies otti Sallassa kolme kehitysvammaista miestä panttivangikseen palvelutalossa elokuussa 2000.
Illan ja yön aikana varusmies pahoinpiteli neljää potilasta ja otti tappouhkauksin kolme potilaista panttivangeiksi. Hän uhkaili potilaita muun muassa lasinpalasilla.
Mies kertoi oikeudessa soittaneensa kolme kertaa hätäkeskukseen, ennen kuin hänen kertomuksensa panttivankitilanteesta otettiin todesti. Hän esitti useita vaatimuksia poliisille, joista yksi oli yhteys hänen pääkaupunkiseudulla asuvaan isäänsä.
Poliisi ei saanut yhteyttä isään, ja tilanne raukesi aamulla kun kaappari nukahti.
Käräjäoikeus asetti miehen mielentilatutkimukseen, joka kytkettiin makasiinisurmaan. Elinkautisen lisäksi mies tuomittiin menettämään sotilasarvonsa.
Kantola oli mukana myös Riihimäen vankilakapinassa vuonna 2005. Tuolloin vangit kolmella eri osastolla alkoivat riehua selleissään vartijoiden vähennettyään vahvuuttaan yötä varten. Vangit rikkoivat kaiken irtaimiston selleistään, puhkoivat seiniin reikiä, irrottivat vessanpyttyjä sekä repivät irti lämmitysputkia ja pattereita. Hajottaminen kesti useita tunteja.
Vartijat jättivät vangit rauhoittumaan selleihinsä ja veivät aamulla kylmettyneet vangit poliisilaitokselle.
Kantola ehti olla vankilassa yli 15 vuotta. Hovioikeuden mukaan miehen vapauttamista puolsivat vankilassaoloajan pituus ottaen huomioon, että hänet vangittiin melko nuorena. Kantola oli murhan hetkellä vasta 20-vuotias. Vapauttamista puolsi myös se, että hänellä oli tiedossaan työpaikka ja asunto.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016012 ... 1_uu.shtml
22.01.2016 klo 16:39