Kirvessurma Nurmijärvellä v. 1899

[Janice]

Ei ainakaan haulla löytynyt tästä tapauksesta ketjua.

Oli vuosi 1899 10. päivä toukokuuta, kun Simolan Torpan renki Karl Emil Malmelin murhaa kaikki torpassa nukkumassa olleet 7 ihmistä. Uhreihin kuuluivat torpan isäntä, sekä hänen vaimonsa ja kaksi tytärtä. Uhriksi päätyi myös vanhemman tyttären vastasyntynyt lapsi. Lisäksi surmansa veriteossa sai torpparin kolmannen tyttären viisi vuotias lapsi, ja itsellisen kasvatti (?), joka oli torpassa vierailemassa.

Kaikki muut uhrit löytyivät kuolleena sängyistään, paitsi torpan isäntä. Hän oli ilmeisesti herännyt veritekoihin ja saanut murhaajalta kuolettavan iskun ja kuollut tuvan kynnykselle. Aseena murhissa oli käytetty kirvestä ja piilua. Kaikki uhrit olivat täynnä kirveeniskuja, sekä jälkiä piilusta. Eritoten pään ja kaulan alueella. Murhia pidettiin erittäin raakoina ja näkyä kuvattiin myös pahemmaksi kuin teurastamossa. Mamelin oli poistunut kylästä, mukanaan muutama ase ja kaikki torpan rahavarannot.

Malmelin oli sävyisä kaveri, joka oli toiminut muutaman vuoden torpassa renkinä. Kuluvana vuonna Malmelin oli kuitenkin uhkaillut torpan väkeä, esittäen uhkauksen siitä etteivät he tulisi elämään enää vuoden loppuun asti. Syystä tai toisesta mies sitten toteutti uhkauksensa.

Motiivina on pidetty sitä, että torpan isäntä oli luvannut tyttärensä käden miehelle. Tytär ei kuitenkaan ollut suostuvainen, joten tuuma sai jäädä. Malmelin ei tästä kuitenkaan pitänyt ja päätti kaikkien torppalaisten päivät.

Nettikirjoittelun mukaan uhri olisi saanut rangaistuksena karkoituksen Siperiaan, josta sitten palasi rangaistuksen suoritettuaan kotiseuduilleen, jossa hän sitten asuikin kuolemaansa saakka.

Alustus perustuu sanomalehti arkiston kirjoitukseen. Tietoa on kuitenkin kovin vähän, joten jos jollain on parempaa tietoa niin korjataa ihmeessä.

[NancyDrew]

Wikipedia tietää tällaista. Rangaistuksesta oli erilaista tietoa kuin aloituksessa.

Karl Emil Malmelin (s. 1872) oli suomalainen murhaaja, joka surmasi 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalassa seitsemän Simolan torpan asukasta. Espoosta kotoisin ollut Malmelin oli palvellut Simolan torpassa renkinä ja seurustellut torpan tyttären kanssa. Kun tämä ei ollut suostunut Malmelinin puolisoksi surmasi tämä kostoksi koko torpan väen käyttäen kirvestä aseenaan. Uhreista kolme oli naisia ja kaksi lapsia.

Malmelin tuomittiin teosta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Murhatapauksesta tehtiin myös arkkiveisu ja Nurmijärvi sai huonoa mainetta "murhajärvenä".

[Wallabi]

Malmelin tuomittiin teosta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Murhatapauksesta tehtiin myös arkkiveisu ja Nurmijärvi sai huonoa mainetta "murhajärvenä".

Ja varsinkin kun saman vuosisadan alkupuolella oli ollut tämä Nurmijärven rosvo-juttu ja sitä ennen (en muista miten paljon) oli raa'asti tapettu Numlahden kartanon vuokralaiset, muistaakseni.

Voin yrittää kaivella tästä tapauksesta tietoa, jos löytyisi esimerkiksi pitäjän historiasta jotain. En kyllä yhtäkkiä muista, että siellä varmasti olisi, mutta selaan läpi opukset.

[paccasucco]

Pari korjausta ja täsmennystä omiin viesteihini:

Karl Emil Malmelin surmasi kirveellä 10.5.1899 Nurmijärvellä seitsemän Simolan torpan asukasta.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... les/114554
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=10334

Tarkistin samalla Sippolan veritekojen uhrien lukumäärän.Viinatrokari ja joutomies Toivo Hohti ampui syyskuussa 1938 kotikylässään talon emännän ja tämän tyttären.Tämän jälkeen Hohti riensi läheiseen taloon,jossa hän surmasi em.emännän naimisissa olevan tyttären ja ampui talossa käymässä olevaa sisartaan jalkaan.Paikalle hälytettiin konstaapeli Sakala,jonka Hohti surmasi ampumalla tämän talon portaille.

Emäntä Edla Ahola kuoli myöhemmin Kotkan sairaalassa.Hohtin sisar selvisi hengissä.

Murhamies ampui itsensä,ennenkuin piirittäjät saivat hänet otetuksi kiinni.

Ojalan laskuopin mukaan surmansa sai siis kolme naista,yksi poliisi ja tekijä itse.Siis yhteensä 5.henkilöä.

Sippolan järkyttävät veriteot saivat aikanaan valtavaa huomiota osakseen.Kaikki poliisimurhat ovat aina herättäneet syvää inhoa ja suuttumusta.Mainitussa tapauksessa kuoli poliisin lisäksi aivan liian monta muutakin syytöntä ihmistä,joiden elämä oli ihan yhtä arvokas.

[paccasucco]

Ooops,näin tekniikan todellisena ihmelapsena viestini jälleen kerran ohjautui väärään osioon.Alkuperäinen tarkoitukseni oli osallistua "Suomen pahimmat murhaajat"-keskusteluun,kuten viestistäni ilmeneekin.Pahoittelen taas kerran.

[Oikeus ennen kaikkea]

Päivälehti 21.6.1899

Nurmijärven murhat.jpg (134.96 KiB) Katsottu 1298 kertaa

Nurmijärven murhat2.jpg (386.49 KiB) Katsottu 1298 kertaa

Nurmijärven murhat3.jpg (317.74 KiB) Katsottu 1298 kertaa

[Oikeus ennen kaikkea]

Nurmijärven murhat4.jpg (314.87 KiB) Katsottu 1296 kertaa

Nurmijärven murhat5.jpg (317.13 KiB) Katsottu 1296 kertaa

Nurmijärven murhat6.jpg (127.34 KiB) Katsottu 1296 kertaa

[Oikeus ennen kaikkea]

Päivälehti 21.6.1899

Nurmijärven.jpg (322.04 KiB) Katsottu 1289 kertaa

Nurmijärven2.jpg (231.66 KiB) Katsottu 1289 kertaa

Nurmijärven3.jpg (345.11 KiB) Katsottu 1289 kertaa

[Oikeus ennen kaikkea]

Nurmijärven4.jpg (251.95 KiB) Katsottu 1289 kertaa

Karl Emil Nummi (aik. Malmelin; 16. tammikuuta 1872 Lahnus, Espoo – 26. helmikuuta 1944 Ripuby, Helsingin pitäjä) oli suomalainen murhaaja, joka surmasi 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalassa seitsemän Simolan torpan asukasta. Espoosta kotoisin ollut Malmelin oli palvellut Simolan torpassa renkinä ja seurustellut torpan tyttären kanssa. Kun tämä ei ollut suostunut Malmelinin puolisoksi, surmasi tämä kostoksi koko torpan väen käyttäen kirvestä aseenaan. Uhreista kolme oli naisia ja kaksi lapsia.

Ruotsia ja ruotsinvoittoista suomea puhunut Malmelin tuomittiin teosta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Murhatapauksesta tehtiin myös arkkiveisu ja Nurmijärvi sai huonoa mainetta "murhajärvenä". Malmelin ehti istua elinkautista 13 vuotta, kunnes hänet vuonna 1912 armahdettiin Nikolai II:n toimesta.

Malmelin vaihtoi vapauduttuaan sukunimensä nimeksi Nummi. Hän avioitui ensin keimolalaisen Fredrika Sofia Hyrkstedtin kanssa vuonna 1913 ja asettui asumaan mökkiin Keimolan Lautmäkeen Luhtaanmäen kivisillan kupeessa. Nummi avioitui toisen kerran vuonna 1929 palvelija Emma Lydia Niemisen kanssa Riipilästä, jolloin Nummi siirsi talonsa toiselle puolen tietä, josta hän oli ostanut palan maata. Siellä hän asui aina kuolemaansa saakka. Nummi kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 72-vuotiaana. Nummen elämänkaari ja yhteys joukkomurhaan selventyi myöhemmässä vaiheessa Nummen vaatimattoman rakennuksen kuvan museoluetteloinnin ja kuvan taustojen selvittelyn yhteydessä. Nummen asuinmökki Keimolassa kuvattiin vuonna 1980 Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitoksen professori Erkki Ala-Könnin ja työryhmän Vantaan kenttätutkimuksen yhteydessä.

Karl Emil Malmelin.jpg (136.82 KiB) Katsottu 1289 kertaa

[Oikeus ennen kaikkea]

Edellä virhe päiväyksessä: Tuomio julistaminen Päivälehti 15.7.1899

Malmelinin kiinniotto
Muutama kilometri Simolan torpasta itään Vestrantien varrella Keimolassa sijaitsi Skogsbacka-niminen tila. 23. toukokuuta heiniä hakemaan tullut tilan renki havaitsi ladossa piileskelevän Malmelinin.
Rengin hakiessa apujoukkoa paikalle Malmelin pakeni jälleen. Ladosta löytyi muun muassa verinen puukko, jolla Malmelin oli yrittänyt itsemurhaa viiltämällä itseään kaulaan tässä kuitenkaan onnistumatta.
Kaksi päivää myöhemmin, 25. toukokuuta, 30 kyläläistä ja 8 poliisia ottivat nääntyneen Malmelinin kiinni Pritsun suoniityllä Keimolassa.

Malmelinin asuinmökki ensin Keimolan Lautmäessä Luhtaanmäen kivisillan kupeessa. Avioitui toisen kerran vuonna 1929 ja siirsi mökin tien toiselle puolelle, jossa asui kuolemaansa 26.2.1944 saakka. Mökki alla kuvattuna vuonna 1980.

Malmelinin asuinmökki.jpg (403.56 KiB) Katsottu 1253 kertaa

Luhtaanmäen kivisilta.jpg (263.61 KiB) Katsottu 1253 kertaa

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/3985217