Suomen metsät ja vedet myydään yksityisille

[ABC]

Eduskunta hyväksyi 18.3. uuden metsähallituslain HE 132/2015 sisällön äänin 113-28 (missä oli 59 kansanedustajaa?).

Media on hiljaa kuin hiiri, samoin oppositio.

Kaikki ovat nielleet hallituspuolueiden ja ympäristöministerin selittelyt sellaisenaan, että mikään ei muka muutu.

Luonnonsuojelijoille heitettiin täkynä luontopalveluiden toimivallan kasvattaminen esityksessä. Kysyn: mitä väliä on sillä, kuka päättää luonnon virkistyskäytöstä, jos virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ei enää ole olemassa?

Uusi laki yhtiöittää Suomen metsä- ja vesialueet, ja eri toimintojen hallinnot sijoitetaan tytäryhtiöihin, jotka voivat olla myös ulkomaisessa omistuksessa. Suomen luonnon omistus ja hallinta siirtyy de facto tämän lain myötä yksityisille toimijoille. Vaikka laki mahdollistaakin edelleen tulkinnan, että Suomen metsät ovat valtion omistuksessa, tämän hallintovallan käyttämisestä käytännössä tehdään mahdotonta, koska tulevaisuudessa esimerkiksi ulkomaisen yhtiön vuokraaman vesialueen vedenoton tai metsäalueiden hakkuiden pysäyttämiseksi on käynnistettävä pitkä ja kallis valitusprosessi. Valitusprosessin toisena osapuolena tuelvat olemaan yksityiset kansalaiset kansainvälisiä suuryhtiöitä vastaan - todella oikeudenmukainen asetelma, vai mitä. Valtio itsehän ei tule sellaista prosessia kenenkään puolesta käynnistämään, koska on kerran hyväksynyt ulkopuoliset toimijat hallitsemaan alueita. Kuka tai mikä enää edes on valtio, joka ei todellisuudessa enää ole kansa ja sen vallan alla? Syntyy skitsofreeninen tilanne, jossa periaatteessa valtion eli kansan omistuksessa olevat alueet ovat todellisuudessa muiden hallussa, rajoituksetta. Kukaan ei valvo, sillä virkamiehet vain hallinnoivat ja yhtiöt tekevät tulosta.

Kansalaiset vastustivat lakiesitystä adressilla, johon kertyi lähes 130 000 allekirjoitusta. lainaan adressin tekstiä:

Hallituksen esittämässä uudessa metsähallituslaissa lukee:

”[P]äätös, jonka toteuttamisen johdosta valtio lakkaisi olemasta yhtiön ainoa omistaja tai luopuisi enemmistöstään yhtiössä, edellyttää eduskunnan suostumusta.” (HE 132/2015 vp)


Samalla tavoin, kuin lakiesityksen sisältö hyväksyttiin, voi nykyisen koostumuksen omaava eduskunta siis myös myydä koko roskan pois. Samalla tavoin esittämällä, ettei mikään muka muutu ja hämärtämällä sekavan, ylimalkaisen ja ristiriitaisen lakitekstin avulla lain todelliset mahdolliset käytännön tulkinnat.

Minulle Suomi on sen metsät ja järvet. Suomalainen, tämä kansa on syntynyt metsässä ja elänyt metsästä. Se maailma tulee katoamaan nyt yhden sukupolven aikana. Tulevat sukupolvet eivät enää tietenkään huomaa eroa, he eivät koskaan saa tietää, mitä on olla yhtä luonnon kanssa. Viimeinen side suomensukuisten kansojen ja koko Euroopan metsästäjä-keräilijöiden muinaisuuteen on katkennut.

[ABC]

Metsähallituslain ongelmat käyvät selvästi ilmi vauva.fi-foorumin ketjuun (joka nyt näyttäisi hävinneen mystisesti) postatusta pitkästä kommentista:

"Luin läpi lakiesityksen perusteluineen kaikkineen. Seuraavassa keskeisiä osia kommentteineen.
Alkupuoli on pitkällistä lätinää, paljon toistoa ja piiiitkiä virkkeitä, "kiinnostavia" ja "relevantteja" tietoja kuten että Tsekissä "Puun vuotuinen myyntimäärä on noin 8 miljoonaa kuutiometriä myytynä lähinnä pystykaupoilla, mutta vähäisemmässä määrin myös tienvarteen toimitettuna".

Selvitysosuudessa muut vaihtoehdot kuin valtion erityisliikelaitos, nimittäin virasto ja julkisoikeudellinen laitos sivuutetaan varsin ylimalkaisesti perustelematta pitävästi, miksei niitä olisi voinut toteuttaa (huom. muissa valtioissa on vastaavia käytössä, joten kunnon perusteluita ei ilmeisesti ollut).

Lakiesityksessä on monia huolestuttavia kohtia, joista täällä onkin jo kommentoitu. Esimerkiksi:

"Esityksessä vahvistettaisiin luonnonvarojen käytön suunnitelmien roolia nostamalla niiden hyväksyminen Metsähallituksen hallituksen tehtäväksi."

"Yhtiölle ei siirrettäisi valtion omistamia maa-alueita. Yhtiön varat muodostuisivat pääosin käyttöoikeussopimuksen perusteella saatavasta oikeudesta hakata puutavaraa, puuvarastoista ja myyntisaamisista."

Eli Metsähallitus omistaisi edelleen metsät ja vesialueet, mutta voisi myydä (tytäryhtiöiden kautta, tulosvelvoitteeseen vetoamalla) puut ja veden pois. Omaisuus olisi myös osakkeina, joiden ostamisessa ei ainakaan eksplisiittisesti mainita olevan mitään rajoituksia ulkomaisille ja ylikansallisille toimijoille. Maa- ja vesiomaisuus olisi "tuottovaateen" alainen eli sen tulisi tuottaa voittoa, mutta tuottovaateen vaikutuksia yhtiömuodon muuttuessa ei ole analysoitu. Ympäristövaikutuksia ei ole analysoitu, vaan niihin liittyen on vain yleistä hymistelevää lätinää. Sama koskee saamelaiskysymystä.

Esitys vetoaa toistuvasti EU:n kilpailuneutraliteettivaatimuksiin, mutta ajaa silti nimenomaan liikelaitosmallia, ilman että muita vaihtoehtoja on kunnolla edes yritetty selvittää.
Valtiovarainministeriö toteaa esityksessä, että monopoliluonteisen toiminnan yhtiöittäminen ja monet muut seikat vaatisivat lisäselvitystä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan esitys ei edes poista kaikkia kilpailuneutraliteettiongelmia! Myös muiden lausuntojen enemmistö on kriittinen ja on paljon kysymyksiä, joita ei ole edes alettu selvittää. Silti hallitus vie esitystä eteenpäin!

Muissa lausunnoissa todetaan esim. näin:

"Saamelaiskäräjät toteaa, että Metsähallituskonsernille esitetty hallintomalli hankaloittaisi ILO 169 -sopimuksen ratifiointia, koska saamelaisten maa- ja vesioikeuksia ei ole ratkaistu. Metsähallitukselle on asetettu ylimitoitettu tuottovaatimus, jonka saavuttaminen edellyttää maaomaisuuden myyntiä."

"Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry:n lausunnon mukaan yhtiöittäminen avaa valtion metsäomaisuuden hoitamisen laajalle EU-tason kilpailulle ja sellaisella tulee olemaan erittäin merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhtiöittäminen vaarantaa jokamiehenoikeudet ja myös metsästyslain 8 §:n mukaisen vapaan metsästysoikeuden. "

Lain perusteluissa puolestaan näin:

"Pykälän 3 momentin mukaan Metsähallitus voisi harjoittaa siemen- ja taimituotantoa. Metsähallituskonsernissa taimituotantoa harjoittaa Fin Forelia Oy ja metsäpuiden siementuotantoa Siemen Forelia Oy. Ehdotettu säännös mahdollistaisi myös sen, että Metsähallitus luopuu tällaisesta toiminnasta. Ehdotetun 3 momentin mukaan Metsähallitus voisi harjoittaa myös muuta sen toimialaan kuuluvaa maa- ja vesiomaisuuden taloudellista hyödyntämistä. Markkinaehtoista liiketoimintaa Metsähallitus harjoittaisi vain tytäryhtiöidensä kautta. Merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta päättäisi viime kädessä ehdotetun 4 §:n nojalla valtioneuvosto. "

Eli hallitus, jota ei Suomessa valvo kukaan kun perustuslakituomioistuinta ei ole, voisi yksin päättää esim. osatoiminnon myynnistä, vrt. sähköverkkojen myynti Carunalle.

"Metsähallituksen uudelleenorganisoinnissa tavoitteena on kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi siirtää kaikki markkinaehtoiset liiketoiminnot tytäryhtiöihin." "Liikelaitoksen tytäryritykset voivat olla myös ulkomaisia."

"Oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetun lain mukaisia Metsähallitukselle kuuluvia tehtäviä ei enää todettaisi julkisiksi hallintotehtäviksi, koska lain mukaan Metsähallitukselle kuuluu yleisellä vesialueella vain omistajanhallintatehtäviä, joihin ei liity yleisempää yhteiskunnallista intressiä."

"Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan otettavaksi valtioneuvoston ohjaustoimivaltaa koskeva säännös. Valtioneuvosto voisi antaa määräyksiä ja ohjeita liikelaitoksen toiminnasta ja taloudesta. Kysymykseen tulisivat lähinnä Metsähallituksen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta Metsähallitukselle ja sitä ohjaaville ministeriöille, muille liikelaitoksille tai yleisesti liikelaitoksille ja muulle valtion hallinnolle annettavat liikelaitosten toimintaa koskevat ohjeet. Ne voisivat koskea myös sellaisia valtion etua koskevia asioita, jotka voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi."

"Peruspääomaa olisi edelleen maa- ja vesiomaisuus, joka on taloudellisesti hyödynnettävissä. Peruspääomalle asetettaisiin tuottovaade."

Uusi liikelaitos voisi ottaa lainaa ja käyttää vakuuksia. Valtio ei kuitenkaan rahoittaisi yhtiön vakuuksia! Eli se voisi joutua myymään omaisuutta velkojensa maksuun. Tuloja tuottamattomien julkisten tehtävien hoidosta perittäisiin erilaisilla maksuilla (vedenottomaksu, kalastusmaksut, ym.).

"Metsähallitukseen sovellettavan vanhan liikelaitoslain 7 §:ään sisältyvää säännöstä, jonka mukaan valtion talousarvioon voidaan ottaa määräraha liikelaitokselle osoitetun, liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän rahoittamista varten, ei otettaisi enää lakiin."
Eli käyttömaksuja tultaisiin todennäköisesti nostamaan kustannuksia vastaaviksi, koska julkistehtävien ottoon ei voi ottaa lainaa.

Metsähallituksen toimitusjohtajan nimittäisi hallitus (= SSS). Sitten yhtiöittämisen kiinnostavimpiin kiemuroihin:

"Perustettavalle valtion metsätalousosakeyhtiölle annettavasta yksinoikeudesta metsätalouden harjoittamiseen perittävän vastikkeen tulee olla käypä, jotta yhtiö ei saisi perusteetonta etua, joka voitaisiin katsoa kielletyksi valtion tueksi. "

"Käyttöoikeussopimuksen ehtoja voitaisiin tarkistaa myös sopimuksen tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden merkittävissä muutostilanteissa. Merkittävinä muutoksina voitaisiin pitää esimerkiksi valtion omaisuudelle asetetun tuottovaatimuksen muutosta, päätöstä, jolla eduskunnan ja ohjaavien ministeriöiden päätöksiin perustuen merkittävästi muutettaisiin Metsähallitusta koskevien yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttamista sekä merkittäviä ja ennakoimattomia muutoksia metsätalouden harjoittamisedellytyksissä. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvosto määräisi, mikä osa omaisuudesta luovutetaan osakeyhtiöön osakkeita vastaan."

"Oikeus metsätalouden harjoittamiseen on omistusoikeutta suppeampi oikeus. Kun esitetty metsätalouden harjoittamista koskeva oikeus sisältäisi oikeuden hakata kasva puusto, sen voidaan katsoa rinnastuvan luovutuslain 3 §:ssä tarkoitettuun erityiseen oikeuteen. Luovutuslain 4 §:n 2 momentin mukaan kiinteistövarallisuutta, jonka käypä hinta on yli kymmenen miljoonaa euroa, ei saa luovuttaa mainitun lain nojalla." Eduskunnan päätös luovutuksesta eli myynnistä tarvitaan vain yli 10 milj. euron omaisuuteen, MUTTA: vaikka koko puusto voidaan myydä alle 10 milj. euron paloina ilman Eduskunnan suostumusta koska tahansa.

KOKO LAKIESITYS ON AIVAN TÄYSI FIASKO JA VAARANTAA ARVOKKAIMMAN KANSALLISOMAISUUTEMME JA PERUSOIKEUTEMME ESIVANHEMPIEN PYHÄÄN METSÄLUONTOON."

[ABC]

Edellisessä postissa siis käyvät ilmi lain monet ongelmat. Kerään tähän ketjuun vielä uutisia kommentteineen.

Uutinen lakiesityksen hyväksymisestä:

Metsähallituslain sisältö hyväksyttiin
Metsä
18.3.2016, 15:47

Eduskunta päättää lain hyväksymisestä lopullisesti pääsiäisen jälkeen.

Eduskunta hyväksyi perjantaina metsähallituslain sisällön äänin 113-28. Lain viimeinen käsittely eduskunnassa on pääsiäisen jälkeen. Silloin laki joko hyväksytään tai hylätään.

Jos uusi laki menee läpi, Metsähallituksen metsätalous yhtiöitetään valtion omistamaksi Metsätalous Oy:ksi. Muutos on hallituksen mukaan tarpeen, sillä EU:n tuleva hankintadirektiivi ei välttämättä salli Metsähallituksen jatkavan nykyisellään.

Tavallisten kansalaisten osalta mikään ei muutu. Metsähallituksen hallinnassa olevien maiden ja vesien virkistyskäyttö säilyy entisellään.

Lain hylkäämistä ovat esittäneet vasemmiston edustajat. Myös luontojärjestöt ovat olleet sitä vastaan. Ne ovat pelotelleet kansalaisia luontoharrastuksen vaikeutumisella.

"Erityisen pettyneitä olemme valtaviin aluesiirtoihin kovan taloudellisen käytön piiriin. Näin vaarannetaan luonnon ja retkeilyn tulevaisuus". toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Sekä luonnonsuojelujärjestöjen että vihreiden piiristä on tullut kiitosta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.), joka esti Metsähallituksen luontopalveluiden toimivallan heikentämisen lain valmistelun loppumetreillä.

Jarmo Palokallio

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets ... n-1.141099

[ABC]

Mielenkiintoisesti UPM:n, siis valtion metsäyhtiön viimeisin osakeanti päättyi "sopivasti" 15.3. (automaattiset mainostusohjelmat jopa lykkäsivät annin mainoksia uutta lakia kritisoiville sivuille!) ja 17.3. myös uutisoitiin UPM:n jälleen yhdestä metsäpalveluiden ulkoistamisesta yksityiselle toimijalle:

UPM ulkoistaa metsäpalveluaan
Julkaistu 17.3.2016

UPM on myynyt UPM Silvestan Kainuun, Ylä-Karjalan, Ylä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden metsänhoitoliiketoiminnan Metsäpalvelu Koivumäki Oy:lle. Yhtiön pääomistaja ja toimitusjohtaja on Jukka Koivumäki, joka on toiminut pitkään UPM Silvestan toimitusjohtajana. Hän jättää UPM:n kaupan yhteydessä.

Kaupassa liiketoimintaan kuuluvat työntekijät, 17 metsuria ja yksi toimihenkilö, siirtyvät Koivumäen yrityksen palvelukseen huhtikuun alusta. Silvestan toiminta muualla Suomessa jatkuu entisellään.

UPM on tehnyt Koivumäen kanssa pitkäaikaisen sopimuksen UPM:n ja sen sopimusasiakkaiden metsien hoidosta Metsäpalvelu Koivumäen toiminta-alueella.

Koivumäen yrityksen keskeinen toimialue on Kainuu.

”Siellä on runsaasti metsiä ja väestön ikääntyessä ja kaupungistuessa metsänhoitotöiden kysyntä yksityismetsissä kasvaa. Tavoitteeni on kasvattaa metsätyöpalvelutarjontaa", Jukka Koivumäki kertoo.

UPM:n tavoitteena on, että yhtiön paikalliset yrittäjät siirtyisivät Metsäpalvelu Koivumäen sopimusyrittäjiksi.

”Tämä osaltaan helpottaa uuden yrityksen toiminnan käynnistymistä ja toiminnan tehokasta ohjausta", UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden johtaja Sauli Brander kertoo.

UPM Silvestan toiminnasta vastaa jatkossa UPM:n metsänomistajapalveluiden johtaja Jorma Saarimaa.

METSÄLEHTI

http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Met ... alveluaan/

Yksityistämiskiima on nyt kova. Mitä luulette, kun Nestle tulee rahatukku kourassa vaatimaan Suomen pohjavesiä, onko näillä veijareilla kanttia tai edes halua sanoa ei?

[ABC]

Tässä uutisessakin väitetään Jari Lepän (kepu) suulla, ettei mikään muutu. Mitään perusteluja sille ei kuitenkaan kyetä esittämään!

Eduskunta yhtiöittää Metsähallituksen puukaupan
Metsä
10.3.2016, 14:00
Tekstin koko: A A A
Metsähallituslain uudistamista vastustettiin mielenosoituksella Helsingissä keskiviikkona.
Jussi Nukari

Metsähallituslain uudistamista vastustettiin mielenosoituksella Helsingissä keskiviikkona.

Hallitusrintama jyräsi päätöksen läpi riitaisessa valiokunnassa.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämisestä. Valiokunta ei ollut yksimielinen metsähallituslain uudistamisesta. SDP ja vasemmistoliitto esittävät lain hylkäämistä ja uudelleenvalmistelua. Myös vihreät jätti vastalauseen mietintöön.

"Metsähallituslain uudistaminen on ollut vireillä vuosia. Lakiuudistuksen tavoitteena on, että Metsähallitus pystyy jatkamaan nykyisen kaltaista toimintaa", kertoi valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.).

Suurin muutos on Metsähallituksen puukaupan siirtäminen omalle yhtiölle. Eduskuntakäsittelyn aikana varmistettiin, että yhtiö toimii vain valtion mailla ja että se pysyy kokonaan valtion omistuksessa.

Metsähallituksen yhtiöittämistä on perusteltu EU:n tulevalla hankintadirektiivillä. Leppä myönsi, että kyse ei ole pakosta vaan direktiivin tuomasta uhasta nykymuotoisen toiminnan jatkamiselle.

SDP ja vasemmistoliitto vastustavat Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämistä ja taloushallinnon rakennetta, joka niiden mielestä heikentää luontopalveluiden toimintaa.

Metsähallituslain uudistamista on muutekin vastustettu laajasti, koska sen on pelätty rajoittavan kansalaisten virkistysmahdollisuuksia valtion mailla. Lepän mukaan tuollaiset pelot ovat vääriä. Valtion mailla voi jatkossakin liikkua ja niillä voi kalastaa ja metsästää kuten ennenkin.

Eduskunta äänestää metsähallituslaista ensi viikolla.
Jarmo Palokallio

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets ... n-1.140502

[ABC]

Muistellaanpas vähän, mitä tapahtui, kun vastaava yhtiöittäminen tehtiin toiselle valtion keskeiselle, monopoliluonteiselle toiminnalle, nimittäin valtakunnan sähköverkoille:

Suomen isoin sähkönsiirtäjä nostaa hintoja: +27 % ja +22 %

Caruna: "Pidämme korotuksista kiinni!"

Katainen ja kumppanit vakuuttivat yhdestä suusta, ettei Fortum-kauppa nosta hintoja

Maanantai 1.2.2016 klo 12.05

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kahden vuoden takainen ennustus kävivät toteen, kun sähköyhtiö Caruna ilmoitti nostavansa hintojaan.

Antti Kaikkonen Carunan korotuksista: "Kohtuutonta"

Sipilän mukaan monopolitoimialat, vaikka ne olisivat säänneltyjäkin, sopivat hyvin huonosti "markkinavoimien temmellyskentäksi".

- Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta elintärkeät sähköverkot olisi pitänyt pitää suomalaisissa käsissä. Valtion omistajapolitiikalta puuttuu visio, tuolloisen oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja sanoi joulukuussa 2013.

Timo Soini puolestaan arveli Ylellä, että suomalaiset sähkönkuluttajat joutuvat kaupan maksumiehiksi. Ennustus näyttää nyt käyneen toteen, sillä suurin sähkönjakelija Caruna nostaa siirtohintojaan keskimäärin 27 prosentilla.

Keväällä 2014 toteutuneessa jättikaupassa Fortumin Suomen sähköverkko siirtyi kahden kansainvälisen sijoitusyhtiön, First State Investmentsin ja Borealis Infrastructuresin, sekä suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden Kevan ja LähiTapiola Eläkeyhtiön omistukseen. Kauppahinnaksi ilmoitettiin 2,55 miljardia euroa.

Katainen: Hinta ei nouse

Ex-pääministeri Jyrki Katainen (kok) vakuutti joulukuussa 2013, ettei sähkönsiirron hinta nouse, koska "sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti".

Tuolloisen hallituksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) komppasi pääministeri Kataista.

- Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan, Vapaavuori sanoi joulukuussa 2013.

Kuula: Suomalaisten etu

Myyjäosapuolena toimineen Fortumin silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula piti sähköverkkojen myyntiä kansainvälisille sijoitusyhtiöille "suomalaisten etuna".

Kuula ilmoitti jättikaupan näkyvän suomalaisasiakkaille lähinnä "laskuttajan nimenmuutoksena". Myös Kuula vakuutteli tuolloin, ettei sähkönsiirron hinta nouse.

- Sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa. Omistajanvaihdoksella ei pitäisi olla vaikutusta siirtohintoihin, Kuula sanoi Taloussanomille joulukuussa 2013.
MARKO-OSKARI LEHTONEN

Paljonko joudutaan tulevaisuudessa maksamaan yksityisile firmoille siitä, että käytetään oman kaivon vettä, kalastetaan tai liikutaan metsissä?

[ABC]

Mielipidekirjoituksessa ihmetellään, ketkä tulevat uuden Metsähallituksen johtoon ja millaisia palkkioita he tulevat nostamaan yhteisistä varoista:

Lukijalta: Petaavatko kansanedustajat paikkoja Metsähallitukseen?

Metsä
24.3.2016, 21:00

Metsähallitus yhtiöitetään. Puuvirtojen tuoman rahan päätyminen kansanedustajien taskuun askarruttaa lukijaa.

"Kokemus on osoittanut, että kansanedustajat vaalivat ja valvovat tiukasti omia etujaan."

MT:n lukija Tuomo Liikavainio patistaa erityisesti toimittajia pitämään silmällä tulevan Metsähallituksen hallituksen palkkioiden kehitystä.

"Seurattuani kiivastakin kirjoittelua metsähallituslain uudistuksesta, olen pannut merkille kiistelyn periaatteelliset erot", Liikavainio kirjoittaa.

"Hallitusta edustava taho todistaa, ettei mikään muutu, vaan hallinto selkiintyy. Vastustajien leiri puolestaan ihmettelee miksi pitää lakia muuttaa, jos mikään ei muutu."

Hän kertoo tietävänsä, että kyllä jokin muuttuu. Yhtiöitettyyn Metsähallitukseen tullaan nimittäin valitsemaan hallitus, joka vastaa toiminnasta ja nimittää toimitusjohtajan ja muutkin johtajat.

"Miten valinnat tapahtuvat? Siitä en ole huomannut yhtään kannanottoa", Liikavainio ihmettelee.

"Hallitus tulee myös määrittämään johtajien palkat, samoin kun muissakin valtion omistamissa yhtiöissä on tapahtunut."

"Kokemus on osoittanut, että kansanedustajat vaalivat ja valvovat tiukasti omia etujaan, joten näin vallattomana kansalaisena esitän, että lisätkää tulevaan lakiin pykälä, missä rajoitetaan nimitettävien palkat esimerkiksi lausekkeella, etteivät ne saa ylittää muiden vastaavan kokoisten valtion yhtiöiden mediaanista palkkatasoa."

"Esitykseni koskee hallituksessa olevien palkkiotasoakin", Liikavainio korostaa.

"Sinnehän tullaan tietenkin nimittämään koeteltuja ja kunnostautuneita kansanedustajia."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets ... n-1.141760

Ehkä Fortumin johdon optioista voisi saada vähän osviittaa siitä, mihin kansan varat tulevaisuudessa valuvat:
Fortumin johtajat tienasivat miljoonia

Ja jos rahat eivät riitäkään kunnon optioihin, niin ainahan voidaan korottaa tuottovaadetta tai myydä osatoimintoja.

[Rescuer]

Tarkistetaampas vähän niitä faktoja ennen kuin kirjoitellaan, vai eikö sillä ole väliä jos omaan agendaan sopii?

Mielenkiintoisesti UPM:n, siis valtion metsäyhtiön viimeisin osakeanti päättyi "sopivasti" 15.3. (automaattiset mainostusohjelmat jopa lykkäsivät annin mainoksia uutta lakia kritisoiville sivuille!) ja 17.3. myös uutisoitiin UPM:n jälleen yhdestä metsäpalveluiden ulkoistamisesta yksityiselle toimijalle:

UPM ei ole valtion metsäyhtiö, vaan julkinen osakeyhtiö jonka isoimmat omistajat ovat eläkevakuutusyhtiöitä...

Muistellaanpas vähän, mitä tapahtui, kun vastaava yhtiöittäminen tehtiin toiselle valtion keskeiselle, monopoliluonteiselle toiminnalle, nimittäin valtakunnan sähköverkoille:

Koskas valtio on Fingridin myynyt? Se kun sitä valtakunnan sähköverkkoa ylläpitää.
Fortum myi omistamansa ALUEELLISET sähköverkot, jotka eivät kata kuin osan Suomea...

[ABC]

Kiitoksia Rescuerille korjauksista. Minulla ei valitettavasti ole aikaa eikä mahdollisuuksia laatia ammattijournalistin tasoista juttua. Googlettamalla lisää tietoa löytyy kyllä helposti, ja rohkenen väittää, että 30% hinnankorotuksen saaneille asiakkaille on lopulta yksi hemmetin sama kenen nimi siinä laskussa lukee. Hallitus munasi myymällä keskeisen infransa pois. Uskon myös, että UPM:n samaan aikaan ajoittuvat annit kyllä osin liittyvät lain sijoittajille tuomiin uusiin mahdollisuuksiin, vaikka yhtiön sisäisten asioiden läpinäkymättömyyden vuoksi ei sitä voikaan todistaa.

Valtion keskeisten toimintojen ja infran tulisi aina, jo pelkästään puolustuksellisista syistä, olla valtion itsensä omistuksessa. Tähän kuuluvat esimerkiksi keskeiset energianjakeluverkot, ydinvoimalat, kulkuväylät, tarpeeksi iso osa liikennevälineistä kuljetusten järjestämistä varten, keskeiset hallintokiinteistöt (ne joissa turvallisuuden kannalta tämä on järkevintä), peruskoululaitos, sairaalat, armeijan kiinteistöt sekä tietysti armeija itse ja ehdottomasti pääosa valtion pinta-alasta eli metsä- ja vesialueet.

Viimeiset oikeistovetoiset hallitukset ovat yksityistämiskiimassaan vaarantaneet koko valtiomme olemassaolon ja ovat tekemässä meistä ylikansallisten sijoittajien kupattavia orjia. Lisäksi esimerkiksi kaivosyhtiöiden toiminta on puutteellisen vastuulainsäädännön vuoksi jo johtanut vakaviin ympäristöongelmiin, joiden kustannukset jäävät Suomen kansalaisten maksettaviksi.

Presidentti vahvisti uuden metsälain 8.4. ja lakia koittetaan nyt vastustaa kansalaisaloitteella:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986

Itse valitettavasti epäilen, että tämän hallituksen aikana aloite ei tule menemään läpi, päättäjäporukka kun pysyy samana. Asiaa on kuitenkin pidettävä pinnalla, jottei se unohdu siihen mennessä, kun negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä.

Olen myös sitä mieltä, että tarvitsemme tähän maahan uuden puolueen, joka ajaa pääasiassa ympäristöasioita. Vihreät on jo ajat sitten profiloitunut sateenkaaripuolueeksi, jonka pääkiinnostuksen kohteet liittyvät ihmisoikeuksiin, eikä siellä edes ole kovin kattavaa ympäristöosaamista.

[ABC]

On varmastikin järkevää koota tähän ketjuun muitakin nimenomaan hallituksen ongelmallisiin yksityistämissuunnitelmiin liittyviä uutisia:

Ministeriö kaavailee valtion tieverkon yhtiöittämistä ja yksityistämistä

Sunnuntai 17.4.2016 klo 14.52

Anne Bernerin liikenne- ja viestintäministeriö on hahmotellut jättimäistä valtion omaisuuden uudelleenjärjestelyä.

Keskustan ministeri Anne Berner ja hänen johtamansa liikenne- ja viestintäministeriö kaavailevat Iltalahdelle puhuneiden virkamieslähteiden mukaan valtion väyläverkoston eli maanteiden, ratojen ja meriväylien yhtiöittämistä. Suunnitelmiin kuuluu lisäksi laajojen liikennejärjestelmien yksityistäminen.

Jos ajatukset toteutuvat, kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista julkisen omaisuuden uudelleenjärjestelyistä.

Liiikennevirasto lihoiksi

Valtion maa-, rautatie- ja vesiväylät ovat nykyisin Liikenneviraston hallussa. Väylien arvo on viraston tuoreen tilinpäätöksen mukaan noin 20 miljardia euroa.

Tieomaisuuden kirjanpitoarvo on 15 miljardia euroa, rautatieomaisuuden arvo on 4,4 miljardia euroa ja meriväyläomaisuuden arvo 300 miljoonaa euroa. Omaisuus on kirjanpidossa arvostettu hankintahintaan, josta on tehty tavanomaiset vuotuista kulumista vastaavat poistot.

Jos omaisuus yhtiöitetään, omaisuuden laskennallinen arvo voi jopa kolminkertaistua, sillä arvostus pitää tehdä tuottoperustein käypään hintaan.

Myydään sijoittajille

Yhtiöittämisen ja tasearvojen nostattamisen tarkoituksena on houkutella yksityisiä sijoittajia ostamaan siivuja väyläomaisuudesta, mikä vähentäisi valtion maksutaakkaa. Yksityiset sijoittajat vastaisivat omistamiensa tai osaomistamiensa teiden, siltojen ja kiskojen rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Sijoittajat saisivat tuoton investoinneilleen ratamaksuista ja kilometriperusteisista autoilijan tiemaksuista. Maksut kerättäisiin seuranta- ja paikanninlaitteiden avulla. Paikannus on mahdollista tehdä esimerkiksi matkapuhelinverkkoa hyödyksi käyttäen.

Kansalaisille operaatio myydään lupaamalla, että valtio kumoaa ajoneuvoveron eli niin kutsutun auton käyttömaksun.

Liikenne- ja viestintäministeriön suppea virkamiesnyrkki tekee yhtiöittämissuunnitelmia ministeri Bernerin johdolla. Hanketta on esitelty ainakin valtiovarainministeriölle ja joillekin virastoille.

Iltalehden käsityksen mukaan hallitus ei ole hyväksynyt ehdotuksia.

Uuttera kansliapäällikkö

Berner on todennäköisesti löytänyt suunnitelmat uutteran kansliapäällikön Harri Pursiaisen ehtymättömästä ideapankista.

Kansliapäällikkö muun muassa teetti toissa syksynä strategiaohjelman, jossa väläyteltiin liikenneverkon laajaa yksityistämistä.

Ohjelman mukaan liikennejärjestelmän kehittäminen annetaan yhtiöille, joiden "käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin". Samalla tie-, rata- ja meriväyliä "yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta".

Sijoittajat empivät

Suunnitelmat vaikuttavat poliittisesti melko epärealistisilta. Caruna-skandaalin jälkeen poliitikot ovat muuttuneet entistä säikymmiksi. Kukaan ei halua tyriä kuten Jyrki Kataisen (kok) hallitus yksityistäessään Fortumin sähköverkot.

Myös taloudellisesti arvioiden idea on huuhaa-tasoa.

Sijoittajarahaa pitäisi löytyä miljarditolkulla. Kotimaisista eläkeyhtiöistä ei irtoa tuollaisia potteja.

Julkiset infrastruktuurisijoitukset eivät kiinnosta suuria sijoittajia niin paljon kuin mitä virkamiehet ja ministeri kukaties kuvittelevat.

Vastikään esimerkiksi Norjan öljy- eli eläkerahasto ilmoitti vähentävänsä sijoituksiaan julkisiin infrastruktuurikohteisiin. Rahaston mukaan tällaisten sijoitusten poliittinen riski on kasvanut liian suureksi. Poliittiset hallitukset saattavat kesken pitkän sijoituskauden muuttaa tuottoperusteita, jolloin sijoittajien kissanpäivät loppuvat.

Kyseessä voi olla Bernerin hurja loppukiri. Poliittiset huhut ovat väittäneet, että hän jättää ministerin tehtävät ensi syksynä.

OLLI AINOLA

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041 ... 9_uu.shtml