Enon rekkaturma vuonna 2010 - 6 kuoli

[Tackleberry]

Aiemmin samalla sivulla.

Oikeus päätteli, että rekkakuski oli ajanut 60 kilometrin tuntinopeusrajoituksen alueella noin viiden kilometrin ylinopeutta. Henkilöauto tuli rekan eteen sivutieltä kolmion takaa.

Jos tuo viisi km/h ylinopeutta pitää paikkansa, niin ei ollut ihan kauheasti.

[damfin]

Aiemmin samalla sivulla.

Oikeus päätteli, että rekkakuski oli ajanut 60 kilometrin tuntinopeusrajoituksen alueella noin viiden kilometrin ylinopeutta. Henkilöauto tuli rekan eteen sivutieltä kolmion takaa.

Jos tuo viisi km/h ylinopeutta pitää paikkansa, niin ei ollut ihan kauheasti.

No juu, saadaanhan siitä hyvät perustelut tuomion lieventämiselle kun pistetään vähän "rekkamiesalennusta" ja pyöristellään tuolleen kevyesti alaspäin noita nopeuksia
Poliisin teknisen tutkimuksen alkuperäiset tulokset kerrottiin aikoinaan näin:

Kuusi kuoli - onnettomuus pääosin selvitetty

Poliisi on pääpiirteittäin selvittänyt henkilö- ja kuorma-autojen liikkeet ennen kuuden henkilön kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta Joensuun Enossa lauantaina 14. elokuuta.

Punainen Seat-henkilöauto ajoi Uimaharjun suunnasta Eno-Lieksa-tien ns. Romppalan risteykseen väistämättä Lieksan suunnasta risteystä lähestynyttä, puutavaralastissa ollutta rekka-autoa.

Henkilöautolla oli risteyksessä liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus.

Rekka törmäsi henkilöauton oikeanpuoleiseen kylkeen. Henkilöautossa oli tapahtumahetkellä kuusi henkilöä, joista viisi menehtyi välittömästi tapahtuneessa törmäyksessä.

Auton kuljettaja menehtyi myöhemmin vammoihinsa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Henkilöautossa oli kyydissä yksi henkilö yli sallitun henkilömäärän.

Poliisin suorittamissa tutkimuksissa on selvinnyt, että henkilöauton kuljettajan veren alkoholipitoisuus on tapahtuma-aikana ollut alle rangaistavuuden rajan, joka on 0,5 promillea. Rekka-auton kuljettajalla ei ollut veressä alkoholia tapahtuma-aikana.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion suorittamissa tutkimuksissa on selvinnyt, että rekka-auto on lähestynyt turmaristeystä 88 km/t, ja kuorma-auton aloittaessa voimakkaan jarrutuksen sen nopeus on ollut 87 km/t.

Tapahtumapaikassa on nopeusrajoituksena 60 km/t.

Rekka-auton suurin sallittu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on 80 km/t. Rekka-auton ajopiirturi sekä nopeusrajoin on ollut tarkastettu säännösten mukaisesti.

Poliisi on jatkanut asian tutkintaa kuulemalla useita henkilöitä.

Kuulustelut jatkuvat edelleen, ja poliisi uskoo esitutkinnan valmistuvan lähiviikkojen aikana.

Eli aika rankalla kädellä on oikeudessa pyöristelty tuota poliisin toteamaa nopeutta, mutta ei kai sen nyt niin väliä...

[Rescuer]

Eli aika rankalla kädellä on oikeudessa pyöristelty tuota poliisin toteamaa nopeutta, mutta ei kai sen nyt niin väliä...

Oletko lukenut hovin paperit vai ainoastaan lehtien kirjoittelut? Nopeus jarrutuksen alkaessa on ollut 87 km/h ja törmäyshetkellä tuon 65 km/h, eli jälleen kerran media on vähän oikaissut kirjoituksissaan. Kuljettajan reagointiajat yms. huomioiden aikaa jarrutukselle on ollut max 3s, todellisuudessa kuitenkin lähempänä 2,5s. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, ettei henkilöautolla olisi ollut mahdollisuutta ehtiä siitä, vaikka rekka olisi ajanut tasaisesti nopeusrajoituksen mukaista nopeutta. Toki törmäysnopeus olisi tuolloin ollut jossain 35 km/h paikkeilla.

[damfin]

Eli aika rankalla kädellä on oikeudessa pyöristelty tuota poliisin toteamaa nopeutta, mutta ei kai sen nyt niin väliä...

Oletko lukenut hovin paperit vai ainoastaan lehtien kirjoittelut? Nopeus jarrutuksen alkaessa on ollut 87 km/h ja törmäyshetkellä tuon 65 km/h, eli jälleen kerran media on vähän oikaissut kirjoituksissaan. Kuljettajan reagointiajat yms. huomioiden aikaa jarrutukselle on ollut max 3s, todellisuudessa kuitenkin lähempänä 2,5s. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, ettei henkilöautolla olisi ollut mahdollisuutta ehtiä siitä, vaikka rekka olisi ajanut tasaisesti nopeusrajoituksen mukaista nopeutta. Toki törmäysnopeus olisi tuolloin ollut jossain 35 km/h paikkeilla.

Voidaanhan se tietenkin rekan ollessa kyseessä noinkin laskea, sentään ammattiautoilija.
Mutta entä jos sattuisi niin että henkilöauto tuossa samassa risteyksessä törmäisi tietä ylittävään jalankulkijaan, todettaisiin että auton nopeus on ollut jarrutuksen alkaessa 87km/h, ja jalankulkijaan törmätessä 65km/h, todettaisiinko silloinkin että autolla oli ylinopeutta vain 5km/h?
Vai mihin perustuu tuo logiikka jolla ylinopeus on laskettu törmäyshetken nopeudesta eikä nopeudesta ennen jarrutusta?
Entä mikä olisi mahtanut olla törmäyshetken nopeus jos nopeus jarrutuksen alkaessa olisi ollut tuo 65km/h, eli se 5km ylinopeutta... jos vauhti hiljeni 87 nopeudesta jarrutettaessa 65:een, niin onko todella realistista väittää että onnettomuus olisi ollut yhtä raju vaikka nopeus jarrutuksen alkaessa olisi ollut vain tuo sallittu 60, tai lievällä ylinopeudella ajettu 65km/h?

[Rescuer]

Kyllä niin hovin kuin korkeimman papereissa sanotaan nopeuden olleen n. 88 km/h, eli on ajanut rajoitinta vasten. Ei niissä missään puhuttu 5 km/h ylinopeudesta.

[damfin]

Kyllä niin hovin kuin korkeimman papereissa sanotaan nopeuden olleen n. 88 km/h, eli on ajanut rajoitinta vasten. Ei niissä missään puhuttu 5 km/h ylinopeudesta.

Juuri sitähän minä tässä olen ihmetellyt että miksi täällä useamman kommentoijan, muunmuassa tackleberry, toimesta väitetään että ylinopeutta ei ollut kuin 5km/h, ja jossain uutisen lainauksessakin väitetään oikeuden todenneen ylinopeutta olleen 5km/h.
Sellainen tunne tuosta väkisinkin tulee että rekkakuskin ylinopeutta yritetään julkisuudessa vähätellä.

[TeemuRaja]

Sellainen tunne tuosta väkisinkin tulee että rekkakuskin ylinopeutta yritetään julkisuudessa vähätellä.

Liittyisikö rekkakuskin etniseen taustaan?

[Rescuer]

Sellainen tunne tuosta väkisinkin tulee että rekkakuskin ylinopeutta yritetään julkisuudessa vähätellä.

Liittyisikö rekkakuskin etniseen taustaan?

Ei liity, vaan nykyisten toimittajien ammatti- ja lukutaidottomuuteen.

[slk]

Sellainen tunne tuosta väkisinkin tulee että rekkakuskin ylinopeutta yritetään julkisuudessa vähätellä.

Liittyisikö rekkakuskin etniseen taustaan?[/quote

Mikähän se kuskin etninen tausta on?

[CharlesBronson]

Sellainen tunne tuosta väkisinkin tulee että rekkakuskin ylinopeutta yritetään julkisuudessa vähätellä.

Liittyisikö rekkakuskin etniseen taustaan?[/quote

Mikähän se kuskin etninen tausta on?

slk:lta arveluttavaa spekulointia kuskin etnisyydestä.

[slk]

Mikähän se kuskin etninen tausta on?[/quote]
slk:lta arveluttavaa spekulointia kuskin etnisyydestä.[/quote]

Ei vaan tiedän kuskin etnisen taustan. Kysyin koska haluan tietää miksi sitä luullaan.

[damfin]

Mikähän se kuskin etninen tausta on?

slk:lta arveluttavaa spekulointia kuskin etnisyydestä.

Ei vaan tiedän kuskin etnisen taustan. Kysyin koska haluan tietää miksi sitä luullaan.

Itse en kyllä ainakaan tarkoittanut mitään etnisiä taustoja asiaan sekoittaa, lähinnä arvelisin että ylinopeutta halutaan vähätellä koska kyseessä on ammattiautoilija eli rekkakuski.

Tai voidaanhan toki ajatella niin että kuskin etninen tausta on rekkakuski, jospa nämä ovat jokin oma lajinsa? lajin ominaispiirteinä itse aiheutetut tiukat aikataulut, ylimielinen inho muita tielläliikkujia kohtaan, pienemmät väistäköön - asenne, rajoitin = vakionopeuden säädin, onnettomuuden jälkeen syyllisen etsintä on turhaa eikä herätä kuolleita henkiin, tasaisella on pakko ajaa talla pohjassa koska vauhti kuitenkin hidastuu ylämäessä, 80:n alueella tulee ajaa edellä ajavan henkilöauton puskurissa kiinni ellei henkilöauto ymmärrä ajaa 100km/h... tässähän näitä yleisiä lajilla havaittuja piirteitä.

Aikoinaan rekkamiehet kyllä olivat teiden ritareita, mutta sitten keksittiin laittaa rekan moottoriin turbo, jolloin kuskista tuli urpo.

[DPOK]

Itse en kyllä ainakaan tarkoittanut mitään etnisiä taustoja asiaan sekoittaa, lähinnä arvelisin että ylinopeutta halutaan vähätellä koska kyseessä on ammattiautoilija eli rekkakuski.

Tai voidaanhan toki ajatella niin että kuskin etninen tausta on rekkakuski, jospa nämä ovat jokin oma lajinsa? lajin ominaispiirteinä itse aiheutetut tiukat aikataulut, ylimielinen inho muita tielläliikkujia kohtaan, pienemmät väistäköön - asenne, rajoitin = vakionopeuden säädin, onnettomuuden jälkeen syyllisen etsintä on turhaa eikä herätä kuolleita henkiin, tasaisella on pakko ajaa talla pohjassa koska vauhti kuitenkin hidastuu ylämäessä, 80:n alueella tulee ajaa edellä ajavan henkilöauton puskurissa kiinni ellei henkilöauto ymmärrä ajaa 100km/h... tässähän näitä yleisiä lajilla havaittuja piirteitä.

Aikoinaan rekkamiehet kyllä olivat teiden ritareita, mutta sitten keksittiin laittaa rekan moottoriin turbo, jolloin kuskista tuli urpo.

Mä oon rekkamies...

[Tackleberry]

Kyllä niin hovin kuin korkeimman papereissa sanotaan nopeuden olleen n. 88 km/h, eli on ajanut rajoitinta vasten. Ei niissä missään puhuttu 5 km/h ylinopeudesta.

Juuri sitähän minä tässä olen ihmetellyt että miksi täällä useamman kommentoijan, muunmuassa tackleberry, toimesta väitetään että ylinopeutta ei ollut kuin 5km/h, ja jossain uutisen lainauksessakin väitetään oikeuden todenneen ylinopeutta olleen 5km/h.
Sellainen tunne tuosta väkisinkin tulee että rekkakuskin ylinopeutta yritetään julkisuudessa vähätellä.

Simmer down. Uutiseen viittasin kun kysymyksen esitin.

TL/DR

[Luupää]

http://yle.fi/uutiset/3-9552990

Kuuden vuoden odotus syyllisyydestä

Kuusi nuorta kuoli Lieksassa, kun nuorten auto ajoi kärkikolmion takaa rekan alle. Oikeus mietti kuusi vuotta, onko rekkakuski syyllinen onnettomuuteen.

17.4.2017

Tavallinen musta Nokian kännykkä pirisee rekan muovisessa keskikonsolissa. Vaimo soittaa ja kertoo, mitä korkein oikeus on päättänyt. Onko Pekka oikeuden mielestä syyllinen kuuden nuoren kuolemaan?

Pekka on ehtinyt miettiä traagista tapausta vuosien aikana lukemattomia kertoja. Jos hän olisi juonut kahvit Lieksassa, onnettomuutta ei olisi kenties sattunut. Jossittelua on voinut jatkaa noin 50 500 tunnin ajan oikeuden lopullista päätöstä odotellessa.

Lähes seitsemän vuotta sitten elokuisena aamuna täysperävaunulliseen rekkaan lastataan Lieksassa Anaikan sahalla lankkukuorma. Kello on seitsemän aamulla. Aurinko paistaa ja tulossa on yksi kesän kuumimmista päivistä. Ja surullisimmista.

Pekka istuu rekanpenkillä oliivinvihreissä aavikkoshortseissaan. Hiljaisessa autossa hän miettii iltapäivällä alkavia aittatalkoita. Kesämökin aitta puretaan kaveriporukalla Koskentaipaleella. Aitan tilalle tulee sauna, johon Pekka aikoo rakentaa pienen kuistin. Kuistilta voisi katsoa järvimaisemaa ja sen seinustalle voisi pinota halkoja.

Ahvenisentie on hiljainen.

Punainen Seat tulee Ahvenisentien ja Lätäkköläntien risteykseen kello 8.30. Rekkakuski näkee parin sadan metrin päästä auton. Seat ryömii risteykseen. Henkilöautosta on 500 metrin esteetön näkyvyys oikealle. Pekka on varma, että Seatin kuljettaja on nähnyt punaisen rekan ja jää odottamaan kärkikolmion taakse.

Seuraavan kerran Pekka näkee punaisen Seatin, kun sen katto on hänen rekkansa keulan edessä.

Pekka jarruttaa voimakkaasti, mutta tietää, että jarruttaminen on turhaa. Mielen valtaa epäusko. Rekkakuski ajaa 63 310 kiloa painavan ajoneuvoyhdistelmän viereiselle linja-autopysäkille.

Pekka soittaa hätäkeskukseen. Samalla hän kiirehtii katsomaan, miten henkilöautossa oleville ihmisille on käynyt.

Nainen on lentänyt törmäyksen voimasta ulos autosta. Muut viisi nuorta ovat vielä auton sisällä. Pekka koettaa jokaisen pulssin. Seatin kuljettaja on vielä hengissä, mutta pahoin loukkaantunut.

Kun Pekka kiertää Seatia, horsmikko nuolee pohkeita. Sitä Pekka ei huomaa vaan hän miettii, miksi tämä tapahtui.

Kun Pekkaa tarkastetaan ambulanssissa, paikalle tulee poliisi, joka kysyy, onko miestä puhallutettu. Pekkaa suututtaa poliisin asenne. Ambulanssin henkilökunta komentaa poliisin kauemmas.

Pekka viedään verikokeisiin Enon terveyskeskukseen huumeseulaan. Sen jälkeen selvä mies viedään putkaan. Pekalla on aikaa miettiä, miksi hän on lukkojen takana?

Pekasta tuntuu, että hänet tuomittiin jo onnettomuuspaikalla ennen kuin minkäänlaista tutkintaa oli tehty.

– Tiesin, että minusta halutaan syyllinen.

Syyllinen – syytön

Kesäkuussa 2012 yli kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Pekan kuudesta kuolemantuottamuksesta. Oikeuden mukaan Pekka oli osaltaan syyllinen onnettomuuteen, jossa menehtyi joensuulainen 23-vuotias nainen, juukalainen 20-vuotias mies, kontiolahtelainen 24-vuotias mies ja joensuulaiset 23- ja 25-vuotiaat miehet. 26-vuotias polvijärveläiskuljettaja kuoli myöhemmin sairaalassa.

Nuorella parilla, joka menehtyi turmassa, oli 3-vuotias lapsi.

Ahvenisen onnettomuuden päätöstä viivytti käräjäoikeudessa se, että kesken oikeuskäsittelyn todistusaineisto muuttui. Rekan kuljettajan ajamasta nopeudesta oli ristiriitaista tietoa.

Oikeus katsoi, että kuski oli ajanut yli 20 kilometriä tunnissa ylinopeutta. Risteysalueella oli 60 kilometrin tuntinopeusrajoitus.

Pekka valitti hovioikeuteen saamastaan tuomiosta. Hänestä se oli oikeusmurha. Reilun yhdeksän kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta Itä-Suomen hovioikeus vapautti miehen kuolemantuottamussyytteistä. Nyt oikeus katsoi, ettei hän ollut syyllinen nuorten kuolemaan.

Seuraavaksi oli syyttäjän vuoro valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Lopullista tuomiota Pekka joutui odottamaan vielä yli kolme vuotta.

Oman mielensä vanki

Ajatus kiertää kehää. Ei ole lohduttavia sanoja, kenellekään tai keneltäkään. Arjen vankila on valmis. Pekka puhuu tapauksesta, ei tunteistaan tai ajatuksistaan.

Tuomiota odottavan aika on pitkä.

– Halkoja on tullut hakattua.

Jos jokaisena viikonloppuna tuomiota odottaessa tekee halkoja kaksi mottia, kuuden vuoden aikana ehtii tehdä yli puolen kilometrin pituisen halkopinon.

Kuolonkolari voisi viedä ihmisen sivuraiteelle.

Pekka sanoo, ettei häntä. Hän ei halunnut käydä psykologin luona, koska se ei muuttaisi tapahtumia miksikään. Ei hänen elämänsä muuttunut mitenkään.

Pekan oikeustaistoa läheltä seuranneet kuitenkin kertovat, että mies meni rikki. Sanovat, että jo haavoittunut murrettiin.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että Ahvenisen onnettomuuden käsittelyaika on kohtuuton sekä kuolleiden omaisille että syytetylle Pekalle.

– Korkeimmassa oikeudessa käsittely vei yllättävän kauan, mikä osoittaa tapauksen vaikeutta, Tolvanen toteaa.

Ihmishengen vaatineiden tapausten käsittelyä pyritään kiirehtimään. Oikeusoppineen mukaan esimerkiksi henkirikokset saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa.

Suurin syy oikeusprosessien venymiseen on se, että näytön hankkiminen vie vuosia. Joskus käy niin, että juttu muuttuu oikeudessa kokonaan toiseksi kuin esitutkinnassa.

Oikeusministeriö on arvioinut, että oikeuskäsittelyt venyvät yleensä kolmen syyn vuoksi.

Juttujen laajuus ja vaikeus voivat pidentää poliisin esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinten käsittelyaikoja.

Toinen syy pitkittymiseen on viranomaisten toimintatapa. Tavoissa on voinut olla sellaisia tekijöitä, jotka viivästyttävät asian etenemistä. Muun muassa rikospaikkatutkinnassa voi jäädä huomioimatta todisteita.

Kolmas syy on, että asianosaisten toiminta voi pitkittää jutun käsittelyä. Esimerkiksi todistajat saattavat muuttaa lausuntoaan oikeuden edessä.

Lisäksi suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on sellaisia piirteitä, jotka pitkittävät rikosasioiden käsittelyä. Esimerkiksi viranomaisten valtuudet esitutkinnan rajoittamiseen ja syyttämättä jättämiseen ovat suppeat.

Oikeusministeriön mukaan laaja muutoksenhakumahdollisuus on omiaan pidentämään juttujen käsittelyä.

Pitkitystä aiheuttaa myös se, että samoja asioita käsitellään usein ainakin kahdesti, ensin käräjäoikeudessa, sitten hovioikeudessa. Mahdollista on myös, että hovioikeus palauttaa jutun käräjäoikeuteen. Lisäksi muutosta voi hakea vielä korkeimmalta oikeudelta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on moittinut menneinä vuosina Suomea 61 kertaa liian pitkiksi venyneistä oikeuskäsittelyistä.

Suurin osa tuomioista annettiin vuosien 2000–2010 välillä. Sen jälkeen langettavia tuomioita on tullut enää harvakseltaan.

Valtio nimittäin maksaa kylmää käteistä kohtuuttoman pitkiksi venyneistä riita-, hakemus- ja rikosasioiden oikeudenkäynneistä. Tällä keinolla saadaan valitusten määrä vähenemään. Setelit tuskin poistavat inhimillistä kärsimystä, vaikka valitukset voidaan ostaa pois ja valittajat hiljentyvät.

Oikeusprosesseja on yritetty saada nopeutettua. Tutkittua tietoa yritysten vaikutuksista ei kuitenkaan ole.

Vaimo kertoo Pekalle puhelimessa, että netissä kerrotaan Korkeimman oikeuden tehneen päätöksen Ahvenisen turmasta. Lähes kuusi vuotta kolarin jälkeen oikeus päättää, että Pekka on syytön nuorten kuolemaan.

Nyt odotus on ohi.

Pelko säilyy selkärangassa

Pekka säpsähtää edelleen risteysten kohdalla. Pelkää, että joku muukin tulee risteyksestä alle. Leipä on kuitenkin hankittava, joten mies istuu edelleen omien sanojensa mukaan “peltilaatikossa”. Ei kuitenkaan ammattiylpeyden vuoksi.

– Nälkä ajaa ihmisen tähän työhön.

Se on työtä, jossa virheitä etsitään suurennuslasilla ja halutaan saada syylliseksi, niin Pekka ajattelee.

Pekan usko poliisiin ja oikeuslaitokseen on mennyt. Hän tuntee olevansa hyljeksitty.

Mökillä kukaan ei häiritse. Kukaan ei arvioi jokaista liikettä.

Ahvenisen onnettomuudessa osallisena olleen Pekan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä vuoksi.