Parin viikon takainen Karkkilan kuolonkolarikohan oli se viimeinen sysäys joka avasi lopulta yleisemmän keskustelun aiheesta. Muuan poliisiylitarkastaja on blogissaan poliisin sivustolla julkaissut itsemurhakolareita käsittelevän kirjoituksen joka on saanut laajempaakin huomiota osakseen.
Tässä ensin Iltalehden nettijuttu ja perään jutussa mainittu blogikirjoitus:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071 ... 2_uu.shtml
Lammin blogikirjoitus:Sunnuntai 19.7.2015
Liikenteessä tehtyjen itsemurhien vuosittainen määrä on pysynyt 2000-luvulla lähes samana, vaikka itsemurhien määrä on Suomessa muuten vakaassa laskusuunnassa.
Poliisiylitarkastaja Risto Lammi nosti vaikean aiheen blogissaan esille perjantaina. Hän kertoo, että alkuvuonna on tapahtunut lukuisia tieltä suistumisia ja nokkakolareita kovassa vauhdissa.
- Vaikuttaa siltä, että omia vaikeita elämäntilanteita tai tunnetiloja ratkotaan nyt maantiellä väkivaltaisesti, Lammi kirjoittaa.
Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan moottoriajoneuvolla törmäämällä tehtiin 23 itsemurhaa vuonna 2013.
- Kyse on rikollisesta toiminnasta, pahimmillaan henkirikoksesta, eikä se ole mitenkään tekijän oma asia. Kaikilla on oikeus turvalliseen liikenteeseen, Risto Lammi korostaa STT:lle.
Joka kymmenes kuolonkolari on itsemurha
Liikennevakuutuskeskuksen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat selvittävät liikennekuolemien syitä esimerkiksi onnettomuuspaikkatutkimuksella ja osallisten potilashistoriaa tutkimalla. LVK:n yhteyspäällikön Tapio Koisaaren mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana vuosittain 10 prosenttia kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista on tietoisesti aiheutettuja. Tällaisia törmäämällä tehtyjä itsemurhia sattuu vuosittain keskimäärin 25 kappaletta.
Sekä Koisaari että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari kuitenkin korostavat, että kaikkien onnettomuuksien todellinen syy ei tule tietoon, joten liikenneitsemurhien tilastoituja määriä ei voida pitää täysin kattavina. Määrät ovat myös niin pieniä, että vuosien välisten vaihteluiden selittäminen on hankalaa.
Katse ennaltaehkäisyyn
Inkeri Parkkari on mukana työstämässä loppuvuodesta valmistuvaa esiselvitystä liikenneitsemurhista. Hän muistuttaa, että itsemurhat, niin liikenteessä kuin muutenkin, ovat aina ehkäistävissä, jos apu vain tulee riittävän varhain. Usein jo keskusteluapu voi auttaa itsetuhoisia ajatuksia hautovaa.
Ajokyvyn arviointi lääkärikäyntien yhteydessä on tärkeä keino itsetuhoisten henkilöiden seulomisessa. Parkkarin mukaan tähän on viime vuosina heräilty.
- Ajokykyä pitäisi arvioida vielä nykyistä useammin. Harvoin tulee vastaan tapauksia, joissa ajo-oikeuden eväämistä olisi psyykkisten ongelmien vuoksi edes pohdittu.
Tilanteen toivotaan tulevaisuudessa parantuvan. Suomeen on saatu liikennelääketieteen professuuri, jonka kautta tietoa levitetään lääkärikunnalle. Lisäksi liikennelääketieteeseen erikoistuneita terveydenhoidon yksiköitä on perustettu ainakin Turkuun ja Helsinkiin.
- Pitäisi pyrkiä luomaan arviointijärjestelmä, jossa terveyskeskuslääkärit voisivat epäilyksen herätessä lähettää henkilön tällaiselle ajokyvyn arviointiin erikoistuneelle lääkärille, Parkkari sanoo.
Poliisiylitarkastaja Risto Lammin mukaan myös poliisin perus- ja täydennyskoulutukseen on lisätty ajoterveyden valvonnan opetusta.
- Tarkoitus on lisätä tietoa siitä, miten havaita vaaraa aiheuttavat ihmiset ja ohjata heidät terveydenhuollon piiriin. Ratkaisu tähän ongelmaan on kuitenkin siellä terveydenhuollossa, ennakoivan arvioinnin puolella, Lammi muistuttaa.
http://poliisi.fi/poliisista_paivaa/ris ... esta_36540
17.7.2015
Liikenneväkivalta jatkuu - ratkaisuja haettava ajoterveydestä
Liikenneturvallisuus kehittyi tammi–kesäkuun aikana pääosin myönteiseen suuntaan. Poliisi on tehnyt oman työnsä osalta monia toimenpiteitä, joilla voi arvioida olevan vaikutusta yleiseen liikenneturvallisuuteen. Poliisi on ottanut käyttöön uuden liikenneturvallisuustyön ohjausmallin, joka on jäsentynyt hyvin osaksi poliisilaitosten toimintaa. Toiminnan tehokkuutta ovat puolestaan lisänneet uudet tekniset menetelmät, kuten rekisterikilpien lukulaite, automaattisen nopeusvalvonnan langaton teknologia, uudet sähköiset sakkolomakkeet ja siirrettävät tarkkuusalkometrit.
Myönteisiä tuloksia liikenneturvallisuudessa kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ovat henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien väheneminen ja onnettomuuksissa loukkaantuneiden ihmisten lukumäärän pienentyminen. Onnettomuudet, joissa raskaan liikenteen ajoneuvot ovat olleet mukana, ovat myös vähentyneet. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet, joihin alkoholilla on osuutta, ovat myös vähentyneet ja poliisi on paljastanut rattijuoppoja tehokkaammin.
Ongelmana ovat liikennekuolemat. Valitettavasti.
Alkuvuonna on tapahtunut lukuisia suistumisia kovalla vauhdilla ulos tieltä ja törmäämisiä vastaan tulevaan ajoneuvoon. Varsin usein on törmätty raskaan liikenteen ajoneuvoon. Vaikuttaa siltä, että omia vaikeita elämäntilanteita tai tunnetiloja ratkotaan nyt maantiellä väkivaltaisesti.
Jälki on raakaa. Vastaan tulleen raskaan liikenteen ajoneuvon kuljettaja loukkaantuu ja kuka tietää, mitkä henkiset seuraukset tapahtumalla on hänen työkykyynsä tulevaisuudessa.
Kyse on rikollisesta, väkivaltaisesta toiminnasta tiellä. Kun joku tahallisesti aiheuttaa onnettomuuden, teossa ei ole mitään puolustettavaa. Ei silloinkaan, kun törmäykseen syyllistyvä kuljettaja tekee sen itsetuhoisesti. Näiden tekojen kohteeksi joutuu täysin sattumanvaraisesti valikoituva ihminen tai suuri joukko ihmisiä, joiden tuhottu elämä tai vakava vamma koskettaa laajasti ja syvästi myös heidän lähimmäisiään.
Poliisi ei pysty edes valvontatilanteessa tunnistamaan henkilön toiminta-aikomusta tai tunnetilaa, ellei kyse ole aivan ilmiselvästä tapauksesta. Poliisi on jo laittanut vireille ajoterveyden valvontaa tehostavan koulutuksen, mutta sekin on vain osaratkaisu.
Kyse on ennen kaikkea ennakoivasta ajoterveyden hallinnasta ja valvonnasta, johon tarvitaan koulutettuja lääkäreitä ja terveydenhoidon ammattihenkilöstöä. Itseään tai toista vahingoittavia tekoja suunnitteleva ajo-oikeuden haltija ei kuulu maantielle, vaan terveydenhuollon toimenpiteiden piiriin. Raa'at teot tiellä pitää kyetä ehkäisemään ennalta. Valvonnalla siihen on vain rajalliset ja satunnaiset mahdollisuudet.
Itsetuhoisuus on Suomen pitkäaikainen ja kansallinen haaste, siinä on päästy hienosti eteenpäin ja luvut ovat olleet laskusuunnassa. Liikenteessä tapahtuvasta itsetuhoisuudesta ei juuri julkisesti puhuta peläten kaiketi sitä, että julkinen kirjoittelu aiheuttaa lisää tekoja. Itse olen alkanut ajatella toisin. Poistetaan mystiikka asian ympäriltä ja ryhdytään purkamaan asiaa perinpohjaisesti ja niihin ehkäiseviin toimiin, joita asia ilmiselvästi vaatii.
Suomi olisi ilman liikenteessä toteutettuja itsemurhia yksi Euroopan turvallisimmista maista liikenneturvallisuudessa. Esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi tilastoi liikenteessä tehdyt itsemurhat erikseen. Asiaa ei pidä piilotella, vaan kohdata ilmiselvä haaste ja ryhtyä toimiin.
Kun liikenneonnettomuuksien tutkinnan tulokset kuluvalta vuodelta saadaan käyttöön, uskon tilastojen tukevan epäilyäni: olemme vakavan haasteen edessä liikenteessä tapahtuvan itsetuhoisen toiminnan osalta.
Ajoterveyden ennakoivan ja muun valvonnan kehittäminen ja systematisoiminen laajana viranomaisyhteistyönä on seuraava iso haaste liikenneturvallisuustyössä, muita haasteita vähättelemättä.
Hyvää liikennepoliisipäivää!
Risto Lammi,
poliisiylitarkastaja
