Kirjoitetaan nyt toisekin kerran kun seetanaperskutarallaahelvettiläinen ensimmäinen pitkä kirje katosi bittiavaruuteen...
Minäkin aikanaan kyllästyin Suomeen. Pääsyynä ei tosin ollut ilmasto, vaan arvomaailmat ja yleinen "pystyyn kuoleminen". Ketään ei oikein tuntunut kiinnostavan muu kuin viikonlopun odottelu ja kännäily. Kaikki masentuneita vuoron perään. Sitä kaikkea päätin lähteä karkuun. Tietysti sitten sama kakkuhan se on täälläkin, eri paketissa vaan.
Sään puolesta Kanarian Saaret ovat parempi vaihtoehto. Siellä on aina hyvä sää. Täällä on kolme kuukautta talvella aika lohdutonta. Pimeää ja märkää ja tuulista. Paikka näyttää hylätyltä kultakaupungilta.
Palkat täällä ovat puolet siitä mitä Suomessa. Tulijoita on niin paljon. Toisaalta ulkona syöminen (ja etenkin juominen) on sitten puolta halvempaa.
Palveluissa löytyy suurin piirtein jo sama kuin Suomessakin, tietysti höystettynä paikallisin piirtein. Tuoretta maitoakin ja HK:n sinistä löytyy
Viunaa otetaan täälläkin. Ehkä noin yleistäen siten, että lukumääräisesti enempi ottokertoja, mutta ei ole niin kiire "ottaa peltejä kiinni". Takseja saa helpohkosti, kun paikat sulkevat eri aikoihin.
Jokaiselle on jotain. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Nuoriso polttelee avoimesti joka paikassa kannabista. Bailuväestö käyttää kokkelia. Mustat naiset myyvät itseään kadulla, miehet taas piraatteja...
Kaikki säätävät, vääntävät ja kääntävät. Ei saa luottaa kehenkään. Ketään ei kiinnosta täyttää sanaansa. Paikalliset työmiehet ovat maailman laiskimpia, eivätkä koskaan tule sovittuna aikana tapaamispaikalle. Ammatit kulkevat "isältä pojalle", mikä ei aina ole hyvä juttu. Ei etenkään esim. sähkömiehen ollessa kyseessä... Se mikä ei mahdu perseeseen eikä pärise on andalucialainen perseenpäristin!
Vaara ennenaikaiseen kuolemaan on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Vaaralliset houkutukset tempaavat mukaansa, eikä ketään kiinnosta, jos joudut ahdinkoon.
Suomalaiset ovat jakautuneet eri klikkeihin. Esim. varakkaat, eri pienyrittäjät, eläkeläiset, taivaanrannan maalarit, rikolliset... Kaikki inhoavat toisiansa.
Kielitaitoa saa, etenkin jos joutuu työhön espanjalaisten pariin. Siperia opettaa. Otsahien kautta sitä oppii!
Parhaat asiat ovat ilmaisia. Aurinko, meri, lämpö ja ulkoilumahdollisuudet. On mukava aloittaa kesäaamu uimalla lämpimässä välimeressä ja kuivata itsensä n. minuutissa paahtavaan aurinkoon.
Tähän loppuun suosittelen A.Juhana Kerosen kirjaa "Elämää ilotalon isäntänä" ja englanninkielistä pokkaria "Costa del Crime"
