Gustafssonin vammat

[awa]

^^

!. Ei toivu 18 päivässä. On jopa surullisen suuri todennäköisyys , ettei toivu koskaan täysin entiselleen.

2. Ei voida hoitaa tavallisella vuodeosastolla. Ei ainakaan välittömästi onnettomuuden jälkeen.

3. Aivoruhjepotilas ei kävele toisena päivänä, ainakaan jos onnettomuuden jälkeinen tajuttomuus on tuntien mittainen.

Tässä sinulla Sariola menee taas kerran aivotärähdys, lievä aivovamma ja aivoruhje sekaisin. Ja tuossa vastauksessahan kerrot, että aivoruhjepotilas, kävelee useinkin jo ensimmäisenä päivänä.

Tekeekö Bodom tässäkin jonkun erikoisen poikkeuksen ?

Niin - ja kun mietitään todennäköisyyksiä siihen, että kaikki oireet ja niiden poikkeamat olisi selitettävä todennäköisyyksillä, jotka sattuisivat kaikki samaan tapaukseen niin - huh huh. Eikä se Sariola, oikein onnistu vain toteamalla , "että joskus sitä ja joskus tätä ".

Huippulääkärit eivät löytäneet, lääketieteellisillä tutkimuksilla, minkäänlaista oireita selittävää lääketieteellistä näyttöä.

Kyllä aivoruhje ja sitä seuraava vakava aivovamma olisi pystytty myös lääketieteellisillä tutkimuksilla osoittamaan.

[konsta]

^^

!. Ei toivu 18 päivässä. On jopa surullisen suuri todennäköisyys , ettei toivu koskaan täysin entiselleen.

Taas Awa on okeassa: Nlsillä oli nejä kuukautta sairaslomaa, meni sen jälkeen töihin ja aluksi lyhempiä päiviä.

2. Ei voida hoitaa tavallisella vuodeosastolla. Ei ainakaan välittömästi onnettomuuden jälkeen.

Tuossa olivat vaihtoehdot vähissä, joko neurologisen vuodeosato, tai sitten ei missään. Suomessa ei ollut teho-osastoja. Kuvittelin, että tämän läksyn olisit jo oppinut, kun se on sinulle jo viidesti kerrottu.

3. Aivoruhjepotilas ei kävele toisena päivänä, ainakaan jos onnettomuuden jälkeinen tajuttomuus on tuntien mittainen.

Miten niin toisena päivänä? ETP:ssä oli omituinen mainita, että Nils käveli "jo parin päivän päästä". Aika epämääräistä, kun tiedetään, että kuuden päivän päästä hänet vietiin korvaklinikalle paareilla. Eikä lääkärit antaneet poliisille lupaa kuulustella vielä 12.06., eli seitsemän päivän päästä.

Kyllä aivoruhje ja sitä seuraava vakava aivovamma olisi pystytty myös lääketieteellisillä tutkimuksilla osoittamaan.

No niin se osoitettiinkin, kliinisillä tutkimuksilla ja muutamalla testillä. Ainoat keinot, mitä silloin oli käytössä. Papereihin kirjattiin: aivoruhje.

Awa, taas nolla pistettä. Jatka yrittämistä. Jos samoja valheita levittää päivästä toiseen, niin joskus voi joku mennä läpikin. Laskelmieni mukaan pystyt käännyttämään 7 ihmistä tuhannessa vuodessa, eli vauhti ei päätä huimaa, muittei laatukaan, joten ollaan tasapainossa.

[awa]

Nlsillä oli nejä kuukautta sairaslomaa, meni sen jälkeen töihin ja aluksi lyhempiä päiviä.

Tuossa olivat vaihtoehdot vähissä, joko neurologisen vuodeosato, tai sitten ei missään. Suomessa ei ollut teho-osastoja. Kuvittelin, että tämän läksyn olisit jo oppinut, kun se on sinulle jo viidesti kerrottu.

Miten niin toisena päivänä? ETP:ssä oli omituinen mainita, että Nils käveli "jo parin päivän päästä". Aika epämääräistä, kun tiedetään, että kuuden päivän päästä hänet vietiin korvaklinikalle paareilla. Eikä lääkärit antaneet poliisille lupaa kuulustella vielä 12.06., eli seitsemän päivän päästä.


No niin se osoitettiinkin, kliinisillä tutkimuksilla ja muutamalla testillä. Ainoat keinot, mitä silloin oli käytössä. Papereihin kirjattiin: aivoruhje.

Turhaan sinä google-tiedoillasi yrität kertoa, että kun ei ollut teho-osastoja niin sitten ei ollut mitään muutakaan, kuin tavalliset vuodeosastot. Aivoruhjepotilas tarvitseee tehokasta hoitoa ja Gustafsson ei tainnut saada aivovammasta johtuen minkäänlaista hoitoa vaan makuutettiin tavallisella vuodeosastolla pari ensimmäistä päivää.

Korvaklinikallekin hänet roijattiin jo kuudentena päivänä oikein paaripotilaana. Ja siellähän ei aivovammapotilaita hoideta, vaan toisarvoisia kasvovammoja.

Konsta kertoo pontevasti, että aivoruhje todettiin kliinisillä tutkimuksilla. Heh - ihanko totta - potilaan vieressä istumalla ja rupattelemallako se aivoruhje todettiin. No siinäkö se tohtori heitti vielä "muutaman testin" ja diagnoosi oli selvillä.

Ei kuulosta Konsta oikein vakuuttavalta. Olisiko kyseessä ollut sitten kuitenkin aivotärähdys. Kun Sariolakin nuo oireet niin osuvasti esittelee ja nuo sinunkin tutkimusmenetelmät sitä vahvistaa.

Olihan se selvää, että sairaslomaa Gustafssonilla piti olla rutkasti - koska kiilusilmän käsittelystä oli varmasti tullut henkisiä vammoja ainakin yhtä paljon kuin fyysisiäkin. Onhan se jo pieni ihme , että ylipäätään koskaan kykeni enää tekemään työtä. Pelkotilat olivat varmasti henkisesti vammauttavia , ihan läpi elämän.

[Sariola]

.....

Korvaklinikallekin hänet roijattiin jo kuudentena päivänä oikein paaripotilaana. Ja siellähän ei aivovammapotilaita hoideta, vaan toisarvoisia kasvovammoja. .....

Potilas oli saanut iskun mm. vasemman korvan yläpuolelle, johon oli tullut ruhjehaava, ja vasempaan poskeen, johon oli tullut reikä, josta hampaat näkyivät. Lisäksi vasen korva oli vioittunut. Siellä on mm. tasapainoelin ja todennäköisesti juuri siitä ovat johtuneet tasapainovaikeudet alkupäivinä.
Nämä tiedot ilmenevät asiakirjoista. Tottahan toki myös tuota vioittunutta korvaa hoidettiin. Ja potilas sai varmaan hyvää hoitoa muutenkin kaiken aikaa, eikä kuten awa olettaa, että ei hoidettu lainkaan. Mistähän se awa tuollaisia kummallisia päähänpinttymiä oikein keksiikään. Tottakai potilasta sairaalassa hoidettiin huolellisesti, onhan tämä sairaala maankuulu juuri tapaturmien ja avastaavien hoidossa. Ilman muuta hoidettiin hyvin.

[awa]

Lisäksi vasen korva oli vioittunut. Siellä on mm. tasapainoelin ja todennäköisesti juuri siitä ovat johtuneet tasapainovaikeudet alkupäivinä.
Nämä tiedot ilmenevät asiakirjoista. Tottahan toki myös tuota vioittunutta korvaa hoidettiin.

Niin - tuo korvakäytävän hentoisten rakenteiden vammautuminen onkin jo sinällään mielenkiintoinen. Vamma todennäköisesti liittyy kasvoihin tai itseasiassa leukaan tulleeseen tärähdykseen. Se on tyypillinen nyrkiniskuvamma ja seurauksena on hyvinkin mahdollista, että pahoinpitelyn uhrille kehittyy ns. Brillen hematooma. Se liittyykö siihen mitään tasapainoelimen vauriota onkin mutkikkaampi juttu. Hieman kyseenalaiselta se tuntuu.

Gustafssonilla korvaklinikalla hoidettuihin vammoihin liittyy muistaakseni outo vääristymä tai huhu - jonka mukaan korvasta olisi poistettu luunkappale tai kappaleita. Ja tuon huhun olisi laittanut liikkeelle Gustafssonin äiti.

Korjatkaa jos muistan tuon huhun väärin.

[Hessu52]

Eipä tasapainohäiriötä ole sen vaikeampaa näytellä, kuin muistamatontakaan.

Jokainenhan sen tietää, että jos on "kuulaan" sattunut, niin huimaahan se muutaman tovin ja jos ei muuten, niin omintakeisesti.

Onko olemassa mitään tutkimusta Gussen huimauksista, ne nimittäin olisivat saattaneet vaikuttaa hänen tulevaan uravalintaansa linja-auton kuljettajana.

Kyllä minä lukea osaan ja jopa ihan oikein, sekä myös spekuloida itseni kanssa, miten asiat oikeastaan ovat.

Todistettavasti Gusse kommuniloi jo tiistaina äitinsä kanssa, mutta ei jaksanut vielä poliiseille mitään kertoa.

Ei muuten keskiviikkonakaan, vsta torstaina oli jotain mumissut.

Olisikin hauska tietää, miten Gusse hoiteli nuo tupakointinsa, sillä en muista, saiko vielä silloin poltella sairaaloissa, jopa potilashuoneissa, kuten itse sain -60 luvun lopulla, mutta olinkin silloin yksin omassa huoneessani.

En tosin useinkaan käyttänyt tilaisuutta hyväkseni vaan kävin käytävän tupakkimestassa tupakilla, sillä siellä oli kaltaistani seuraa, eli päähänsä vammoja saaneita.

Mitä noihin sairaslomiin tulee, niin itse olen parasta aikaa 4 kk pituisella sairaslomalla leikkauksen jälkeen, joka ei ollut kovin suuri, mutta paraneminen on aika kivuliasta, ainakin toistaiseksi.

Silloin -60 luvulla, oltuani oikeasti viikon tajuttomana ja palattuani tajuihini, niin pääsin pois sairaalasta kolmen viikon päästä, vaikka olisin ollut valmis jo viikkoa aiemmin.

Silloinen osaston ylilääkäri kuitenkin sanoi omin korvineni kuullen, että pidetään kuitenkin vielä viikko, vaikka mitään tarvetta ei niin minun, kuin hoitajienkaan mielestä ollut.

Eli kyllä silloin pelattiin varman päälle, vai johtuiko se siitä, ettei noita jonoja ollut siihen aikaan.

[Ihraponnari]

Samat "vanhat parrat" kiistelevät edelleen ketjussa näistä vammoista...
Asiaan perehtyneenä kerron jälleen, että NG:n vammoista eivät mitkään puolla hänen muistikatkostaan tai vakavaa aivovammaa. Tämän päivän lääketiede ei tue mitenkään NG:n "sepustuksia".

[konsta]

Samat "vanhat parrat" kiistelevät edelleen ketjussa näistä vammoista...
Asiaan perehtyneenä kerron jälleen, että NG:n vammoista eivät mitkään puolla hänen muistikatkostaan tai vakavaa aivovammaa. Tämän päivän lääketiede ei tue mitenkään NG:n "sepustuksia".

Mikähän saa ihmiset kuvittelemaan, että he pystyvät antamaan "asiaan perehtyneinä" varmoja lausuntoja 50 vanhoista diagnooseista? Voi olla, että netti ja siellä hankittu uusi identiteetti kannustaa ihmistä menettämään todellisuudentajunsa, ettenkin mistään varmoista lausunnoista ei joudu vastaamaan henkilökohtaisesti.

Ihraponnari on pirteä uusi tulokas lääketieteen asintuntija kaartiin. Hän sekoitaa vain heti pakan väärin ja sotkee perusasiat: kyse ei ole NG:n sepustuksista, vaan 60-luvulla tehdyistä neurologien diagnooseista.

[Sariola]

Samat "vanhat parrat" kiistelevät edelleen ketjussa näistä vammoista...
Asiaan perehtyneenä kerron jälleen, että NG:n vammoista eivät mitkään puolla hänen muistikatkostaan tai vakavaa aivovammaa. Tämän päivän lääketiede ei tue mitenkään NG:n "sepustuksia".

Pitää tosiaan erottaa toisistaan lääkärien diagnoosit ja potilaan sepustukset, jotka osin ovat aivan virheellisiä.

Käsittääkseni tuo sairaala oli jo tuolloin alansa huippua Suomessa. Siellä oli huipputietoa ja taitoa mm. pahoinpitelyvammojen hoidossa. Lääkärit olivat huippuammattilaisia ja erittäin päteviä. Kyllä heidän diagnooseihinsa ja merkintöihinsä voi luottaa tänä päivänäkin.

Vasemman korvan yläpuolella oli suuri ruhjehaava, joka ommeltiin sairaalan tulon jälkeen välittömästi. Luulisi juuri sen olevan se vamma, joka on voinut aiheuttaa aivovamman. Siihen ohimon taakse on kohdistunut voimakas isku. Nyt maallikon on turha mennä väittämään, että noilla vammoilla ei ole voinut saada aivovammaa. Kyllä sen ajan pätevimmät alan lääkärit ovat monin verroin luotettavampia lausunnon antajia kuin esim. Ihraponnari. He ovat tutkineet asiaa tuolloin huolellisesti. Kunnia heille! Ihraponnari vaikuttaa asiaan huonosti perehtyneeltä.

[Jukka]

Sariola jos sinulla on faktoja, jotka todistavat Gustafssonin toimintakyvyttömyyttä, niin laita niitä tänne keskusteluun.

Rikostutkimuksessa on todettu, että Gustafsson on vammautunut hyökkäyksen yhteydessä. Kun maastosta ei kuitenkaan ole löytynyt verijälkiä eikä ole erityisen todennäköistä, että kengät olisi kätketty ennen veritekoja, on siitä vedettävä johtopäätös, että Gustafsson on pysynyt koko ajan telttapaikan luona. Näin ollen kysymys Gustafssonin kyvystä tai kyvyttömyydestä piilottaa tavaroita vähintään yli puolen kilometrin päähän telttapaikalta on aivan turhaa näpertelyä. Jos tätillä olisi munat, hän olisi setä.

[Jukka]

Samat "vanhat parrat" kiistelevät edelleen ketjussa näistä vammoista...
Asiaan perehtyneenä kerron jälleen, että NG:n vammoista eivät mitkään puolla hänen muistikatkostaan tai vakavaa aivovammaa. Tämän päivän lääketiede ei tue mitenkään NG:n "sepustuksia".

Pitää tosiaan erottaa toisistaan lääkärien diagnoosit ja potilaan sepustukset, jotka osin ovat aivan virheellisiä.

Käsittääkseni tuo sairaala oli jo tuolloin alansa huippua Suomessa. Siellä oli huipputietoa ja taitoa mm. pahoinpitelyvammojen hoidossa. Lääkärit olivat huippuammattilaisia ja erittäin päteviä. Kyllä heidän diagnooseihinsa ja merkintöihinsä voi luottaa tänä päivänäkin.

Vasemman korvan yläpuolella oli suuri ruhjehaava, joka ommeltiin sairaalan tulon jälkeen välittömästi. Luulisi juuri sen olevan se vamma, joka on voinut aiheuttaa aivovamman. Siihen ohimon taakse on kohdistunut voimakas isku. Nyt maallikon on turha mennä väittämään, että noilla vammoilla ei ole voinut saada aivovammaa. Kyllä sen ajan pätevimmät alan lääkärit ovat monin verroin luotettavampia lausunnon antajia kuin esim. Ihraponnari. He ovat tutkineet asiaa tuolloin huolellisesti. Kunnia heille! Ihraponnari vaikuttaa asiaan huonosti perehtyneeltä.

Lääkäreillä oli 50-luvulla samantyyppinen koulutus ja siten samantyyppinen ammattitaito. Olisi varsin erikoista, jos toisessa sairaalassa - mikäli Palon kertomuksiin on uskominen - kiinnitettäisiin huomiota omituisesti käyttäytyvään potilaaseen ja samaan aikaan toisessa terveyslaitoksessa ei lainkaan huomattaisi, että joku potilas yrittää näytellä vakavammin vammautunutta kuin oikeasti on. Yksilöllisiä eroja tietenkin on, mutta perin huolustuttavalta vaikuttaisi ainakin potilaan näkökulmasta, jos ne olisivat näin dramaattisia.

[Hessu52]

No niin, on olemassa monenlaista näyttelijää, kuin on näytelmääkin.

Assmann selkeästi ylinäytteli tilansa, johon herkkä lääkärinalku kiinnitti huomiotaan ja kertoi siitä esimiehelleen.

Näin he sitten päättelivät Assmannin olevan Bodomin surmaaja, kun kerran bensalla käsiään pesi.

Tuo bensajuttu minua ihmetyttää, eli kyllähän sairaaloissa kaikenlaista mykkyä on, mutta onko niin paljon, että bensalla joku voi tuntitolkulla käsiään pestä, se on mielestäni ihmeellistä.

Toivottavasti edes hoitaja oli valvomassa, sillä "akentti Assmann" olisi pian voinut polttaa koko vanhan puurakennuksen ja minunkin umpilisäkkeeni olisi voinut jäädä siellä leikkaamaatta.

Miksi Palo ei kävellen vienyt kuteita Ratakadulle, kun sinne ei ollut todellakaan kuin muutama sata metriä, vaan nyhjötti ovensuussa odottaen tuntitolkulla noutajaa, jota ei koskaan sitten tullut ja näin ollen sekoitti pikkuhiljaa Palon pään.

Toista on sitten näytellä sankaria, varsinkin kun näyttelee ensin tajutonta ja katsoo minne päin homma lähtee kulkemaan.

Jo ensimmäisissä lehdissä helluntain jälkeen Gusse nostettiin jalustalle, sillä hän oli sankarillisesti yrittänyt puolustaa "linnaketta", mutta viimein saanut kovan iskun "daijuunsa" , jolloin homma oli selvä.

Eihän kukaan sankarin sanaa arvaa epäillä ja jos epäileekin, niin ei sitä ainakaan tuo julkisuuten, sillä siihenaikaan sellaisen kirjoittaja olisi hirtetty kirjoituskone kaulassa lähimpään puuhun.

Onneksi kuitenkin sankarimme jäi jostain kumman syystä henkiin ja toivottiin kauan, että tämä kertoisi sen oikean murhaajan, mutta koputuksista huolimatta ei ole vieläkään auennut muuta, kuin "ne kalapojat" keskiniemessä joilla oli Y-haaraisessa kepissä kaloja, kun taas Sepillä ja Gussella ei ollut edes Y-keppiä, kun kala ei syönyt leipää.

Siis yli 40 vuoden aikana ei ole muistunut mieleen kuin joku kalajuttu, mikä minusta ainakin on uskomatonta, mutta minkäs teet.

Kop, kop, kop, avaa hakas.

[Japi]

No niin, on olemassa monenlaista näyttelijää, kuin on näytelmääkin.

Assmann selkeästi ylinäytteli tilansa, johon herkkä lääkärinalku kiinnitti huomiotaan ja kertoi siitä esimiehelleen.

Täh ? ylinäytteli tilaansa ? Kaikille on selvää,että ihmisen on lähes mahdotonta näytellä tajutonta.Ei se olisi onnistunut Gustafssonilta enempää kuin Assmanniltakaan.

[Hessu52]

Saathan Japi ollakin sitä mieltä, mutta ei se tajuttomana ole niin vaikeaa ole.

Olen sitä minäkin joskus kokeillut, eikä tuo nyt ole kraskille jätkälle mitään.

Kesän kun on kävellyt paljain jaloin, kuten silloin kesäisin tehtiin, jopa nuoremmatkin ihmistaimet, niin ei se kanansulka jalkapohjassa miltään tuntunut, kun ei tuntunut sepelikään.

Neulalla tökkimiset vielä vähemmän.

Meillä oli nuorempana tapana panna seteli tiukasti ranteen ympäri ja yrittää polttaa rookillä siihen reikään ja jos temppu onnistui, että reikä tuli, sai setelin pitää.

Kokeile joskus, se on erittäin opettava kokemus, mutta myöskin sitkeyttä kasvattava.

[konsta]

Kokeile joskus, se on erittäin opettava kokemus, mutta myöskin sitkeyttä kasvattava.

Sikäli opettava, että jos sisu riittää, niin huomaa, että tyhmyydestä saa hyvin pienen palkkion, ja helvetin kipeän ja pitkäaikaisen palovamman. No, joku tiesi kertoa, että kun kymmenen minuuttia on pitänyt, niin ihon kerrokset ovat siinä määrin hiiltyneet, ettei kehon nesteet enää pääse jähdyttämään seteliä.