Petri Salosen surma Tampereen Tesomalla 2014

[Kuolemannaakka]

Olipas tekemistä näiden kuvien kanssa, kun on hiukan hitaat systeemit.
Tein kuitenkin tämmöisen 60 kuvan albumin, jossa Tesoman reissu kuvina. Kuvissa on myös tekstit, että tietää, mitä katsoo (ne saa esiin yläkulmasta i-painikkeesta, jos ei suoraan kuvassa lue).

Tein tilin ja jaan tämän albumin jonkun aikaa, joten käykää katsomassa:
https://goo.gl/photos/fv1UMfewya3ySiGE9

Olisi tietysti hyvä, jos nuo saisi kuvina suoraan palstalle, mutta en jaksa nyt alkaa mihinkään aijaahan niitä latailemaan.

[HMH]

Kiitos kuvasarjasta, Kuolemannaakka! Alueesta on ollut ainakin minulle vaikea saada käsitystä, vaikka kuvia ja videoita onkin lehdissä ollut.

[Kaustinen]

Suurkiitos Kuolemannaakalle hienosta kuvasarjasta ja informatiivisista teksteistä!!

[Rikollinentutkija]

Kiitos Kuolemannaakka kuvista ja vaivannäöstä! Erittäin hyvä kuvasarja joka valaisi surmaympäristön yksityiskohtia paremmin kuin täällä monta kertaa läpi jankatut puheet tai karttakuvat, itselleni aukesi nyt paljon paremmin varsinkin vesitornin rinteiden jyrkkyydet/liukkaudet joista täällä ollaan vatvattu (jopa väitetty pitkän matka-ajan syyksi).
Eihän noi vesitornin rinteet nyt todellakaan ole sen pitkän matka-ajan syitä edes jäisinä, eihän noi ole ollut mäkiä eivätkä mitään Petrille! Senioreille ehkä. Hyvät pitävät pientareetkin näyttää olevan.
Luulin kokoajan näiden "kuolemanrinne" puheitten takia että ne rinteet tosiaan on jotain jäävalleja joiden päälle pitää tyyliin ryömien jäähakut käsissä kiivetä Skarpatkaa nyt hei ihmiset vähän ajatuksienne kans! Ei edes taitetuilla reinoilla mennä etanan vauhtia, ei ylä- ei alamäkeen.
Itse en ole kyllä koskaan ollutkaan sillä kannalla että mäkien takia matka kesti, mutta hyvä kuitenkin että saatiin nyt parempaa selvyyttä näihin "kuolemanrinteisiin". Liukastelusyyn kannattajat varautukaa vaan piikkareihin jos meinaatte joskus fyysisesti mennä tornille spekuloimaan, itse ainakin vedän reinoilla ja vieläpä suksien päällä mäet niin kovaa että ramboilijat puukkoineen ei kerkeä edes nähdä meikäläistä jos joskus satun eksymään noille holleille

[Kyläseppä]

Missä faktaa että PS kömpinyt ylös ja tullut alas vesitorninmäen?

Kuvat valehtelevat, mutta paikan tietävät että ei se pikkurinne ole kyllä suuntaan eikä toiseen. Aikaa ei saa kulumaan, 10min max. kestää Olkkoselta vessarinmäkiä pujotellen tapahtumapaikalle jos huopikkaat niin 8 min.. Kirkon ja liikekeskuksen kautta enemmän, mutta ei sitä aikaa minkä hukannut.

Naakalle kiitoksia kuvista. Monia valoittaa ehkä tämä asia enemmän ainakin maantieteellisesti.

[enovainaa]

Jos olisi kooste, johon olisi kerätty erinäiset aikatiedot (lähteineen), niin voisi spekuilla Petrin liikkeillä ja paikoillaan oloilla. Kävin simuloimassa Petrin retkeä ja totesin, että mennessä on ollut liikkeessä 19 min ja palatessaan (Tesomankujan kautta) 16 min penkille.

Tapahtuma-aikaan lumitilanne on ollut toisenlainen kuin nyt. Vaikuttanee siihen, että varsinkin mäen lounaisrinne on ollut haasteellisempi kuljettava. Yleisempään paikalliseen haahuiluun perustuen voisin arvella, että tuon pulkkamäkenä toimivan rinteen nouseminen olisi vaatinut reunan hankia pitkin kulkemista. Petrinä olisin ainakin paluumatkan tehnyt Tesomankujan kautta.

[reppuli]

Tein tilin ja jaan tämän albumin jonkun aikaa, joten käykää katsomassa:
https://goo.gl/photos/fv1UMfewya3ySiGE9

Kiitos, Kuolemannaakka. Näistä saa kyllä hyvän käsityksen reiteistä.

Jäin miettimään, mistä syystä hajujälki olisi loppunut alikulkuun, jos oletetaan, että sen kautta mentiin? Väylä jatkuu samanlaisena alikulun jälkeen. En tiedä jäljittämisestä juuri mitään, mutta se, että seurattiin jälkeä noinkin pitkälle ja yhtäkkiä jälki katoaa kesken kaiken paikassa, johon on helppo jäädä hetkeksi funtsimaan, herättää kyllä ajatuksia. Suunnan tai kulkuvälineen muutos siinä kohtaa?

Ehkä joku muu porukasta sai metsäjuoksijan siinä alikululla rauhoittumaan ja lopettamaan ravaamisen, ja ehdotti että menevät kämpille, joka olisi sitten kai muualla tehtyjen havaintojen puuttumisen perusteella varmaankin lähialueella?

[enovainaa]

Alikulku on hyvin vilkaiden kevyenliikenteenväylien risteyksessä. Ehkä oli vaan liikaa muitakin jälkiä. Toisaalta jos jälki on päättynyt itse alikulkuun, eikä sen edustalle (väylien risteykseen), voi vaikutusta olla sillä, että alikulussa on talvellakin asfaltti paljaana.

[NiskaLenkki]

Aivan ihmeelliseltä tuntuu, ettei tämä juttu ole selvinnyt. Onkohan saatu DNA varmasti oikean ihmisen ja muuten kontaminoitumaton ja ehjä?

Oikeasta ihmisestä nyt ei varmasti kukaan osaa sanoa; poliisin mukaan kuulunee murhasta epäilylle. Puukosta löytyi x määrä (olisikohan ollut 2 tai 3?) eri DNA:ta, joista yksi oli vertailukelpoinen, muut olivat sen verran heikossa hapessa että vertailu ei niistä onnistu. Tämä mainitaan Seura-lehden jutussa joka julkaistiin jokunen tovi murhan jälkeen.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... la/5901968

Tässä vinkkimiehet jaksossa Jari Kinnunen sanoo, että 2 eri DNA:ta ja niistä toinen on uhrin. Tunnistamatonta samaa DNA:ta on useassa kohdassa sekä veitsi, että tuppi. Veitsen terä on tullut vähän läpi veitsen kahvapuolelta.

Uskon, että tekijän reittivalinta on myös psykologinen eli päästä nopeasti "piiloon" katseilta. Hänhän ei ole voinut tietää, koska tekonsa paljastuu ja on voinut odottaa poliiseja perään välittömästi. Jos lähtee autotienvartta pakenemaan, niin ei ehdi välttämättä suojaan, jos sieltä poliisi ajelee vastaan / perään. Sikälihän reittivalinta on onnistunut, että silminnäkijähavaintoja ei juurikaan ole, tai ainakaan sellaisia, että tekijä olisi löydetty.

Kiitos Kuolemannaakalle hyvistä kuvista tapahtumapaikoilta.

[Kuolemannaakka]

Selvästi voinee kuitenkin päätellä, että surmaajan täytyy asua suunnassa, minne hän juoksi, koska viereinen metsä ei kelvannut pakopaikaksi, vaan juostiin tien yli ryteikköön. Tietysti voisi olla ollut ajatuksena/toiveena jotenkin tehdä jäljet vaikeammin seurattaviksi tie ylittämällä, mutta tuskinpa. Kotiin oltiin menossa kiireellä.

Veitsen jättäminen niin, että siinä oli dna:ta kertoo paniikista ja/tai tyhmyydestä (tai hirveästä fiksuudesta/tuurista, jos siinä onkin jonkun ihan ulkopuolisen dna). Jälkikäteen ajateltuna olisi tietenkin ollut parempi viedä veitsi kotiin, pestä se ja hukata vasta myöhemmin jonnekin, koska aikaa oli. Usein vain murha-aseesta pyritään pääsemään heti eroon, tai siis se heitetään käsistä ilman sen suurempia juonia.

Jos pojat ovat syyllisiä, ja olkalaukkumiehellä oli se veitsi valvontakameran kuvassa, niin olisiko puukottaja ollut kuitenkin eri mies, koska eikö nyt olisi sentään laukussa voinut veitsen kantaa, kun/jos sitä kuitenkin joutui muutenkin raahaamaan? Jotenkin älytöntä viskoa veitsi menemään ja silti kantaa laukku mukana kotiin saakka (ehkä)? Voi siis olla, että laukku jäi sen omistajalle ja veitsi puukottajalle. Toisaalta tuskin kukaan puukottaa laukku olalla, eli laukku on varmaan kuitenkin annettu kaverille ennen puukotusta.

Kuinka pienistä rikkeistä dna otetaan? Ei tässä mikään alamaailman torpedo ainakaan ole kyseessä, kun ei matchia löydy...

[enovainaa]

Dna näyte pitäisi ottaa tapauksisssa, joista maksimirangaistus 6 kk. Kynnys on siis varsin matala.

Jos tekijä on eri kuin laukunkantaja, voi puukosta löytynyt dna kuulua kantajalle (puukon omistajalle), eikä tekijälle. Lapsellisemmalla oli miekka matkassa ja kokeneempi (rekisteröity?) sitä käytti.

[bumi]

Kuinka pienistä rikkeistä dna otetaan? Ei tässä mikään alamaailman torpedo ainakaan ole kyseessä, kun ei matchia löydy...

Poistin oman vastaukseni koska tuossapa se seuraavassa viestissä onkin hyvin kerrottu.

Ja kiitos kuvasarjasta. Valaisi kovasti tätä tapahtumapaikkaa.

[NiskaLenkki]

Näin poliisi saa kerätä ja säilyttää sylkinäytteitä

Henkilöllisyyden selvittämiseen käytettävän DNA-näytteen ottaminen on rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan rutiiniluontoinen asia. Enimmillään DNA-näytteesta saadut tiedot voivat säilyä poliisin rekisterissä vuosikymmenen ajan. Tesoman tapauksen kaltaisessa tutkinnassa asukkailta kerättyjä sylkinäytteitä ei saa käyttää kuin kyseisen rikoksen selvittämiseen. DNA-näytteen ottamisesta ei voi kieltäytyä.

Kotimaa 3.2.2015 klo 19:32

Suomessa DNA-näytteitä voidaan kerätä tutkimusten yhteydessä melko matalalla kynnyksellä. Sylkinäytteiden ottamista, säilyttämistä ja tuhoamista säädellään lailla. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kuvailee lainsäädäntöä kokonaisuudessaan sekavaksi.
Näyte voidaan ottaa silloin kun henkilöä epäillään todennäköisin syin rikoksesta, jonka enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta tai sitä kovempi.
– Esimerkiksi rattijuopumustapauksessa voidaan jo ottaa DNA:n määrittely, Matti Tolvanen kertoo.

Harvoin juuri rattijuopumustutkinnassa DNA-näytteen todistusvoimalle on todellista tarvetta. Näyte voidaan kuitenkin Tolvasen mukaan ottaa, vaikkei sitä käytettäisikään kyseisen rikoksen tutkinnassa.
– Jokaiselta voidaan periaatteessa ottaa DNA-näyte. Se on ihan rutiiniluonteinen homma, kuvailee Tolvanen.
DNA-näytteitä voidaan kerätä myös poikkeuksellisella tavalla kuten nyt aiotaan tehdä Tesoman murhatutkinnassa.
Tesoman näytteet eivät päädy rekisteriin
DNA-näytteiden rekisteröiminen ja tuhoaminen vaihtelevat rikostutkinnan etenemisen ja mahdollisen tuomion mukaan.

Tolvasen mukaan Tesoman kaltaisessa tapauksessa jossa näytteitä otetaan isolta joukolta ihmisiä, niitä voidaan käyttää ainoastaan kyseisen rikoksen selvittämiseksi. Niitä ei saa rekisteröidä ja ne pitää tuhota, kun rikos on saanut lainvoimaisen ratkaisun.

Jos näyte otetaan esimerkiksi rattijuopumuksesta todennäköisin syin epäillyltä, pätevät eri säännöt. Näytettä voidaan säilyttää vielä vuosi sen jälkeen, kun esitutkinta on lopetettu, syyte on päätetty jättää nostamatta tai kun syyte on hylätty.
Jos rikosepäily taas johtaa tuomioon, DNA-näytteet säilyvät poliisin rekisterissä kymmenen vuotta. Aivan rajoituksetta DNA-määrittelyä ei kuitenkaan saa käyttää.
– Niitä voidaan käyttää silloin, jos kyse on vähintään vastaavan tasoisesta rikoksesta josta aiempi tuomio on tullut, Matti Tolvanen selventää.
Jos tuomion saanut henkilö kuolee, voidaan DNA-näytettä hyödyntää rikostutkinnassa vielä 10 vuoden ajan henkilön kuolemasta

http://yle.fi/uutiset/3-7780009

[NiskaLenkki]

Selvästi voinee kuitenkin päätellä, että surmaajan täytyy asua suunnassa, minne hän juoksi, koska viereinen metsä ei kelvannut pakopaikaksi, vaan juostiin tien yli ryteikköön. Tietysti voisi olla ollut ajatuksena/toiveena jotenkin tehdä jäljet vaikeammin seurattaviksi tie ylittämällä, mutta tuskinpa. Kotiin oltiin menossa kiireellä.

Veitsen jättäminen niin, että siinä oli dna:ta kertoo paniikista ja/tai tyhmyydestä (tai hirveästä fiksuudesta/tuurista, jos siinä onkin jonkun ihan ulkopuolisen dna). Jälkikäteen ajateltuna olisi tietenkin ollut parempi viedä veitsi kotiin, pestä se ja hukata vasta myöhemmin jonnekin, koska aikaa oli. Usein vain murha-aseesta pyritään pääsemään heti eroon, tai siis se heitetään käsistä ilman sen suurempia juonia.

Jos pojat ovat syyllisiä, ja olkalaukkumiehellä oli se veitsi valvontakameran kuvassa, niin olisiko puukottaja ollut kuitenkin eri mies, koska eikö nyt olisi sentään laukussa voinut veitsen kantaa, kun/jos sitä kuitenkin joutui muutenkin raahaamaan? Jotenkin älytöntä viskoa veitsi menemään ja silti kantaa laukku mukana kotiin saakka (ehkä)? Voi siis olla, että laukku jäi sen omistajalle ja veitsi puukottajalle. Toisaalta tuskin kukaan puukottaa laukku olalla, eli laukku on varmaan kuitenkin annettu kaverille ennen puukotusta.

Kuinka pienistä rikkeistä dna otetaan? Ei tässä mikään alamaailman torpedo ainakaan ole kyseessä, kun ei matchia löydy...

En usko, että tekijä on kovin suunnitelmallinen tai fiksu. Tekopaikka on aikamoinen riski jäädä kiinni. Kuka tahansa olisi voinut sattua paikalle, koirankusettaja, tai vaikka se poliisin maija kierroksellaan. En usko, että tällä yksilöllä pää toimi kovin kirkkaasti vaan impulssikontrolli petti pahemman kerran ja sen jälkeen tuli paniikki.

[Rikollinentutkija]

Täällä kun ollaan nyt taas käyty läpi tota puukottajan reittivalintaa ja joku ylempänä heitti ihan hyvän "psykologisen syyn" niin täytyy myös itse lämmitellä näpyttelysormet valmiiksi ja kertoa reitin mahdollinen syy kun en ole sitä vielä tarkasti selittänyt, vahvistan alkuun että olen myös psykologisen syyn kannalla, en "paniikissa johonkin suuntaan vain" pinkomisen kannalla.
Kuvitellaan nyt että on juuri tapahtunut se Petrin surmaan johtanut puukotus, tilanteessa kaikki on mennyt vähän tolaltaan ja paikanpäällä keuhkotaan toisilleen että "mitä vittua se ehkä kuoli?! Pitäiskö soittaa apua vai juosta?" Kukaan ei oikein ajattele järkevästi koska päällä on pieni touhotus/kamaa joten joku/jotkut puukkottajaporukasta päättää että "nyt vaan vittu juostaan, nähdään siellä ja siellä!", Luultavasti puukottaja päätti ja ampaisi ensimmäisenä tiehensä koska hänellä oli isoin tuomio kannettavana, kaksi puukottajan mukana ollutta henkilöä rupesi vieroksumaan puukottajaa jolloin katsoivat järkevämmäksi vaihtoehdoksi lähteä eri suuntiin (tilanteesta pois pesu tarkoituksella jos nyt poliisit sattuu pysäyttelemään). Se miksi puukottaja valitsi reitikseen noin riskin johtuu juuri nopeasta psykologisesta ajattelusta, Petrin tuupertumisen ja kolmikon nopean tapaamis-suunnitelman aikana/jälkeen puukottaja on ajatellut että "jos valitsen riskeimmän reitin eli juoksen tosta tien yli tonne ja sinne niin sitä todennäköisesti epäiltäisiin viimeisimpänä" (luultavasti itsekin tekisin näin), eli tulevaisuudessa kiinnijäämis riski on pienempi vaikka nyt verekseltään kiinnijäämis/havainnon teko riski on suurempi, pieni panikki ja kiire todennäköisesti vahvistaa tätä ajattelumallia/reittiä hyväksi.
Miksi jäljet loppuivat alikulkutunneliin? Jaa a, ehkä tunnelissa/tunnelin toisella puolella/tunnelin päällä odotti pakokulkuneuvo jolla puukottaja pääsi alueelta pois jälkiä jättämättä, tunnelin kohdilla koira on voinut myös mennä hajuissa sekaisin (monia muita häiriötekijöitä).
Tapaus pakoreitteineen voi olla Petrin surma-aikana extemporena suunniteltua tai ennen koko tapaamista suunniteltua, eli mahdollista on myös se että ennen tapaamista on suuniteltu onnistunut/epäonnistunut tapaaminen pakoreitteineen. Tapaamisellahan minä viittaan siis esim. huumeryöstöön.