Voiko Rinkebyn mellakointi toistua Helsingissä? Tuskin, mutta pulassa ollaan, kun kouluttamattomille ja kielitaidottomille ei enää löydy töitä
Kun Ruotsin lähiöissä on mellakoitu, Suomessa on todettu, ettei meillä sentään. Nyt ei enää todeta.
Helsinginkin näköalat ovat muuttuneet, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Kaupunginosien väliset erot saattavat syvetä entisestään, kun työmarkkinoilta katoaa paljon kouluttamattomille ja kenties kielitaidottomillekin ihmisille sopivia työpaikkoja.
”HUONO-OSAISET asuvat yhä selvemmin omilla alueillaan, ja erot näyttävät vain kasvavan”, sanoo vuosikausia kaupunginosien eroja ja köyhyystaskuja tutkinut professori Vaattovaara.
Hyvinvoivien ja huono-osaisten asettumista omille asuinalueilleen sanotaan segregaatioksi.
”Sitä ei ole onnistuttu estämään missään demokraattisessa maassa”, tietää myös ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisilaitokselta.
VUOSIKYMMENIÄ päivitellyn segregaation rinnalle on nyt tullut uusi, isompi huoli:
”Kouluttamattoman ja kieltä osaamattoman työvoiman kysyntä laskee dramaattisesti, ja se on iso yhteiskunnallinen ongelma”, Vaattovaara sanoo.
”Jos heille oli ennen Suomessa miljoona työpaikkaa, nyt niitä on vajaat 300 000.”
Vaattovaaran mukaan työpaikkoja häviää yhtä nopeasti kuin 1960–70-luvuilla, jolloin työttömät pakkasivat maaseudulta kaupunkeihin töihin.
”Mutta mihinkäs nyt lähdet?” Vaattovaara kysyy.
KUN MARI VAATTOVAARA on puhunut julkisuudessa muita heikommille kantimille jääneiden alueiden ongelmista, hänen sähköpostinsa on täyttynyt vihapostista. Ruotsin mellakatkin ovat maahanmuuttajien syytä, postittajat väittävät.
”On kohtuutonta yleistämistä, että kaikki olisi maahanmuuttajien vika”, Vaattovaara sanoo.
”Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että mellakoita on ollut. Ruotsissa joillain alueilla on paljon maahanmuuttajataustaisia, joiden näköala tulevaisuuteen näyttää huonolta – ja tämä koskee myös Suomea.”
”Jos väestö ei opi kieltä, kouluttaudu tai pääse työelämään, niin nuorisomellakat tulevat Suomessakin tutuiksi. Se ei enää ole lähiöongelma tai maahanmuuttajista aiheutuva ongelma vaan paljon laajempi heikosti koulutettujen asia.”
Sitä asiaa ei ratkaista enää Helsingin asuntopolitiikalla, Vaattovaara huomauttaa.
KULUNEEN VIIKON aikana maailmalla on päivitelty mellakoita tukholmalaisessa Rinkebyn lähiössä. Huolistaan huolimatta Vaattovaara ei usko, että sama toistuisi ihan suoraan Helsingissä.
”Tukholman lähiöissä maahanmuuttajien osuus lähentelee paikoin sataa, ja ne ovat massiivisia lähiöitä kaukana kaupungin keskustasta. Meillä maahanmuuttajien osuus on maksimissaankin 30–40 prosenttia. On paremmat mahdollisuudet tehdä jotain.”
VERTAILLAANPA. Rinkebyn-Kistan alueella Tukholman luoteiskulmassa asui vuosi sitten noin 50 000 ihmistä.
Helsingin metron koillishaaralla (Myllypuro, Kurkimäki, Kontula, Vesala, Mellunmäki) asuu lähes 45 000 henkeä.
Rinkebystä pääsee Tunnelbanalla Tukholmaan keskustaan 18 minuutissa ja Kontulasta Helsingin keskustaan 20 minuutissa.
YLIKOMISARIO Jari Taponen ottaa esille yhden olennaisen eron: Tukholma rakensi nopeasti suuria lähiöitä täyteen vuokra-asuntoja, kun Helsingissä meneteltiin toisin.
”Suomessa on ollut aivan eri mittakaava maahanmuuton suhteen, jolloin on myös tehty erilaisia ratkaisuja.”
Helsingissä on perinteisesti suosittu politiikkaa, jossa asuinalueille rakennetaan sekaisin niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasuntoja.
Erot Suomen ja Ruotsin ratkaisujen välillä voivat kuitenkin hälvetä. Kaikkien lähiöiden asunnot eivät enää kiinnosta niitä, joilla on varaa valita.
”Kun keskiluokka valitsee asuntoa, niin se tietää, minne se ei menisi”, Vaattovaara sanoo.
Myös Taponen sanoo, että huono-osaisuuden keskittymisestä on merkkejä.
MITÄ tästä sitten seuraa? Mitä ajattelee nuori ihminen, jonka lähipiiristä vain harva käy töissä, ja moni lopettaa koulun yläasteeseen?
Sitä aletaan vasta tutkia, Vaattovaara sanoo.
”Meillä voi olla tulevaisuuden toivonsa menettäneiden pitkäaikaistyöttömien ja heidän lastensa joukko, jonka hyvinvoinnista, asenteista ja aikeista ei ole tietoa.”
Ylikomisario Taponen tarjoaa vinkin, mitä tehdä:
”Pitää estää erilaisten maailmojen syntymistä. Sellaisten alueiden, jotka ovat liian homogeenisia ja pelaavat omilla säännöillään.”
Alueilla, joissa huono-osaisuus on yleistä, myös turvattomuuden tunne kasvaa, Taponen sanoo.
”Lisäksi maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä ja huono-osaisuuden yleisyys samalla alueella yleensä korreloivat keskenään.”
SIKSI onkin tärkeää, että orastaviin ongelmiin puututaan. Eikä Ruotsikaan ole jättänyt ongelmista kärsiviä lähiöitä oman onnensa nojaan, Taponen huomauttaa. Niissä on panostettu infrastruktuuriin ja palveluihin, eikä todellisia ”no-go”-alueita ole olemassa.
”Meilläkin on älyttömän hyvät palvelut.”
Poliisi myös pitää jatkuvasti yhteyttä nuoriin ja jalkautuu heidän pariin ympäri Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua.
”Pyritään varmistamaan, että poliisin ja nuorten välille ei syntyisi epäluottamusta”, Taponen sanoo.
Helsingissä ei hänen mukaansa ole syytä suureen huoleen: nuoriso käyttäytyy vuosi vuodelta entistä paremmin.
”Ei täällä ole edes katujengejä nykyisin, ja päihteiden käyttö on vähentynyt nuorison keskuudessa. Alkoholin käyttö on koko ajan vähemmän ja vähemmän muodissa.”
Helsingin Sanomat
Julkaistu: 23.2. 19:08 , Päivitetty: 24.2. 10:54
Mainitsin taannoin, että vihapuhe tuomitaan, mutta vihateot selitellään parhain päin ja muiden syyksi. Miksi? Saa terrorisoida, polttaa, hakata, ryöstellä, mutta ei saa sanoa mitä mieltä on. Siitä saa syytteen!
Mari Vaattovaara on yksi monista ns valkopesijöistä, mm. aiempien mellakoiden yhteydessä hän selitteli:
"Jos sillä (haittamaahanmuutajien määrällä) olisi niin suuri vaikutus, Ruotsissa olisi palanut autoja jo paljon aiemmin", sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.
”Jos heille oli ennen Suomessa miljoona työpaikkaa, nyt niitä on vajaat 300 000.”
Mutta tämähän on jyrkässä ristiriidassa poliitikkojen hokeman elämänvalheen, työvoimapulan kanssa. Lisäksi tulijoista puhutaan pelastajina, eläkepommin purkajina ja kuitenkin mainitaan, että...
”Kouluttamattoman ja kieltä osaamattoman työvoiman kysyntä laskee dramaattisesti, ja se on iso yhteiskunnallinen ongelma”,
- Samalla siis myönnetään mutkan kautta, että kehitysmaalaiset eivät osaa mitään, eivätkä opi mitään.
A-stuudiossa sanottiin, että lähiöiden syrjäinen sijainti saa ihmiset mellakoimaan. Vaattovaara sanoo...
Rinkebystä pääsee Tunnelbanalla Tukholmaan keskustaan 18 minuutissa ja Kontulasta Helsingin keskustaan 20 minuutissa.
- Onko tämä todettavissa, että asuminen keskustassa saa ihmisen rauhoittumaan ja että ne lähiöt ovat syypäitä?
FAKTAT:
*Rinkebystä on viiden minuutin kävelymatka Kistan keskustaan, joka on koko pohjoispuolisen Tukholman suurin keskittymä.
*Kista Galleria on Tukholman suurin ostoskeskus ja sen kupeessa sijaitsee mm. muslimien värväyspiste (moskeija)
*Kista Galleriassa on kaikki viranomaispalvelut, mm. työvoimatoimisto ja sosiaalitoimisto. Samoin yliopisto.
*Rinkebystä on kävelymatka Barkarbyn osteluparatiisiin, jossa on kymmeniä liikkeitä, ravintoloita.
*Solnan Friends -jalkapalloareena on muutaman metroaseman päässä.
*Solnan ostoskeskus on parin metropysäkin päässä.
Eikä Ruotsikaan ole jättänyt ongelmista kärsiviä lähiöitä oman onnensa nojaan, Taponen huomauttaa. Niissä on panostettu infrastruktuuriin ja palveluihin, eikä todellisia ”no-go”-alueita ole olemassa.
Onko tämä tulkittava siten, että ruotsalaiset viranomaiset valehtelevat ja että itsensä lähiöasiantuntijaksi nimittänyt poliisi Jari Taponen tietää asiat paremmin?
Poliisi myös pitää jatkuvasti yhteyttä nuoriin ja jalkautuu heidän pariin ympäri Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua.
Onko Ruotsin poliisi osoittanut epäluottamusta tarkastaessaan papereita, pidättäessään rikollisia ja ollessaan kyvytön torjumaan mellakoita?
- Poliisin pitää olla auktoriteetti. Ei kaveri. Ei pelle. Se, että pelataan potkupalloa ja tahallaan hävitään, jotta kehitysmaalaisille ei tulisi paha mieli, ei kerro mistään muusta kuin nöyristelystä. Tai se, että poliisi selittelee ja valkopesee, sekä syyttää kantaväestöä kaikesta mahdollisesta, kertoo siitä, että poliisi (varsinkin päällystö) on puolensa valinnut.
Koska myönnetään, että kouluttamattomat ja omaan kulttuurinsa voimakkaasti sitoutuneet nuoret miehet aiheuttavat ongelmia, niin eikö olisi osa ongelman ratkaisua olisi se, että heitä ei otettaisi maahan?
Asiat eivät kuulemma ratkea sillä, että kerätään aseet pois. No miksi ihmeessä tuota samaa metodia käytettiin IRA:n kanssa käydyissä rauhanneuvotteluissa; aseiden luovutus. Se toimi silloin.
- Vai onko tilanne jo niin paha, ettei mikään auta? Tai auttaa; lisää rahaa, lisää maahanmuuttoa kehitysmaista, lisää moskeijoita, lisää shariaa...
OT: sanotaan, että maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista ilmoitetaan herkemmin poliisille, siksi he ovat yliedustettuina tilastoissa. Ilmeisesti ulkomaalaiset eivät raiskaa Irakissa, koska heidän osuutensa siellä on pieni (olematon) ja luulisi, että irakilaisetkin ovat herkkiä ilmoittelemaan kun ulkomaalainen raiskaa. Vai onko tämä ymmärrettävä siten, että ulkomaalaiset osaavat jostain syystä elää ihmisiksi Irakissa, kun taas iRakki ei osaa elää ihmisiksi ulkomailla. Outoa.
- Ei, en tiedä enkä tunne Irakin tilastokeskuksen toimintaa, mutta koska jokainen kulttuuri on samanarvoinen, niin oletan, että asiat toimivat siellä yhtä hyvin kuin muuallakin. Ai eivät? Miksi? Jos maa kykenee suoltamaan insinööriä, lääkäriä sekä poliisipäällikköä, niin kait heillä nyt jonkinlainen tilastointikin on olemassa.