TuskaistaTietoa kirjoitti:En ymmärrä vieläkään koko teletunnistetietoasiaa.
Eli siis onko syyttäjäkin sitä mieltä, että tapaamiset ovat järjestetty niin, että tapaajan lisäksi tapaamiseen on aina mennyt mukaan turvaksi useampi poliisi? Ja siis että tapaamiset ovat järjestetty tietolähdetoimintana? Jos noin, niin mistä noissa on jotain todistusvoimaa? Kun kaikki ovat yksimielisiä, että tapaamisia on ollut, ne ovat osa normaalia poliisin viranhoitoa ja tapaamisten perusteella on mahdoton sanoa mitä tapaamisissa on käsitelty.
Varsinaisia huumerikoksia tukevaa aineistoa Aarniota vastaan on mielestäni vain löytynyt rahakätkö ja todistettu aiempi rahankäyttö. Jossa myös mielestäni on uskottavampi tarina, että Aarnio on saanut ne rahat joskus aikoinaan, kuten puolustus on selittänyt. Tämä siksi, että Aarniolla ei ole ollut kuitenkaan käytössä erittäin suurta rahamäärää missään vaiheessa. Eli jos on saanut jotain pimeää rahaa jatkuvasti niin tällöin sen määrä olisi vain maksimissaan joitain tuhansia euroja kuukaudessa. Joka taas kuulostaa typerän pieneltä summalta johtaa laajamittaista huumekauppaa henkilönä joka saa tuota reilusti enemmän palkkaa kuukaudessa.
En minäkään täysin pysty hahmottamaan, että miten nämä tolppatiedot eli siis teletunnistetiedot muodostuvat. Pääidea näyttäisi kuitenkin olevan se, että tunnistautuminen tapahtuu, kun esim. viesti vastaanotetaan tai puhelimesta lähetetään viesti. Silloin ideana on se, että katsotaan missä tolpassa tai alueella tämä viestintäliikenne on tapahtunut ja kellonaika.
Tämä on vähän sellainen kuin harpilla piirtäisi ympyrän ja sitten voisi arvioida minkä alueen sisällä tapahtuma voisi olla tapahtunut. Sen jälkeen, jos tietää jonkun toisen lähtöpisteen, jossa liittymä on ollut, voi arvioida kilometrien perusteella missä ajassa liittymä voisi saavuttaa sen toisen tukiaseman. Ongelmia syntyy siitä, että liittymä voi olla siellä tukiaseman sisällä eri kohdissa. Liittymä voi olla myös nk. matkalla eli autossa tai sitten se voi olla pysähtyneenä. Sen jälkeen täytyy ottaa huomioon liikennemäärät, erilaiset reitit, mahdollisesti ostoskeskuksen läheisyys. Melkein kannattaa "istua" siellä autossa ja kuvitella se tilanne päässään.
Kaikki nämä nostavat tai laskevat todennäköisyyttä sille, että onko tämä kohtaaminen sattumanvaraista. Tässä on muutama asia, jotka täytyisi huomioida.
1) Ammattiliikenne. Vaikka poliisi ei ole taksi, mutta siitä huolimatta voidaan puhua ammattimaisesta liikenteestä. Poliisit voivat liikkua useammin jollain tietyllä alueella kuin esim. normaalit ihmiset, jotka menevät läheiselle ostarille ja illalla R-kioskille. Jos liikutaan useammin kuin joku toinen, riski sattumanvaraiselle kohtaamiselle kasvaa.
2) Tapahtumapaikkariski. Poliisi lähestyy rikollista varmuudella useammin kuin nk. normaali ihminen. Hänen työtehtävänsä on selvittää rikoksia, jolloin hän on tiettyjen paikkojen kanssa enemmän tekemisissä kuin normaalisti ollaan. Tämäkin nostaa riskiä joutua paikannetuksi hyvin lähelle jotain henkilöä. Riski sattumanvaraiselle kohtaamiselle voi olla suuri, jos ollaan ikäänkuin "hajulla" jostakin eikä oikein tiedetä mikä se on. Tästä on loistava esimerkki 1.11.2011 kello 11.56 paikantuminen Haagaan, mutta toiselle tukialueelle kuin missä joku toinen on.
Jos nämä puhelimet olivat tietolähdepuhelimia, niin silloin on näitten tutkijoiden ja heidän esimiestensä osalta tietynlainen ammattiriski realisoitunut.
