Satakunnan Kansa 29.5.2003 kirjoitti:Murhasyyte tulipalosta Harjavallassa
Keski-ikäisen harjavaltalaisen miehen kuolemaan johtanut tulipalo Harjavallan Merstolassa johtaa murhasyytteeseen. Syytettynä jutussa on 40-vuotias harjavaltalainen mies. Murhasta määrätään aina elinkautinen vankeusrangaistus.
Tulipalo tapahtui Pussintien varrella olevassa kaupungin omistamassa vuokratalossa 3.4. Havainto tulipalosta tehtiin aamuyöllä. Hirsirunkoisen puutalon yksi asunto paloi todella pahoin. Asunnosta vuoteesta löytyi menehtyneenä vuonna 1946 syntynyt harjavaltalainen mies.
Alun perin arveltiin, että tulipalo alkoi tupakoinnista vuoteessa. Poliisitutkinnassa vuoteesta löytyi kuitenkin jäämiä, joista laboratoriotutkimuksessa ilmeni, että vuodetta ja miestä oli valeltu paloherkällä nesteellä.
Tulipalossa sai savumyrkytyksen toinen mies, joka oli hoidettavana keskussairaalassa.
Murhasyytteen käsittely tapahtuu viikon kuluttua Kokemäen käräjäoikeudessa.
Satakunnan Kansa 7.6.2003 kirjoitti:Mies valeltiin nesteellä ja sytytettiin tuleen
Harjavaltalainen 40-vuotias mies sai eilen Kokemäen käräjäoikeudessa syytteen murhasta ja tuhotyöstä. Murha tapahtui syyttäjä Hannu Väntsin kuvailun mukaan erittäin raa’alla ja julmalla tavalla.
Syytteen mukaan murha tapahtui huhtikuun alussa Harjavallan Merstolassa Pussinkadun varrella olevassa puisessa rivitalossa, kaupungin vuokratalossa, jossa on asunut alkoholisoituneita miehiä. Talossa sytytettiin tulipalo aamuyöllä 3. huhtikuuta.
Syyttäjän mukaan tulipalo leimahti, kun harjavaltalainen mies sytytti ryyppyporukassa olleen miehen hänen asunnossaan tuleen. Poliisin rikostutkinnassa miehen housuista löytyi herkästi syttyvän etanolin jäänteitä. Syyttäjän mukaan vuoteeseensa käytännöllisesti katsoen sammunut mies valeltiin nesteellä ja sitten sytytettiin heittämällä palava paperitollo sängyn alle. Uhrin kuolinsyynä olivat leimahduspalon palokaasut.
Palossa sai vakavan, lääkärin lausunnon mukaan, hengenvaarallisen häkämyrkytyksen toinen mies. Syyttäjän mielestä palo aiheutti yleistä hengenvaaraa ja täytti tuhotyön tunnusmerkit. Talossa oli palon alkaessa vielä kaksi muuta miestä, jotka selviytyivät palosta vammoitta.
Tulipalon sytyttäminen tapahtui neljän miehen porukan pitkän ryypiskelyn jälkeen.
Murhan motiivina vain pikkulaina
Oikeudessa 56-vuotiaan harjavaltalaisen miehen raa’an surmaamisen ainoaksi motiiviksi esitettiin pikkulaina, 20 euroa, josta syytteen saanut ja uhri illan mittaan olivat puhuneet.
Syytteen saanut mies, joka on ollut vangittuna poliisin tutkintavaiheesta saakka, kiisti sytyttämisen. Oikeuden puheenjohtajana toimineen laamanni Erkki Hämäläisen kysyessä vastaaja kiisti koko syytteen ja syytti puolestaan palon sytyttämistä toista ryyppyseurueessa ollutta miestä. Vastaajan mukaan miehen motiivi oli se, että uhri oli aiemmin vasikoinut joitakin juttuja poliisille.
Käräjäoikeus kuuli useita todistajia. Aluepalopäällikkö Pekka Lehtinen todisti palon tapahtuneen leimahtamalla ja sanoi sen edellyttävän kaasuuntuvan nesteen olemista huoneessa.
Syytetty tunnusti ja perui tunnustuksiaan
Vastaaja tunnusti sytyttäneensä palon jo poliisikuulustelun yhteydessä, eilen hän oikeudessa jälleen perui tunnustuksen, ja sanoi tunnustaneensa vain saadakseen tavata tyttöystäväänsä. Oikeus kuuli tyttöystävää todistajana, mutta ilman valaa, koska hän on elänyt miehen kanssa avoliiton luonteisessa suhteessa.
Tyttöystävä sanoi miehen sanoneen hänellekin, että hän on sytyttänyt palon. Siitä oli myös kirjallisia dokumentteja niin kirjeenä tytölle kuin poliisivankilasta Porista poliisitutkijoille Kokemäelle. Vastaaja kiisti ne kaikki, ja syytti sytyttäjäksi toista ryyppyporukan miestä.
Moneen kertaan, mm, tyttöystävän todistaessa, esiin tuli myös se, että vastaaja ja hänen syyttämänsä mies olivat keskenään sopineet, että toinen mies ottaa syyt niskoilleen. Kun häntä kuultiin todistajana, hän sanoi vastaajan luvanneen tunnustamisesta ja syyn niskoilleen ottamisesta palkkiota 100 euroa kuukaudessa. Aluksi mies sanoi paniikissa siihen suostuneensa, mutta eilen todistajana hän sanoi, että ”ei voi ottaa tämmöistä taakkaa, kun en ole sytyttänyt”.
Miehen mukaan monet muutkin, myös todistajina kuullut, tietävät mitä todella tapahtui, että sytyttäjä oli vastaaja, mutta he eivät uskalla puhua. Mies sanoi vastaajan yöllä kahteen kertaan sanoneen, että ”Pussi palaa” ja pian uhrin asunnossa käynnin jälkeen talo todella paloi.
Vastaaja on aiemmin kärsinyt rangaistuksen taposta ja saanut virkamiesten uhkaamisesta tuomion rikosnimikkeellä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.
Juttua käsiteltiin käräjäoikeudessa eilen koko päivä. Käsittelyä jatketaan juhannusviikolla, jolloin oikeus kuulee todistajana vielä oikeuslääkäriä ja Porin poliisivankilan yhtä virkamiestä. Silloin oikeus antanee myös päätöksen.
Satakunnan Kansa 7.11.2003 kirjoitti: Murhasta ja tuhotyöstä elinkautiseen vankeuteen
Harjavallassa Pussinkadulla huhtikuun alussa tapahtunut monen asunnon puutalon palo oli tuhotyö ja murha. Kokemäen käräjäoikeus tuomitsi eilen 41-vuotiaan harjavaltalaisen Esa Aarnilammen rikoksista elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan Aarnilampi oli rikokset tehdessään täydessä ymmärryksessä. Laamanni Erkki Hämäläisen kirjoittamassa oikeuden päätöksessä todetaan Aarnilammessa havaitun huomattavaa alttiutta epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, mutta viitteitä todellisuudentajun horjumisesta hänessä ei havaittu. On selvää, että hän kykeni tietoisesti toimimaan johdonmukaisesti ja ymmärsi tekojensa merkityksen ja seuraukset.
Murha ja tuhotyö tapahtuivat koko päivän ryypiskelyjen jälkeen yöllä Harjavallan kaupungin omistamassa talossa, jossa asui useita miehiä. Talo paloi yöllä pahoin, tuleen menehtyi yksi mies ja toinen sai vakavan häkämyrkytyksen, mutta palomiehet onnistuivat pelastamaan hänet tulesta. Useat muut henkilöt olivat vakavassa vaarassa.
Oikeuden päätöksen mukaan on selvää, että palo sytytettiin tahallaan ja Aarnilampi oli sytyttäjä. Tulipalo syttyi erittäin nopeasti leimahtamalla. Ilmeisen selvää on, että Aarnilampi valeli vuoteeseensa sammuneen miehen herkästi syttyvällä nesteellä ja sytytti miehen tuleen. Asunnosta poistuessaan hän lukitsi oven tietäen, että talossa sisällä oli ainakin toinen voimakkaasti humaltunut mies. Tulipalon sytyttäessään hän syyllistyi murhan lisäksi tuhotyöhön.
Laamanni Hämäläinen vertaa Harjavallan paloa vaaraltaan korkeimman oikeuden käsittelemään pommijuttuun tältä vuodelta. Harjavallan tapauksessa tekotavan ja öisen ajankohdan vuoksi vaara on ollut hyvin konkreettista ja tosiasiassa pommijuttua vakavampi. Surmaaminen on tehty vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen.
Koko oikeuskäsittelyn aikana surmatyön ainoaksi motiiviksi sanottiin 20 euron velka.
Rikoksen esitutkinnan aikana ja sen jälkeen Aarnilampi tunnusti sytyttäneensä palon sekä videoidussa kuulustelussa että myöhemmin kirjallisesti. Välillä hän perui tunnustuksensa. Jutun kesäkuisessa oikeuskäsittelyssä ja jälleen eilen hän kielsi syyllisyytensä, eilen lakoonisen viileästi ja lyhyesti. Oikeus piti kahteen kertaan annettua samansisältöistä tunnustusta kuitenkin luotettavana osoituksena syyllisyydestä.
Murhasta määrätään aina elinkautinen vankeusrangaistus. Oikeuden eilisen murhatuomion myötä Aarnilampi menetti myös ehdollisen vapautensa, johon hän pääsi vankilasta vuonna 2001. Hän sai 1990-luvun alussa Helsingin käräjäoikeudessa 14 vuoden vankeusrangaistuksen mm. taposta ja seitsemästä ryöstöstä.
Käräjäoikeus määräsi päätöksessään Aarnilammelle vajaan 50 000 euron korvaukset. Murhatun miehen omaiset saivat hautaus- ja muita kulukorvauksia, tuhotyön toinen uhri 4 000 euroa kivusta ja särystä. Harjavallan kaupungille määrättiin korvatavaksi reilut 39 000 euroa palaneen talon kunnostuksesta.
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa tuosta Aarnilammen 1990-luvun alussa tekemästä taposta?Satakunnan Kansa 24.1.2004 kirjoitti:Harjavallan murhaajan rikosrekisteri piteni
Harjavallassa viime keväänä polttamalla tekemästään murhasta ja tuhotyöstä elinkautisen vankeusrangaistuksen saaneen harjavaltalaisen Esa Aarnilammen rikosrekisteri piteni entisestään perjantaina Rauman käräjäoikeudessa. Oikeus totesi hänen syyllistyneen useisiin rikoksiin Kiukaisissa itsenäisyyspäivänä 2002.
Aarnilampi muun muassa tunkeutui tällöin kiukaislaiseen omakotitaloon, josta varasti aseita ja patruunoita sekä muuta omaisuutta. Kaikkiaan kolmea syytettyä ja yhteensä 14:ää syytekohtaa koskeneen haastehakemuksen rikosnimikkeistä hän sai rangaistuksen törkeästä varkaudesta, varkaudesta ja ampuma-aserikoksesta sekä muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Koska 41-vuotias tekijä kärsi jo ehdollista vankeusrangaistusta ja oli ehdonalaisessa vapaudessa, Rauman käräjäoikeus määräsi edellisen pantavaksi täytäntöön ja jälkimmäisen menetetyksi.
Samalla Kokemäen käräjäoikeuden marraskuussa langettama, toistaiseksi lainvoimaton elinkautinen vankeusrangaistus saatettiin koskemaan myös Kiukaisten rikossarjaa ja Turun hovioikeuden viime huhtikuussa määräämää ehdollista vankeutta. Sen Aarnilampi sai virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Esa Aarnilammen rikollinen historia on muutenkin pitkä. Jo 1990-luvun alussa Helsingin käräjäoikeus antoi hänelle 14 vuoden vankeusrangaistuksen muun muassa taposta ja seitsemästä ryöstöstä.
Kiukaisten jutun kahdesta muusta syytetystä Rauman käräjäoikeus tuomitsi ehdonalaisessa vapaudessa olevalle kokemäkeläiselle naiselle yhteensä 180 euroa päiväsakkoja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Pomarkkulainen mies sai viisi kuukautta vankeutta tai 140 tuntia yhdyskuntapalvelua. Hän syyllistyi muun muassa varkauteen, ampuma-aserikokseen ja törkeään rattijuopumukseen.
Otsikkoon lisätty saman henkilön tekemä toinen henkirikos; Helsinki 1991.
-NILS-
Tai muu yhtä "harvinainen".