Tuossa linkissäPeräkylän Maigret kirjoitti:Hurjin kiinniottotilanne lienee Veikko Pöystin, militanttikommunistin ja sabotoijan kiinniotto jossa poliisi kärsi huomattavia tappioita. Räiskettä, pauketta enemmän kuin K18 filmissä.
Onneksi nykysin aika on toinen.,
http://blogivirta.fi/blogit/259701-suom ... aan?show=1
http://blogivirta.fi/blogit/259701-suom ... aan?show=1
sanotaan virheellisesti, että Veikko Pöysti olisi saanut surmansa joulun aatonaattona 1943. Hän kyllä kuoli joulun aatonaattona mutta jo vuonna 1942 eikä vuonna 1943.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_P%C3%B6ysti
Pöysti sai useita vankeus- ja kuritushuonetuomioita 1930-luvulla. Hän vapautui 25. toukokuuta 1941, vähän ennen jatkosodan syttymistä. Sodan sytyttyä Pöystiä uhkasi jälleen pidätys ja päätyminen turvasäilöön. Hän katosi "maan alle" ja kulki aina pistooli taskussaan. Havaitessaan papereiden tarkastajia hän aina latasi pistoolin, jotta voisi ampua heidät tarvittaessa. Mutta ainakin kerran hän vältti tarkastuksen olleessa pukeutuneena luutnantin sotilaspukuun.
Lokakuussa 1941 Pöysti meni sotilaspukuun pukeutuneena tapaamaan toveriaan Kaarlo Väisästä tämän piiloasuntoon, Marjatan taloon.
https://helsinginkilometritehdas.wordpr ... atan-talo/
Hän soitti ovikelloa ja pudotti postiluukusta kamman, sovitun esineen, joka osoitti, että oven voi avata turvallisesti. Mutta Väisänen olikin pidätetty, ja toinen sisällä vaanineista poliiseista avasi oven. Tietysti Pöysti arvasi, mitä oli tapahtunut, ja lähti juoksemaan pakoon portaita alas. Poliisi tarttui Pöystiin, mutta Pöysti kiskaisi itseään eteenpäin niin, että sekä hän että poliisi kaatuivat portaissa. Pöysti sai ensimmäisenä esiin pistoolinsa, ampui poliisia ja pääsi pakoon juoksemalla portaat alas. Mutta Pöystin pudottama kampa jäi poliisien haltuun ja ilmeisesti siinä olevista sormen jäljistä Pöysti tunnistettiin. Hänet etsintäkuulutettiin julkisesti, ja etsintäkuulutuksessa lueteltiin Pöystin tuntomerkit ja sanottiin, että hän käyttää oikeudettomasti sotilaspukua. Tuon välikohtauksen jälkeen Pöysti sai lisänimen "kommunistigansteri".
Jouluaaton aattona 23.12.1942 poliisi sai ilmoituksen, että Pöysti piileksi Helsingin lähistöllä nykyisen Vantaan Hiekkaharjussa Mäntytiellä olevassa keskeneräisessä rakennuksessa. Koska Pöysti saattoi olla aseistettu, paikalle lähettiin yhteensä parisen kymmentä valtiollisen poliisin ja liikkuvan poliisin miestä. Iltapäivällä kello 14:n jälkeen rakennus piiritettiin ja yksi poliiseista koputti sen ulko-oveen. Kun ovea ei useista koputuksista huolimatta avattu, yksi ikkuna rikottiin, ja osa poliiseista tunkeutui sisään. Mutta kun yhdestä ovenraosta ojennettiin pistooli, poliisit päästivät huoneeseen kyynelkaasua ja poistuivat rakennuksesta. Kyynelkaasu pakotti Pöystin avaamaan yhden ikkunan ja hän ilmeisesti aikoi hypätä siitä ulos. Mutta poliisit huusivat Pöystille: "Antautukaa, olette piiritetty!" "En antaudu", Pöysti huusi vastaan ja aloitti pistoolillaan silmittömän tulituksen poliiseja vastaan. Kyllähän Pöysti varmasti tiesi, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuutta selviytyä hengissä tulitaistelusta yksin piirittäjiään vastaan. Mutta hän tiesi myös, että häntä uhkasi kuolemantuomio, jos hän antautuu. Ehkäpä hän ajatteli ampuvansa mahdollisimman monta poliisia, jotta hänen valtiovalta ei saisi hänen henkeään ilmaiseksi.
Rakennuksen keskeneräisyys suosi Pöystiä, ja sinne puhallettu kyynelkaasu karkasi "harakoille" saamatta toivottua tehoa. Pöysti saattoi siirtyä huoneesta toiseen ammuskella ulos, ja poliisi epäili, että rakennuksessa saattoi piileskellä kaksikin henkilöä. Tulitaistelussa sai surmansa konstaapeli Viljo Innanen. Kirjoituksista ei selviä, saiko hän surmansa ennen pimeän tuloa (noin kello 15:a) ja estikö Pöysti tulituksellaan ensiavun antamisen Innaselle. Lisäksi tulituksessa haavoittui kolme valtiollisen poliisin ja liikkuvan poliisin miestä, mutta he pääsivät pois tulituksesta. Poliisiraportin mukaan paikalla ammuttiin yli 1 300 laukausta. Kello 16.30:n aikaan tulitus oli ilmeisesti tauonnut ja Pöysti hyppäsi ulos yhdestä ikkunasta. Valpon raportti selostaa vastarintamiehen viimeiset hetket seuraavasti: ”Ikkunasta hypännyt mies juoksi peltoa pitkin ampuen taakseen. Juostessaan ammuttiin häntä kohti ja ilmeisesti osuttiin, koska hän horjahti. Mies heittäytyi ojaan, josta ampui edelleen. Miehelle huudettiin antautumiskehoitus, josta huolimatta mies ampui edelleen huutaen, että tulkaa tänne. Miestä ammuttiin edelleen, kunnes hän vaikeni.”
Joidenkin tietojen mukaan Pöysti olisi lopuksi tehnyt itsemurhan, mutta tämä ei ole varmaa. Jos Pöysti todella näin konstaapeli Innasen kuoleman ja esti ensiavun, hänen ei olisi kannattanut tehdä itsemurhaa. Jos häneltä loppuivat ammukset, hänen olisi kannattanut antautua, vaikka hän olisikin saanut kuolemantuomion. Silloin hän olisi voinut sanoa ivallisesti tuomareilleen ja ehkä viimeisinä sanoinaan myös teloittajilleenkin: "Ette saaneet minun henkeäni ilmaiseksi! Pidätykseni maksoi yhden poliisikonstaapelin hengen!"
