Bodom - aineistoon linkkejä

[awa]

^Konsta, kaikella kunnioioituksella kirjailija Paloa kohtaan totean, että kovasti surullista kuultavaa on tuo hänen kertomansa, tästä Bodonm-tragediasta - tässä tv-haastattelussa, johon linkki löytyy näiltäkin sivuilta.(ainakin täältä linkeistä)

http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1154&locale=

[konsta]

No niin on, kovasti surullista.

[Sariola]

Kuuntelin tuon nauhan, jossa Paloa haastateltiin. Kyllä hän vaikuttaa rauhalliselta ja älykkäältä ihmiseltä. Hän on vakuuttunut siitä, että HA on teon takana. Hän tuntui uskovan myös NG:n hypnoosissa kertomiin asioihin, joten hänen mielestään NG:n muistiaukko on psykologisista syistä johtuva, koska muistiaines palautuu hypnoosissa. Se on yksi mahdollisuus. Palo kertoi myös, että HA:n vaatteet olivat juuri sellaiset, kuin NG hypnoosissa kertoi. Se on mielenkiintoinen tieto. Itse pidän kyllä kaikkein sopivimpana tekijänä noin muodollisesti kioskimiestä. Asui lähellä, tunsi alueen, oli väkivaltainen, suhtautui vihamielisesti niemessä leiriytyviin, alibi on heikko, vain vaimon vahvistama. Siitä Palo oli varma, että näyttö ei riitä NG:ia vastaan. Tuolloin juttu oli kesken. Enpä oikein tiedä, mitä tuosta ajatella. Kummallinen juttu monessa suhteessa. Enpä osaa ottaa jyrkkää kantaa suuntaan, tai toiseenkaan.

[awa]

Olen kirjoittanut aiheeseen jo kolme pitkää mielipidettä ja ne kaikki ovat häipyneet bitti-avaruteen ennen tallentamista,,joten nyt kirjoitan nopeasti ja lyhyesti. (lisään tarvittaessa)

Haastattelussa kirjailija Palo kertoi - Hans Asmannin kertoneen tappanensa Bodomilla - mutta sitten totesikin vain Asmannin profiilin sopivan tähän tekoon(vapaasti muisteltu - tarkasta nauhalta).

Joka tapauksessa kirjailija Jorma Palolta omituista vääristelyä.

Tuo haastattelun viimeinen kolmannes on mielenkiintoinen ja siitä olisi hyvä keskustella yhdessä, koska siellä on näitä pieniä jo tuttujakin vääristymiä vielä käsittelemättöminä.

[Loka]

Lisää juttua Alibi 5/2004:

Miksi Nils Gustafssonia ei epäilty aikaisemmin?
Poliisi teki ratkaisevia virheitä;
Kun kolme ihmistä surmataan telttaan ja neljäs jää henkiin, luulisi, että poliisi kiinnostuisi hänestä joka selviää eikä muista tapahtumista oikein mitään.

Bodominjärven kolmoissurmasta on kuulusteltu ja puhuteltu lukuisiä ihmisiä. Yksi avainhenkilöistä, Nils Gustafsson, on jäänyt aiemmin poliisilta taka-alalle. Nils Gustafssonia ei ole koskaan epäilty Bodominjärven kolmoissurmasta, ei ennenkuin nyt huhtikuussa 2004, lähes 44 vuoden jälkeen traagisten tapahtumien.

Miksi sen aikainen poliisi ei kiinnittänyt huomiotaan Nils Gustafssoniin? Onnistuiko Gustafsson hämäämään poliisia vammoillaan? Vaikka Nils Gustafsson todettaisiin täysin syyttömäksi, rikostutkinnassa on aina otettava mahdollisuudet huomioon.

Yleisesti voidaan todeta, että jos surmapaikalta löytyy neljä ihmistä, heistä kolme on kuollut ja yksi hengissä, niin rikostutkijoiden mielenkiinto varmasti kohdistuu eloonjääneeseen henkilöön.
Tuohon aikaan keskusrikospoliisin tutkintatoimiston päällikkönä toiminut varatuomari Kaarlo Nummela, 70, kertoi ilta-sanomissa tavanneensa Gustafssonin 3-4 kertaa. Nummelan mukaan Gustafssonin oli tarkoitus 'tunnistaa joitakin esineitä sekä järjestä pienimuotoinen puhuttelu'.
-Hän vastaili kysymyksiin, mutta oli muuten hiljainen. Ulkoisesti ja käyttäytymiseltään hän oli aina samanlainen, mitään muutosta nuoressa miehessä en havainnut, Kaarlo Nummela sanoi tänä keväänä Ilta-Sanomien haastattelussa.

Eräs nimettömänä pysyvä poliisin rikostutkija pitää suorastaan 'ala-arvoisena menettelynä' sitä, ettei Nils Gustafsson ollut koskaan epäiltynä, tai muuten tarkemmin kuulusteltavana. Poliisin järjestämä 'pienimuotoinen puhuttelu' ei tämän päivän rikostutkinnassa tulisi kysymykseenkään, kun kysymys on peräti kolmesta murhastaepäilystä. Tänä päivänä ainoaa eloonjäänyttä puhutettaisiin ja kuulusteltaisiin tuntikaupalla totuuden selvittämiseksi.
Nils Gustafssonin ongelmana oli muistamattomuus, mutta haastattelemamme rikostutkijan mukaan tällöin mielenkiinnon pitäisi entisestään kasvaa kyseiseen henkilöön.

Eristys retuperällä; Rikostutkijan mielestä myös tapahtumapaikan eristäminen epäonnistui.
-Siihen aikaan ei ollut kai kovin tarkkaa, tallusteliko surmapaikalla yleisöä, Alibin poliisilähde arvostelee.

Kun tänä päivänä paljastuu henkirikos vaikka maastossa, poliisi ajaa kaikki ulkopuoliset ihmiset pois. Tämä koskee niin uteliaita katsojia kuin lehtimiehiäkin. Alue eristetään tarpeeksi laajalta alueelta ja tarpeen vaatiessa paikalle järjestetään vartiointi, joka vahtii 24 tuntia vuorokaudessa, ettei eristetyn alueen sisäpuolelle pääse ihmisiä, poliisin rikostutkija kertoo.
Bodominjärven kolmoissurman aikana ensimmäiset paikalle tulleet olivat tavallisia, uteliaita ihmisiä. Kului vajaa tunti ennenkuin poliisi saapui paikalle.

Ambulanssimiehet saapuivat tapahtumapaikalle ennen poliiseja. Jo kuolleita uhreja siirrettiin paikasta toiseen. Uhreja vedettiin jaloista ja heidän asentojaan käänneltiin. Tämä ei tänä päivänä tulisi kuuloonkaan. Kun paikalla on kolme ilmiselvää vainajaa, eikä heidän pelastamisekseen ole mitään tehtävissä, kaikenlainen ylimääräinen koskeminen, kääntäminen ja siirtäminen vain vaikeuttaa rikostutkinnan suorittamista.

Alibi-lehti on vuosien varrella julkaissut luultavasti eniten Bodomiin liittyviä artikkeleita. Toimituksemme kuva-arkistostosta löytyy runsaasti omien valokuvaajiemme ottamia otoksia. Alibissa on julkaistu muun muassa Nils Gustafssonin haastattelu, josta voit lukea lisää sivulta 14.

"Tapahtuneet eivät ole minua koskaan painaneet";

Poliisin pidättäessä Bodominjärven surmien ainoan eloonjääneen Nils Gustafssonin tiedotusvälineet ilmoittivat että pidätetty oli vaiennut 44 vuotta.
Tämä ei pidä paikkaansa. Kun koko valtakuntaa vavahduttaneista surmatöistä oli kulunut tasan 20 vuotta, myönsi Gustafsson tämän kirjoittajalle varsin avomielisen haastattelun helluntaina 1980.
Helsingin pitäjän kirkkomaalla vallitsi sille ominainen rauhaisa tunnelma. Nurmikot, samoin kuin haudatkin olivat hyvin hoidetut. Linnut visersivät puissa kesän alkamista. Kevyt tuuli sai täyteen vehreyteensä varustautuneet lehtipuut hiljaa värisemään. Idyllin rikkoi vain kirkon katolta kuuluva vasaran pauke, kuin merkkinä maallisuudesta.

Elettiin kesäkuun viidettä päivää vuonna 1980, torstaita, arkea.
Päivä oli merkittävä autoilija Nils Gustafssonille, joka oli saapunut kyseiselle hautausmaalle nimenomaan 5. kesäkuuta jo 20 vuoden ajan. Omien sanojensa mukaan hän tulisi tekemään samoin koko ikänsä.

Gustafssonilla oli hautausmaalla tietty päämäärä. Hän kulki kirkon ohi, ohitti sankarihaudat, kunnes saapui yhteishaudalle, jossa oli kolme kiveä. Niiden alla nukkuivat ikiuntaan kolme nuorta, joille elämä ei ollut ehtinyt vielä edes kunnolla alkaa, kun se sai väkivaltaisen ja turhan lopun.
Anja Tuulikki Mäki ja Maili Irmeli Björklund olivat ainoastaan 15-vuotiaita, Seppo Antero Boisman oli ehtinyt täyttää 18 vuotta, kun heidän kohtalokseen tuli siirtyä ajasta ikuisuuteen hyvin raa'alla tavalla.
Nils Gustafsson oli ainoa eloonjäänyt. Hänkin oli tuolloin 18-vuotias.
Gustafsson laski kolme tulipunaista neilikkaa jokaiselle paadelle. Sitten hän nousi seisomaan, katsoi hautoja hiljaisena ja pyyhkäisi kyyneleet silmistään.
-Näin olen tehnyt siitä lähtien, kun pystyin kävelemään sairaalasta pääsyni jälkeen, Gustafsson sanoi hiljaisella äänellä.
-Tämä on vähintä, mitä voin enää tehdä heidän hyväkseen.

Telttaretki päättyi kuolemaan; Kesäkuun 5. päivä vuonna 1960 ei osunut arkipäivän kohdalle. Silloin oli helluntai, suven suloisin aika. Edellispäivänä neljä nuorta telttailijaa oli saapunut viettämään helluntaita Espoon Bemböleen, luonnoihanan Bodominjärven rannalle, sen läntisimmän niemen länsireunalle. Teltta pystytettiin lähelle niemen kärkeä.
-Olin koulukäverini Seppo Boismanin kanssa samassa työpaikassa Strömbergillä. Hänellä oli moottoripyörä kuten minullakin, joten päätimme helluntaina lähteä kalastamaan ja telttailemaan. Mukaan pyysimme tyttöystäviämme, minä Irmeliä ja Seppo Tuulikkia. Irmeliin olin tutustunut vasta kuukausi sitten. Olin jo koulupoikana löytänyt tuon niemen Bodominjärven rannalta. Minulla oli tapana käydä siellä onkimassa. Joskus jopa yövyinkin. Mitään telttaa minulla ei tuolloin ollut, vaan nukuin männyn juurella pelkkä huopa peittonani. Siihen aikaan liikkuin vielä polkupyörällä.

-Vaikka niemi sijaitsi Oittaan kartanon yksityismailla, omistajat eivät katsoneet telttailijoita, kalastajia tahi uimareita pahalla silmällä. Siinä oli kolme niemeä, ja juuri läntisimmän ja keskimmäisen niemen välissä sijaitsi hiekkapohjainen uimaranta. Pääasia oli, että mitään häiriötä ei aiheutettu eikä paikkoja liattu. Nythän kyseinen paikka on Espoon kaupungin omistuksessa toimien edelleen uimarantana ja telttailualueena.
Vanhemmat varoittelivat; Kun päätös telttaretkestä oli lyöty lukkoon, Boisman vuokrasi työpaikaltaan kahden hengen hartateltan. Myös tytöt olivat suostuneet lähtemään poikien kanssa Bodominjärvelle saatuaan luvan vanhemmiltaan. Tosin pitkän empimisen jälkeen. Vaikka poikiin luotettiinkin, niin vuotta aiemmin sattunut Tulilahden kaksoissurma oli vielä liian tuoreessa muistissa. Kun Sepon isä oli nähnyt poikansa kastelevan pihamaalla telttaa saadakseen sen siliämään, hän oli tokaissut että 'tuosta nyt ei ole tosipaikan tullen mitään suojaa'.
-Koska tuohon aikaan tehtiin lauantaisin vielä töitä, pääsimme lähtemään vasta illansuussa.
Kävimme hakemassa tytöt ja jatkoimme suoraan kohti Bodominjärveä. Ennen perille pääsyä kävimme ostamassa virvoitusjuomia nykyisen vanhan Turuntien varrella olevasta Kahvituvasta. Lähellä Bodomia Seppo pysähtyi siellä olleen kioskin eteen, josta osti purukumia ja jäätelöä. Minä ajoin Irmelin kanssa suoraan leiripaikalle. Pystytimme teltan, paistoimme muistaakseni makkaraa ja vetäydyimme nukkumaan pimeän tultua. Joka tapauksessa aurinko oli jo laskenut. Teltan olimme asettanut niin, että suuaukko oli kohti länttä. Teltta oli tavallaan poikittain niemen kärkeen nähden. Nukkumaan asetuimme siten, että teltan oikealla reunalla oli Tuulikki, sitten oli Seppo, sen jälkeen minä ja äärimmäisenä vasemmalla Irmeli. Viimeinen muistikuvani tuosta illasta on nukahtaminen. Ja seuraava, kun heräsin sairaalassa valtaisa joukko hoitajia, lääkäreitä ja poliiseja ympärilläni.

"Miten jouduin moottoripyörä kolariin?"; Kun Gustafsson heräsi sairaalassa, hän kysyi ensimmäiseksi:
-Miten minä jouduin moottoripyöräkolariin?
-Huoneeni ulkopuolella ja välillä sisälläkin parveili poliiseja. Ihmettelin heidän läsnäoloaan ennenkuin eräs heistä kertoi tovereitteni kuolleen. Aluksi en tahtonut uskoa mitä minulle sanottiin. Luulin heidän laskevan jotain karkeaa pilaa. Varmuus asiasta valkeni vasta siinä vaiheessa, kun olin nähnyt asiasta kirjoittaneet sanomalehdet ja käytyäni Irmelin, Tuulikin ja Sepon haudalla.

Gustafssonilla itsellään todettiin noin kymmenkunta pistohaavaa pään vasemmalla puolella, ylä- ja alaleuka olivat poikki ja päässä oli noin kymmenen sentin kokoinen ruhjevamma. Lisäksi hänellä oli viiltohaavoja kyynärvarsissaan ja rystysissään.
-Nukuin nahkatakki tyynynä oikealla kyljelläni. Siksi kaikki arvet ovat vasemmalla puolellani. Minulle kerrottiin, että olin päässyt ulos teltasta, jolloin murhaaja oli iskenyt minua joko kivellä tahi mukanaan tuomallaan putkenpätkällä leukaan ja takaraivoon. Voi olla, että olen ehtinyt asettua vastarintaan. Siitähän olivat todisteina käsissäni olleet arvet. Surmaaja oli yrittänyt vetää minua vielä veteen, mutta jättänyt asian kesken ja heittänyt minut teltan päälle uskoen minun kaiketi kuolleen. Veteen vetämisestä todisteina olivat kantapäitteni tekemät selvät raahausjäljet.

-Tasapainoelimeni vioittui niin että jouduin opettelemaan kävelemisenkin uudelleen. Yksi puukon iskuista oli mennyt silmäkulmasta sisään ja ohittanut silmämunan vain millin päästä. Olin sairaalassa runsaan kuukauden. Sairaslomaa sain neljä kuukautta. Palasin töihin vasta syksyllä.
Kuin mielipuoli; -Murhaaja oli riehunut kuin mielipuoli. Hän oli leikannut kahdelta uhriltaan kurkut auki. Irmeliltä hän oli halkaissut molemat rinnat. Lisäksi tytön ruumiista löytyi niskasta 13 reikää.
Gustafsson ja hänen kuolleet retkikumppaninsa joutuivat virumaan murhapaikalla monta tuntia ennen karmean tapahtumaketjun paljastumista.
Muuan espoolainen kirvesmies oli tulossa uimaan sunnuntaiaamuna kello yhdentoista aikoihin kahden poikansa kanssa, kun hän yllättäen ennen veteen menemistä äkkäsi niemessä kokoon lyyhistyneen ja revityn teltan. Mies kiiruhti paikalle ja havaitsi teltan päällä verissään vääntelehtivän Nils Gustafssonin.

Kirvesmies hälytti heti poliisit. Virkavallan tultua paikalle ja todettuaan loukkaantuneen lisäksi paikalla myös kolme ruumista, pantiin 'iso remmi päälle'. Yksi maamme rikoshistorian suurimmista ajojahdeista käynnistyi. Murhaajaa takaa-ajamassa oli satoja poliiseja ja sotilaita sekä tuhansia yksittäisiä kansalaisia.
-Mukaansa murhaaja otti Tuulikin, Sepon ja minun lompakkoni kaikkine papereineen, rannekelloni, kantokassin sekä 25 sentin pituiset siirtopihdit, Sepon taskukellon, 20-25 sentin mittaisen puukon sekä Sepon nahkapuseron. Mukaan kelpasivat myös Tuulikin pyyheliina ja meidän poikien kengät. Moottoripyöriimme ei ollut koskettu.

Tavarat ovat edelleen kateissa. Ainoastaan poikien kengät löytyivät noin 600 metrin päässä murhapaikasta kätkettynä Oittaan kartanoon johtavan tien molemmin puolin.
"Haluaisin muistaa"; Tutkimusten aikana poliisi turvautui ensimmäisiä kertoja hypnoosiin.
Jo noin kuukauden kuluttua tapahtuneesta Gustafsson vaivutettiin hypnoosiin, jolloin hän pystyi antamaan mahdollisesta syyllisestä melko tarkat tuntomerkit. Niinikään hypnoosia käytettiin hyväksi kuulusteltaessa jutun pääsilminnäkijää, tuolloin 15-vuotiasta Olavi Kivilahtea, joka oli ollut helluntaiaamuna ongella ja nähnyt oudon miehen hiippailevan pois murhaniemestä. Kivilahti antoi hypnoosissa melko samanlaiset tuntomerkit kuin Gustafsson.

-Muistan, kun minut vaivutettiin hypnoosiin. Mutta mitä hypnoosissa olen nähnyt, siitä minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Eivät edes poliisit ole minulle kertoneet mitä hypnoosikuulustelussa ilmeni. Monta kertaa olen toivonut, että esimerkiksi unessa nuo Bodominjärven tapahtumat palautuisivat mieleeni, mutta turhaan. Kertaakaan minulle ei ole tullut edes pientä muistinvälähdystä tuosta kauhujen yöstä.
Gustafsson kertoi, että kymmenen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneesta hän hermoili usein täysin turhistakin asioista. Nyt mieli on vakaantunut, eivätkä Bodominjärven rannalla tapahtuneet asiat ole enää mielessä päälimmäisinä.

-Solmin avioliiton vuonna 1962. Minulla on tästä liitosta yksi tytär. Ammatikseni toimin bussinkuljettajana. Voin katsoa elämäni olevan suhteellisen onnellista.
-Traditioon kuului, että kun olin käynyt edesmenneiden ystävien haudalla, läksin sen jälkeen käymään Bodominjärven rannalla. En tiedä miksi näin teen. Tunnen, että minulla on siihen jonkinlainen velvollisuus. Mitään kammoa paikkaa kohtaan minulle ei tullut.
-Irmeli Björklund olisi täyttänyt 16-vuotta 6.kesäkuuta 1960.
-Tarkoitus oli, että kun lähdemme toisena helluntaipäivänä takaisin kotiin, ajamme Irmelin asunnolle. Hän nimittäin oli luvannut tarjota meille kaikille kotonaan kakkukahvit syntymäpäivänsä kunniaksi, Gustafsson kertoi.

[Hessu52]

En usko minkään maan vakoilujärjestelmän pitäneen, tai pitävän vakoilijanaan Assmannin kaltaista huumehörhöä.

Vaikka KGB olikin melkoinen tunkio, niin ei sinne kaiketi tuollaisia sattumalta nuoria naisia ja yleensäkään "turhia" murhia tekeviä ole värvätty.

Tuollainen psykopaatti olisi melko varmasti upotettu lähimpään suohon ja tuskin hän olisi ajellut millään Opeleilla, jotka olisivat kiinnittäneet huomiota missä sitten liikkuisikaan.

Miksi muuten Palo ei kävellyt itse sinne Ratakadulle, sitä muutamaa sataa metriä, vaan toljotti "Kirran" oviaukossa odotellen poliisia, jota ei ikinä tullut?

Asmannin teoria ontuu, kuin vanhan merikapteenin puujalka, sillä eiköhän tuo narsisti narkomaani halunnut vain huomiota itselleen.

Sairaalaan hakeutumisen, luulen johtuneen hänen huuumevarastonsa hupenemisesta, mutta sairaalassahan sitä sai, kun oli tarpeeksi kovat tuskat.

Uskonkin Assmannin olleen ehkä huumemiehiä, joka sen ajan pintaliitäjille toimitteli aineita tarpeen vaatiessa.

Olikohan silloin jossain Oittaalla isommat bileet, jonne Assmann olisi ollut huumeita toimittamassa ja sitten sekoittanut nuoret jotenkin kuvioihin.

Se saattaisi olla yhteys Assmannin ja nuorten välillä. Pelko siitä, että nuoret olisivat nähneet jotain sopimatonta, kuten kaupankäyntiä, mutta sen ajan oloissa nuoret eivät todellakaan tienneet huumeista juurikaan mitään, joten tappotyöt olisivat olleet ihan turhia, mutta jos varmuuden vuoksi?

[konsta]

Lisää juttua Alibi 5/2004:

Ambulanssimiehet saapuivat tapahtumapaikalle ennen poliiseja. Jo kuolleita uhreja siirrettiin paikasta toiseen. Uhreja vedettiin jaloista ja heidän asentojaan käänneltiin.

Viimeaikoina on nähty paljon kampanjaa sen puolesta, että surmaajan oli täytynyt olla surmapaikalla pitkään, koska uhreja oli liikuteltu alkuperäisestä paikastaan, senkin jälkeen, kun veret olivat hyytyneet. Tämä, sanoisinko vähän lapselliseen logiikkaan perustuva väite oli myös yksi syyttäjän keskeisiä todisteita. Mutta tuossa yllä, kun halutaan osoittaa, kuinka huonosti tutkittiin 60-luvulla, heti hyväksytään uhrien siirtely.

Sanoisin, että rope ry. on menettämässä taas yhden lippulaivatodisteistaan.

Siirrä puheenvuoron sinne Dubliniin.

[Hessu52]

Tämä nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, kun jossain lukee, että ambulanssikuskit olisivat siirtäneent uhreja.

Uskon kyllä Paavolan sanaan siitä, ettei näin tapahtunut, sillä ambulanssi tuli samaan aikaan poliisin kanssa surmapaikalle ja Paavola oli yhtenä kantamassa Gustafssonia ambulanssiin.

[konsta]

Tämä nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, kun jossain lukee, että ambulanssikuskit olisivat siirtäneent uhreja.

Uskon kyllä Paavolan sanaan siitä, ettei näin tapahtunut, sillä ambulanssi tuli samaan aikaan poliisin kanssa surmapaikalle ja Paavola oli yhtenä kantamassa Gustafssonia ambulanssiin.

Kahdessa todistajalausunnossa poliisit siirtelivät uhreja. Poliisit tulivat paikalle vasta kun NG:tä oltiin kantamassa autoon. Eli ambulanssimiehet ovat pakostakin tarkistaneet uhrien elintoiminnat ja telttaa on täytynyt sen verran repiä/siirtää, että se oli mahdollista.

[Sariola]

^Konsta, kaikella kunnioioituksella kirjailija Paloa kohtaan totean, että kovasti surullista kuultavaa on tuo hänen kertomansa, tästä Bodonm-tragediasta - tässä tv-haastattelussa, johon linkki löytyy näiltäkin sivuilta.(ainakin täältä linkeistä)

http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1154&locale=

TUO NAUHA TOI MIELEEN AJATUKSIA:

Professori Palo oli henkilökohtaisesti aivan varma Assmanin syyllisyydestä. Tuo nauha toi esiin muutaman "tarkan yksityiskohdan", joka kiinnitti huomiota.

1. Poliisi ei tullut hakemaan Assmanin vaatteita vaikka lupasi puhelimessa.

2. Assman näytteli tajutonta, kun lääkäri (Heikki Silvola) tutki häntä, mm. pistelemällä neulalla, jolloin näytteleminen paljastui.

3. Assman puhdisti käsiään ensimmäisenä yönä bensiinillä.

4. Kirurgi Kaarlo Lindholm oli todennut, että Assmanin kengät olivat kuin niillä olisi juostu maili metsässä.

5. Kun poliisi oli kuuluttanut etsityn henkilön tuntomerkit, mm. vaatetuksen, oli Lindholm todennut, että ne täsmäsivät tarkalleen Assmanin vaatetukseen.

6. NG:ia v. 1960 hoitanut hammaslääkäri oli soittanut Palolle ja kertonut, että tällä potilaalla (NG) oli tullut nenästä aivoselkäydinnestettä ja että tämä potilas oli ollut pahoin loukkaantunut. Tätä hammaslääkäriä ei oltu haastettu oikeuteen todistajaksi. Sensijaan oli haastettu todistajaksi esim. joku paperimies, joka oli nähnyt NG:n korvaklinikan eteisessä ohimennen.

Lisäksi muistan Palon jostakin kirjasta, että Assman oli todennut: "Poliisi ja suuri yleisö ovat olleet väärillä jäljillä - sensijaan Palo on ollut oikeilla jäljillä".

Tuosta lausumasta voisi arvella niinkin, että (jos nyt uskotaan Assmania) Palo on osunut arvioissaan lähelle, mutta ei aivan tarkalleen oikeaan. Eli ainakin Assman tämän mukaan tietäisi oikean tekijän. Se voisi olla esim. kioskimies. Toinen mukana ollut voisi olla Assman. Tämä on vain arvaus. Totuus voi olla toinenkin. Jotenkin tuntuu (mu-tu), että Assmankin on tavalla tai toisella tuossa kuviossa mukana. Voi olla sivuosassakin. Tämä linja on mielestäni edelleen selvittämistä vailla, esim. DNA:t ja niiden vertailu löydettyyn DNA:han.

[Doctor Lecter]

En usko minkään maan vakoilujärjestelmän pitäneen, tai pitävän vakoilijanaan Assmannin kaltaista huumehörhöä.

Vaikka KGB olikin melkoinen tunkio, niin ei sinne kaiketi tuollaisia sattumalta nuoria naisia ja yleensäkään "turhia" murhia tekeviä ole värvätty.

Miksi muuten Palo ei kävellyt itse sinne Ratakadulle, sitä muutamaa sataa metriä, vaan toljotti "Kirran" oviaukossa odotellen poliisia, jota ei ikinä tullut?

Kuitenkin - jostain syystä, Suojelupoliisissa on edelleenkin Hans Assmania koskevaa aineistoa, joka on julistettu salaiseksi. Miksi?

Ehkä se johtuu yhtiöstä jossa hän hoiti asioitaan ja joka on aina maksanut ajallaan...

Palo ei kävellyt Ratakadulle, koska poliisi sanoi, että odota siellä me tulemme heti. Tähän päivään mennessä poliisia ei sinne tullut. On muistettava, että Palo oli tuolloin (vielä) poliisiin luottava nuori amanuenssi. Lisäksi tuohon maailmanaikaan kuuliaiselle kansalaiselle poliisi oli auktoriteetti, jonka sana oli lähestulkoot yhtä kuin laki. Kuten Palo haastatelussa sanoi; "olin hyvin auktoriteettiuskoinen..."

Hyvin mielenkiintoinen tuo Palon haastattelu ylen sivuilla.

Linkkejä mm. BODOMIN SURMAT 1960 YHÄ ARVOITUS
Tuntematon tappaja puukotti Espoon Bodominjärvellä helluntaina 5. kesäkuuta

. . . Bodomin juttu on. . .
. . . murhien aikaan Bodomilla. . . .
. . . Peltolan mukaan Bodomin jutussa "kirjattuja. . .

HS - Sunnuntai - 5.6.1994

[Hessu52]

Keskustellessani komisario Paavolan kanssa viime keväänä puhelimitse, niin hän kertoi poliisin ja ambulanssin tulleen paikalle suurinpiirtein samaan aikaan.

Samaten hän sanoi kantaneensa elossa ollutta uhria, eli Gustafssonia ambulanssiin, mennessään ilmoittamaan poliisiradiolla KRP:iin muista uhreista, jolloin KRP otti heti tapauksen haltuunsa ja Paavolakin jäi ensin vartioimaan leiriä ja hätistelemään ihmisiä kauemmas ja KRP:n tullessa paikalle, suoja-aluetta laajennettiin.

Muuten hän etsi maastosta todisteita, näin olin ymmärtäväni hänen puheistaan, eli hän laittoi tutkimukset yksinomaan KRP:n vastuuksi, minkä uskon, samoin kuin sen Gussen ambulanssiin kannon.

[Wagner]

...Samaten hän sanoi kantaneensa elossa ollutta uhria, eli Gustafssonia ambulanssiin, mennessään ilmoittamaan poliisiradiolla KRP:n muista uhreista, jolloin KRP otti heti tapauksen haltuunsa.

KRP oli siis mielestäsi asialla ?
Viimeisenä uhrinaan Gustafsson, jonka yritti lavastaa tekijäksi ?
Häikäisevä suoritus, ei ole varmaan tullut kenellekään muulle mieleen, että KRP olisi surmien takana !
Selittää täysin sen, miten KRP on juttua tutkinut !
Näköispatsas Hessulle mysteerin selvittämisestä Hästholmeniin !

Kts. http://hiki.pedia.ws/wiki/Hessu_Hopo

[Hessu52]

Sinähän Wagner olet varsinainen pilkun nussija, kun olet huomannut, että minun olisi pitänyt kirkoittaa lyhenne KRP:iin.

Eikö tästä ole ollut puhetta jo aiemminkin, ettei pieniin kirjoitusvirheisiin takerruta.

Mutta kun raukalla Wagnerilla ei ole mitään muuta kirjoituksessani, mihin voisi puuttua, niin keksii sitten tuon.

Kerro sinä Wagner vaan niitä satujasi isoisästäsi ja tädistäsi, joka on niin dementoitunut, ettei voikaan muistaa mitään Bodomista, kun sinua pyydetään kysymään oliko se sunnuntai vai maanantai, kun hänet kutsuttiin niemelle klo 09.00.

Tuliko hän kenties käsi kädessä Arskan kanssa?

[awa]

Warnerin iso-isällä taisi olla puukko ja npuntari mukana reissuillaan.

Vaari oli murhaniemessä ja tunsi alueen kuin omat taskunsa - kulki omia polkujaaan ja ei koskaan ilmoittautunut poliisille. Knnsta oletko tämän huomioinut ?

(os tästä jutusta jotain opimme - kannattaa epäillä kaikkia puukon omistavia )

- hymm -