Vuosikymmeniä vanha murhamysteeri ratkesi Britanniassa

[otus]

Vuosikymmeniä vanha murhamysteeri ratkesi Britanniassa
27.02.2008 20:03


37 vuotta vanha murhamysteeri ratkesi Liverpoolissa Britanniassa, kun tässä kuussa kuollut eläkeläinen jätti jälkeensä tunnustuksen sisältäneen viestin sekä murha-aseen.

Harvey Richardson, 77, kuvaili yhdeksänsivuisessa käsin kirjoitetussa tunnustuksessaan yksityiskohtaisesti, miten hän kuristi 19-vuotiaan Lorraine Jacobin kuoliaaksi syyskuussa 1970.

Uhrin ruumis löytyi roskiksesta Liverpoolin keskustasta. Tekijän jäljille ei päästy missään vaiheessa, kertoo brittilehti Daily Mail.

Keskiviikkona Merseysiden poliisi julkaisi Richardonista nuoruuskuvan, joka on otettu neljä vuotta ennen surmaa.

Poliisi ei ole vielä vahvistanut tunnustuskirjeen aitoutta. Epäilystä on herättänyt mm. se, että sitä ei ole päivätty tai allekirjoitettu.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1493948

OUTS! Tuli vissiin värään osioon..

[joey]

Kerrankin tällainen! Jotenkin sitä kuvittelisi, että murhamiehet aina jättäisivät jälkeensä tunnustuksia tai sitten antaisivat kuolinvuoteellaan suullisen tunnustuksen, mutta jostain syystä moista ei taidakaan tapahtua kauhean usein.

[apollo]

Harvey Richardson

Laitetaan naama muistiin, jos joku joskus kaivelee näitäkin osastoja. Ukko siis tässä kuvassa 33-34 vuotiaana, 4-v ennen murhaa. Mitenköhän tuomio menee? Saattaa papalla olla vaikka joku tauti ja tämä olikin ns. "kuolinvuodetunnustus"?

[Miina]

Niin, eikös se kuollut jo?

[Irvikissa]

37 vuotta vanha murhamysteeri ratkesi Liverpoolissa Britanniassa, kun tässä kuussa kuollut eläkeläinen jätti jälkeensä tunnustuksen sisältäneen viestin sekä murha-aseen.

[Gumshoe]

Joko oli oikea tekijä tai sitten ei. Taitaa noita tunnustuksia tulla enemmän, mitä on tekoja yhteensä. Toiset haluaa huomiota kaikin tavoin.

Ukosta tosiaan aika jättänyt. Ihmettelen miksi yleensä tuli julkisuuteen. Jollei sieltä jäämistöstä löytynyt jotain trophya, joka vahvistaisi asiaa, on mielestäni turhaa uhrin omaisten kiusaamista.

[wretch]

Mahdollinen tunnustus löytyi miehen kotoa.

[jamppa]

Joko oli oikea tekijä tai sitten ei. Taitaa noita tunnustuksia tulla enemmän, mitä on tekoja yhteensä. Toiset haluaa huomiota kaikin tavoin.

Ukosta tosiaan aika jättänyt. Ihmettelen miksi yleensä tuli julkisuuteen. Jollei sieltä jäämistöstä löytynyt jotain trophya, joka vahvistaisi asiaa, on mielestäni turhaa uhrin omaisten kiusaamista.

Taitaa olla ihan ammattitauti tuollainen paljon julkisuutta saavien rikoksien tunnustaminen jopa meillä täällä Suomessakin. Tuossa tapauksessa ukon jäämistöstä oli löytynyt tunnustus ja murha ase ne kumminkin varmaan painavat tutkinnassa aika paljon.

[Kataja]

Yhdeksänsivuinen yksityiskohtainen tunnustus kuristamalla tehdystä surmasta sisältänee niin paljon asioita, joita ei voisi tietää muu kuin tekijä, että kenties varmuus murhan selviämisestä on todella saatu.

Murha-ase tietenkin lisää uskottavuutta. Mikähän se kuristustapauksessa on mahtanut olla; köysi, sukkahousut...? Julkisuushakuisissa tunnustuksissa kait tunnustaja haluaa paistatella huomiossa elävänä. Ainakaan helvetissä yhdellä murhalla ei tehdä vaikutusta kehenkään...

[apollo]

Jassoo, oli näköjään luetun ymmärtämisessä vaikeuksia. Nolona

[Gumshoe]

Jotenkin näissä tapauksissa ymmärrän hyvin sen tutkivan viranomaisen tarpeen saada piste tuolle keissille. Kuitenkin ilman elossa olevaa epäiltyä, asia ei koskaan mene oikeuteen, mikä on se ainoa paikka, jossa syyllisyys voidaan ratkaista.

Murha-ase maininta on hiukan hämäävä. Kuristettu jollakin vyöllä, köydellä tai vastaavalla? Onko siitä uhrista olemassa DNA-aineistoa, jota voisi verrata tähän löytyneeseen esineeseen? Luulisi, että tästä olisi maininta, jos näin on?

Entä sen tunnustuksen tarkkuus? Onko kirjoittaja voinut poimia tietoja lehdistä tai poliisi-tv:stä vai sisältääkö se Oikeasti tietoa, joka on vain tutkijoiden ja murhaajan tiedossa?

[Kataja]

Brittilehtien uutisointi tuo lisävalaistusta sen verran, että tunnustuksen mukana on löytynyt lehtiartikkeli vuodelta 1970 erään liftarin selvittämättömästä murhasta, joka taas on DNA:n perusteella saman tekijän kuin saman vuoden toinenkin avoin liftarimurha. Lisäksi mukana on ollut II-maailmansodan aikainen ase, jonkinlainen vaate sekä lehtileikkeitä myös tästä Lorrainen tapauksesta, joka on siis ainoa tunnustuksessa mainittu.

Käsiala-asiantuntijat yhdessä rikostutkijoiden kera käyvät läpi aineistoa, joten eiköhän tuosta jonkinlaista pitävää näyttöä löydetä, jos on ylipäänsä löydettävissä. DNA:lla ainakin voidaan sulkea/vahvistaa kaksi selvittämätöntä juttua tuolta ajalta ja kai Lorraine Jacobinkin rikospaikalta DNA:ta on tallessa.

http://www.dailymail.co.uk/pages/live/a ... ge_id=1770

Ja onhan se tietenkin tärkeää pystyä sulkemaan vanhoja tapauksia vaikkei oikeuden tuomiota voidakaan saada, varsinkin kun murha ei vanhene ja uusi tekniikkaa lisää mahdollisuuksia koko ajan.

[McCall]

DNA-tunniste saatiin Lorrainen pikkareista, jotka Richarson oli ottanut ja säilyttänyt. Heidän kohtaamisensa ei ollut ensimmäinen kerta.

Yahoo 5.10.2025 / https://uk.news.yahoo.com/murder-teenag ... 12520.html

Teini-ikäisen äidin murhan ratkaiseminen kesti 39 vuotta

Viime kuussa tuli kuluneeksi 55 vuotta siitä, kun äiti löydettiin kuolleena kujalta, mikä käynnisti vuosikymmeniä kestäneen murhatutkinnan. 19-vuotias Lorraine Jacob nähtiin viimeksi kävelemässä yksin Pilgrim Streetiä pitkin kohti Hardman Streetiä Liverpoolin keskustassa noin kello 23 tiistaina 1. syyskuuta 1970.

Lorraine asui Russell Streetillä äitinsä, 14 kuukauden ikäisen tyttärensä ja poikavauvansa kanssa. Hänet nähtiin juomassa Yates's Wine Lodgessa Great Charlotte Streetillä kello 21. Lorraine nähtiin uudelleen kiinalaisessa ranskalaisravintolassa Great George Streetillä kello 22.20 ennen kuin hän käveli Upper Duke Streetiä pitkin.

Kunnallisen jätehuollon miehet löysivät hänen ruumiinsa seuraavana päivänä pienestä sisäänkäynnistä Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen takaa Rodney Streetillä.

Sisäänkäynti oli toiselta kujalta, joka kulki YWCA-hostellin ja St Andrew’n skotlantilaisen kirkon välillä.

Sisäministeriön patologi oli arvioinut kuolinajan noin keskiyöllä ja viimeistään kello 1.30 aamuyöllä.

Murhaa tutkineet virkamiehet ottivat vastaan ​​yli 900 lausuntoa ja levittivät 3 500 kyselylomaketta pubeissa, klubeilla ja kodeissa, mutta syyllistä ei löytynyt. Tapaus oli pääosin piileskelemässä vuosikymmeniä, ja sitä tarkasteltiin säännöllisesti.

Vasta vuonna 2008 kävi ilmi, että Lorrainen tappaja oli löydetty ratkaisevan todisteen ansiosta epätodennäköisestä paikasta.

Suuri läpimurto tapahtui, kun 78-vuotias Harvey Richardson kuoli Wiganin saattohoidossa suolistosyöpään.

Siivoojien siivotessa hänen taloaan he löysivät ruskean nahkalaukun ja penkoessaan laukun sisältä kirjekuoren, jossa oli merkintä "yksityinen ja luottamuksellinen".

Laukun sisältä löytyi yksityiskohtainen, käsin kirjoitettu tunnustus Lorrainen murhasta mustalla musteella yhdeksälle kellertävälle A4-paperille.

Allekirjoittamattoman ja päiväämättömän viestin mukana oli suuri kokoelma murhaan liittyviä lehtileikkeitä sekä siniset pikkuhousut, jotka kuuluivat Lorrainelle ja olivat kadoksissa, kun hänen ruumiinsa löydettiin.

Siivoojat löysivät myös antiikkisen ilmapistoolin ja kutsuivat paikalle Cheshiren poliisin, joka ymmärsi löydön mahdollisen merkityksen ja kutsui paikalle Merseysiden poliisit.

Kun etsivät kävivät läpi tunnustuksen, se paljasti yksityiskohtaisesti, miten Lorraine oli kuollut ja mikä tärkeintä, miksi. Paperien ikäanalyysi osoittaa, että kirje oli kirjoitettu ja suljettu kirjekuoreen pian murhan jälkeen.

Se sisälsi myös tietoja, jotka eivät olleet koskaan olleet julkisia. Richardson ei ollut koskaan epäiltynä alkuperäisessä tutkinnassa, eikä hän ollut koskaan tullut poliisin tietoon mistään syystä.

Käsin kirjoitettu 26 kappaleen mittainen teos, jonka sanotaan kuulostavan enemmän tarinalta kuin tunnustukselta, kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka humalainen Richardson tapasi Lorrainen Pilgrim Streetillä hieman kello 23 jälkeen tiistaina 1. syyskuuta 1970.

Nainen piteli kädessään kolmea pussia sipsejä, jotka hän oli ostanut illanvieton jälkeen, ja oli matkalla kotiin. Richardson oli viettänyt koko päivän juomassa useissa keskustan pubeissa hukuttaakseen surunsa saatuaan tietää, että hän oli reputtanut yliopistokokeensa päästäkseen kirjastonhoitajaksi.

He kävelivät Rodney Streetille ja kujalle, jossa poliisin mukaan puhkesi riita. Raivoissaan Richardson kuristi uhrinsa ja pudotti tämän ruumiin alla oleville haljenneille pihalaatoille.

Humalassaan hän repäisi uhrin ruskeat sukkahousut ja siniset alushousut ja otti hänen käsilaukunsa käsilaukusta.

Kunnalliset jätehuoltomiehet löysivät Lorrainen ruumiin seuraavana aamuna. Hänen ihonsa oli yön sateen runtelema ja märät sipsipussit olivat edelleen hänen vierellään.

Poliisi havaitsi, että maa hänen takkinsa alla oli kuivaa, mikä arvioi hänen kuolinaikansa olleen ennen sateen alkamista kello 3 aamuyöllä.

Poliisi uskoi, että Lorraine ja Richardson, joka muutti Liverpooliin yrittäessään työskennellä kirjastonhoitajana, olivat yhteydessä toisiinsa hänen lastensa valokuvan vuoksi. (Tälle selitys alempana).

Richardson syntyi 10. joulukuuta 1930 Littleborough'ssa, pienessä Rochdalen esikaupungissa Etelä-Penniinien juurella.

Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Rivingtonissa lähellä Boltonia, missä hänen isänsä työskenteli paikallisissa sairaaloissa rintakirurgina ja radiologina ja hänen äitinsä hoiti häntä.

Richarson kärsi mielenterveysongelmista koko elämänsä ajan.

Kesäkuun puolivälissä 1970, muutama kuukausi ennen murhaa, Lorraine ja hänen ystävänsä menivät Richardsonin vuokraamaan asuntoon Huskisson Streetillä Toxtethin ja kaupungin keskustan reunalla.

Richardson oli ulkona, mutta parivaljakko päästettiin yhteiseen tilaan, ennen kuin he menivät Richardsonin makuuhuoneeseen ja ottivat kaksi kameraa.

Todistajan mukaan, joka tuli esiin asian uudelleen avaamisen jälkeen, uskotaan, että Richardson oli ottanut kuvan Lorrainen lapsista jonkin aikaa ennen kameroiden ottamista ja pari oli riidellyt sen takia.

Poliisi ei kuitenkaan osannut sanoa, milloin tai miksi kuva otettiin, vaikka he ovat sanoneet, etteivät usko sen olleen mitään pahaenteistä.

Kun Richardson palasi kotiin ja huomasi kameroidensa kadonneen, hänelle kerrottiin kahdesta naissoittajasta ja hän tiesi heti, kuka kyseessä oli.

Mutta tappajan ja uhrin polkujen uskotaan kohdanneen uudelleen ennen kuin tuo kohtalokas sattuma kohtasi myöhään illalla kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin.

Tunnustuksessaan Richardson kertoi menettäneensä malttinsa Lorrainen kanssa kameroiden takia ja ottaneensa tämän käsilaukun, koska siinä oli panttilainaamon lippu.

Mutta hän ei koskaan mennyt Biggarsin panttilainaamoon kaupungin keskustassa, vaan repäisi lipun ja heitti sen alas vessanpöntöstä. Hän leikkasi nahkaisen, puoliympyrän muotoisen käsilaukun pieniksi paloiksi ja heitti sen pois.

Viestissään hän kirjoitti ripustaneensa ruskeat sukkahousut oksalle Sefton Parkissa, lähellä Greenheys Roadin asuntoa, jonka hän otti vastaan ​​tultuaan potkituksi ulos Huskisson Streetiltä heinäkuun lopulla 1970, mutta hän säilytti siniset alushousut.

Yhdeksänsivuinen tunnustus kertoo hänen liikkeistään sinä päivänä, ja viimeisellä sivulla kerrotaan hänen palanneen kotiin tapettuaan Lorrainen kuristamalla hänet.

Tämä yksityiskohtainen tieto rikoksesta sekä alushousuista löydetyt DNA-osumat sekä Lorrainen että Richardsonin DNA:han johtivat päätökseen sulkea tapaus.

Tapaus suljettiin virallisesti vuonna 2009. Syyttäjälaitoksen monimutkaisten tapausten yksikön johtaja Colin Davies sanoi tuolloin: ”Oikeuslääketieteellisen todistusaineiston ja poliisin perusteellisen tutkinnan jälkeen päätin, että todisteita olisi riittävästi oikeuttamaan syytteen nostamisen Harvey Richardsonia vastaan ​​Lorraine Jacobin murhasta, jos hän olisi vielä elossa.

”Jos hän olisi elossa, hänellä olisi tietenkin oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja tuomioistuimen tehtävänä olisi päättää, onko syyttäjä näyttänyt tapauksen toteen ilman kohtuullista epäilystä.”