Valokuvia

[Hessu52]

Aivan Sariola ja silloin bongarien on täytynyt kulkea alempaa polkua melkeinpä teltalle saakka, jos ovat mielineet kengät nähdä ja oikeastaan letan tasalle, sillä penkere on siinäteltan paikalla kuitenkin niin korkea ja edessä on ollut kasvillisuutta, että kenkien näkemiseksi on täytynyt mennä tosi lähelle.

Sitten tuohon juttuun, että bongarit tiesivät niemessä olevan helluntaiyönä teltan, niin eikös Merivuokko kirjoittanut, että he olivat katsoneet murhaniemeen ja nuotioon, jonka loisteessa moottoripyörät kiilisivät.

Jos moottoripyörät ovat näkyneet, niin silloin on näkynyt myös teltta, joten lintubongareita onkin tainnut kiinnostaa hieman isommat tipuset, kuin kuukkeli, joka sekin on utelias lintu.

Miksi he yleensäkin menivät niemeen, sillä uskoisin poikien aiemmilla retkillään jo huomanneen sen, ettei niemessä ole linnunpesiä, koska se saattoi olla aika rauhaton paikka uimarannan ja yleensäkin uimareiden ja kylän nuorten kokoontumispaikkana.

[synkempi hautajaisvieras]

.



^Niin, olisiko poikien touhuissa sittenkin jotain hämärää. Jotain joka ei ole tullut ilmi?




.

[Merivuokko]

Aivan Sariola ja silloin bongarien on täytynyt kulkea alempaa polkua melkeinpä teltalle saakka, jos ovat mielineet kengät nähdä ja oikeastaan letan tasalle, sillä penkere on siinäteltan paikalla kuitenkin niin korkea ja edessä on ollut kasvillisuutta, että kenkien näkemiseksi on täytynyt mennä tosi lähelle.

Sitten tuohon juttuun, että bongarit tiesivät niemessä olevan helluntaiyönä teltan, niin eikös Merivuokko kirjoittanut, että he olivat katsoneet murhaniemeen ja nuotioon, jonka loisteessa moottoripyörät kiilisivät.

Jos moottoripyörät ovat näkyneet, niin silloin on näkynyt myös teltta, joten lintubongareita onkin tainnut kiinnostaa hieman isommat tipuset, kuin kuukkeli, joka sekin on utelias lintu.

Miksi he yleensäkin menivät niemeen, sillä uskoisin poikien aiemmilla retkillään jo huomanneen sen, ettei niemessä ole linnunpesiä, koska se saattoi olla aika rauhaton paikka uimarannan ja yleensäkin uimareiden ja kylän nuorten kokoontumispaikkana.

Paljon peiponpesiä, joka puussa.

[Sariola]

Aivan Sariola ja silloin bongarien on täytynyt kulkea alempaa polkua melkeinpä teltalle saakka, jos ovat mielineet kengät nähdä ja oikeastaan letan tasalle, sillä penkere on siinäteltan paikalla kuitenkin niin korkea ja edessä on ollut kasvillisuutta, että kenkien näkemiseksi on täytynyt mennä tosi lähelle. .....
.

Tuolloin v.1960 Salonen ei ole kuulustelussa maininnut nähneensä kenkiä lainkaan. Kengät ovat ilmestyneet muistiin vasta 2000-luvulla ja silloinkin epävarmasti. On hyvin mahdollista, että HS ei ole nähnyt kenkiä lainkaan. On lisäksi todennäköistä, että poikien kengät ovat tuolloin jo olleet noin 800 m:n päässä.

Pöytäkirjan mukaan pojat nimenomaan eivät kävelleet rantapolkua teltan kohdalle asti, vaan hyvissä ajoin nousivat keskipolulle ja tekivät havaintonsa sieltä. Ehkä noin 12 metrin etäisyydeltä. Rantapolulla ollessaan he todennäköisesti ovat olleet vielä kauempana teltasta, ehkä 15-20 m. Se pitänee paikkansa. Tämä on ainakin todennäköistä, tosin mitään aivan varmaa ei voi sanoa. Näin minä kuvittelen tapahtuneen. Myös uskon, että he tiesivät ennakolta teltan ja pyörien olevan siinä. Mahdollisesti olivat nähneet jo lahdenpoukaman takaa telttapaikalle tai nähneet jo edellisenä iltana mm. moottoripyörät. Tämä on mielestäni todennäköistä.

[teemu]

Kun noita kuvia katsoo, niin ihmettelen, kuinka tilanhoitajan rouva Karjalainen, on nähnyt toisen nuorukaisen juoksevan keskiniemen tyvestä murhaniemeen päin.

Jos Sepi on ollut metskaamassa keskiniemessä, niin luulisin hänen metskanneen murhaniemen vastapäätä olevalla rannalla, jonne käsitykseni mukaan Karjalaisen katse ei olisi yltänyt, eikä hän olisi silloin myöskään nähnyt kenekään juoksevan keskinemen lahdenpohjukasta murhaniemeen.

Oonkohan jo ihan seonnut, kun tuollaista saan päähäni?

Noin puolituntia rannassa viivyttyään oli kertoja kuullut jostain ääniä sekä havainnut edellä mainitun niemen länsipuolella olevassa toisessa niemessä olevan kaksi myös alle 20 vuotiasta nuorukaista. Sikäli kun kertoja oli pannut merkille, oli toinen, mahdollisesti molemmat nuorukaisista ollut tulossa kahden niemen välisen lahden rannalta lännen puoleisen niemen kärkeen. Kertoja ei ollut tarkemmin seurannut miten kauan nämä nuorukaiset olivat niemessä viipyneet. Kertoja ei ollut tarkemmin huomioinut miten nämä nuorukaiset olivat pukeutuneet mutta nämä olivat olleet paitahihasillaan sekä paljain päin.

Toinen miehistä oli kohta sen jälkeen, kun kertoja oli heidät havainnut, lähtenyt juoksemaan lahden pohjukkaan päin, toisen miehen jäädessä niemessä olevalle kalliolle.

Kuulustelutieto on ristiriidassa Hessu52:n muistikuvan kanssa, kuten Bodomin mysteerio-ketjusta on helposti tarkistettavissa. Jos taas on tietoa jostakin muunsuuntaisesta liikkeestä, kuin mitä Aili Karjalainen on itse kertonut, niin lähde kannattaa mainita. Jos puolestaan kysymyksessä on johtopäätös, niin perustelujen kertominen auttaa lukijoita ymmärtämään miksi johtopäätös on tehty.

Edellä Hessu52 kuitenkin mainitsee lähteeksi vain oman päänsä, ja retorisesti epäilee sen luotettavuutta. Tämä on luonnollisesti hyvä varaus kirjoitetun tekstin oikeellisuudelle. Yhtä hyvin tai ehkä vielä paremminkin viestin olisi voinut jättää kirjoittamatta.

Todetaan vielä Aili Karjalaisen näkemisistä, että nuorukaisten tulon uimarannalta niemen kärkeen olisi voinut nähdä mm. hänen makuuhuoneensa ikkunasta tai Marjatta Sahakankaan kertomalta leiripaikalta, mutta ei kartanon laiturilta, missä hän kertoi olleensa. Jos nuorukaiset taas olisivat olleet tulossa keskiniemen ja läntisimmän kallioniemen välisestä lahdesta (vedenottoputken suunnasta) keskiniemen kärkeen, niin sen olisi voinut hyvin nähdä sekä kartanon laituriltä että makuuhuoneen ikkunasta.

Jätän keskusteltavaksi kysymyksen, olisiko Aili Karjalainen voinut sekoittaa keskenään läntisimmän niemen, ja keskiniemen, joiden molempien kärki on kallioinen? Murhaniemi (itäisin niemi) ja keskiniemi nimittäin näyttäisivät olevan yhtä ja samaa niemeä laiturilta katsottuna. Näin ollen hän olisi voinut nähdä ensin Boismanin ongelle keskiniemessä, missä Boisman olisi käynyt ongella Gustafssonin mukaan. Puoli tuntia myöhemmin Karjalainen olisi nähnyt kahden nuorukaisen olevan tulossa läntisimmän niemen kärkeen (Kivilahden kertomalle paikalle) vedenottoputken suunnasta. Toinen heistä olisi sitten lähtenyt juoksemaan takaisin (vedenottoputken suuntaan) toisen jäädessä paikalleen. Jos tällainen väärinkäsitys olisi syntynyt tai väärä havainto olisi tehty, niin sopisivatko tiedot aamun havainnoista paremmin toisiinsa? Kivilahti ei muista nähneensä ketään, joten hän ei tässä tapauksessa olisi vielä ollut tullut paikalle.

Kivilahden kylläkin piti tulla rantaan kaverinsa kanssa, mutta kaveri ei tullut. Mysteeri sekin. Tämän asian mainitseminen tässä yhteydessä voi johdattaa ajatukset tiettyyn suuntaan, minkä pyydän ottamaan huomioon harkittaessa mahdollista kommentointia.

[teemu]

...Pöytäkirjan mukaan pojat nimenomaan eivät kävelleet rantapolkua teltan kohdalle asti, vaan hyvissä ajoin nousivat keskipolulle ja tekivät havaintonsa sieltä. ...

Haapalaisen kuulustelupöytäkirjaan viedyn tiedon mukaan he (ensin) näkivät teltan ja sen johdosta kääntyivät. Tämä on kerrottu totena. Teltan näkeminen on mahdollista 10-30 m:n päässä teltasta, jos se on pystyssä, koska silloin se pilkottaa puiden välistä rantapolulle. Tuoreessa, rantapolulta 12 m:n päästä otetussa kuvassa näkyy telttakoivu vasemmalla ylhäällä. Teltta olisi erottunut sen vierestä taivasta vasten.

Kuitenkin teltta oli kumossa, joten sitä ei voinut nähdä tältä eikä mahdollisesti jo lähempää niemen tyveä tehdyn käännöksen kohdalta.
Jos pidetään totena sitä, että he näkivat teltan aamulla ennen kääntymistään, niin ainakin toisen heistä on täytynyt tulla alle kymmenen metrin päähän luhistuneesta teltasta ennen kääntymistä jyrkästi vasemmalle ja ylös keskipolulle.

Jos he taas kääntyivät nähdessään hahmon liikkuvan teltan luona, niin etäisyys on voinut olla yli 10 metrin luokkaa. Kuitenkin he kertoivat nähneensä miehen vasta ylhäällä polulla. Näistä voi valita. Kumpikaan ei sovi täysin.

Jätän keskusteltavaksi kysymyksen, olisiko Haapalainen voinut nähdä teltan aikaisemmin, edellisen illan tai yön aikana, jolloin se vielä olisi ollut pystyssä? Hän olisi sitten aamulla kääntynyt siltä samalta paikalta ylös keskipenkereelle. Tällaisesta ei ole olemassa mitään kuulustelutietoa, vaan joudutaan pohtimaan mitä mahdollisesti olisi jäänyt kertomatta. Salosen paikallisilta kuuleman kertomuksen mukaan Haapalainen olisi tiennyt leiristä jo edellisenä iltana.

Asiaan liittyvä tieto voisi myös olla, että Haapalainen ns. nukkui pommiin pesäbongaukselle lähdön. Tämä voisi johtua siitä, että hän kenties olisi mennyt myöhään nukkumaan. Mutta vaikka olisikin, se ei tietenkään todista hänen käyneen niemessä.

Aikaisempi niemessä käynti voisi selittää huhuja teltan näkemisestä pystyssä vielä aamuyöllä, mutta mitään lehtitietoa varmempaa asiasta ei ole.

Alkuperäisen tiedon välittymistä Kalevi Haapalaiselta Heikki Salosen kautta vaikeuttaa se, etteivät he olleet paljoakaan keskustelleet asiasta keskenään, minkä Merivuokko on täällä kertonut.

Ehkä Kalevi Haapalaisen lesken kautta saadaan jotain uutta tietoa, jonka Kalevi on aikanaan kertonut vaimolleen.

[Merivuokko]

Tilanne leiripaikalla tuli yllättäen, ja kesti vain muutaman sekunnin.
Kalevi oli edellisiltana nähnyt moottoripyörien kiiltelevän tulen loimussa Högnäsin rantaan, jossa hän oli ollut VN:n kanssa, joten hän on tiennyt että siellä oli retkeilijöitä.

[Ron_Burgundy]

Tilanne leiripaikalla tuli yllättäen, ja kesti vain muutaman sekunnin.
Kalevi oli edellisiltana nähnyt moottoripyörien kiiltelevän tulen loimussa Högnäsin rantaan, jossa hän oli ollut VN:n kanssa, joten hän on tiennyt että siellä oli retkeilijöitä.

Onkohan minulla väärä muistikuva, mutta jostain on sellainen käsitys, että NG:n leirissä ei ollut jälkiä nuotiosta.

Olikohan tieto peräisin jopa bodomin mysteeriosta, että nuotiota ei ollut tai jostain... ?

En ole kyllä kuitenkaan varma asiasta.

[Sariola]

Haapalaisen kuulustelupöytäkirjaan viedyn tiedon mukaan he (ensin) näkivät teltan ja sen johdosta kääntyivät. Tämä on kerrottu totena. Teltan näkeminen on mahdollista 10-30 m:n päässä teltasta, jos se on pystyssä, koska silloin se pilkottaa puiden välistä rantapolulle. Tuoreessa, rantapolulta 12 m:n päästä otetussa kuvassa näkyy telttakoivu vasemmalla ylhäällä. Teltta olisi erottunut sen vierestä taivasta vasten.

Tuo kuva paljastaa, että pojat olisivat voineet nähdä varsinkin sen koivua vasten olleen moottoripyörän tuolta paikalta, josta kuva on otettu. Ehkä myös jotain epämääräistä myttyä moottoripyörän vieressä. Hyvinkin ovat voineet tästä nousta ylös kekskipolulle ja tehdä siitä havaintonsa teltan päällä makoilijasta ja rantaan kätkeytyjästä. On mahdollista, että pojat sittenkin tulivat melko hiljaa ja teltalla ollut tuli yllätetyksi. Hän ei olisi halunnut tulla nähdyksi koskapa meni piiloon rinteen taakse, eikä suinkaan rauhallisesti käsien pesulle. Hän piiloutui, käsien pesusta ei ollut tietoakaan, niin luulen. Hän tuli suunnilleen yllätetyksi itse teosta. Mitähän olisi tapahtunut, jos pojat olisivat jatkaneet matkaansa aivan teltan viereen ja ohikin. Olisikohan rikos selvinnyt silloin välittömästi?

[teemu]

Tuo kuva paljastaa, että pojat olisivat voineet nähdä varsinkin sen koivua vasten olleen moottoripyörän tuolta paikalta, josta kuva on otettu. Ehkä myös jotain epämääräistä myttyä moottoripyörän vieressä...

Haapalainen siis olisi nähnyt moottoripyörän, lähtenyt katsomaan sitä, ja sanonut poliisille kääntymisen syyn olleen, että hän näki teltan.

Salonen puolestaan sanoi, ettei ollut menossa niemen kärkeen ollenkaan, ja siksi he kääntyivät.

Kertomukset ovat erilaiset. Mahdollisesti kääntymisen syyt myös erosivat toisistaan.

Paikka josta niemi viimeisen kerran ylitetään ennen ylätasanteen päättymistä on n. 10 metriä taaksepäin kuvanottopaikasta. Seuraava poikkikulku on 40 metriä eteenpäin, paikassa missä ylätasanne on päättynyt.

Niemen varsinaiset teltanpaikat ovat näiden poikkulkujen kohdalla alhaalla. Gustafssonin paikka oli poikkikulkujen välissä, ylhäällä, pitkittäiskulun kohdalla, polun päällä. Olisiko tässä tullut yllätys: teltta ei ollut kummallakaan hyvällä teltanpaikalla, vaan paikalla, missä ei koskaan ollut ollut telttaa ennen? Lintupojatkaan eivät olisi odottaneet näkevänsä telttaa juuri siinä, missä se oli.

Jos pojat tulivat 12 metrin päähän teltasta, he olivat tai ainakin toinen heistä oli menossa seuraavalle poikkikululle asti. Koska Salonen ei sitä halunnut, niin Haapalainen olisi siinä tapauksessa se, joka tuli. Salosen ei ollut mitään syytä tulla tälle paikalle, koska hän kertomansa mukaan aikoi mennä niemen poikki uimarannalle 10 metriä taaksepäin olleesta poikkikulusta.

Vaikka koivua vasten nojannut Gustafssonin pyörä olisikin näkyessään aiheuttanut Haapalaisen kääntymisen vasemmalle, niin asiantila ei olennaisesti helpota kuulustelutiedon ymmärämistä, koska osa siitä joudutaan tässäkin tapauksessa hylkäämään, teltan näkeminen ennen kääntymistä nimittäin.

Lisäksi pyörä olisi näkynyt jo kauempaa, sopivista puiden väleistä, joten se ei olisi ollut yllätys. Haapalaisen mukaan kääntymisen aiheutti teltan näkeminen. Teltta oli mytyssä, ja sen näkemiseksi olisi pitänyt tulla kuvanottopaikasta vielä hieman edemmäs niemen kärkeä kohden.

Poliisin lavastuskuvan 2003 mukaan Salonen olisi noussut keskiharjanteelle n. 10 metriä kuvanottopaikasta taaksepäin, mistä luhistunut teltta olisi näkynyt edempänä polulla. Alapolulta luhistunut telttamytty puolestaan olisi ruvennut näkymään polkua pitkin kuljettaessa edelleen muutaman metrin päässä. Tästä tulee sellainen vaikutelma, että Haapalainen olisi mennyt suhteellisen lähelle telttaa, ja palannut takaisin sen nähtyään. Tästäkään ei ole merkintää kuulustelupäytäkirjassa. Kuitenkin voidaan ajatella, että paluu taaksepäin olisi jäänyt tai jätetty pois tarpeettomana yksityiskohtana. Se on mielestäni järkevin selitys, minkä nojalla kuulusteluissa mainitut tiedot saadaan sopimaan murhapaikan välittömään ympäristöön.

[Merivuokko]

Tuo kuva paljastaa, että pojat olisivat voineet nähdä varsinkin sen koivua vasten olleen moottoripyörän tuolta paikalta, josta kuva on otettu. Ehkä myös jotain epämääräistä myttyä moottoripyörän vieressä...

Haapalainen siis olisi nähnyt moottoripyörän, lähtenyt katsomaan sitä, ja sanonut poliisille kääntymisen syyn olleen, että hän näki teltan.

Salonen puolestaan sanoi, ettei ollut menossa niemen kärkeen ollenkaan, ja siksi he kääntyivät.

Kertomukset ovat erilaiset. Mahdollisesti kääntymisen syyt myös erosivat toisistaan.

Paikka josta niemi viimeisen kerran ylitetään ennen ylätasanteen päättymistä on n. 10 metriä taaksepäin kuvanottopaikasta. Seuraava poikkikulku on 40 metriä eteenpäin, paikassa missä ylätasanne on päättynyt.

Niemen varsinaiset teltanpaikat ovat näiden poikkulkujen kohdalla alhaalla. Gustafssonin paikka oli poikkikulkujen välissä, ylhäällä, pitkittäiskulun kohdalla, polun päällä. Olisiko tässä tullut yllätys: teltta ei ollut kummallakaan hyvällä teltanpaikalla, vaan paikalla, missä ei koskaan ollut ollut telttaa ennen? Lintupojatkaan eivät olisi odottaneet näkevänsä telttaa juuri siinä, missä se oli.

Jos pojat tulivat 12 metrin päähän teltasta, he olivat tai ainakin toinen heistä oli menossa seuraavalle poikkikululle asti. Koska Salonen ei sitä halunnut, niin Haapalainen olisi siinä tapauksessa se, joka tuli. Salosen ei ollut mitään syytä tulla tälle paikalle, koska hän kertomansa mukaan aikoi mennä niemen poikki uimarannalle 10 metriä taaksepäin olleesta poikkikulusta.

Vaikka koivua vasten nojannut Gustafssonin pyörä olisikin näkyessään aiheuttanut Haapalaisen kääntymisen vasemmalle, niin asiantila ei olennaisesti helpota kuulustelutiedon ymmärämistä, koska osa siitä joudutaan tässäkin tapauksessa hylkäämään, teltan näkeminen ennen kääntymistä nimittäin.

Lisäksi pyörä olisi näkynyt jo kauempaa, sopivista puiden väleistä, joten se ei olisi ollut yllätys. Haapalaisen mukaan kääntymisen aiheutti teltan näkeminen. Teltta oli mytyssä, ja sen näkemiseksi olisi pitänyt tulla kuvanottopaikasta vielä hieman edemmäs niemen kärkeä kohden.

Poliisin lavastuskuvan 2003 mukaan Salonen olisi noussut keskiharjanteelle n. 10 metriä kuvanottopaikasta taaksepäin. Luhistunut telttamytty puolestaan olisi ruvennut näkymään polkua pitkin kuljettaessa edelleen muutaman metrin päässä. Tästä tulee sellainen vaikutelma, että Haapalainen olisi mennyt suhteellisen lähelle telttaa, ja palannut takaisin sen nähtyään. Tästäkään ei ole merkintää kuulustelupäytäkirjassa. Kuitenkin voidaan ajatella, että paluu taaksepäin olisi jäänyt tai jätetty pois tarpeettomana yksityiskohtana.

Haapalainen halusi mennä tarkastelemaan pyöriä lähempää, Salonen ei
halunnut mennä häiritsemään hereillä olleita teltailijoita, ja tarttui Kalevia
muistaakseni käsivarresta ja sanoi kuuluisiksi tulleet sanansa, ettei mennä
sinne häiritsemään, jotenkin näin.
Pojat olivat aivan peräkkäin, Haapalainen edellä.

[teemu]

...Haapalainen halusi mennä tarkastelemaan pyöriä lähempää, Salonen ei
halunnut mennä häiritsemään hereillä olleita teltailijoita, ja tarttui Kalevia
muistaakseni käsivarresta ja sanoi kuuluisiksi tulleet sanansa, ettei mennä
sinne häiritsemään, jotenkin näin.
Pojat olivat aivan peräkkäin, Haapalainen edellä.

Tapahtuiko tämä itäisella rantapolulla vai ylhäällä keskipolulla?'

...Rantapolulta ei näkynyt muistaakseni mitään. Tilanne keskipolulla tuli yllättäen. Mies oli teltan luona, käänsi selkänsä ja laskeutui rantaan teltan sivulta, selkä oli laskeutuessa tavallaan poikiin päin.

Tarttuiko Heikki ensin Kalevin käsivarteen, vai näkivätkö pojat hahmon ensin?

[awa]

On mahdollista, että pojat sittenkin tulivat melko hiljaa ja teltalla ollut tuli yllätetyksi. Hän ei olisi halunnut tulla nähdyksi koskapa meni piiloon rinteen taakse, eikä suinkaan rauhallisesti käsien pesulle. Hän piiloutui, käsien pesusta ei ollut tietoakaan, niin luulen. Hän tuli suunnilleen yllätetyksi itse teosta. Mitähän olisi tapahtunut, jos pojat olisivat jatkaneet matkaansa aivan teltan viereen ja ohikin. Olisikohan rikos selvinnyt silloin välittömästi?

Pojat ovat aivan varmasti tulleet telttapaikalle hyvin hiljaa - nähneet käsiään pesevän miehen rannassa. Mies ei huomannut poikia ennen kuin oli palaamassa rannasta takaisin teltalle - perääntyi pari askelta ja siirtyi töyrään taakse piiloon.

Noinhan se on voinut tapahtua.

[skoone]

[- nähneet käsiään pesevän miehen rannassa. Mies ei huomannut poikia ennen kuin oli palaamassa rannasta :

Tämä käsien pesu vaikuttaa olevan tämän vuoden uusi uutinen. Aiemmin mies vain livahti (ehkä hakemaan kahvivettä...)

[Hessu52]

Jos nuo moottoripyörät olisivät kiiltäneet leiritulen valossa, niin missä se nuotio on voinut olla, koska Telttahan joidenkin mukaan sijaitsi ksuurinpiirtein keskellä polkua ja olisi rajoittanut näköalasektoria, eli mistä tätä nuotiota on katsottu?

Toisekseen Sepin prätkä oli koivua vasten ja niemen kärjestä koivun väärällä puolella nojallaan ohjaustankonsa varasssa, joten siitäkin olisi koivu rohmunnut palasen kiiltopintaa.

Sepin prätkä oli myös kauempana kuin mitä noissa piiroksissa on annettu ymmärtää, eikä näissä uudemmissa kuvissa ole kovin hyvin näkyvillä koko koivua, joka on kasvanut paksuutta, ollen nykyjään kaksin verroin tukevampi, kuin silloin ennen.

Jos katsoo noita viimeisimpiä kuvia tällä sivulla, niin kyseinen koivu, johon Sepin pyörä nojasi, näkyy aivan vasemmassa reunassa, ei se, vaan enempi vasemalle, no nyt näet sen tukevan rungon, joka on se oikea runko.

Kovin lähelle telttaa en olisi uskaltanut nuotiota laittaa, koska aina on se vaara, että teltta roihahtaa.

Silloin oli myös melkoiset helteet ja maasto kuivaa, eli senkään takia ei varmaan olisi avotulta saanut minnekään tehdä, joten hieman omituiselta kuulostaa nuorten aikainen juhannuskokko.

Pidän hieman skeptisenä koko tarinaa nuotiosta ja kiiluvista prätkistä.

Kiilusilmä sentään on totta, sen todistavat neljä uhria, joista yksi vain säilyi hengissä.