Re: Piia Ristikankare, katosi kotoaan -Piikkiö 1988
Lähetetty: Pe Huhti 28, 2017 11:17 am
Voi Jeesus (sen Jehovan poika, jos joku ei tiennyt ) sentään, millainen urakka oli kahlata läpi molemmat ketjut sivuhaaroineen, kun vähän väliä oli joku esittänyt aiempia postauksia lukematta oman ajatuksensa ihan uutena juttuna, josta oli sitten väännetty jälleen sivukaupalla...
Muutama miete asioista, jotka mielestäni ovat jääneet ketjussa jotenkin keskeneräisiksi (vaikka tuskin näillä mitään varsinaista merkitystä on):
Kadonneet-sarjan jaksossa nähdystä isän haastattelusta oli tuolla ekan ketjun alkupäässä spekulointia Jehovan todistajien yhteisöstä erottamisesta ja siitä, mitä isä tarkoitti sanoessaan, että ne erottamiset on olleet sellaisia pieniä asioita. Käsittääkseni isä ei siinä kohtaa kyennyt edes ajattelemaan, että Piian mahdollinen surmaaja voisi olla seurakunnan jäsen, vaan hänelle tuli mieleen, että se saattaisi olla jonkun erotetun tekemisiä. Sitten hän kuitenkin tuumaa, että ei ne erottamiset ole johtuneet mistään kovin vakavasta, ne on sellaisia pienempiä juttuja. Eli jos on erotettu vaikka tupakanpolton tai salasuhteen takia, niin on aika epätodennäköistä, että seuraavaksi syyllistyisikin johonkin näin vakavaan. Toisin olisi, jos seurakunnasta olisi hiljakkoin joku erotettu esimerkiksi pahoinpitely- tai henkirikostuomion takia, jolloin voisi olla mahdollista epäillä jopa kostotoimenpidettä.
Mielestäni saattaa johtua haastattelujen leikkauksesta, että katoamisen huomaaminen esitetään myös kovin sekavasti. Että pitikö nyt tulla kokoukseen vai tuliko tieto puhelimessa tai miten. Missään ei ole mainintaa, että isä olisi tavannut Ristimäen perheen kokouksessa sunnuntaina, joten mahdollinen selitys menee näin: Isä odotti Piiaa saapuvaksi kokoukseen Ristimäkien kyydissä (kokoukset on tietääkseni tuolloin alkaneet sunnuntaisin aamupäivällä, myöhemmin on seurakuntien väkimäärien lisääntyessä joissain paikoissa pidetty kahta kokousta, jolloin jälkimmäinen on selvästi myöhemmin), mutta heistä ei ole ketään näkynyt. Kun isä on mennyt takaisin kotiin, hän on soittanut Ristimäelle ja kuullut, ettei Piia ole ollut heillä. Luultavasti on kuullut myös syyn siihen, mikseivät olleet kokouksessa, mutta se ei ole ollut oleellista dokumentin kannalta.
Muita huomioita uskontoon liittyen tässä.
Atlanta on toistanut nyt useaan kertaan, että alkoholismi ei ole Todistajilla sallittu syy avioeroon. En tiedä, ovatko ajat muuttuneet, vai onko kyse seurakuntakohtaisista eroista, mutta lähipiiriini kuuluvan JT:n parhaan ystävän lapsi on hiljattain eronnut puolisostaan alkoholismiin liittyvän väkivaltaisuuden vuoksi ja kaikki nämä kolme tuntemaani henkilöä ovat vakaasti samaa mieltä siitä, että vähän aikaisemminkin olisi voinut luovuttaa... Eli vaikka sairasta ihmistä ei saisi hylätä, voivat alkoholismin sivuvaikutukset siihen oikeuttaa.
Jossain vaiheessa on spekuloitu myös sillä, oliko se äiti nyt oikeasti niin kovin pahassa kunnossa, vai oliko syy eroon ennemminkin Jehovan tahdon vastainen toiminta. Tässä pitää ottaa huomioon se, että tuohon aikaan oli vielä enemmän kuin nykyään asenne sellainen, että äiti on aina lapsilleen paras hoitaja, isän tehtävä on lähinnä tuoda rahaa perheeseen. Jos siis ihan maallinen oikeus/sosiaalitoimi tms. on ottanut sellaisen kannan, että lasten on parempi olla isällään, vaikka tämä on mies ja vieläpä Jehovan todistaja, niin kyllä äidin vointi on silloin ollut oikeasti todella huono! Myös tapaamisoikeuden epääminen viittaa vahvasti siihen. Nykyäänhän lapsen oikeus molempiin vanhempiin on niin pyhä, että jopa varmistetuissa ja tuomituissa insestitapauksissa järjestetään valvotut tapaamiset, jos lapsi on vähänkään myötämielinen niille.
Kuulemani mukaan melkein jokainen JT-lapsi joutuu jollain tasolla kiusatuksi tai syrjityksi koulussa erilaisuutensa vuoksi, mutta aina se ei toki mene sellaiseksi elämänmittaisia traumoja aiheuttavaksi rääkkäämiseksi, koska siihen vaikuttaa myös ihmisen luonne (herkkää on helpompi kiusata, joku taas "maallistuu" koulupäivän ajaksi) ja sattuma (miten häiriintyneitä henkilöitä sitä samalle luokalle sattuu ja onko opettajalla valmiuksia puuttua). Tämä selittäisi osaltaan sitä, että välillä puhutaan, että on kiusattu ja välillä, että ei. Arvelisin siis, että on kiusattu ja syrjitty jonkin verran, mutta ei enää uudessa koulussa, eikä niin paljoa, että sillä voisi olla mitään yhteyttä katoamiseen. Mulla oli 70-80 -lukujen vaihteessa JT-kaveri, jonka olen kuullut aikuisena sanoneen, ettei häntä silloin juurikaan kiusattu, koska minä en antanut. Itse taas jouduin kiusatuksi pahasti, mutta siihen oli täysin eri syyt.
Vielä jäin miettimään aikataulullista ristiriitaa Piian katoamisen ja tajuttoman näköisen ihmisen autoon nostamisen välillä. En kirjannut tästä yksityiskohtia, mutta oliko niin, että silminnäkijä olisi puhunut puoliyöstä ja tapahtumapaikka olisi kuitenkin ollut aika lähellä Piian kotia? Yksi mahdollinen selitys voisi olla se, että Piia olisi ovesta häipyessään mennyt vaikka siihen pihapiirissä olevaan varastoon mököttämään ja lähtenyt liikkeelle vasta lähempänä puolta yötä huomattuaan, ettei kukaan kaipaile (koska isä oletti hänen lähteneen kaverin luo, mitä Piia ei voinut tietää). Miettinyt ehkä, että meniskö sisälle, vai lähtiskö johonkin ja päättänyt sitten lähteä edes kävelemään. On liftannut tai auto pysähtynyt tarjoamaan kyytiä, ei ole halunnut nousta autoon, kolkattu ja nostettu kyytiin vastoin tahtoaan. Aika viileää on varmaan ollut pihamökissä mököttämiseen yli kolmen tunnin ajan, mutta tässä nyt yksi spekulaatio tuohon. Odottelu selittäisi osaltaan myös sitä, miksi hänestä ei ole havaintoja illalta.
Kuten moni muu, minäkään en usko lähipiirin syyllisyyteen suurelta osin nimenomaan siksi, ettei vahingon peittelemisessä olisi järkeä ja tahallisuuteen ei taida uskoa oikein kukaan. Lisäksi toivon, etteivät he lue tätä, koska osa spekulaatioista menee aivan överiksi. Leppisen temppuihin taas näyttäisi olevan suorastaan karmivan paljon yhtäläisyyksiä ja mietin, jospa Piiankin ruumis vielä joskus löydetään täältä Pohojammaan lakeuksilta.
Muutama miete asioista, jotka mielestäni ovat jääneet ketjussa jotenkin keskeneräisiksi (vaikka tuskin näillä mitään varsinaista merkitystä on):
Kadonneet-sarjan jaksossa nähdystä isän haastattelusta oli tuolla ekan ketjun alkupäässä spekulointia Jehovan todistajien yhteisöstä erottamisesta ja siitä, mitä isä tarkoitti sanoessaan, että ne erottamiset on olleet sellaisia pieniä asioita. Käsittääkseni isä ei siinä kohtaa kyennyt edes ajattelemaan, että Piian mahdollinen surmaaja voisi olla seurakunnan jäsen, vaan hänelle tuli mieleen, että se saattaisi olla jonkun erotetun tekemisiä. Sitten hän kuitenkin tuumaa, että ei ne erottamiset ole johtuneet mistään kovin vakavasta, ne on sellaisia pienempiä juttuja. Eli jos on erotettu vaikka tupakanpolton tai salasuhteen takia, niin on aika epätodennäköistä, että seuraavaksi syyllistyisikin johonkin näin vakavaan. Toisin olisi, jos seurakunnasta olisi hiljakkoin joku erotettu esimerkiksi pahoinpitely- tai henkirikostuomion takia, jolloin voisi olla mahdollista epäillä jopa kostotoimenpidettä.
Mielestäni saattaa johtua haastattelujen leikkauksesta, että katoamisen huomaaminen esitetään myös kovin sekavasti. Että pitikö nyt tulla kokoukseen vai tuliko tieto puhelimessa tai miten. Missään ei ole mainintaa, että isä olisi tavannut Ristimäen perheen kokouksessa sunnuntaina, joten mahdollinen selitys menee näin: Isä odotti Piiaa saapuvaksi kokoukseen Ristimäkien kyydissä (kokoukset on tietääkseni tuolloin alkaneet sunnuntaisin aamupäivällä, myöhemmin on seurakuntien väkimäärien lisääntyessä joissain paikoissa pidetty kahta kokousta, jolloin jälkimmäinen on selvästi myöhemmin), mutta heistä ei ole ketään näkynyt. Kun isä on mennyt takaisin kotiin, hän on soittanut Ristimäelle ja kuullut, ettei Piia ole ollut heillä. Luultavasti on kuullut myös syyn siihen, mikseivät olleet kokouksessa, mutta se ei ole ollut oleellista dokumentin kannalta.
Muita huomioita uskontoon liittyen tässä.
Atlanta on toistanut nyt useaan kertaan, että alkoholismi ei ole Todistajilla sallittu syy avioeroon. En tiedä, ovatko ajat muuttuneet, vai onko kyse seurakuntakohtaisista eroista, mutta lähipiiriini kuuluvan JT:n parhaan ystävän lapsi on hiljattain eronnut puolisostaan alkoholismiin liittyvän väkivaltaisuuden vuoksi ja kaikki nämä kolme tuntemaani henkilöä ovat vakaasti samaa mieltä siitä, että vähän aikaisemminkin olisi voinut luovuttaa... Eli vaikka sairasta ihmistä ei saisi hylätä, voivat alkoholismin sivuvaikutukset siihen oikeuttaa.
Jossain vaiheessa on spekuloitu myös sillä, oliko se äiti nyt oikeasti niin kovin pahassa kunnossa, vai oliko syy eroon ennemminkin Jehovan tahdon vastainen toiminta. Tässä pitää ottaa huomioon se, että tuohon aikaan oli vielä enemmän kuin nykyään asenne sellainen, että äiti on aina lapsilleen paras hoitaja, isän tehtävä on lähinnä tuoda rahaa perheeseen. Jos siis ihan maallinen oikeus/sosiaalitoimi tms. on ottanut sellaisen kannan, että lasten on parempi olla isällään, vaikka tämä on mies ja vieläpä Jehovan todistaja, niin kyllä äidin vointi on silloin ollut oikeasti todella huono! Myös tapaamisoikeuden epääminen viittaa vahvasti siihen. Nykyäänhän lapsen oikeus molempiin vanhempiin on niin pyhä, että jopa varmistetuissa ja tuomituissa insestitapauksissa järjestetään valvotut tapaamiset, jos lapsi on vähänkään myötämielinen niille.
Kuulemani mukaan melkein jokainen JT-lapsi joutuu jollain tasolla kiusatuksi tai syrjityksi koulussa erilaisuutensa vuoksi, mutta aina se ei toki mene sellaiseksi elämänmittaisia traumoja aiheuttavaksi rääkkäämiseksi, koska siihen vaikuttaa myös ihmisen luonne (herkkää on helpompi kiusata, joku taas "maallistuu" koulupäivän ajaksi) ja sattuma (miten häiriintyneitä henkilöitä sitä samalle luokalle sattuu ja onko opettajalla valmiuksia puuttua). Tämä selittäisi osaltaan sitä, että välillä puhutaan, että on kiusattu ja välillä, että ei. Arvelisin siis, että on kiusattu ja syrjitty jonkin verran, mutta ei enää uudessa koulussa, eikä niin paljoa, että sillä voisi olla mitään yhteyttä katoamiseen. Mulla oli 70-80 -lukujen vaihteessa JT-kaveri, jonka olen kuullut aikuisena sanoneen, ettei häntä silloin juurikaan kiusattu, koska minä en antanut. Itse taas jouduin kiusatuksi pahasti, mutta siihen oli täysin eri syyt.
Vielä jäin miettimään aikataulullista ristiriitaa Piian katoamisen ja tajuttoman näköisen ihmisen autoon nostamisen välillä. En kirjannut tästä yksityiskohtia, mutta oliko niin, että silminnäkijä olisi puhunut puoliyöstä ja tapahtumapaikka olisi kuitenkin ollut aika lähellä Piian kotia? Yksi mahdollinen selitys voisi olla se, että Piia olisi ovesta häipyessään mennyt vaikka siihen pihapiirissä olevaan varastoon mököttämään ja lähtenyt liikkeelle vasta lähempänä puolta yötä huomattuaan, ettei kukaan kaipaile (koska isä oletti hänen lähteneen kaverin luo, mitä Piia ei voinut tietää). Miettinyt ehkä, että meniskö sisälle, vai lähtiskö johonkin ja päättänyt sitten lähteä edes kävelemään. On liftannut tai auto pysähtynyt tarjoamaan kyytiä, ei ole halunnut nousta autoon, kolkattu ja nostettu kyytiin vastoin tahtoaan. Aika viileää on varmaan ollut pihamökissä mököttämiseen yli kolmen tunnin ajan, mutta tässä nyt yksi spekulaatio tuohon. Odottelu selittäisi osaltaan myös sitä, miksi hänestä ei ole havaintoja illalta.
Kuten moni muu, minäkään en usko lähipiirin syyllisyyteen suurelta osin nimenomaan siksi, ettei vahingon peittelemisessä olisi järkeä ja tahallisuuteen ei taida uskoa oikein kukaan. Lisäksi toivon, etteivät he lue tätä, koska osa spekulaatioista menee aivan överiksi. Leppisen temppuihin taas näyttäisi olevan suorastaan karmivan paljon yhtäläisyyksiä ja mietin, jospa Piiankin ruumis vielä joskus löydetään täältä Pohojammaan lakeuksilta.