MURHA.INFO

matlockb kirjoitti: To Elo 21, 2025 6:34 am Jostain syystä vain toinen elossa ollut sai syytteen ja tämä Westerlund on käsittääkseni edelleen elossa. Toki ikää hänelläkin on jo 74 vuotta.

Onkohan sitten ollut niin, että katsottu että muiden miesten osuus on ollut vähäisempi ja syyteoikeus vanhentunut. Esimerkiksi että kaikki neljä eivät olisikaan syyllistyneet edes henkirikokseen (vrt. Ünsal) vaan vaikkapa vapaudenriistoon ja/tai jonkinmuotoiseen pahoinpitelyyn. Nämä teothan olisivat vissiin olleet vanhentuneet jo hyvissä ajoin 1990-luvun puolella. Pelko tai lojaalisuus sitten "syyllisempää" kaveria kohtaan estäneet kertomasta näkemästään.

Kun iloitsin siitä, ettei tapon syyteoikeus enää tulevaisuudessa vanhene, joku sanoi minulle aika osuvasti, että siitä huolimatta tappajat kuitenkin vanhenee ja ennen pitkää kuolevat pois viimeistään vanhuuttaan. Tämä olisi myös poliisin syytä muistaa eikö ajatella, ettei tässä mitään kiirettä ole.

Matin ja Tepon laulun sanoin; et voi tulla rajan taa

Hyvä pointti, tämäkin on syytä pitää mielessä. Toki antaahan lakimuutos parhaissa tapauksissa lisäaikaa poliisille kymmeniä vuosia, jopa puolikin vuosisataa. Tutkintamenetelmät kehittyvät vuosikymmenestä toiseen. Toki aikaa vastaan tässäkin juostaan, oli sitten henkirikoksesta epäillyn elämän maalisuora menossa tai vasta toisen kierroksen takakaarre. Nyt vain ei tarvitse juosta vielä sitäkin määräpäivää vastaan kilpaa, kun maallinen laki nostaa kädet pystyyn.

https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto ... et/2002/47

Mielenkiintoinen ennakkopäätös Korkeimmalta oikeudelta. Erittäin seikkaperäisesti ja tarkasti perusteltu päätös. Kysymys näytön arvioinnista henkirikosta koskevassa asiassa.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Savunen on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta (taposta). Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu Korkeimmassa oikeudessa vastoin Korkeimman oikeuden esittelijän mietintöä ("Kun edellä sanotun perusteella X:n syyllistymisestä syytteessä väitettyyn Y:n tappoon jää järkevä epäilys, syyte hylättäneen").

Mielestäni tuomio on oikea ja perusteltu. Osoittaa kuitenkin sen, että näyttöä voidaan arvioida eri tavoin. Tiivistäisin niin, että käytännön järki voitti asiassa, vaikka syytetyn puolustus rakensi taidokkaasti tarinaa syyttömyyttä tukemaan, tai ainakin epävarmuutta syyllisyydestä (ja myös siitä, että onko rikosta edes tapahtunut "katoamiseen" liittyen).

Jotenkin tämä tapaus on kiehtonut minua jo pitkään. Uhrilla käynyt äärimmäisen huono tuuri joutuessaan rikoksen uhriksi, eikä uhrin toimia voi moittia miltään osin, vaan pikemminkin päinvastoin (yritti mennä riitaan väliin).

Myös kuolinolosuhde on karmiva. Turunen heitettiin mereen tammikuussa klo 1 aikoihin laivan ollessa avomerellä. Kerrotusti Turunen huusi kolmesti apua, mutta viimeinen huuto katkesi kesken (tippumiseen). Kansi, jolta Turunen heitettiin mereen, ei ole ylimpiä kansia ollenkaan, joten on mahdollista (ja todennäköistä), että hän oli vielä mereen tippuessaan tajuissaan. Todella synkät viimeiset hetket.