Laitetaan nyt vielä lähde ja myös syyttäjän näkökulma mukaan
https://yle.fi/a/74-20231176
Yle seurasi oikeudenkäyntiä
Ensimmäisenä oikeudenkäyntipäivänä torstaina syyttäjä kävi läpi näkemystään tapahtumien kulusta.
Syyttäjän mukaan palo sytytettiin palavalla nesteellä useasta kohdasta talon sisällä, eikä tutkinnassa ole löytynyt luonnollista syttymissyytä.
Perjantai alkoi oikeudessa asianomistajien kuulemisella.
Menehtyneen naisen sisar kertoi oikeudelle pariskunnan raha-asioista. Hänen mukaansa sisar pyysi häneltä toistuvasti rahaa, joka ohjattiin syytetyn tilille. Syytetty on kiistänyt kontrolloineensa puolisoaan.
Oikeudessa kuultiin myös hätäkeskukseen ensimmäisenä soittanutta naista. Hän kertoi kuulleensa aamulla voimakasta huutoa ja ikkunoiden rikkoutumista sekä nähneensä savua nousevan puiden yllä.
Toinen todistaja kertoi asuneensa noin 200 metrin päässä palokohteesta. Hän oli ollut aamulenkillä ja kävellyt talon ohi kello 7.30–7.45 aikaan.
Kotiin saavuttuaan hän kuuli lasin rämähdyksen, sen jälkeen kovan pamauksen ja näki lieskoja. Mennessään portaille hän tarttui puhelimeen ottaakseen kuvan, mutta otti vahingossa videon.
– Kuulin naisen huutavan, että pelasta lapset, todistaja kertoi oikeudessa.
Oikeudessa katsotulla videolla naisen huutoa ei kuulu, mutta todistaja kertoo pitävänsä kuulohavaintoaan täysin varmana.
Syytetty juoksi naapuriin
Perjantaina kuultiin myös viereisessä talossa asunutta naapuria, jonka luokse syytetty tuli palon sytyttyä.
Naapuri kertoi, että syytetty koputti heidän ovelleen aamulla ja sanoi talonsa olevan tulessa. Kun naapuri kysyi, missä muut perheenjäsenet olivat, syytetty vastasi heidän olevan sisällä talossa.
Naapuri soitti hätäkeskukseen ja antoi puhelimen syytetylle. Naapuri ja hänen alivuokralaisensa lähtivät talolle yrittämään pelastustoimia.
Naapurin mukaan talosta nousi sankka, musta savu.
Naapurin mukaan olohuoneen ja makuuhuoneen ikkuna olivat rikki ja talon etuovi auki. Naapurin alivuokralainen puolestaan kertoi omassa todistelussaan, että syytetty rikkoi talon ikkunat vasta, kun he olivat jo talolla. Palo yltyi saadessaan lisää ilmaa ikkunoista.
Alivuokralainen kertoi yrittäneensä sisään palaneeseen taloon. Hän arvioi edenneensä kolme metriä ovelta, mutta perääntyneensä, koska savu oli liian runsasta.
Syytetty oli kertonut naapurille, että uhri herätti hänet ja kertoi talon palavan. Tämän jälkeen syytetty poistui talosta käskien muuta perhettä poistumaan talosta ja juoksi naapuriin.
Poliisi tyrmää väitteet syylliseksi lavastamisesta
Palopaikalle ensimmäisenä saapuneen poliisipartion poliisi kertoi pitäneensä syytetyn käytöstä erikoisena.
Poliisin arvion mukaan hän vastasi kysymyksiin yllättävän rauhallisesti tilanteeseen nähden. Syytetty ei ollut nokinen tai savuinen eikä hänellä näkynyt olevan palovammoja.
– Jos hän ei olisi itse sanonut, en olisi tajunnut, että hän oli lähtenyt sieltä (talosta), syytettyä ensimmäisenä jututtanut poliisi kertoi.
Palonsyyntutkintaa johtanut ylikonstaapeli puolestaan kumosi syytetyn esittämiä väitteitä siitä, että tämä olisi pyritty lavastamaan syylliseksi tulipaloon sotkemalla palopaikkaa ennen tutkintaa. Hän kertoi myös, että syttymissyytä on selvitetty perinpohjaisesti.
– Palosimulaatio teetettiin, että hypoteeseja päästään testaamaan, palonsyyntutkinnan tehnyt poliisi kertoo.
Palonsyyntutkinnassa asiantuntijoilla oli käytettävissään runsaasti silminnäkijäkertomuksia ja kuvamateriaalia tapahtumapaikalta. Ylikonstaapelin mukaan kuvamateriaalista oli pääteltävissä, ettei palopaikkaa sotkettu.
Ylikonstaapelin mielestä palo oli liian raju verrattuna tavallisiin omakotitalopaloihin. Löydösten perusteella paloa on kiihdytetty palavalla nestellä, todennäköisesti bensiinillä. Palojäljille ei ylikonstaapelin mielestä ole muuta selitystä.
Palonsyyntutkija otti kantaa myös syytetyn vammoihin. Syytetty on kertonut kontanneensa ulos palavasta talosta, mutta liekkimeren läpi talosta poistuminen ilman näkyviä palovammoja on ylikonstaapelin mielestä erittäin epätodennäköistä.
Syyttäjä: palon sytyttäjäksi vain yksi ehdokas
Syyttäjä toteaa loppulausunnossaan, että palo on sytytetty levittämällä lattioille palavaa nestettä ja sytyttämällä neste tuleen. Syyttäjän mielestä tästä ei jää varteenotettavaa epäilyä.
Palon sytyttäjäksi on syyttäjän mielestä vain yksi ehdokas, ulkopuolinen tekijä on suljettu pois.
Todistajien mukaan talon ulkopuolella ei ole ollut liikettä ja talo on ollut hiljainen ennen paloa. Sähkönkulutustiedot osoittavat, että joku talossa olleista on herännyt ja käyttänyt sähköä.
Myös ruumiinavausten löydökset ja palonsyyntutkinta tukevat syyttäjän mielestä käsitystä siitä, että syytetty on sytyttänyt tulipalon.
Syyttäjän mielestä syytetyn kertomus palavasta talosta ulos konttaamisesta ei vastaa tämän vähäisiä vammoja ja on mahdoton. Syytetty antoi myös toisistaan eriäviä kertomuksia siitä, missä lapset nukkuivat.
Syyttäjä kuvailee syytetyn toimintaa avun hakemiseksi palon sytyttyä luonnollisena. Kamalan teon jälkeen syytetylle on tullut hätä ja hän on toiminut sen mukaisesti, syyttäjä arvioi. Tämä ei kuitenkaan sulje pois näyttöä siitä, että syytetty olisi sytyttänyt palon.
Teolla ei syyttäjän mukaan ole yhtä, selkeää motiivia, mutta hän kuvailee syytetyn käytöstä kontrolloivaksi. Syyttäjä nostaa myös esille syytetyn aiemman rikoshistorian ja alhaisen sietokyvyn. Sosiaaliviranomaisten kirjausten mukaan käytös on ollut impulsiivista myös lasten läsnäollessa.
Syyttäjä perustelee murhasyytettä vakaalla harkinnalla, jota polttoaineen hankkiminen ja levittäminen on vaatinut, sekä henkirikoksen raa'alla tekotavalla. Syyttäjä toteaa, että myös syytetyn mielentilasta lienee tarpeen keskustella oikeudenkäynnissä vielä erikseen.
Myös uhrien omaisten asianajajat pitävät murhasyytettä selvänä.