Bodomin mysteerio 1960

[kujala]

Onko jollakin tallessa Gustafssonin kuulustelun lisäosaa (30.6.)?

(En löytänyt haulla. Ehkä hakusanat eivät osuneet kohdilleen.)

[teemu]

^
Nils Gustafssonin jatkokuulustelu juhannuksen 1960 jälkeen, 3 sivua.

Krp 30.6.60
Ahtokari-Jousimaa

Asianomistaja, aputyömies Nils Gustafsson uudelleen kuulusteltuna korjasi aikaisempaa kertomustaan väkijuomista siten, että Boisman oli pyytänyt erästä samassa työpaikassa työskentelevää maalaria, jonka nimeä kertoja ei tiedä, hankkimaan väkijuomia. Helluntaiaattoa edeltäneenä päivänä Boisman oli sanonut kertojalle, että väkijuomat saa kyseiseltä maalarilta. Kun kertoja oli helluntaiaattona eli lauantaina todennut, että Boisman ei ollut työssä, niin kertoja oli kysellyt asiaa kyseiseltä maalarilta ja tällöin hän oli saanut maalarilta kassin, jossa oli ollut pulloja. Kertoja ei ollut tietänyt kassin sisällöstä muuta kuin että siellä piti olla yksi pullo Salmisaaren viinaa. Kysyttäessä kertoja selitti, että hän ei tiedä oliko kassissa ollut muita pulloja. Kertojan päästyä pois työstä kello 11:55 hän oli tavannut tehtaan portilla Boismanin, jolle hän oli antanut kassin sisältöineen. Kertoja selitti nyt, että järven rannalla he olivatkin ryypänneet Salmisaaren viinaa eikä Vaakuna-viinaa, niin kuin hän aikaisemmin on kertonut. Pulloon oli jäänyt noin viisi senttiä ja pullo oli jätetty teltan oviaukon viereen. Kysyttäessä kertoja ilmoitti, että yön aikana pulloa ei ollut tyhjennetty, vaan sinne oli jäänyt se tilkkanen, joka siinä oli ollut ryyppäämisen päätyttyä. Kysyttäessä oliko heillä ollut mukana mitään muita väkijuomia kertoja selitti, ettei hän muista sitä.

Kyseltäessä tyttöjen uinnista kertoja selitti näiden olleen uimassa siinä rannassa, joka oli ollut teltan oviaukkoa vastapäätä. Uimassa käynnin ajankohtaa kertoja ei muista. Kummallakin tytöllä oli ollut uimapuku, joista kertoja selitti muistavansa, että Björklundilla oli ollut sininen uimapuku ja Mäellä sellainen, jossa oli ollut joitakin kuvioita kertojan muistamatta uimapuvun väriä. Uimapuvut oli ripustettu kuivumaan teltan oviaukon luona kasvavaan puuhun kertojan muistamatta paikkaa tarkemmin.

Nukkumaanmenosta kertoja selitti, että hän ei osaa sanoa aikamäärää. Nukkumajärjestyksen kertoja kuvasi samoin kuin aikaisemminkin. Kertoja oli nukkunut oikealla kyljellään ja Björklund vasemmalla, joten kasvot olivat olleet vastakkain. Boisman oli nukkunut vasemmalla kyljellään ja kertojan käsityksen mukaan Mäki oikealla kyljellään. Kertojan nahkapusero oli ollut hänen ja Björklundin päänalusena ja Boismanin nahkapusero hänen ja Mäen.

2

Seurueeen mennessä nukkumaan teltan ulkopuolelle oli jäänyt uimapuvut, kengät ja tyhjiä pulloja, jotka olivat olleet Boismanin moottoripyörän luona. Kysyttäessä pyyhkeistä kertoja selitti uimapukujen viereen jääneen yhden pyyhkeen, jonka hän muisteli olleen valkoisen.

Seurueen ollessa matkalla leiripaikalle Boisman oli sanonut menevänsä yöllä kalastamaan. Yöllä kertoja oli herännyt ja tällöin nähnyt Boismanin kaivavan siimaa ja koukkua kassistaan. Kertojan muistaman mukaan tytöt olivat tällöin nukkuneet. Kertoja ja Boisman olivat samanaikaisesti poistuneet teltasta ja kertoja oli ryhtynyt vaihtamaan uimahousuja ylleen. Tämän jälkeen kertoja oli mennyt niemen kärkeen, jossa Boisman oli istunut ja onkinut. Syöttinä Boisman oli käyttänyt leivänmurusia tai pannukakkua. Kertoja ei kuitenkaan ollut mennyt uimaan, sillä vesi oli ollut kylmää. Kysyttäessä kertojalta, miksi hän oli uudelleen yrittänyt mennä uimaan, vaikka jo edellisenä iltana oli yrittänyt samaa ja tällöin todennut veden kylmäksi, kertoja selitti, että edellisenä iltana hän ei ollutkaan yrittänyt mennä uimaan, mutta siitä kyllä oli ollut puhetta.

Boismanin lähtiessä toiseen niemeen kertoja oli mennyt takaisin leiripaikalle ja sen ulkopuolella pukenut vaatteet ylleen. Sen jälkeen hän oli käymättä välillä teltassa mennyt uudelleen rantaan ja nähnyt Boismanin olevan toisessa niemessä, kuten hän on aikaisemmin kertonut. Palattuaan takaisin teltalle kertoja oli hakenut teltasta kassinsa ja ruvennut syömään. Kertojan muistaman mukaan tytöt olivat tällöin olleet hereillä. Syötyään kertoja oli mennyt takaisin telttaan. Jonkin ajan kuluttua Boisman oli tullut takaisin. Kysyttäessä kertojalta, olivatko tytöt hänen ja Boismanin tullessa takaisin telttaan olleet hereillä vai nukkuneet, kertoja selitti, että hän ei muista sitä. Kysyttäessä, oliko kertoja nähnyt Boismanilla olevan ongen mukana hänen palatessaan takaisin telttaan, kertoja selitti, että hän ei muista.

Kysyttäessä nukkumajärjestyksestä Boismanin paluun jälkeen kertoja selitti sen olleen saman kuin aikaisemmin illalla. Kysyttäessä kertoja selitti, että hän ei ollut vaihtanut paikkaa Björklundin kanssa eikä hän ollut huomannut olisiko Boisman vaihtanut paikkaa Mäen kanssa. Kertojan ryhdyttyä uudelleen nukkumaan hänen ja Björklundin kasvot olivat olleet vastakkain.

Virvoitusjuomista kyseltäessä kertoja selitti, että Boisman oli ostanut Kahvituvasta kuusi virvoitusjuomapulloa, jotka olisi pitänyt viedä

3.

takaisin. Kysyttäessä kertojalta, olisiko jollain ollut mukanaan jotain mehua hän selitti, että sitä hän ei osaa sanoa. Kysyttäessä olivatko kaikki virvoitusjuomapullot olleet ehjiä perille saavuttaessa kertoja myönsi sen. Kertoja ei ollut kuullut kenenkään sanovan pullojen menneen rikki.

Kysyttäessä kertojalta oliko hän havainnut jonkun kirjoittavan jotakin illan aikana kertoja kielsi sen. Lauluvihossa olevan kirjoituksen kertoja arveli olevan Boismanin käsialaa.


Kysyttäessä kertojalta rikospaikan lähettyviltä löydetyistä ja hänelle aikaisemmin näytetyistä mustista puolikengistä kertoja myönsi ne omikseen. Kertojan kengännumero on 42.

Näytettäessä kertojalle rikospaikalta löydettyä pientä tahraista tyynyliinaa, ja sen yhteydessä ollutta kuminauhaa, kertoja kielsi tuntevansa niitä. Kertoja selitti luulevansa, että tytöillä ei ollut ollut sellaista mukana. Kysyttäessä kertoja ilmoitti myös, että hän ei ollut leiripaikalla sellaista havainnut.

Luettu ja omistettu

Nils Gustafsson

Lähde: KRP, Esitutkintapöytäkirja 1(477)
Numero 2400/R/72/60
Pvm 16.3.2005
Sivut 73-75

[teemu]

^Aamupuolen muistikuvat ovat epävarmempia kuin saapumiseen liittyvät.
Toisaalta kuulustelijan kysymyksistä tulee mieleen, että ikäänkuin vaivihkaa kartoitettaisiin Gustafssonin muistikuvien loogisuutta, sen pois sulkemiseksi, ettei hän itse olisi tekijä. Häntä kuitenkin kuullaan todistajana ja asianosaisena, eikä epäiltynä.

[Hessu52]

Jotenkin pistää heti silmään tuossa se, ettei Gusse muka tiennyt Strömbergin tehtaalla olleen maalarin nimeä, mutta osasi silti mennä tältä viinaa tiedustelemaan.

Toisaalta, Gusse ei tiennyt mítä kassissa oli, mutta väitti siellä olleen pulloja.

Kyllä jokainen katsoo, mitä "redulle" lähtevän kaverin kassissa on, joten kyllä noista olisi poliisin jo pitänyt herätä.

Toisekseen, kukaan ei töistä poissa ollessaan, olisi uskaltanut mennä yhtiön portille, varsinkin, jos poissaolo on ollut "rokuliluontoista", kuten Sepin kohdalla kaiketi oli.

Miksi Sepi ei sitten itse hakenut, tai odottanut maalarin tuovan viinoja itselleen?

Kyseisessä teltassa, ei sen pienuuden takia ole kukaan voinut nousta ylös ja poistua sieltä kaikkien heräämättä, sillä niin ahdas kahdenhengen teltta on neljälle ollut, tai oikeammin sinne ei olisi teltan hajoamatta edes neljää ihmistä mahtunut, onhan tuo tetstattu jo tänä kesänäkin.

[awa]

Mielestäni tässä Bodomin mysteeriossa on kohtia jotka kaipaisivat tarkennuksia. Esimerkiksi juuri tämä pyöräilevän nurukaisen kohtaama outo tyyppi, jonka hän kohtasi, on selvitettävä. Tämä suttuisissa farkuissa harhaileva nuorukainen, joka huusi "poika", on mielenkiintoinen. Tätäkään nuorukaista ei ole tavoitettu ja oletan, että tämä harhaileva tyyppi voi hvyvinkin olla joko Seppo tai Nils Gustafsson?

[Hessu52]

Niin, oliko tämä silloin edellisenä iltana, vai kuinka, silloinhan oli niemillä kovastikin trafiikkia, vähän siellä ja täällä, sekä järvellä?

[awa]

Bodomin mysteeriosta:
Kari Kaukiainen oli ollut ajelemassa polkupyörällään pitkin Oittaan rantoja noin kello 23.00, kun häntä vastaan rannasta päin oli tullut tuntematon mies, joka oli huutanut hänelle ”poika”. Miehen pituus oli ollut yli 170 mutta alle 180 senttiä, tukka oli ollut musta, taaksepäin kammattu ja kasvot olivat olleet laihat ja parrattomat. Vaatetuksena oli ollut vaaleansininen paita, siniset, kuluneet ja likaiset suorat housut tai farmarit sekä mustat puolikengät. (Kinnunen ei sovi tähän kuvaan, joten toistaiseksi ei tiedetä kuka tämä mies oli).



Vaatetus täsmää Sepon vaatetukseen teltalta löydettäessä, ainoastaan tuo musta tukka on hieman kyseenalainen. Mutta jos asioita pohtii kuten Espoon KO, niin se ei ole ollenkaan niin merkityksellinen, tukka voi olla vaaleampikin ?

Mitähän asiaa tai mikä lienee ollut nuorukaisella hätänä "poikaa" huudellessaan?

[Sariola]

Tuolla miehellä siis oli tumma tukka ja mustat puolikengät.

Boismanilla taas oli vaaleanruskea tukka ja ruskeat puolikengät. !!!

Gustafssonilla taas oli tumma tukka ja mustat puolikengät. Mutta NG oli huomiota herättävän pitkä, luultavasti yli 180 cm.

[awa]

^Niinpä, tuo harhaileva nuorukainen voi hyvinkin olla juuri Gustafsson. Mikä lienee ollut hätänä kun pyöräilevää poikaa häiritsi? Polkupyörän selästä on ihmisen pituutta aika vaikea arvioida mutta sattuihan tuo arvio aika tarkasti Gustafssonin pituuteen.

- hymm -

[Hessu52]

Hmm.... kellohan oli jo 23.00, joten on ollut luultavimmatusti melko hämärää, jollei jo ihan pimeintä kesäaikaa.

Tällöin on melko huono arvioida niin kenkien, kuin housujenkaan värejä sen tarkemmin, sillä hämärässä kaikki värit ovat mustia.

Pituuskaan ei hämärissä olosuhteissa ole kovin tarkasti rajata, sillä pitkästä voi tulla lyhyt ja taas sitten toisinkin päin.

Mikä oli tuon silminnäkijän tarkka kohtaamispaikka kyseisen "törkyläjän" kanssa?

Oliko murhaniemen laheisyys, siitä ei vissiin ole mittään tietova?

Gussehan oli aluksi sitä mieltä, ettei heiä käynyt kukaan treffaamassa, eivätkä he tavanneet ketään, ennen kuin sitten yhtäkkiä muisti nuo keski-ikäisyyttä lähentelevät "kalapojat", Y-haaraisine kaltikkuineen siellä keskiniemessä, jossa Gusse kertomansa mukaan ei milloinkaan käynyt.

Mikähän on ollut oikein se illan meininki, sillä ei siellä ole taatusti ihan leirielämää vietetty.

Eväätkin olivat kovin hääppöiset jopa yhden yön muoniksikin.

Ainoastaan Gussella on tainnut olla makkaraa mukanaan, jonka kuitenkin on kohteliaasti syönyt yksin teltan ulkopuolella, etteivät tyttöjen kuolan "jojotukset" olisi häirinneet herran ruokailua.

Vaikuttaa aika erikoiselta, että kuumaan telttaan otettaisiin eväät sisälle, varsinkin kun teltan sisällä ei muutenkaan olisi ollut liikaa tilaa.

Toista olisi ollut silloin, jos pojat olisivat nukkuneet ulkona, mutta miksi silti viedä eväitä, jossa oli makkaraa ja rasvaa, teltan kuumuuteen pilaantumaan?

[teemu]

Ketjussa esitellään Bodomin mysteerio –niminen KRP:n tutkintaryhmän kirjoitus syksyltä 1960. Ketjuun on liitetty ne ETP:ssä annetut kuulustelutiedot, jotka ovat olleet käytettävissä kirjoituksen laatimisen aikaan. Näihin pöytäkirjoihin viitataan keskitetysti dokumenttien sisällysluettelossa.

Ketjuun liittyy kysely siitä, miten keskustelijat suhtautuvat julkisten asiakirjojen liittämiseen keskusteluun. Kahdeksantoista kuukauden aikana on annettu 52 ääntä, osa perustellen. Kolme neljäsosaa vastanneista pitää asiakirjoja hyödyllisenä keskustelun kannalta. Lisäksi yksi kymmenestä pitäisi asiakirjat poissa julkisuudesta. Toisella kymmennyksellä ei ole mielipidettä. Yksi ääni on annettu sen puolesta, että asiakirjojen esittäminen olisi vahingollista. Tätä käsitystä ei ole tarkemmin perusteltu.


Keskustelun tässä vaiheessa voi viimeistään kysyä, mikä on ollut tarkoitus, kun Bodomin mysteerio kirjoitettiin syksyllä 1960?

Onko kirjoitus ollut väliraportti siirrettäessä henkilökuntaa tutkintaryhmästä muualle, vai luonnos vuosiraporttia varten, vai vastaus jonkin KRP:n ulkopuolisen tahon tiedusteluun?

Otsikointi kertoo, että Gustafsson on käsitelty. Mysteeriota ei saa aikaiseksi, ellei häntä ole suljettu pois. Kaikki mysteeriossa näkyvät langat on tutkittu. Vai onko?



Poimintoja:

Se on poliisin raportti tutkimuksista, jotka johtivat umpikujiin.

Kun ensimmäistä kertaa luin mysteerion, tuli mieleen, että hämmästyttävän vähän siinä on materiaalia. Epäiltyjä ei ole montaa, juttu vaikuttaa totaalisen pimeältä. Se oli kuitenkin sen aikaisen Suomen kaikkien aikojen suurin tutkinta, neljä tuhatta haastateltua, 70 kiinnottoa (joista kaikki tosin eivät olleet epäiltyjä) jne jne.

Jotenkin vaan on sellainen puolittaisen oloinen maku, luettuani jutun.

Se Mysteerikin saattaa olla kirjoitettu tarkoituksenhakuisesti jollain tietyllä tavalla. Eikö olekin niin, että sen tekijää ei tiedetä?

Kun tutustuin tähän BODOMIN tapaukseen, minusta tuntui, että jotakin olennaista puuttuu. On jotakin tärkeää, jota ei tiedetä.

Bodomin mysteeriossa on asiaa ydinkohdista; todellisuudessa pohja sille mitä jutusta tänäkin päivänä tiedetään. Puuttuuko jotain tämän lukijakunnan kannalta, sellaista, joka olisi voitu lisätä jo 1960? Ovatko mahdolliset puutteet ymmärrettävissä kirjoituksen alkuperäisen tarkoituksen valossa?

[matkaaja]

Keskustelun tässä vaiheessa voi viimeistään kysyä, mikä on ollut tarkoitus, kun Bodomin mysteerio kirjoitettiin syksyllä 1960?

Onko kirjoitus ollut väliraportti siirrettäessä henkilökuntaa tutkintaryhmästä muualle, vai luonnos vuosiraporttia varten, vai vastaus jonkin KRP:n ulkopuolisen tahon tiedusteluun?

Otsikointi kertoo, että Gustafsson on käsitelty. Mysteeriota ei saa aikaiseksi, ellei häntä ole suljettu pois. Kaikki mysteeriossa näkyvät langat on tutkittu. Vai onko?



Poimintoja:

Se on poliisin raportti tutkimuksista, jotka johtivat umpikujiin.

Kun ensimmäistä kertaa luin mysteerion, tuli mieleen, että hämmästyttävän vähän siinä on materiaalia. Epäiltyjä ei ole montaa, juttu vaikuttaa totaalisen pimeältä. Se oli kuitenkin sen aikaisen Suomen kaikkien aikojen suurin tutkinta, neljä tuhatta haastateltua, 70 kiinnottoa (joista kaikki tosin eivät olleet epäiltyjä) jne jne.

Jotenkin vaan on sellainen puolittaisen oloinen maku, luettuani jutun.

Se Mysteerikin saattaa olla kirjoitettu tarkoituksenhakuisesti jollain tietyllä tavalla. Eikö olekin niin, että sen tekijää ei tiedetä?

Kun tutustuin tähän BODOMIN tapaukseen, minusta tuntui, että jotakin olennaista puuttuu. On jotakin tärkeää, jota ei tiedetä.

Monesti foorumilla on kirjoitettu siitä, että tutkinta on jotenkin jätetty, tai pysäytetty. Itsekin olen tullut siihen tulokseen aika ajoin. Voi olla että jotain puuttui, tai että jotain tuli ilmi; sellaista, mitä ei voi julkaista. No, saatan olla väärässä, mutta silti.

Voi myös olla ettei niitä todisteita ollut riittävästi jonkun syyllistämiseksi. Mutta sitten sen asian olisi pitänyt näkyä hyvin selvästi pöytäkirjoissa, sillä 2004 tutkinta mielestäni oli vähän outo?

[teemu]

Gustafssonin vaatteet uhrien löytöhetkellä on kuvattu rikospaikan alustavan kuvauksen yhteydessä.

Bodomin mysteerio:

Gustafsson makasi kaikkein päällimmäisenä selällään kädet ristissä rinnalla ja vartalon suunnan ollessa poikkipäin teltan suuntaan nähden ja lähempänä peräseinää pään ulottuessa teltan niemenkärkeen päin olleeseen reunaan asti ja ollessa Boismanin vartalon päällä. Gustafssonilla oli yllään farmarihousut, harmaa villapaita ja sukat jalassa, mutta ei kenkiä. Vaatteet olivat kunnossa, housunnapit kiinni.

Gustafssonin vierellä teltan oviaukon oikealla puolella oli vasemmalla kyljellään koukussa keski- ja alaruumiiltaan paljaana ollut Björklund, jonka yllä olleet farmari- ja muut housut oli vedetty alas siten, että oikea jalka oli paljaana lahkeen ollessa tyhjänä nilkan päällä ja vasemmassa housut olivat vedetyt polvitaipeen alapuolelle asti. Hänen päällään ollut villapaita ja muut yläruumiin verhot olivat nousseet alareunastaan jokseenkin lapaluiden alakärjen korkeudelle ja vatsapuolelta navan ja rintojen välimaille. Vasen jalka oli melkein suorana, mutta oikea koukussa ja kummassakin oli sukka, muttei kenkiä.

Mäen ruumis oli oikealla kyljellään kippurassa siten, että hänen päänsä oli Björklundin jalkojen välissä jalkojen ollessa taipuneina sekä lonkista että polvista ja pään ollessa huovan peitossa. Hänen yllään olleet farmarihousut olivat paikallaan, mutta pusero oli kääntynyt alaosastaan kaksinkerroin ja noussut hieman napakorkeuden yläpuolelle niin, että vartalon keskikohta oli hieman paljaana. Hänen selkänsä oli Björklundin vatsapuoleen päin. Hänelläkään ei ollut kenkiä jalassa.

Boismanin ruumis oli teltan niemenpuoleisen reunan peitossa poikkisuunnassa niemeä pään ollessa länteenpäin ja ruumiin ollessa melkein selällään käsien ollessa paidan avoinna olleen kauluksen alapuolella kyynärpäät maassa ja sormet pitäen kiinni paidasta rinnan korkeudelta. Hänen housunsa olivat normaalikorkeudella ja vyö kiinni, mutta etuhalkion napit auki niin, että alla olleet verryttely- ja alushousut olivat hieman näkyvissä. Vartalo oli käsiä lukuunottamatta suorassa.

Bodomin mysteeriossa on kuvattu uhrien asento ja vaatetuksen järjestys löytöhetkellä. Kenenkään kohdalla ei puhuta vaatteissa olleista tahroista, repeämistä tai pistorei’istä. Näin ollen Gustafssonia koskeva maininta ”Vaatteet olivat kunnossa, housunnapit kiinni.” tarkoittaa tässä asiayhteydessä sitä, että vaatteet housujen napitusta myöten olivat normaalisti päällä.

Repeämät ja tahrat olisi tavanomaisesti selvitetty rikoslaboratoriossa samaan yksityiskohtaiseen tapaan mitä ETP:stä voidaan lukea teltasta, kengistä ja tyynyliinasta. Seuraavana päivänä kuitenkin kaikki tämä vaateet palautettiin omaisille, tutkimatta niitä tarkemmin. Myös Gustafssonin vaatteet palautettiin. Siten hänen vaatetuksensa verisyydestä ei voi sanoa mitään KRP:n tietojen perusteella, kenkiä lukuun ottamatta.

[teemu]

...
Kaikki mysteeriossa näkyvät langat on tutkittu. Vai onko?
...

Mysteeriossa on mielestäni kahden miehen mentävä aukko.

Murhaa seuranneella viikolla KRP pyysi tietoja kahdesta illalla paikalla olleesta onkimiehestä.

Seuraavalla viikolla KRP tiedotti tavoittaneensa kaikki edellisellä viikolla etsityt.

Bodomin mysteeriosta ei löydy kahta onkimiestä. Siellä on muita onkijoita ja pariskuntia, mutta ei kahta miestä, ongella.

Mysteerion mukaan murhaniemen kärjessä havaittiin kaksi miestä illalla klo 21:15. Heidän arveltiin olleen Auresaari ja Iäs nimisiä miehiä, jotka olivat saapuneet paikalle Ifalla kahden nimeltä mainitun naisen kanssa. Missä nämä naisseuralaiset olivat, kun heitä ei näkynyt miesten kanssa? Nähdyt miehet ovat aivan hyvin voineet olla muitakin.

Niemestä poistui metsäpolkujen suuntaan kuulohavaintojen mukaan n. klo 23 kaksi henkilöä, joiden arveltiin olleen Miettinen ja Simonsen niminen kihlapari. Poistuneita ei nähty, joten he ovat voineet olla muitakin henkilöitä.

Rva Karjalainen näki aamulla n. 4:15 keskiniemessä kaksi miestä, joita ei ole tavoitettu. Bodomin mysteeriossa heidän arvellaan olleen Boisman ja Gustafsson. Gustafsson kuitenkin kieltää käyneensä keskiniemessä ongella Boismanin kanssa. Rva Karjalainen ei myöskään nähnyt näiden kahden nuorukaisen onkivan. Laulukirjan mukaan Boismanin onkiminen tapahtui yöllä, ei valoisana aikana. Siten nämä kaksi keskiniemen miestä voivat olla muita kuin retkeläisiä.

Gustafssonilta sairaalassa kysyttäessä tekijöistä hän näytti kahta sormea. Hänellä on saattanut olla käsitys kahdesta henkilöstä.

Lintupojat ovat nähneet miehen (housut ja kengät) teltalla ja toisen hahmon samalla menevän rantaan. Tämä voisi viitata kahteen mieheen.

Loppujen lopuksi myös Gustafsson kertoo v. 2004 nähneensä illalla, ennen auringonlaskua, yhdessä Boismanin kanssa, keskiniemessä kaksi onkimiestä, ja muistaa kertoneensa asiasta poliisille jo 1960. Kuulustelija ei tunnu uskovan näkemisen ajankohtaa näin aikaiseksi, vaikka Gustafsson vakuuttaa auringon olleen ylhäällä. Gustafsson saattaa luonnollisesti muistaa väärin.

Mielestäni kuitenkin hänen kertomuksensa kahdesta, tuntemattomaksi jääneestä miehestä on hyvässä seurassa, kun tutustuu edellä listattuun muuhun vastaavaan tutkintamateriaaliin. Se voi joko pitää paikkansa tai olla myöhemmin syntynyt muisto. Nuo muut kahdesta miehestä kertovat taas ovat eri lähteistä kuin 2004 kuulusteluista.

Kysymys on siis siitä, voisiko paikalla olla ollut kaksi tuntematonta miestä jo edellisestä illasta lähtien, ilman että heidän nimiään tiedetään? Sanoisin, että voi olla. Sinne tuli ja sieltä lähti paljon ihmisiä. Pari tuntemattomaksi jäänyttä mahtuu mukaan. Ihmiset eivät kyselleet toisiltaan keitä retkinaapurit olivat.

[yövuoro]

Melko myöhäisessä vaiheessa kertoo kahdesta onkijasta, muutoin oli painokkaasti sitä mieltä , että missään ei käyty, ketään ei nähty.

Uhrien vaatetuksien kuvauksissa ainoastaan Gustafssonin vaatteiden kohdalla oli maininta kunnossa eli siis ilmeisesti erilailla kuin muilla.