turumurre kirjoitti:--
2. KO-2010 todistelun mukaan kyseinen koira oli keskitasoinen jäljestäjä, vaikka sitä yritetäänkin jälkeenpäin toiseksi muuttaa. Lisäksi todistelujen mukaan koirien nykyiset tasoluokitukset on vaativuudeltaan muuttuneet, joten on mahdollista ettei tuolloinen nuori koira testejä nykyään läpäisisi. Eikä sillä koiralla, todistelujen mukaan, hirveästi niitä jäljestämistehtäviä vuoteen 2007 mennessä ollut.
Epäilemättä koirien ja niiden ohjaajien koulutus ja testit ovat vuosien mittaan kehittyneet. Se tuskin riittää mitätöimään sen, miten nämä sitä ennen ovat tehtäviään suorittaneet. Keskitason jälestäjä ei tosin ole huipputasoa, muttei kelvotonkaan, vaan ymmärtääkseni sellainen perushommat osaava jälestäjä. Olosuhteiden on todettu olleen ihanteelliset ja sellaiset, että
jokainen koulutettu koira hommansa hoitaa, siis huonompikin jälestäjä.
Todistaja JR on suorittanut partiokoiranohjaajan kurssin ja hän oli joulukuuhun 2006 mennessä toiminut noin viisi vuotta poliisikoiranohjaajana. Poliisikoirille ja -ohjaajille tulee kuukausittain 10-15 tehtävää. Vuonna 2006 todistajalla oli noin 5-vuotias partiokoira, eli koira oli ollut parhaassa iässään. Koiralle oli suoritettu muun muassa hyväksytty jäljen tasotarkastus. Koira oli myös suorittanut onnistuneesti työtehtäviä jäljestämisessä.
--
-- Näissä olosuhteissa jokainen koulutettu poliisikoira havaitsee jäljen vielä kuuden tunnin kuluttua sen syntymisestä.(Sk:n KäO 12.12.2013, 29-30.)
turumurre kirjoitti: 3. Ohjastajan mukaan hajujälki säilyi 3-4 tuntia kostealla nurmikolla, 1/2 tuntia asvaltilla. Oletettavaa on että polulla, jossa ei kasvillisuutta, hajujäljen säilyminen on jossain noiden em. aikojen välillä (1/2 - 3 tuntia), ehkä pari...
Siellä kulmassa (polkujen/viherkaistan risteyskohdassa), oikealta ja ylhäältä tulevat (kuvassa) ovat polkuja ilman kasvillisuutta, vasemmalta (kuvassa) toista viherkaistaa, ehkä jotain nurmea.
Koska hajujälki ei voi olla tullut ilmasta siihen viherkaistan alkuun, on oletettavaa että jälki tullut jommalta kummalta polulta, jossa hajujälki jo ajallisesti hävinnyt/häviämässä (tai suoraan tontilta 52, tämä epävarmempi).
Oletettavasti jälki jää paremmin kosteaan nurmikkoon kuin polulle, jossa ei ole kasvillisuutta. En kuitenkaan vertaisi polkua asvalttiin, jolta puuttuu orgaaninen aines ja kaikki kasvillisuus. Polun pohja on näet multainen, orgaanista ainesta riittää. Valokuvien perusteella polulla näyttäisi olevan jonkin verran kasvillisuutta, sammalta, kuolleita lehtiä, tallattua nurmea. Onkohan tuosta viherkaistan polusta valokuvaa? Sen näkeminen saattaisi antaa lisävaloa suuntaan tai toiseen.
turumurre kirjoitti:
4. Röppäsen koira ei ottanut takajälkeä. Koira oli myös sellainen että hajujäljen piti olla kohdalla, koiran oltava siis suht. 'päällä' (ei haistellut metrien päähän).
Hyvä esimerkki siitä on kun yhteisvaraston kohdilla (polun vieressä) poliisit olivat käyneet tutkimassa (oikeudessa todistettu), koira ei reagoinut näihin hajuihin.
On epäuskottavaa kun poliisit kävivät varastolla tarkistelemassa se etteivät olisi kierrelleet varastoa (käyneet ehkä avonaisesta paikasta vieressä olevalla polullakin) (kts yle elävä arkisto-video tuolloisesta tilanteesta).
On siten mahdollista että surmaaja juossut myös suoraan polun yli, takarajalla yhteisvaraston kohdillahan oli esteetön kulku tontilta (kuvat alla). Ja tässä huomioitava myös se seikka kuinka ilman kasvillisuutta olevassa maastossa hajut säilyy...
En ole varma, onko perusteltua olettaa, että poliisit olisivat käyneet muualla kuin siellä missä ilmoittivat koirapartiolle käyneensä. Tämän tiedon perusteella koiranohjaaja valitsi reitit, joita koiran kanssa tutki. En tiedä, miksi koiran sitten olisi pitänyt haistaa poliisit, jotka eivät koiran tutkimalla reitillä olleet kulkeneet. Sen jälkeen, kun koirapartio oli hommansa hoitanut, poliisit todennäköisesti kiertelivät varastoa yms. mistä Ylekin otti videokuvaa.
turumurre kirjoitti:
5. Satoiko surmaajan poistumisen jälkeen, ennen jäljestämistä, tämä nimittäin hävittää hajuja. Tätä satelua en tietystikään voi todistaa, muttei voi todistaa myöskään toisinpäin. Se tiedetään että tuolloin oli matalapaine ja yleisesti sateli. Merkillistä on ettei tätä virallisesti ole koskaan tutkittu...
Kun koirapartio tulee suorittamaan jälestystehtävää, eiköhän ensin selvitetä tilanne eli mitä on tapahtunut, milloin jäljitettävä on poistunut ja mihin suuntaan mahdollisesti, sekä tietysti se, miten olosuhteet ovat sen jälkeen mahdollisesti muuttuneet jälestämisen kannalta. Jälkimmäiseen kuuluu se, missä paikoissa on mahdollisesti kuljettu mutta myös se, mitä sääoloissa on tällä välin mahdollisesti tapahtunut.
Kun koiranohjaaja on kertonut jälestystehtävän suorittamisesta, hän on selvittänyt paitsi tutkittavaksi valitut reitit ja tehdyt havainnot, myös vallinneet olosuhteet, joihin sisältyy perusteet sille, miksi jotain ei voitu tutkia. Hän on kertonut, miksei tontin piha-aluetta voitu tutkia, muttei sitä, ettei muualtakaan voitu tutkia, koska sitä ennen olisi ollut sadekuuroja. Miksi? - Epäilemättä sen takia, ettei noin 1½ tunnin aikana ollut mitään sellaisia sadekuuroja, jotka olisivat haitanneet jälestämistä. Lausunnoista ilmenee sen sijaan, että ilman ja maaperän kosteus loivat otolliset olosuhteet jälestämiselle.
turumurre kirjoitti:
6. Surmaaja poistui n klo 2:45, Röppnen tuli paikalle n 4:20, tämän jälkeen oli palaveri jossa selviteltiin missä kuleskeltu ja tämän jälkeen vielä suunnitteltiin mistä jäljestetään. Ennen kun Röppänen on päässyt takarajalle ja sinne risteyskohtaan, oli surmaajan poistumisesta kulunut noin 2 tuntia.
Seuraavasta kuvasta voi myös päätellä ettei Röppänen viivasuoraan ole liikkunut, tuskin sitä kasvillisuuden läpi kävellään. Lisäksi ensimmäisen sivun tarkastuksen jälkeen edessä oli tiheä T-pensasaita (ei siitä niin vaan läpi kävellä, näin todisteltu...). Aikaa siis vierähti, ennen kuin pääsi naapuritontin kohdille.
http://aijaa.com/4cFaYy
Oikeuden pöytäkirjojen mukaan koirapartio tuli paikalle 1½ tuntia tai noin 1½ tuntia "tapahtuman jälkeen". Kello on silloin voinut esim. 4:10 tai 4:25 tai jotain siltä väliltä. Tilanteen selvittämiseen lienee mennyt enintään noin 10 minuuttia. Tuskin oli vielä ehtinyt kulua 2 tuntia huppiksen pakenemisesta, kun koiran kanssa oltiin jo tontin takarajaa tutkimassa.
-- Hyvissä olosuhteissa alustan hajukuva säilyy jopa 24 tuntia -- -- Tässä tapauksessa alusta, jolta jälkiä etsittiin samoin kuin muut olosuhteet olivat jälkien säilymisen kannalta hyvät. Näissä olosuhteissa jokainen koulutettu poliisikoira havaitsee jäljen vielä kuuden tunnin kuluttua sen syntymisestä.
Todistajan ammattitietämyksen perusteella koira olisi havainnut jäljen, mikäli joku olisi kulkenut Tähtisentien tontin rajojen yli puolitoista tuntia aikaisemmin. (Sk:n KäO 12.12.2013, 29-30.)
Jos tutkivalla reitillä oli niin tiheä ryteikkö tai muu este, ettei koiranohjaaja koiran kanssa voinut sitä tutkia, miten ihmeessä huppis sitten olisi pilkkopimeässä voinut siitä mennä läpi?
turumurre kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan tapahtumankulku viittaa siihen että koiran tullessa polulta (jossa ei kasillisuutta ja jossa jo hajut haalenneet) viherkaistan nurmikolle haistoi siinä hajuja ja kääntyi (tarkoitushan oli mennä suoraan).
Tai että jo siinä polulla ennen viherkaistan nurmikkoa koira oli jo polun haalenneilla hajuilla ja kääntyi sinne missä hajut vielä voimakkaampina jatkuivat kohti Tähtisentietä.
Tai surmaaja juossut suoraan tontilta 52 risteyskohtaan.
Tai surmaaja juossut suoraan yhteisvaraston kohdilta, rajan täysin avonaisesta kohdasta polun yli.
Tai että surmaaja mennyt talon vieritse suoraan Tähtisentielle.
Vaihtoehdoissa siis löytyy...
Usein on järkevää pitää vaihtoehtoja auki eikä lukita niitä ehdottomasti. Näin tässäkin tapauksessa. Erehtyminen voi olla joskus koiramaistakin...
Pidän siitä huolimatta erittäin epätodennäköisenä sitä, että huppis olisi paennut rikospaikalta ylittämällä tontin päätyrajaa tai sivurajoja. Vastaavasti pidän erittäin todennäköisenä sitä, että hän tuli terassille talon päädyn kautta suoraan Tähtisentieltä ja myös pakeni samaa reittiä.
Tästä seuraa se päätelmä, että huppis tuli Tähtisentielle viherkaistan kautta joko vasemmalta tai suoraan, mutta hän ei kuitenkaan paennut samaa reittiä takaisin. Tämä tarkoittaisi sitä, että huppiksella olisi todennäköisesti ollut yksi paikka, josta hän lähti murharetkelle, ja toinen paikka, jonne hän palasi sen jälkeen. Toinen tai molemmat "paikat" ovat voineet olla autoja tai toinen on voinut olla koti. Toinen vaihtoehto olisi se, että hän olisi palannut lähtöpaikkaansa eri reittiä kuin mitä reittiä sieltä lähti.
Ymmärrän, että tämä problematiikka voitaisiin sivuuttaa, jos huppis olisi tullut ja paennut takapihan kautta käyttäen viherkaistaa mennen tullen. Vaihtoehtoinen vaikkakin "erittäin epätodennäköinen" skenario kannattaa sen takia pitää mielessä "kaiken varalta".
Mielestäni toistaiseksi ei kuitenkaan ole tullut ilmi sellaista minkä perusteella koiranohjaajan lausuntoihin ei olisi luottamista.