Asko kuuli kaverilta mehevän jutun – Lähti ruoka-avun vapaaehtoiseksi: ”Parhaat päältä”
Iltalehden kyselyn mukaan suurella osalla ruoka-aputoimijoista on tarkat ohjeet vapaaehtoisille. Väärinkäytöksiä on kuitenkin havaittu.
– Jos ruokajonossa seisomalla saa saman kuin kuuden tunnin vapaaehtoistyöllä, ei ihmisillä ole kummoista motivaatiota sellaisiin hommiin.
Näin sanoo varsinaissuomalainen Heidi, joka jakoi Iltalehdelle ajatuksiaan ruokajakelussa vapaaehtoisena toimimisesta. Asia nousi tapetille maaliskuussa, kun Iltalehti kertoi ongelmista kahdessa ruokajakelussa, Turun katulähetyksessä ja espoolaisessa Manna-avussa.
Heidillä riittää ymmärrystä ruokajonojen vapaaehtoisille, jollainen hän on itsekin ollut. Hän ei puolustele esimerkiksi ruuan rohmuamista, mutta ymmärtää, jos vapaaehtoiset haluavat viedä viemisiä myös avun tarpeessa oleville läheisilleen.
Heidi huomauttaa, että vapaaehtoisten löytäminen erilaisiin puuhiin on nykypäivänä työn ja tuskan takana ja harva on valmis uhraamaan aikaansa ilman minkäänlaista korvausta. Samalla hän nostaa esiin, että vapaaehtoistyöhönkin voi liittyä kuluja.
– En usko, että kukaan pääsee paikallisbussilla ilmaiseksi kulkemaan. On ihan kohtuullista, että kuluja kompensoidaan.
Tämä ajatus toistui myös kahden muun Iltalehden haastatteleman entisen ruokajakelun vapaaehtoisen, Askon ja Tiinan, puheissa.
”Parhaat päältä”
Asko toimi vapaaehtoisena pohjoissavolaisessa ruokajakelussa vuosia sitten. Hän oli tuolloin työtön ja halusi löytää hyödyllistä tekemistä päiviinsä.
Kannusteena toimi kaverin kertomus siitä, että
vapaaehtoiset saavat napata elintarvikkeita itselleen ennen varsinaista jakotilaisuutta.
– Kun tuotteita laitettiin esille, vapaaehtoiset saivat valita niin sanotusti parhaat päältä. Esimerkiksi juustot olivat sellaisia, jotka itseä kiinnostivat, Asko kertoo.
Hänen mukaansa jakelussa ei ollut ohjeistusta siitä, paljonko ruokaa vapaaehtoiset saivat ottaa, vaan käytäntö perustui omaantuntoon.
– Jos olisi alkanut kassikaupalla ottamaan, se olisi varmasti pistänyt silmään.
Askon kertomaa toimintatapaa esiintyy suomalaisissa ruokajakeluissa, muttei se ole tyypillisimmästä päästä.
Näin ruoka-aputoimijat vastasivat
Iltalehti kysyi 33:lta ruoka-apua järjestävältä toimijalta, saavatko vapaaehtoiset ottaa ruokaa itselleen ja millaisia ohjeistuksia asiaan liittyy. 12 toimijaa vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
Yksi suurimmista ruoka-apua järjestävistä tahoista on Suomen punainen risti (SPR), jonka paikallisosastot jakavat hävikkiruokaa vähävaraisille eri puolilla Suomea. SPR:n mukaan vapaaehtoiset saavat ottaa elintarvikkeita itselleen, mutta tarkoin reunaehdoin.
– Ruoka-avun vapaaehtoiset saavat ottaa itselleen halutessaan täysin samanlaisen ruokakassin tai jaettavan ruoka-annoksen kuin minkä myös ruoka-avun asiakkaat saavat. Ruokakassin tai ruoka-annoksen saa työvuoron lopuksi eli vasta ruokajakelun jälkeen, SPR:stä viestitetään.
----
Koko artikkeli:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b605 ... f858e02108
.