Ukrainalaiset osoittavat Helsingissä mieltään Saksaa vastaan – tässä syy
Ukrainalaiset osoittavat keskiviikkoaamuna mieltään Saksan suurlähetystön edustalla Helsingissä.
Ukrainalaiset ilmaisivat pettymyksensä Saksaa kohtaan mielenosoituksessa Saksan suurlähetystön edessä. Matti Matikainen
Tekijän kuva
Marikki Nykänen
[email protected]
Eilen klo 7:01
Saksaa on kritisoitu kaasutoimitusten jatkamisesta Venäjältä ja asekauppojen hidastelussa.
Tiistaina Saksa teki politiikassaan täyskäännöksen.
Saksa lupasi toimittaa Ukrainaan muun muassa haupitseja.
Saksan toiminta Venäjän aloittaman sodan aikana on toistuvasti herättänyt äreyttä ukrainalaisissa. Keskiviikkoaamuna Suomessa asuvat ukrainalaiset osoittavat mieltään Helsingissä Saksan suurlähetystön edustalla.
Ukrainalaisia suututtavat erityisesti Saksan Venäjälle maksamat kaasurahat ja vitkuttelu Ukrainaan lähetettävien asetoimitusten suhteen.
Saksa kieltäytyi pitkään lähettämästä minkäänlaisia aseita Ukrainaan. Sen sijaan Saksa on Krimin niemimaan valtauksen jälkeen lähettänyt Venäjälle 121,8 miljoonan euron arvosta aseita, joita Venäjä on nyt todennäköisesti hyödyntänyt iskiessään ukrainalaisia vastaan. Tiedot selviävät brittilehti Telegraphin viime perjantaina julkaisemista tiedoista, jotka se on saanut EU:n sisältä.
Saksa myi aseita Venäjälle siitä huolimatta, että EU oli asettanut aseiden vientikiellon Venäjälle suuntaaville aseille sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin niemimaan vuonna 2014. Tässä Saksa on hyödyntänyt asevientikiellossa ollutta porsaanreikää. Ranska on vienyt Venäjälle vielä enemmän aseita: yhteensä 152 miljoonan euron edestä. Luvut ovat vuosilta 2015–2020.
Telegraphin mukaan Saksa ja Ranska ovat toimittaneet Venäjälle muun muassa pommeja, raketteja, ohjuksia ja ampuma-aseita.
Myös Italia, Itävalta, Bulgaria, Tšekki ja Britannia ovat toimittaneet Venäjälle aseita, mutta Saksaa ja Ranskaa vähemmän. Esimerkiksi Britannia myi aseita 2,4 miljoonan euron arvosta.
Investigative Europe -julkaisun mukaan myös Suomi on toimittanut aseita Venäjälle vastaavaa porsaanreikää hyödyntäen.
Saksan on kohdistunut kovaa kritiikkiä muun muassa asetoimituksissa nihkeilyn takia. Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vas.) ja ulkoministeri Annalena Baerbock (oik.) kuvattiin 9. maaliskuuta. Saksan on kohdistunut kovaa kritiikkiä muun muassa asetoimituksissa nihkeilyn takia. Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vas.) ja ulkoministeri Annalena Baerbock (oik.) kuvattiin 9. maaliskuuta.
Saksan on kohdistunut kovaa kritiikkiä muun muassa asetoimituksissa nihkeilyn takia. Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vas.) ja ulkoministeri Annalena Baerbock (oik.) kuvattiin 9. maaliskuuta. EPA/AOP
Porsaanreikä tukittiin
Saksa on puolustanut asetoimituksiaan vientikiellon muotoilun epäselvyyksillä ja sillä, että Venäjä olisi taannut käyttävänsä aseita ainoastaan siviilitoimiin sen sijaan, että niitä käytettäisiin sodassa.
Porsaanreikä koskee nimenomaan niin sanottuja kaksikäyttötuotteita eli esimerkiksi teknologiaa, jota voidaan käyttää sekä siviilikäytössä että sodankäynnissä. Tähän voidaan lukea esimerkiksi sekä ballistisissa ohjuksissa että kuuraketeissa käytettävä teknologia.
– Jos oli mitään merkkejä minkäänlaisesta sotilaallisesta käytöstä, vientilisenssiä ei myönnetty, Saksan talousministeriön edustaja sanoo Telegraphille.
Vientikieltoon kirjattu porsaanreikä tukittiin lopulta 8. huhtikuuta. Tämä tehtiin vasta EU:n Venäjää vastaan asettamien sanktioiden viidennellä kierroksella sen jälkeen, kun itäisen Euroopan EU-maat olivat protestoineet voimakkaasti porsaanreikää vastaan.
Euroopan komission mukaan EU-maat olivat vielä viime vuonna myyneet Venäjälle aseita ja ammuksia 39 miljoonan euron arvosta. Samaan aikaan Venäjä oli valmistautumassa laajamittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Nihkeily asevienneissä Ukrainaan ja kaasutoimitusten katkaisussa
Saksa on pitkään vastustanut raskaan kaluston toimituksia Ukrainalle. Tässä Saksan liittokansleri Olaf Scholz on vedonnut muun muassa ydinsodan uhkaan vastatessaan kriitikoille.
Jo kuukautta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Saksan muita maita pidättyväisempi asenne tuli esiin. Saksa esti tuolloin tammikuussa Viroa toimittamasta Ukrainaan haupitsi-tykkejä, jotka olivat olleet aiemmin käytössä kommunistiblokkiin kuuluneessa Itä-Saksassa.
Saksa perusteli asetoimitusten estämistä maan lainsäädännössä olevalla kiellolla, jonka mukaan aseita ei saa lähettää konfliktialueille. Lainsäädännön historia on toisessa maailmansodassa.
– Rajoittava politiikkamme on hyvin tiedossa ja perustuu historiaan, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi tuolloin vieraillessaan Kiovassa.
Lue myösViro haluaa lähettää Suomesta hankittuja aseita Ukrainaan – Saksa estää
Sekä Ranska että Saksa ovat vastustaneet EU:n toimia Venäjältä tulevien kaasutoimitusten katkaisemiseksi. EU maksaa Venäjälle päivittäin miljardi euroa päivässä kaasusta.
Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa venäläisyhtiö Gazprom oli saanut valmiiksi Nord Stream 2 -kaasuputken, jonka oli määrä tuplata kaasutoimitukset Saksaan. Nord Stream -kaasuputket laittoi aikanaan alulle Saksan silloinen liittokansleri Gerhard Schröder, joka on tunnettu Putinin hyvänä ystävänä.
Saksa on ollut myös hidas sitoutumaan venäläisen öljyn ostamisen lopettamiseen. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi viime keskiviikkona, että Saksa luopuu Venäjän öljystä vuoden loppuun mennessä. Asiasta kertoo Reuters.
Kuva tuhoutuneesta venäläispanssarivaunusta Rusanivin kylässä Ukrainanssa Kiovan lähistöllä. Kuva otettu 25. huhtikuuta. Kuva tuhoutuneesta venäläispanssarivaunusta Rusanivin kylässä Ukrainanssa Kiovan lähistöllä. Kuva otettu 25. huhtikuuta.
Kuva tuhoutuneesta venäläispanssarivaunusta Rusanivin kylässä Ukrainanssa Kiovan lähistöllä. Kuva otettu 25. huhtikuuta. EPA/AOP
Aiemmin Saksa ei ollut antanut öljykysymykseen selvää takarajaa, ja vaakakupissa painoivat vaikutukset Saksan taloudelle.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba arvosteli tiistaina Twitter-tilillään maailman johtajia heidän "tekosyistä ja puolinaisista toimista" ja vaatii EU:ta Venäjän öljysaartoon.
– Jos maailman johtajat ja yritykset haluavat lopettaa Venäjän sotarikokset, heidän on ensin riistettävä Putinin öljytulot. Olemme kuulleet tarpeeksi tekosyitä ja puolinaisia toimia samaan aikaan, kun ukrainalaisia pommitetaan, tapetaan, kidutetaan ja raiskataan.
– Venäjän öljy on täynnä ukrainalaista verta. Lopettakaa sen ostaminen!, Kuleba kirjoittaa.
Täyskäännös tiistaina?
Tiistaina Saksan hallitus teki täyskäännöksen aiempaan politiikkaansa nähden ja päätti toimittaa Ukrainaan Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunuja. Asiasta kertoo esimerkiksi saksalaislehti Spiegel.
Spiegelin mukaan Saksa aikoo myös osallistua ukrainalaissotilaiden kouluttamiseen saksalaisten Panzerhaubitze 2000 -haupitsien käytössä. Ukrainaan kyseiset haupitsit toimittaa Alankomaat.
Süddeutsche Zeitungin mukaan Saksa olisi lähettämässä Ukrainaan noin 50 Gepard-panssarivaunua, jotka Saksan puolustusvoimat on poistanut omasta käytöstään. Lehden mukaan Saksalle jäisi vielä varastoon lisää Gepardeja.
Saksan hallituksen päätöksestä kerrottiin saksalaismediassa ennen kuin maan puolustusministeri Christine Lambrechti ilmoitti asiasta USA:n isännöimässä 40 maan puolustusministerin tapaamisessa USA:n Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa.
Spiegelin mukaan Lambrecht haluaa ilmoituksellaan vakuuttaa muut maat siitä, että Saksassa on tehty historiallisia toimia. Maan puolustusvoimille on aiemmin myönnetty esimerkiksi sadan miljardin euron erikoisrahoitus muutoksena Saksan aiempiin toimiin.
Aiemmin tiistaina Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli sanonut Venäjän televisiossa, että konflikti Ukrainassa saattaa kärjistyä ydinsodaksi. Hän varoitti myös kolmannen maailmansodan ”todellisesta vaarasta”. Samassa yhteydessä hän kritisoi Ukrainaa rauhanneuvotteluihin liittyen.
Maanantaina Venäjän USA-suurlähettiläs Anatoli Antonov oli varoittanut Yhdysvaltoja uusien aseiden toimittamisesta Ukrainaan. Yhdysvallat oli tätä ennen ilmoittanut 713 miljoonan dollarin lisätuesta Ukrainalle ja muille alueen maille asehankintoihin.
Puolustusministerien tapaamiseen osallistui muun muassa USA:n puolustusministeri Lloyd Austinia, joka vieraili sunnuntaina Kiovassa tapaamassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyia. Austin sanoi tapaamisen jälkeen, että USA haluaa nähdä Venäjän heikentyvän, mikä kertoo CNN:n mukaan USA:n politiikan muutoksesta Venäjän suhteen.