Koulukotipoika puukotti - maaliskuu 2011.

[Aizerbaidzan]

Koitin hakemalla hakea, mutta en löytänyt tapauksesta aiempaa keskustelua. Kouvolan hovioikeus antoi eilen tuomionsa maaliskuussa 2011 sattuneista tapon yrityksestä ja pahoinpitelystä, joiden tekijänä hääri hiljattain 15-vuotta täyttänyt pojankloppi.

http://www.ess.fi/?article=385564

Koulukotipojan tuomio muuttui ehdolliseksi
20.9.2012 17:17 - päivitetty 18:47 - Jari Taari

Kouvolan hovioikeus muutti koulukotipojan tuomion tapon yrityksestä ja pahoinpitelystä 2,5 vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta kahden vuoden ehdolliseksi tuomioksi.

Hovioikeus teetti mielentilatutkimuksen, jossa poika katsottiin alentuneesti syyntakeiseksi. Käräjäoikeus oli kohdellut poikaa syyntakeisena, mutta oli ottanut huomioon tämän nuoren iän ja terveydentilan.

Poika vetosi siihen, että hän oli tekoaikaan voinut henkisesti niin pahoin, että hän uskoi saavansa apua vain, jos hänen uskottaisiin tarkoittaneen tappaa joku. Hoitoa järjestyikin heti tappoyrityksen jälkeen.

Pojan isä vetosi hovioikeudessa siihen, että hyvän hoidon ja lääkkeiden ansiosta poika oli nyt kuin kuka tahansa nuori. Hän asui isänsä ja äitipuolensa luona ja suoritti kotiopetuksessa peruskoulun yhdeksättä luokkaa hyvin tuloksin. Hänellä on suunnitelma ammatin hankkimisesta.

Viime vuoden maaliskuussa silloin 15-vuotias poika yritti surmata veitsellä hänelle lääkkeitä tuoneen alle 30-vuotiaan naisohjaajan päijäthämäläisessä koulukodissa. Lisäksi hän pahoinpiteli toista ohjaajaa.

Hovioikeudessa poika sanoi, ettei hänen tarkoituksensa oikeasti ollut ollut tappaa ohjaajaa. Sitä oikeus ei uskonut.

Oikeus tähdensi, että tapon yritys on vakava rikos, mutta katsoi, että ehdoton vankeusrangaistus haittaisi pojan kuntoutumista ja kasvattaisi hänen riskiään syrjäytyä.

Poika määrättiin korvaamaan uhreilleen yhteensä 3 300 euroa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 84507.html

Koulukotipojan pitkä vankeus ohjaajansa tapon yrityksestä muuttui ehdolliseksi
Julkaistu: 21.9.2012 6:31

Koulukotipojan saama ehdoton vankeustuomio ohjaajansa puolentoista vuoden takaisesta tapon yrityksestä muuttui Kouvolan hovioikeudessa kahden vuoden mittaiseksi ehdolliseksi vankeudeksi. Nuori oli täyttänyt pari kuukautta ennen tekoa 15 vuotta.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus arvio teon kahden ja puolen vuoden mittaiseksi vankeudeksi. Kun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa, se ei passittanut poikaa vankilaan, kuten yli kahden vuoden mittaisissa tuomioissa on pääsääntönä.

Käräjäoikeus piti vankilaan passittamista kohtuuttomana nuoren iän ja terveydentilasta saadun selvityksen vuoksi.

Nuori odotti asuntonsa keittokomerossa veitsen kanssa ja hyökkäsi lääkkeitä tuoneen naisohjaajan päälle veitsen kanssa kolme kertaa ja uhkasi tappaa hänet.

Ohjaaja pystyi väistämään iskut. Kolmannella iskulla väliin ehti toinen naisohjaaja, jota nuori löi kasvoihin Kuulusteluissa poika kertoi halunneensa tappaa jonkun, jotta pääsisi hoitoon. Taustalla oli todellista hoidontarvetta ja tapahtuneen johdosta nuori olikin hoidossa.

Mielentilatutkimuksen mukaan poika oli tekoja tehdessään alentuneesti syyntakeinen. Hän käy tällä hetkellä peruskoulun yhdeksättä luokkaa ja koulunkäynti on edennyt hyvin. Jouluna kädessä pitäisi olla päästötodistus ja mielessä on opiskelu automekaanikkolinjalla.

Hovioikeuden mielestä ehdoton rangaistus nykyisessä tilanteessa haittaisi hänen kuntoutumistaan yhteiskuntaan ja lisäisi syrjäytymisriskiä. Hovin mielestä ei ole sellaisia painavia syitä, että nuori pitäisi tuomita ehdottomaan vankeuteen.

IS

Minulle HO:n tuomio aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia. Ymmärrän päätöksen pointit kyllä. Kaverin elämä taatusti häiriintyisi, jos hänet nyt kesken kuntoutuksen pistettäisi "rikollisten korkeakouluun". Mutta entä uhrit? Hyväksyvätkö hekin tällaiset perustelut? Liikeneekö heiltä yhtä paljon ymmärrystä tekijää kohtaan?

Tapaus toimii myös (jälleen kerran) surullisena muistutuksena siitä, että Suomessa on erittäin vaikea saada hoitoa ennen kuin jotain todella ikävää tapahtuu. Tällä kertaa uhrin henki säästyi, mutta onhan näitä hengenlähtöön johtaneitakin hoitoon pääsy -yrityksiä ollut (Keravan ja Varkauden puukkomurhat). Milloin me oikein opimme toimimaan ennen veritekoja?

Eipä tässä kauheasti muuta enää voi kuin toivoa, että nuoriherra todellakin sai nyt elämänsä järjestykseen eikä hänestä tarvitsisi enää kuulla ikävien uutisten muodossa. Mutta tulevaisuus on yllätyksiä täynnä...

Mitä ajatuksia muille tulee?

[A Kyyrölä]

Siis juu, täytyy toivoa että kaveri saa elämänsä järjestykseen ja elää elämänsä sovussa ja rauhassa.

Mutta en tiedä, kuinka minulla on tässäkin tapauksessa semmoinen tunne, että kuulemme kyseisestä kaveerista vielä, valitettavasti. Heti kun tuon Etelä-Suomen sanomien jutun luin, niin alitajuntaani tuli kuva Juha Valjakkalasta, mikä Nikita fougamagisteri nyt sitten nykyisin sitten onkaan. Ja nyt, arvon kukkahattuilijat ja muutkin viisastelijat, tämä on täysin minun oma mielipiteeni ja ajatukseni, mutta tätä mieltä olen.

[vempele]

En jaksa uskoa että tästä klopista tulee yhteiskuntakelvollista ihmistä enää koskaan, luultavasti tulee vielä tulevaisuudessa tehtailemaan väkivaltarikoksia koska jo tällä iällä rima tuntuu olevan helvetin matalalla.

[Jimt]

En jaksa uskoa että tästä klopista tulee yhteiskuntakelvollista ihmistä enää koskaan, luultavasti tulee vielä tulevaisuudessa tehtailemaan väkivaltarikoksia koska jo tällä iällä rima tuntuu olevan helvetin matalalla.

Pitäisi tietää enemmän pojan historiasta. Jutun perusteella vaikuttaisi, että kyseessä ei ole luonnehäiriöinen, joka on hakannut kavereitaan lapsesta asti eikä tule muuksi muuttumaan ennen hautaa tai vanhuutta. Mielisairaudet ovat oikeita sairauksia, jotka voivat johtaa kummalliseen käytökseen. Nykyisin lääkkeet ovat sen verran tehokkaita, että muuttuminen yhteiskuntakelpoiseksi ei ole pelkästään mahdollista vaan myös todennäköistä.

Sellaista muutosta toivoisin lakiin, että nämä jätkät, jotka on hulluuden perusteella jätetty käytännössä tuomitsematta, saisivat kahta kauheammat rangaistukset niskaansa siinä vaiheessa kun ovat tietoisesti jättäneet heille määrätyt napit syömättä ja vintti pimenee uudestaan kauhein seurauksin.

[Marokon Kauhu]

Niin no, olen nähnyt paljon paheampiakin juttuja tehneitä nuoria ja vanhempiakin, jotka ovat sitten ryhdistäytyneet ja eläneet ihan normaalia elämää ilman mitään uskoon tulemista.

Tilastollisesti miten lienee: Väitetään että vankilaan joutuineiden uusimisprosentti ei ole korkea, mutta mitenkähän todellisuus on? Elävätkö normaaleina veroamaksavina yksilöinä?

Jos onnistuu saamaan opiskelut loppuun ja pääsee töihin, uusimisriski pienenee huomattavasti.

Syrjäytyneillä alkaa ne pöpöt taas päässä helpommin kummitella...